Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Wejjo - 08.12.10 - klo:09:38
-
Millaisiin hukkatuntiosuuksiin (siis siirtymät, apuajat jne.) olette päässeet puimurilla? Vertailin useamman vuoden ajalta laskutettuja tunteja kokonaistuntimääriin, niin yllättävän iso hukka-aika noihin siirtymiin menee, lähes 30%. Toki täälläpäin lohkot on hajallaan ja pieniä, mutta tuolla on aivan oleellinen merkitys puintitaksaan.
Parannusta tuohon tietenkin hieman vaikea saada, ainoastaan ehkä lisäämällä puintijärjestelyn valtuuksia poiketa tilausjärjestyksestä. Mutta napinaa siitä helposti tulee, varsinkin jos sääolot menee tarkalle.
-
En tiedä puimurista mitään kun en moista omista mutta paalaajaa tulee rassattua tuplatunnit verrattuna laskutettaviin työtunteihin. Siirtymiä ja tarvikkeiden täyttöä tulee joku 50% ajasta. Paljon saa ainakin laskea ylimääräisiä tunteja jos renki on ajamassa ja se on tuntitöissä ja koneesta laskutetaan pelkät teholliset tunnit.
-
Tänä vuonna tiellä tuli ajettua 11 km, sisältää myös siirtymät peltoteillä ja puimurin ajaminen pois puitujen lohkojen peränurkista ;D Tekee 640 metriä/hehtaari, mutta aikoja ei ole mittailtu.
Rahtipuinneille piti sanoa "ei kiitos, en edusta Punaista Ristiä" tänä vuonna. Niin myös ensi vuonna.
-
Tänä vuonna tiellä tuli ajettua 11 km, sisältää myös siirtymät peltoteillä ja puimurin ajaminen pois puitujen lohkojen peränurkista ;D Tekee 640 metriä/hehtaari, mutta aikoja ei ole mittailtu.
Rahtipuinneille piti sanoa "ei kiitos, en edusta Punaista Ristiä" tänä vuonna. Niin myös ensi vuonna.
Eikös puintikuvio kannata ajatella niin jotta ei jää lopuksi sinne peränurkkaan ;D
640 m/ha hukkaa, tekeekös se 4m pöydällä ööö... noin 25% ?
-
Ihmeen paljon tulee tunteja ainakin claasiin puituihin hehtaareihin nähden. Kolmannes tunneista tahtoo tulla helposti muusta kun puintityöstä. Jos tuolla perusteella rupeat nostamaan joko kaikkien asiakkaiden tai ainoastaan pikkutilallisten taksoja niin voi perimmäiset kysymykset koko hommassa lähestyä.
-
Mun mielestä Koneviestissä oli joskus juttua saksalaiselta koneasemalta ja siinä sanottiin parhaiden organisoijien pääsevän laskuttamaan n.75% kaikista tunneista, että ei tuo kovin huonosti ole. Itse en pääse silppurilla edes tuohon 70% mutta se on otettava/yritettävä ottaa huomioon hinnoittelussa.
-
Tänä vuonna tiellä tuli ajettua 11 km, sisältää myös siirtymät peltoteillä ja puimurin ajaminen pois puitujen lohkojen peränurkista ;D Tekee 640 metriä/hehtaari, mutta aikoja ei ole mittailtu.
Rahtipuinneille piti sanoa "ei kiitos, en edusta Punaista Ristiä" tänä vuonna. Niin myös ensi vuonna.
Eikös puintikuvio kannata ajatella niin jotta ei jää lopuksi sinne peränurkkaan ;D
640 m/ha hukkaa, tekeekös se 4m pöydällä ööö... noin 25% ?
Mutta joutuu sinne perälle kuitenkin ajamaan. Pitää rakentaa talli takanurkkaan niin hukka-ajo pienenee :D
-
Pohjalaasella ei tule puinnissa hukkatunteja.
Se tekee aina päisteessä jarrukäännöksen.
;D
-
Oikein tarkka koneenkäyttäjä minimoi hukkatunnit hylkäämällä masinan käytön jälkeen pellolle. Siellä se on valmiina seuraavalle kaudelle. ;D
-
Oikein tarkka koneenkäyttäjä minimoi hukkatunnit hylkäämällä masinan käytön jälkeen pellolle. Siellä se on valmiina seuraavalle kaudelle. ;D
JD on jo automatisoinut tämän asian: Meidän eduksemme :)
-
JD ssä oli jo kuuskut luvulla Revematic Laite
Sitä hehkutettiin oikein esitteissä
Suunta vaihtuu vain vasenta jalkaa polkemalla
Jos siis toiminta kunnossa, Pultit tallella ja nesteet ?
:-[
-
Oikein tarkka koneenkäyttäjä minimoi hukkatunnit hylkäämällä masinan käytön jälkeen pellolle. Siellä se on valmiina seuraavalle kaudelle. ;D
Ja seuraavana vuonna kun sieltä aloittaa niin onkin se lopus sitten siinä kotiveräjällä..
-
Kauimmainen lohko 12km päässä, niin kyllähän sitä fahrille ajoa tuli, mutta ei paljon mitään siihen verrattuna, kun yksi ajokortiton äijä käytti 66:sta faaria kauppareissuihin 15km sivusa.
-
Kävin kattomassa ettei tartte arvailla:
Kokonaistunnit 149.03
Kelatunnit 86.62
Tehotunnit 74.22
Silppuritunnit 62.64
Pinta-ala 229.52 ha
Silputtu 142.75ha
Kokonaismatka 857.04km
Tiellä 262.84km
Pellolla 602.18km
Polttoainetta tankattu 2717 litraa.
Tankkiin jäi huomattavasti enemmän kuin oli ensimmäisessä tankkauksessa ts. hehtaarikulutus alle noista luvuista laskien.
Kokonaistunneissa ensimmäiset 13.5h tutustumista koneeseen, pöytävaunun rakentelua/sovittelua. Noita tunteja ei tule vuosittain, lopun putsaamiset ym. tunnit tulee jokavuosi mittariin.
Pelto/tieajo tunnit heittää, läheskään aina ei tullut tiellä laitettua tieajokytkintä päälle ja kilometrit näkyy peltoajossa. Todellisuudessa peltoajo miinus 100km ja tielle samanverran lisää, alkaa olla lähellä totuutta.
Puinteja järjestelen sen minkä voi,yritän suunnitella mahdollisimman pitkälle eteenpäin ettei tarttis jaa edestakaisin. Tankillinen 650litraa joten tankkaamaan ei tartte jokapäivä tulla ja peltoja vierekkäin vaikka ei omia olisikaan.
Silti tieajon osuudesta näkee että paljon tulee hukka-ajoa ja turhia pöytäsulkeisia, pellot oli tänä vuonna keskimäärin pienimpiä koskaan.
Vauhdista ei tyhjennetty kovinkaan paljoa, muutama kymmenen hehtaaria. Vauhdittaisi puintia mukavasti kun ei tarvisi siirtyä kärrylle vajailla säiliöillä. Torvi huitelee niin korkealla ja kaukana puimurista, että pienempiin kärryihin osumatarkkuus alkaa heikkenemään tottumattomalla kärrykuskilla ;D
Sellainen pointti että mitä pienempi kone, sitä vähemmän hukkatunteja... Kauimmaiset lohkot noin 20km:n päässä ja noin kaukana käytävä käytännössä vähintään kolme kertaa syksyssä, optimi kaksi reissua. Käytännössä aina kun pelloille lähdetään, puhutaan kilometreistä. Alle 2 kilometrin säteellä maksimissaan 20% puitavasta alasta.
-
Epäselvä käsite tuo tehotunnit. Meinaako sitä aikaa, kun puimakone ei ole ollut päällä. Eli sisältää tieajot yms.
-
..nii, ja voiks Sampolla puidessakaan puhua tehotunneista?.. :o
-
Epäselvä käsite tuo tehotunnit. Meinaako sitä aikaa, kun puimakone ei ole ollut päällä. Eli sisältää tieajot yms.
Meillä vietiin puimakone aina pyörien päällä. Koskaan ei olut tieajossa rattaiden alapuolella.
-
Epäselvä käsite tuo tehotunnit. Meinaako sitä aikaa, kun puimakone ei ole ollut päällä. Eli sisältää tieajot yms.
Meillä vietiin puimakone aina pyörien päällä. Koskaan ei olut tieajossa rattaiden alapuolella.
Laskuttavatko "ammattilaiset" pelkästään päällä- tai allaoloajoista ???
-
Epäselvä käsite tuo tehotunnit. Meinaako sitä aikaa, kun puimakone ei ole ollut päällä. Eli sisältää tieajot yms.
Meillä vietiin puimakone aina pyörien päällä. Koskaan ei olut tieajossa rattaiden alapuolella.
Entä ojaanajossa?
-
Epäselvä käsite tuo tehotunnit. Meinaako sitä aikaa, kun puimakone ei ole ollut päällä. Eli sisältää tieajot yms.
Meillä vietiin puimakone aina pyörien päällä. Koskaan ei olut tieajossa rattaiden alapuolella.
Laskuttavatko "ammattilaiset" pelkästään päällä- tai allaoloajoista ???
Hyvä kysymys, johon venäläisellä prostituoidulla vastaus.
-
Epäselvä käsite tuo tehotunnit. Meinaako sitä aikaa, kun puimakone ei ole ollut päällä. Eli sisältää tieajot yms.
Meillä vietiin puimakone aina pyörien päällä. Koskaan ei olut tieajossa rattaiden alapuolella.
Entä ojaanajossa?
Eipä ole käytännön tietoa, mutta mielenkiintoisia olisivat puimakoneella ajettujen hirvikolarien tilastot.
-
Sellainen pointti että mitä pienempi kone, sitä vähemmän hukkatunteja... Kauimmaiset lohkot noin 20km:n päässä ja noin kaukana käytävä käytännössä vähintään kolme kertaa syksyssä, optimi kaksi reissua. Käytännössä aina kun pelloille lähdetään, puhutaan kilometreistä. Alle 2 kilometrin säteellä maksimissaan 20% puitavasta alasta.
Kauas ajaminen ei välttämättä ole puintimielessä hukkatunteja jos ajamisen voi hoitaa aamu/iltakasteen aikaan. Kesken päivän siirtymiset on sitten pahemmin hyötyajasta poissa.
-
Epäselvä käsite tuo tehotunnit. Meinaako sitä aikaa, kun puimakone ei ole ollut päällä. Eli sisältää tieajot yms.
Meillä vietiin puimakone aina pyörien päällä. Koskaan ei olut tieajossa rattaiden alapuolella.
Entä ojaanajossa?
Eipä ole käytännön tietoa, mutta mielenkiintoisia olisivat puimakoneella ajettujen hirvikolarien tilastot.
Hirvieläinonnettomuuteen voi joutua vaikka polkupyörällä:
http://www.ts.fi/online/lahialue/163296.html
-
Epäselvä käsite tuo tehotunnit. Meinaako sitä aikaa, kun puimakone ei ole ollut päällä. Eli sisältää tieajot yms.
Meillä vietiin puimakone aina pyörien päällä. Koskaan ei olut tieajossa rattaiden alapuolella.
Laskuttavatko "ammattilaiset" pelkästään päällä- tai allaoloajoista ???
Hyvä kysymys, johon venäläisellä prostituoidulla vastaus.
Miten tuon niiltä kysyy ???
-
Epäselvä käsite tuo tehotunnit. Meinaako sitä aikaa, kun puimakone ei ole ollut päällä. Eli sisältää tieajot yms.
Meillä vietiin puimakone aina pyörien päällä. Koskaan ei olut tieajossa rattaiden alapuolella.
Laskuttavatko "ammattilaiset" pelkästään päällä- tai allaoloajoista ???
Hyvä kysymys, johon venäläisellä prostituoidulla vastaus.
Miten tuon niiltä kysyy ???
Esimerkiksi:
Paljonko maksaa?
Pannaanko halvalla?
-
"Hirvieläinonnettomuuteen voi joutua vaikka polkupyörällä:"
On tuo koettu :mopedin etupyörään tuli joskus 70-luvulla peuranvasa ja eikun siitä nurin samantein.Vieläkin näkyy arpi mahanahassa muistomerkkinä.
-
Ihmeen paljon tulee tunteja ainakin claasiin puituihin hehtaareihin nähden. Kolmannes tunneista tahtoo tulla helposti muusta kun puintityöstä. Jos tuolla perusteella rupeat nostamaan joko kaikkien asiakkaiden tai ainoastaan pikkutilallisten taksoja niin voi perimmäiset kysymykset koko hommassa lähestyä.
No tuo taksan kohdallaan oleminen ei ole ongelma, kun sen on OLTAVA ja ollutkin kohdallaan , kun ei seuralla ole muutakaan millä sen puiman maksaisi :D
Mutta ainahan toimintaa voisi kehittää jolloin taksaa voisi kenties alentaa, sehän se on tuon yhteiskonehomman idea, tuottaa jäsenilleen palvelu mahdollisimman halvalla.
Jos sitten kylältä joku alkaa ajamaan vielä halvemmalla perämettiensä voimalla, niin mehän tietenkin lopetamme heti, koska sehän toteuttaisi tuon em. tarkoituksen
-
Sellainen pointti että mitä pienempi kone, sitä vähemmän hukkatunteja... Kauimmaiset lohkot noin 20km:n päässä ja noin kaukana käytävä käytännössä vähintään kolme kertaa syksyssä, optimi kaksi reissua. Käytännössä aina kun pelloille lähdetään, puhutaan kilometreistä. Alle 2 kilometrin säteellä maksimissaan 20% puitavasta alasta.
Kauas ajaminen ei välttämättä ole puintimielessä hukkatunteja jos ajamisen voi hoitaa aamu/iltakasteen aikaan. Kesken päivän siirtymiset on sitten pahemmin hyötyajasta poissa.
On ne siinä mielessä hukkatunteja, että kuluja on siitä siirtoajostakin, ja ne pitää laskutukseen sisältyä tavalla tai toisella. Työtehon kannalta tietenkin pitkät siirtymät pitää saada järjestettyä puintikelien ulkopuolella.
-
Epäselvä käsite tuo tehotunnit. Meinaako sitä aikaa, kun puimakone ei ole ollut päällä. Eli sisältää tieajot yms.
Eiku se milloin pöytä on ollut leikkuukorkeudessa ts. milloin puitavaa on mennyt sisälle. Kelatunneissa tyhjennykset, pienet siirtymät lohkojen välillä kun puintikoneistoa ei sammuteta,päisteet jne.
-
Ihmeen paljon tulee tunteja ainakin claasiin puituihin hehtaareihin nähden. Kolmannes tunneista tahtoo tulla helposti muusta kun puintityöstä. Jos tuolla perusteella rupeat nostamaan joko kaikkien asiakkaiden tai ainoastaan pikkutilallisten taksoja niin voi perimmäiset kysymykset koko hommassa lähestyä.
No tuo taksan kohdallaan oleminen ei ole ongelma, kun sen on OLTAVA ja ollutkin kohdallaan , kun ei seuralla ole muutakaan millä sen puiman maksaisi :D
Mutta ainahan toimintaa voisi kehittää jolloin taksaa voisi kenties alentaa, sehän se on tuon yhteiskonehomman idea, tuottaa jäsenilleen palvelu mahdollisimman halvalla.
Jos sitten kylältä joku alkaa ajamaan vielä halvemmalla perämettiensä voimalla, niin mehän tietenkin lopetamme heti, koska sehän toteuttaisi tuon em. tarkoituksen
Jos sille rahtipuinnille olisi kysyntää sesongin ulkopuolella vaikkapa helmikuussa niin minä pystyisin ehkä viiteenkymppiin hehtaari ajaa kunhan ajettavaa on riittävästi :D :D Sis alv :D :D
-
Sellainen pointti että mitä pienempi kone, sitä vähemmän hukkatunteja... Kauimmaiset lohkot noin 20km:n päässä ja noin kaukana käytävä käytännössä vähintään kolme kertaa syksyssä, optimi kaksi reissua. Käytännössä aina kun pelloille lähdetään, puhutaan kilometreistä. Alle 2 kilometrin säteellä maksimissaan 20% puitavasta alasta.
Kauas ajaminen ei välttämättä ole puintimielessä hukkatunteja jos ajamisen voi hoitaa aamu/iltakasteen aikaan. Kesken päivän siirtymiset on sitten pahemmin hyötyajasta poissa.
On ne siinä mielessä hukkatunteja, että kuluja on siitä siirtoajostakin, ja ne pitää laskutukseen sisältyä tavalla tai toisella. Työtehon kannalta tietenkin pitkät siirtymät pitää saada järjestettyä puintikelien ulkopuolella.
PITÄISI saada järjestettyä puintiajan ulkopuolella. Aina tuo ei mahdollista vaikka kuinka tavoitteena olisi, päivä voi loppua tunnin verran kesken tai tulla sopiva sadekuuro ym. Tässäkin pätee tuo että mitä enemmän ehtii parturoimaan tunnissa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä siirtymiä tulee keskellä päivää.
Aikoinaan viisi hehtaaria oli ok. puintipäivä, nyt se menee optimioloissa ja "sopivassa" kasvustossa tunnissa. Tulee niitä siirtymiä erimalliin mitä aiemmin,mikäli pääsee aloittamaan aamusta ja saa iltaan asti puida.
-
Sellainen pointti että mitä pienempi kone, sitä vähemmän hukkatunteja... Kauimmaiset lohkot noin 20km:n päässä ja noin kaukana käytävä käytännössä vähintään kolme kertaa syksyssä, optimi kaksi reissua. Käytännössä aina kun pelloille lähdetään, puhutaan kilometreistä. Alle 2 kilometrin säteellä maksimissaan 20% puitavasta alasta.
Kauas ajaminen ei välttämättä ole puintimielessä hukkatunteja jos ajamisen voi hoitaa aamu/iltakasteen aikaan. Kesken päivän siirtymiset on sitten pahemmin hyötyajasta poissa.
On ne siinä mielessä hukkatunteja, että kuluja on siitä siirtoajostakin, ja ne pitää laskutukseen sisältyä tavalla tai toisella. Työtehon kannalta tietenkin pitkät siirtymät pitää saada järjestettyä puintikelien ulkopuolella.
PITÄISI saada järjestettyä puintiajan ulkopuolella. Aina tuo ei mahdollista vaikka kuinka tavoitteena olisi, päivä voi loppua tunnin verran kesken tai tulla sopiva sadekuuro ym. Tässäkin pätee tuo että mitä enemmän ehtii parturoimaan tunnissa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä siirtymiä tulee keskellä päivää.
Aikoinaan viisi hehtaaria oli ok. puintipäivä, nyt se menee optimioloissa ja "sopivassa" kasvustossa tunnissa. Tulee niitä siirtymiä erimalliin mitä aiemmin,mikäli pääsee aloittamaan aamusta ja saa iltaan asti puida.
Eli toisin sanoen Suomen olosuhteissa ei tahdo saada isoista koneista tehoja irti.
-
Kyllä kai se on Weijjo niin on että jättäkää se puiminen ihan jonkun ammattilaisen hommaksi.
-
Eli toisin sanoen Suomen olosuhteissa ei tahdo saada isoista koneista tehoja irti.
Ei ainakaan puimurista saa irti täällä missä viljat kakkosasemassa. Nurmella(perunalla) parhaat ja lähimmät lohkot, huonoimmille ja kauimmaisille lohkoille harvemmin nurmea laitetaan kun niillä ajosilppuriketjun pitäisi käydä vähintään kaksi kertaa kesässä ::) Toki kiertoa nurmitiloillakin mutta minimissä se parhaiden lohkojen "tuhlaaminen" viljalle mikäli pinta-alaa riittävästi.
Omassa käytössä, riittävästi pinta-alaa, isostakin koneesta saisi kaiken irti. Rahtipuinnissakin silloin kun puitavaa paljon tarjolla ja puimureita niukasti.
-
Kyllä kai se on Weijjo niin on että jättäkää se puiminen ihan jonkun ammattilaisen hommaksi.
Tähän on vaan ihan pakko sanoa, jotta jätä tää kommentointi ihan jonkun sellaisen hommaksi, jolla on jotain sanottavaa ::)
-
Ihmeen paljon tulee tunteja ainakin claasiin puituihin hehtaareihin nähden. Kolmannes tunneista tahtoo tulla helposti muusta kun puintityöstä. Jos tuolla perusteella rupeat nostamaan joko kaikkien asiakkaiden tai ainoastaan pikkutilallisten taksoja niin voi perimmäiset kysymykset koko hommassa lähestyä.
No tuo taksan kohdallaan oleminen ei ole ongelma, kun sen on OLTAVA ja ollutkin kohdallaan , kun ei seuralla ole muutakaan millä sen puiman maksaisi :D
Mutta ainahan toimintaa voisi kehittää jolloin taksaa voisi kenties alentaa, sehän se on tuon yhteiskonehomman idea, tuottaa jäsenilleen palvelu mahdollisimman halvalla.
Jos sitten kylältä joku alkaa ajamaan vielä halvemmalla perämettiensä voimalla, niin mehän tietenkin lopetamme heti, koska sehän toteuttaisi tuon em. tarkoituksen
Eihän yhteiskonehomman idea ole tuottaa palvelua mahdollisimman halvalla,vaan jäsenille mahdollisimman kannattavasti.Kone ajallaan paikalla ja hommatoimii,hinta on vain osatekijä.
-
Kyllä puimuri"tappuri" on sellainen investointi tänäpäivänä kun katsoo noita hintoja, että millä sen touhun saa yleensä kannattamaan? Itse käytän rahtipuintia ei ole murheita koneiden kunnossapidosta yms. kustannuksista.
-
Kyllä puimuri"tappuri" on sellainen investointi tänäpäivänä kun katsoo noita hintoja, että millä sen touhun saa yleensä kannattamaan? Itse käytän rahtipuintia ei ole murheita koneiden kunnossapidosta yms. kustannuksista.
Pitääks se olla välttämätä uus tai sampo?
-
Puintityötä ostaneena muistan laskussa aina eritellyn puintiajan sekä siirtymisen. Jälkimmäinen selvästi halvempaa, mutta kuitenkin.
Petri
-
Puintityötä ostaneena muistan laskussa aina eritellyn puintiajan sekä siirtymisen. Jälkimmäinen selvästi halvempaa, mutta kuitenkin.
Petri
Sinut tuntien,jos ostat jonkun muutaman tonnin puimurin ja jos ei ole ihan pommi(sampo) niin kun sen kaikessa rauhassa katsoo läpi niin nykyhinnoila saa pieneen käyttöön kyllä melko edullisia vehkeitä ja luppoaikana vaihtelee remmit ja laakerit niin kyllä näillä 60-lukuisilla laatumerkeillä pärjää varmasti.
Eihän sen homman tarvitse olla välttämätä aina niin näyttävää...
-
meidän kylän isoimmalla tilalla 150ha peltoa. etäisimpien kuvioiden välimatka 50km. sit siellä 50km päässä on 5ha palsta ;D vastaavanlainen "yrittäjä" löytyy naapuri pitäjästä palstat on koko maakunnan alueel. täälläpäin ei ole sillai että kuivurin takana on 25ha lohko ;)
-
..nii, ja voiks Sampolla puidessakaan puhua tehotunneista?.. :o
Älä kuule mollaa Kotimaisia laatulaitteita
HUH :'(
-
..nii, ja voiks Sampolla puidessakaan puhua tehotunneista?.. :o
Älä kuule mollaa Kotimaisia laatulaitteita
HUH :'(
Noilla on vaan tälläkin kylällä puitu yhteiskoneina 70 luvun alusta ja suomalaisessa mittapuussa kohtuullisella käyttöasteella, eikä noissa isompia ongelmia ole ollut. Ainoa jossa merkittäviä ongelmia oli alkupään tuotannosta 2045, niissähän oli tunnetusti heikkouksia. Siinäkin oli edellinen omistaja jättänyt ilmaisen takuukorjauksen vetoakselien lukitukseen tekemättä, ja sen takia vetokehät korkkas. Tuossa tehdas tuli vielä vanhassakin koneessa osin vastaan.
-
Ja nyt oli Claas sin Veto vehkeet ?
Mikä valmistaja on Sampo Hydraulicksin takana
???
-
Jos oikein tuohon alkuperäiseen kysymykseen . Laskin tuossa pikaisesti viisi viimeistä syksyä , kun ei oo piru vieköön nuon hianoa konetta kun tolla ijasja2:lla , niin jouduin turvautumaan ruutuvihkoon ja laskimeen . Kokonaistunneista 68% puintia . Elikkä hukkaa 32% . Ei olis pitäny laskea . Nyt vasta huomaa kuinka huonoa hommaa tuo puinti todellisuudessa on . Niin ja tuosta on tietenkin poissa huoltoajat jotka ei näy tunti mittarissa . Aina vaan heikompaa .
-
loppuviimein voinee todeta, jotta ei tuo meidän seuran koneen "hyötysuhde" niin huono ollutkaan, hukkatunteja vaan kertyy joka tapauksessa. Mutta kyllä tuohon silti kannattaa kiinnittää huomiota, tuota ei helpostikaan osaa arvioida oikein taksoitusta laskiessa. Ja tuosta on mahdollista saada "ilmaiseksi" löysiä pois kun työjärjestelyt hoitaa järkevästi