Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: bobbari - 05.12.10 - klo:20:32
-
Onko suurkantti- tai pyöröpaaleja polttoaineena käyttävistä olkikattiloista käyttö kokemuksia Suomessa?
Sopisiko lämminilmakuivurin ainoaksi lämmönlähteeksi korvaten normaalin kuivurin pannun?
Olisiko jopa käytettyjä tai muuten tarpeettomia myynnissä kotimaassa?
Enää ei kannata kuivata viljaa euron hintaisella pöllö-öljyllä. :-\ :-\
-
Tuossa on se paradoksi että sulla ei oo välttämättä vielä olkia kun koetat sytytellä pesää ensimmäiselle erälle :D
Mut vakavasti: Riittääkö peltohehtaarin oljet sadon kuivaamiseen? Tai varmasti riittävät. Mutta jos oljet kastuvat, täytyykö ne ensin kuivata kuivurilla :D
-
Koneviestissä joskus oli juttua,jos vain jaksaisi arkistosta kaivaa. Pyöröpaalikattila kasvihuoneen lämmitykseen. Koko paali etukuormaajalla pesään.Todella kuivaa pitää oljen olla. Koneellisesti kuivattava jos ei muuten.
-
Mut vakavasti: Riittääkö peltohehtaarin oljet sadon kuivaamiseen? Tai varmasti riittävät. Mutta jos oljet kastuvat, täytyykö ne ensin kuivata kuivurilla :D
Eikös olkimäärä oo suurinpiirtein sama mitä saadaan hehtaarilta jyviä? Kannattaa siis harkita mahdollisimman pitkäkortisia lajikkeita niin saa enemmän lämmikettä :D
-
Koneviestissä joskus oli juttua,jos vain jaksaisi arkistosta kaivaa. Pyöröpaalikattila kasvihuoneen lämmitykseen. Koko paali etukuormaajalla pesään.Todella kuivaa pitää oljen olla. Koneellisesti kuivattava jos ei muuten.
Mutta jos punahehkuisia hiiliä on kattilan pohjalla liki polveen asti, niin eiköhän siellä mene väliin vähän
kosteampikin paali ??? ???
Suorakylvömiehiltä varmaan saisi pahnoja kerätä vaikka ilmaiseksi. Sen verran pahnat suojaavat maata,
ettei se keväällä oikein tuppaa lämpenemään millään. Riippuen tietysti sadosta ja pahnamäärästä.
Jos pesä olis kolme tai neljä metriä pitkä, sinne vois syöttää vaikka ylivuotista kokopuuta.
Kaiken kaikkiaan tuntuu ihan valmiilta paketilta nämä lämpökeskukset.
:) :)
-
Naapuris on. Lämmittävät isolla varaajalla koko talouskeskuksen ja myös kuivurin.
-
Naapuris on. Lämmittävät isolla varaajalla koko talouskeskuksen ja myös kuivurin.
Merkki on? Faust , Skelhoje , Alcon , "Det gronne halmfyr" vai joku muu?
Onko ollut murheita pannun kanssa? ???
-
Oripäässä on yhdellä "pienviljelijä" kanamiehellä. Käy siel kattoon. Oli melkoisen vaikuttava systeemi, tosin kyl kaikki muukin sillä mäellä vaikuttavaa.
-
Onko suurkantti- tai pyöröpaaleja polttoaineena käyttävistä olkikattiloista käyttö kokemuksia Suomessa?
Sopisiko lämminilmakuivurin ainoaksi lämmönlähteeksi korvaten normaalin kuivurin pannun?
Olisiko jopa käytettyjä tai muuten tarpeettomia myynnissä kotimaassa?
Enää ei kannata kuivata viljaa euron hintaisella pöllö-öljyllä. :-\ :-\
Noin lyhyen kauden käyttöön voisi ajatella jotain maakuoppaan öljysäiliöstä tehtyä viritystä. Eri asia sitten mitä viranomaisten kanssa tekee. Patentti puhallusilman vaiheittaisesta ohjaamisesta palotilaan on vanhentunut jo aikapäiviä.
Joko hävitit suorakylvimet? Keväällä paalattu olki on todella hyvää tavaraa. Enimmät kalit ja kloorit on peseentyneet pinnasta pois ja tavara on kuivaa.
Savimaalla olkea voi tulla vaikkapa 1500 kg/ha ja lämpöarvo alle 20% kosteudessa 15 MJ/kg, löpöllä 42,7 eli hyötysuhteilla 68% ja 95% suhde olisi 4 tuorekiloa olkea vastaa 4 litraa löpöä. Kuivaako 375 löpökilolla hehtaarin jyvät? Itse en ole syyllistynyt fossiilisien polttoaineiden haaskaukseen viljankuivauksessa, niin en tiedä.
-
Kyllä sillä vois lämmittää kans kuivauskauden ulkopuolella rakennuksia.
Syksyllä kerran viikossa lämmitys varmaan riittää. Tai itseasiassa suositellaan valitsemaan kokoluokka niin,
että talvella joka toinen päivä olis lämmityskäyttö. :)
-
Olki muttuu ympäristöministeriön päätöksellä jätteeksi ja jätteenpoltto on hieman tarkemmin ohjeistettu. Kanadassa luomuviljelijä kaatoi vihannan viljan sormipalkilla ja muutaman päivän jälkeen vilja ajettiin kokonaisena kiinteälle puimakoneelle. Siinä samalla menisi hömppähenät polttoon.
-
Onko suurkantti- tai pyöröpaaleja polttoaineena käyttävistä olkikattiloista käyttö kokemuksia Suomessa?
Sopisiko lämminilmakuivurin ainoaksi lämmönlähteeksi korvaten normaalin kuivurin pannun?
Olisiko jopa käytettyjä tai muuten tarpeettomia myynnissä kotimaassa?
Enää ei kannata kuivata viljaa euron hintaisella pöllö-öljyllä. :-\ :-\
Oletkos laskenut miten "kannattavaa" jos en väärin muista uunit todella kalliita! vaikka polttoaine ilmaista...
-
Kannattaa kääntyä sorkkisen puoleen. Sorkkis vie saitsinkille Farmille jossa on ainakin 2 sellasta paalikattilaa.
-
Oripäässä on yhdellä "pienviljelijä" kanamiehellä. Käy siel kattoon. Oli melkoisen vaikuttava systeemi, tosin kyl kaikki muukin sillä mäellä vaikuttavaa.
Se on vähän suurempi kolhoosi
-
Oripäässä on yhdellä "pienviljelijä" kanamiehellä. Käy siel kattoon. Oli melkoisen vaikuttava systeemi, tosin kyl kaikki muukin sillä mäellä vaikuttavaa.
Se on vähän suurempi kolhoosi
Sen tilan pannussa pyöröpaali on vasta sytykkeenä :D
-
Oripäässä on yhdellä "pienviljelijä" kanamiehellä. Käy siel kattoon. Oli melkoisen vaikuttava systeemi, tosin kyl kaikki muukin sillä mäellä vaikuttavaa.
Se on vähän suurempi kolhoosi
Juuh. :D
-
Naapuris on. Lämmittävät isolla varaajalla koko talouskeskuksen ja myös kuivurin.
Merkki on? Faust , Skelhoje , Alcon , "Det gronne halmfyr" vai joku muu?
Onko ollut murheita pannun kanssa? ???
Overdahl se kai on.
-
Onko suurkantti- tai pyöröpaaleja polttoaineena käyttävistä olkikattiloista käyttö kokemuksia Suomessa?
Sopisiko lämminilmakuivurin ainoaksi lämmönlähteeksi korvaten normaalin kuivurin pannun?
Olisiko jopa käytettyjä tai muuten tarpeettomia myynnissä kotimaassa?
Enää ei kannata kuivata viljaa euron hintaisella pöllö-öljyllä. :-\ :-\
Oletkos laskenut miten "kannattavaa" jos en väärin muista uunit todella kalliita! vaikka polttoaine ilmaista...
Stokereihin saa helposti poltettua saman rahan. Samalla hintaa saa viisi kertaa tehokkaamman pelin. :) :)
-
Onko tullut olkikattiloita laitettua? Euron polttoöljyä olisi aika kannustavaa korvata MELKEIN MILLÄ TAHANSA PALAVALLA MATERIAALILLA :o
Noin lyhyen kauden käyttöön voisi ajatella jotain maakuoppaan öljysäiliöstä tehtyä viritystä. Eri asia sitten mitä viranomaisten kanssa tekee. Patentti puhallusilman vaiheittaisesta ohjaamisesta palotilaan on vanhentunut jo aikapäiviä.
Ja onko kukaan täpinöinyt mitään tällaista viritystä?
-
Stokereihin saa helposti poltettua saman rahan. Samalla hintaa saa viisi kertaa tehokkaamman pelin. :) :)
Asian ytimessä. Ja paalit helppo kerätä vs. hakepuut + haketus ym. ikävää.
Ainoa miinus on automaation puute. Pitäs kehittää paalistokeri. Ja senmoinen varaaja jotta kerran viikossa nollakelillä lämpiää. Vaikkapa puhallusvillaa paksulti päälle. ;D
-
Stokereihin saa helposti poltettua saman rahan. Samalla hintaa saa viisi kertaa tehokkaamman pelin. :) :)
Asian ytimessä. Ja paalit helppo kerätä vs. hakepuut + haketus ym. ikävää.
Ainoa miinus on automaation puute. Pitäs kehittää paalistokeri. Ja senmoinen varaaja jotta kerran viikossa nollakelillä lämpiää. Vaikkapa puhallusvillaa paksulti päälle. ;D
Stokerivehkeet nimenomaan ei tarvitse varaajaa. Onhan niitä tässä maailmassa.
http://www.linka.dk/
Tässä suuressa kanatalossa on 1500 kW Lin-ka:
http://www.farmimuna.fi/?id=C06E7F7A-784244B699FC-7EF4EE4E81C9
-
Minua on kiehtonut jo pitempään ajatus kattilasta jossa palaisi "kaikki" pehku, ylivuotiset heinät, lajittelujätteet, hake, kokopuu ja muovit.
Maataloudesta kertyy kumminkin aika paljon palavaa jätettä joka menisi hyötykäyttöön.
Tämän ympärille voisi kehittää jonkinlaisen jäteterminaalin jonne saisi pientä korvausta vastaan tuoda kaikenlaista palavaa roinaa.
-
Taisi Matti Kares todeta joskus jo 70-luvulla, että kun olki kunnolla palaa, niin kyseessä on tulipalo. :D
Vähän aikaa noita kokonasia paaleja polttavia kattiloita myydään, kun joku havaitsee, että ei ne oikein sovellu meidän oloihimme. Mitenkähän tänäkin vuonna sai riittävän kuivia olkia tuohon tarkoitukseen? Jos olkipaali on liian kostea, niin ei tuo pannu pääasiassa tuota kuin helevetisti valkoista sauhua.
-
Taisi Matti Kares todeta joskus jo 70-luvulla, että kun olki kunnolla palaa, niin kyseessä on tulipalo. :D
Vähän aikaa noita kokonasia paaleja polttavia kattiloita myydään, kun joku havaitsee, että ei ne oikein sovellu meidän oloihimme. Mitenkähän tänäkin vuonna sai riittävän kuivia olkia tuohon tarkoitukseen? Jos olkipaali on liian kostea, niin ei tuo pannu pääasiassa tuota kuin helevetisti valkoista sauhua.
Kares sanoi myös ettei risuista voi tehdä polttopuuta, pitää karsia rangat. Suurissa lämpökeskuksissa poltetaan vettä tihkuvan märkää vihreänruskeaa neulas-risumössöä, ja lämpöä tulee.
Itse vetelin vihreät luomupahnat pari päivää puinnista paaliin. Kuivia ovat, homehan ne kuivaa lopulta kun varastoidaan katon alla. Joku raja tietysti kosteudella ja vihreällä aineksella on. Pyöröpaalikattilaa ladatessa ei tarvitse pöllytellä pahnoja, eikä home haittaa. Sanoisin että 1,5 vuoden tarpeiksi pitää olla katonalaista varastotilaa olkilämmittäjällä. Kevätkorjattavat pellot olisivat suuri plussa.
-
stokeris tälläkin hetkellä palaturve-kutteri-olkisilppu-seosta,hyvin palaa ja pelaa ;)
-
Kuinka paljon menee harakoille näissä isoissa pesissä.Josssa poltetaan paalo kerrallaan ja on iso varaaja perässä?
-
Suurissa lämpökeskuksissa poltetaan vettä tihkuvan märkää vihreänruskeaa neulas-risumössöä, ja lämpöä tulee.
No joo, itse 2,5 MW:n arinapolttokattilaa välillä hoitava voin kertoa, että toki siellä palaa jopa 60%:n mössö, mutta se on sitten toinen juttu, paljonko siitä lämpöä tulee. Tuostakin kattilasta kuivalla polttoaineella irtoaa jopa yli kolme megawattia, märällä mössöllä pääsee ehkä karvan verran yli megawatin.
Kyllä märän polttoaineen polttaminen on lähinnä itsensä pettämistä, veden ja erikoisesti jään polttaminen on lähinnä hölmöläisen hommaa. Sama se on tuossa olkipaalin polttamisessa kokonaseisena, aika kuiva se saa olla, jotta oljen todellinen lämpöarvo tulee hyödynnettyä
-
Kyllä märän polttoaineen polttaminen on lähinnä itsensä pettämistä, veden ja erikoisesti jään polttaminen on lähinnä hölmöläisen hommaa. Sama se on tuossa olkipaalin polttamisessa kokonaseisena, aika kuiva se saa olla, jotta oljen todellinen lämpöarvo tulee hyödynnettyä
Onko siis kaikki mitä Kares on sanonut, totta? Itse asiassa ei ollut kyse märästä puusta (vaikka sekin sana tekstissäni oli), vaan muiden puun osien kuin rungon polttamisesta. Kyllä olkikin pystyy palamaan hyvin.
-
Mitenkähän tänäkin vuonna sai riittävän kuivia olkia tuohon tarkoitukseen? Jos olkipaali on liian kostea, niin ei tuo pannu pääasiassa tuota kuin helevetisti valkoista sauhua.
Mä ainakin paalasin 1200 olkipaalia, jotka olivat 12-19 % kosteuksiltaan. Viimeksi isompia vaikeuksia on ollut 2004 vuonna.
-
Stokerivehkeet nimenomaan ei tarvitse varaajaa. Onhan niitä tässä maailmassa.
http://www.linka.dk/
Tässä suuressa kanatalossa on 1500 kW Lin-ka:
http://www.farmimuna.fi/?id=C06E7F7A-784244B699FC-7EF4EE4E81C9
Joo, vähän eri mittakaavassa ovat...
Stokerilla tarkoitin tässä yhteydessä lähinnä miestä ja kuormaajaa, esmes vanhaa isäntää kattilan käyttäjänä. 8)
Kokopaalikattilan etu on juurikin se että sisään saa käytännössä lähes mitä tahansa. Toisaalta taas kuohkea revitty olkimassa antaisi paremman hyötysuhteen polttoaineelle.
-
Mitenkähän tuon kostean polttoaineen käyttö oikeasti on :-\ Jos palamislämpö saadaan ylläpidettyä niin teoriassa vesikilon höyrystäminen ottaa energiaa jotain 0,7kwh joka pitäisi olla saavutettavissa 0,2 kilon kuivalla olkimäärällä. Tuolla teorialla poltto pitäisi olla mahdollista vielä alle 20% kuiva-aineellakin, paitsi että energiaa ei tietysti siitä sitten enää irtoaisi :-\
-
Mahtaisko kostea olki toimia leijupetikattilassa ? - Arinakattilassa (vaikka "kävelevässäkin") on varmaan ongelmia tarjolla. Ja kyllä Kares ainakin hyvin lähellä "totuutta " oli -ylivuotinen puu polttoon ja neulaset ,risut ja kävyt lannoitteeks :)
-
Kyllä polttoaineen kosteus on A ja O, jos halutaan kunnon hyötysuhde.Isotkin laitokset. yrittävät viritellä systeemejä, joila hake saataisiin kuivemmaksi.Isoista tehdaslaitoksista kun tulee hukkalämpöä, niin siitä saadaan ilmaista energiaa kuivaamiseen. Hakkeessa hyvä tavoite on lähellä 30%:a, kun useimmiten metsästä kasoista hakettettu on luokkaa 40-50%. Toinen vaihtoehto on iso varasto ja haketus keskellä kesää, nin saadaan kohtuukuivaa haketta. Märkää haketta kuluu helposti 25-30% enemmän ja se useimmiten kuitenkin maksaa ihan saman, koskapa hakettettavat kasat on ostettu samaan hintaan.
Kyllä tässä näillämainkin eräs talo paalautti kaiken saatavaissa olevan oljen. Säät vaan eivät suosineet ja epäilen aika vahvasti, miten nuo palavat kokonasena, osan saa varmaan ajaa kaatopaikalle, alkavat jo siinä määrin niiata. Satesena syksynä kunnon tavaran saaminen on suuri haaste. Jossain Suomea etelämpänä onnistuu hieman paremmin. Toinen juttu sitten on jatkuva olkien kerääminen samoilta pelloilta, se on hieman kuin kusisi pakkasella housuihinsa, vähän aikaa lämmittää. Monokultuuri jo muutenkin syö pellon ruokamultakerrosta, kun oljet viedään, niin tilanne vain pahenee. :(
-
Toinen juttu sitten on jatkuva olkien kerääminen samoilta pelloilta, se on hieman kuin kusisi pakkasella housuihinsa, vähän aikaa lämmittää. Monokultuuri jo muutenkin syö pellon ruokamultakerrosta, kun oljet viedään, niin tilanne vain pahenee. :(
Ja kaupan päälle saa pari ylimääräistä ajokertaa kuormittamaan maan rakennetta..
Ainakaan mitään laskelmia lämpölaitoksesta ei saa perustaa ajatukselle että raaka-aine olisi "ilmaista", sitä se ei missään tapauksessa ole, ei edes tai varsinkaan omalta pellolta paalattuna.
Jo pelkästään oljen mukana pellolta poistuvilla ravinteilla on nyky lannoite hinnoilla huomattava arvo saatikka sitten kun otetaan huomioon nämä vaikeammin suoraan euromääräisesti arvioitavat vaikutukset..
-
Märkä olki ei suurpaalissa pala kunnolla. Heinä ja esikuivattu säilörehu antaa sensijaan lämpöä yllättävän märkinäkin.
-
Märkää haketta tai kuorta TARVITAAN noihin isoihin laitoksiin joissa poltetaan kaikkea muutakin, mm. turvetta. Mitä enemmän lunta seassa tai märempää muuten, sitä parempi. Älä kysy miksi, oletuksena että höyryt puhdistaa laitosta jos tuota mössöä annostellaan sopivasti sekä polttoa pystytään hallitsemaan "liian hyvän" polttoaineen kanssa.
-
Mitä enemmän lunta seassa tai märempää muuten, sitä parempi.
Fysiikan lakejahan tuossa jo rikotaan, jos ihan tarkoitutksellinen veden poltto on edullista. Tuossa ajoittain hoitamasani laitoksessa on puhdistamista varten vesinuohous. Eli suuttimen auki ja kuumille tuliputkille vettä, putsaa ihmeesti paikkoja ja savukaasujen lämpötila laskee.
-
Toinen juttu sitten on jatkuva olkien kerääminen samoilta pelloilta, se on hieman kuin kusisi pakkasella housuihinsa, vähän aikaa lämmittää. Monokultuuri jo muutenkin syö pellon ruokamultakerrosta, kun oljet viedään, niin tilanne vain pahenee. :(
Ja kaupan päälle saa pari ylimääräistä ajokertaa kuormittamaan maan rakennetta..
Ainakaan mitään laskelmia lämpölaitoksesta ei saa perustaa ajatukselle että raaka-aine olisi "ilmaista", sitä se ei missään tapauksessa ole, ei edes tai varsinkaan omalta pellolta paalattuna.
Jo pelkästään oljen mukana pellolta poistuvilla ravinteilla on nyky lannoite hinnoilla huomattava arvo saatikka sitten kun otetaan huomioon nämä vaikeammin suoraan euromääräisesti arvioitavat vaikutukset..
Lannoitteiden kanssa olet hakoteillä, oljen hajoamisprosessi syö typpeä.
-
Lähtee sieltä sadon mukana muutakin kuin typpeä...
-
Täälläpäin on harrastettu 10 vuotta laajaperäistä olkien keräämistä, eikä nyt mitään huomattavia vaikutuksia ole havaittu. Ruotsin mies Staffan ******* tai joku, on tehnyt kanttipaalaimeen käärimen, joka käärii paalin vaipalle muovia sitä mukaa kun paali tulee kammiosta ulos. Sitten hän syöttää kattilaan 2 paalia kolmen päivän välein ja myy lämpöä viidelle naapurillekin. Hienosti toimiva systeemi ja ei ole kuulemma kylmä ollut.
-
Vesi voi haitata palamista jolloin savun tai tuhkan mukana poistuu tavaraa joka olisi pitänyt palaa. Mikäli on niin tehokas polttoprosessi, että näin ei käy, vesihöyryn mukana poistuu lämpöä. Mikäli savukasujen lämpökin saadaan kondensoitua talteen, tätäkään tappiota ei tule.
-
Märkä olki ei suurpaalissa pala kunnolla. Heinä ja esikuivattu säilörehu antaa sensijaan lämpöä yllättävän märkinäkin.
Jos lasketaan sateen kasteleman kuivaheinän energiasisältö öljyksi niin niin hyvää hevosheinää ei ole eikä tule että siitä puoltakaan tuosta maksetaan :o
Jos esikuivattua rehua tekisi ihan polttoa varten niin mitenkään järjettömältä ei enää tunnu sekään, ei vaikka ne paalit pilkkoisi lavakuivaajaan ja paalaisi sitten uudestaan :o Tuntuisi että säilörehussa on kosteus aika löyhässä ja kuivaa helposti.
Oikein jos lähtee optimoimaan viljelyä niin kylvää jotain valkuaisseosta, niittää viideksi päiväksi peltoon, karhottaa kuivana päivänä ja illalla paaliin ja talvella pesään :-\ Tuollaisesta luulisi yli 400 kuiva-ainekiloa saavan paaliin millä paalaimella hyvänsä kun on jyvätkin mukana. Tuossa voitaneen puhua kyllä jo ilmaisesta polttoaineesta :P
-
Toinen juttu sitten on jatkuva olkien kerääminen samoilta pelloilta, se on hieman kuin kusisi pakkasella housuihinsa, vähän aikaa lämmittää. Monokultuuri jo muutenkin syö pellon ruokamultakerrosta, kun oljet viedään, niin tilanne vain pahenee. :(
Ja kaupan päälle saa pari ylimääräistä ajokertaa kuormittamaan maan rakennetta..
Ainakaan mitään laskelmia lämpölaitoksesta ei saa perustaa ajatukselle että raaka-aine olisi "ilmaista", sitä se ei missään tapauksessa ole, ei edes tai varsinkaan omalta pellolta paalattuna.
Jo pelkästään oljen mukana pellolta poistuvilla ravinteilla on nyky lannoite hinnoilla huomattava arvo saatikka sitten kun otetaan huomioon nämä vaikeammin suoraan euromääräisesti arvioitavat vaikutukset..
Lannoitteiden kanssa olet hakoteillä, oljen hajoamisprosessi syö typpeä.
Koneviestin numerossa 16/2010 oli juttua brittien olkikaupasta ja he laskivat että sikäläisillä satotasoilla pelkkien oljissa olevien fosforin ja kalin arvo olisi sillä hetkellä ollut n. 120-150euroa/hehtaari..
-
Märkä olki ei suurpaalissa pala kunnolla. Heinä ja esikuivattu säilörehu antaa sensijaan lämpöä yllättävän märkinäkin.
Jos lasketaan sateen kasteleman kuivaheinän energiasisältö öljyksi niin niin hyvää hevosheinää ei ole eikä tule että siitä puoltakaan tuosta maksetaan :o
Jos esikuivattua rehua tekisi ihan polttoa varten niin mitenkään järjettömältä ei enää tunnu sekään, ei vaikka ne paalit pilkkoisi lavakuivaajaan ja paalaisi sitten uudestaan :o Tuntuisi että säilörehussa on kosteus aika löyhässä ja kuivaa helposti.
Oikein jos lähtee optimoimaan viljelyä niin kylvää jotain valkuaisseosta, niittää viideksi päiväksi peltoon, karhottaa kuivana päivänä ja illalla paaliin ja talvella pesään :-\ Tuollaisesta luulisi yli 400 kuiva-ainekiloa saavan paaliin millä paalaimella hyvänsä kun on jyvätkin mukana. Tuossa voitaneen puhua kyllä jo ilmaisesta polttoaineesta :P
Miten siihen voi saada 400 ka-kiloa jos kokonaispainoakaan ei saa 300 enempää? 150cm:n paali on kyseessä. Vai nostaako ne jyvät sitä massaa niin paljon? En tiedä, siksi kysyn.
-
Apilakasvuston antaa tuleentua, niitto, vuorokauden esikuivaus, keruu paalaimella tai noukinvaunulla, kuivaus latokuivurissa, raju puinti, siemenet kylvöjä varten tai luontaistuotteeksi, lehdet (lemmikki) rehuksi tai biokaasuksi, korret polttoon. Luomuna tietysti. Kuivurikapasiteetin vuoksi pitänee jaksottaa niittoa. Kuivauksen jälkeistä työtä voikin tehdä pikku hiljaa menekin mukaan. Tuhkat, lannat, mädätteet peltoon ja typpihän kiertää ilman kautta. Pellon multavuus ja rakenne kohenee, typpeä riittää kierron viljakasveillekin, ei toukokiireitä, vähän ajokertoja.
-
Täälläpäin on harrastettu 10 vuotta laajaperäistä olkien keräämistä, eikä nyt mitään huomattavia vaikutuksia ole havaittu
10 vuotta on aika lyhyt aika. Turvemailla olkia saa kerätä vuosittain vaikka maailman tappiin, ensimmäisenä ongelmat tulevat vastaan karkeilla kivennäismailla, sitten savilla. Kyllä monokultuurin on todettu vähentäneen ruokamullan määrää. Suurilla aukeilla sitä lisää myös tuulieroosio, maan pinnalla kun ei ole sitovaa kasvillisuutta. Ruokamulta kuitenkin on maan viljavuuden perusta, sitä ei voi korvata pussista saatavilla ravinteilla. Aikoinaan tein konehallin ja kuorin rakennuspaikalta ruokamullat, jotka kippasin ja levitin läheselle KHt-lohkolle. Kyllä se todella huomasi kasvussa, vaikka rakennuspaikka ei edes ollut pellolla, vaan ihan keskellä pihaa, siis siinä ei ollut seassa mitään lannoitteita. Ruokamultaa aina poistuu vuosien saatossa ja kyllä eloperäsen aineksen ylenmääräinen poisvienti vain pahentaa asiaa.
-
Märkä olki ei suurpaalissa pala kunnolla. Heinä ja esikuivattu säilörehu antaa sensijaan lämpöä yllättävän märkinäkin.
Jos lasketaan sateen kasteleman kuivaheinän energiasisältö öljyksi niin niin hyvää hevosheinää ei ole eikä tule että siitä puoltakaan tuosta maksetaan :o
Jos esikuivattua rehua tekisi ihan polttoa varten niin mitenkään järjettömältä ei enää tunnu sekään, ei vaikka ne paalit pilkkoisi lavakuivaajaan ja paalaisi sitten uudestaan :o Tuntuisi että säilörehussa on kosteus aika löyhässä ja kuivaa helposti.
Oikein jos lähtee optimoimaan viljelyä niin kylvää jotain valkuaisseosta, niittää viideksi päiväksi peltoon, karhottaa kuivana päivänä ja illalla paaliin ja talvella pesään :-\ Tuollaisesta luulisi yli 400 kuiva-ainekiloa saavan paaliin millä paalaimella hyvänsä kun on jyvätkin mukana. Tuossa voitaneen puhua kyllä jo ilmaisesta polttoaineesta :P
Miten siihen voi saada 400 ka-kiloa jos kokonaispainoakaan ei saa 300 enempää? 150cm:n paali on kyseessä. Vai nostaako ne jyvät sitä massaa niin paljon? En tiedä, siksi kysyn.
Jyvät nostaa painoa aika paljon. Edellyttää tietysti että niitä jyviä on. Melkein se 400 kg ka vaatii yli 500 kiloisen paalin.
-
Täälläpäin on harrastettu 10 vuotta laajaperäistä olkien keräämistä, eikä nyt mitään huomattavia vaikutuksia ole havaittu
10 vuotta on aika lyhyt aika. Turvemailla olkia saa kerätä vuosittain vaikka maailman tappiin, ensimmäisenä ongelmat tulevat vastaan karkeilla kivennäismailla, sitten savilla. Kyllä monokultuurin on todettu vähentäneen ruokamullan määrää.
Laajaperäinen tarkoittaakin voimaperäisen vastakohtaa. Kyllä näillä main on turvepellon pinta laskenut metrinkin yhden sukupolven aikana.
-
Kyllä näillä main on turvepellon pinta laskenut metrinkin yhden sukupolven aikana.
Turvehan on käytännössä eloperäistä ainetta ja vuosien mittaan se tosiaan laskee melko paljon, mutta multavuus säilyy.Isompi ongelma ovat salaojat, jotka vähitellen tulevat pintaan. Samoin laskevat maat, jotka tehty järvi kuivaamalla. Meilläpäin on noin 80 vuotta sitten kuivattu järvi. Pumpulla se pidetään kuivana ja tuo pumppukoppi on nyt jo lähes 2 metriä korkella töppärällä, niin paljon on pellon pinta laskenut.
-
Pari vuotta raiviona ollut neva on kohta puolimetriä pudonnu.
-
Loimaan pölvästikoululla oli olkipannu yhden talven sitten vaihtui Sheikkiliemi polttimeen
Siis samaa tehotonta luokkaa kuin hake härvelit
:'(
-
Onko tälläisistä kattiloista uusia näkemyksiä/kokemuksia/ajatuksia? Kyllä tuo kuivaaja p*le pitää joillain muulla kun öljyllä saada lämpeämään. Olkea en niinkään ajatellut ensisijaisena polttoaineena, mutta tuollaiseen voisi työntää melkein mitä vaan.
-
Onko tälläisistä kattiloista uusia näkemyksiä/kokemuksia/ajatuksia? Kyllä tuo kuivaaja p*le pitää joillain muulla kun öljyllä saada lämpeämään. Olkea en niinkään ajatellut ensisijaisena polttoaineena, mutta tuollaiseen voisi työntää melkein mitä vaan.
Jostain kumman syystä samat fiilikset on alkanut pyöriä taas päässä...
Mutta aika lailla niiden biolämpöhärveleiden hinnat seuraa öljyn hintaa. ;)
-
Tarttis ripotella käärintämuovit pitkin pahnakarhetta, niin sais ne jo siinä sopivasyti sekaisin. Ei muuta kuin paaliin ja pannuun. Minkähänlainen se Mäkilän Matin kattila on siinä nahkatehtaan vieressä, ainakin sauhua on toisinaan riittävästi.
-
Tarttis ripotella käärintämuovit pitkin pahnakarhetta, niin sais ne jo siinä sopivasyti sekaisin. Ei muuta kuin paaliin ja pannuun. Minkähänlainen se Mäkilän Matin kattila on siinä nahkatehtaan vieressä, ainakin sauhua on toisinaan riittävästi.
Tyytyväinen on kattilaan, isompaa jo haluaisi.
Ainakin viime talvena siellä oli ulkona säilytettyjä paaleja. Poltto-oljet pitäisi kyllä olla katon alla. Home kuivaa pienen kosteuden pois. Varastoa pitäisi olla yli vuoden tarve, kun joka syksy ei ole pahnakelejä (katson ikkunasta). Kesähelteillä voi levittää varastosta vanhoja paaleja ottamaan aurinkoa ja sitten takaisin sateensuojaan.
Eihän eräpolttoinen systemi ole ikinä niin tasaisen hyvä polttotulokseltaan kuin jatkuvatoiminen, mutta edullinen, helppo ja varma se on. Laskin kerran omaa pahnankorjuutani, että yli 40 kertaa saatiin energiaa verrattuna korjuuseen kulutettuun, että siitä ei ainakaan jää kiinni.
Voitaisiin tehdä talvemmalla pieni kierros noilla kohteilla.
-
Tarttis ripotella käärintämuovit pitkin pahnakarhetta, niin sais ne jo siinä sopivasyti sekaisin. Ei muuta kuin paaliin ja pannuun. Minkähänlainen se Mäkilän Matin kattila on siinä nahkatehtaan vieressä, ainakin sauhua on toisinaan riittävästi.
Sinne on rahdattu pahnapaaleja kärryn kummit lintalla jo monta viikkoo. Näistä viimisen kahden viikon pahnoista ei oo enää sinne kelpaavaks. Osa meni muovitettuna ja osa ilman. Tuskin pelkkä olki palaa??? Sekottaako ne sinne haketta joukkoon. Oliskos CC:llä eksäktimpää tietoa????
Jaa juu.... olihan sitä tietoa.... :D
-
Tarttis ripotella käärintämuovit pitkin pahnakarhetta, niin sais ne jo siinä sopivasyti sekaisin. Ei muuta kuin paaliin ja pannuun. Minkähänlainen se Mäkilän Matin kattila on siinä nahkatehtaan vieressä, ainakin sauhua on toisinaan riittävästi.
Tyytyväinen on kattilaan, isompaa jo haluaisi.
Ainakin viime talvena siellä oli ulkona säilytettyjä paaleja. Poltto-oljet pitäisi kyllä olla katon alla. Home kuivaa pienen kosteuden pois. Varastoa pitäisi olla yli vuoden tarve, kun joka syksy ei ole pahnakelejä (katson ikkunasta). Kesähelteillä voi levittää varastosta vanhoja paaleja ottamaan aurinkoa ja sitten takaisin sateensuojaan.
Eihän eräpolttoinen systemi ole ikinä niin tasaisen hyvä polttotulokseltaan kuin jatkuvatoiminen, mutta edullinen, helppo ja varma se on. Laskin kerran omaa pahnankorjuutani, että yli 40 kertaa saatiin energiaa verrattuna korjuuseen kulutettuun, että siitä ei ainakaan jää kiinni.
Voitaisiin tehdä talvemmalla pieni kierros noilla kohteilla.
Mitä ne maksaa yhestä olkipallerosta???? Näiltä main lähteneet paalit on tehty rahtina. Isännät on pöristelly ilman silppuria ja urakoitsija mytynny ja muovittanu. Itte ovat sitten vieny sitä mukaan ku puimakiireiltä ovat ehtineet.
Sitä hintaa vaan aattelin et jos ei siitä jää riittävästi räpylään kulujen jälkeen, ainakaan pari partaa ei sihen olis ryhtyny......
-
Sinne on rahdattu pahnapaaleja kärryn kummit lintalla jo monta viikkoo. Näistä viimisen kahden viikon pahnoista ei oo enää sinne kelpaavaks. Osa meni muovitettuna ja osa ilman. Tuskin pelkkä olki palaa??? Sekottaako ne sinne haketta joukkoon. Oliskos CC:llä eksäktimpää tietoa????
Kyllä kuiva olki syttyy ja palaa yksinään hienosti. Omien kuivikekokemusten mukaan muovin alle kondensoituu aina vettä ja pinta on limainen, vaikka olisi kuivaakin olkea. Siitä pinnasta on sitten vaikea sytytellä. Eikä ole eroa, onko päädyt kääritty umpeen vai 3D:llä jätetty auki. Muovipaalit kannattaa riisua aurinkoiseen ovensuuhun kevättalvella niihin aikoihin kun Heino Leino lätkii hirvenlihaa ladonseinään, tai viimeistään kesän helteillä.
Homekuivauksen vaihtoehtona voi poltto-oljen latokuivausta tehostaa antamalla paalien kuumentua kunnolla ennen puhallusta. Energiasisältöä toki menetetään, mutta eipä siitä ole maksettukaan kuin paalauksen verran.
Hinnoista en tiedä, kai se vähintään paalaustaksan verran on.
-
Sinne on rahdattu pahnapaaleja kärryn kummit lintalla jo monta viikkoo. Näistä viimisen kahden viikon pahnoista ei oo enää sinne kelpaavaks. Osa meni muovitettuna ja osa ilman. Tuskin pelkkä olki palaa??? Sekottaako ne sinne haketta joukkoon. Oliskos CC:llä eksäktimpää tietoa????
Kyllä kuiva olki syttyy ja palaa yksinään hienosti. Omien kuivikekokemusten mukaan muovin alle kondensoituu aina vettä ja pinta on limainen, vaikka olisi kuivaakin olkea. Siitä pinnasta on sitten vaikea sytytellä. Eikä ole eroa, onko päädyt kääritty umpeen vai 3D:llä jätetty auki. Muovipaalit kannattaa riisua aurinkoiseen ovensuuhun kevättalvella niihin aikoihin kun Heino Leino lätkii hirvenlihaa ladonseinään, tai viimeistään kesän helteillä.
Homekuivauksen vaihtoehtona voi poltto-oljen latokuivausta tehostaa antamalla paalien kuumentua kunnolla ennen puhallusta. Energiasisältöä toki menetetään, mutta eipä siitä ole maksettukaan kuin paalauksen verran.
Hinnoista en tiedä, kai se vähintään paalaustaksan verran on.
Näissä tapauksissa pakko olla enemän kun rahtaavat itse.
-
Tämmösinä vuosina pitäis olla tämmönen perässä. http://www.youtube.com/watch?v=KZc7nH2VkxU&feature=related .
Tää olis ideaali mutta ei taida pysä pinnalla. http://www.youtube.com/watch?v=iMLfllAFk_4
Joku tämmönen ja pikkupaalaja perässä? http://www.youtube.com/watch?v=cQZHX964cgM&feature=related
Ja sitten ne pikkupaalit mättäis tämöseen kattilaan joka olis kuivurin vieressä http://www.portageandmainboilers.com/
-
Ainoo että se olki on myös tällasina vuosina ihan helvetin märkää heti puimurin perästä paalattuna.
Kosteus kuitenkin vähintään sen mitä viljakin on puidessa