Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: kylmis - 18.11.10 - klo:17:44
-
Tuli tulokset syksyllä otetuista maanäytteistä. Tein vertailua viiden vuoden takaisiin lukemiin ja pari silmiin pistävää havaintoa oli löydettävissä. Ensinnäkin fosforitasot ovat tulleet viidessä vuodessa alaspäin joka lohkolla. Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että rikillä sama juttu. Keskimäärin 40% pudotus edellisiin tutkimuksiin. Kai tässä sitten pitää aloittaa rikkilannoitteiden ostaminen, vai mikä olisi paree. Mutta mitä tekee fosforien kanssa? Yhtä kylän isäntää haastattelin, joka oli saanut tulokset jo aiemmin. Fosforin kohdalla sama juttu. Alaspäin on tultu. Ilmeisesti tämä vihervouhottajien työ alkaa tuottaa tulosta ja pellot ovat lauhtumassa kovaa kyytiä. Vai onko ne valuneet Itämereen, niinkuin Luomu-Jussi sanoo. Pikaisesti vilkaisin Visun ravinnetaselaskelmia ja eipä niiden mukaan pelloista pitäisi laskennallisesti valumia olla. Nyt on sitten mielenkiintoinen juttu, että kauanko näin voidaan mennä. Alkaako satotasot jossain vaiheessa pudota ja kuinka paljon. Lannoitus on meillä tehty perinteisesti aika tarkkaan, eli typpi ja fosforimaksimit koitetaan hakea usean lannoitelajin käytöllä kohdalleen. Ei silti ilmeisesti riitä.
Tutkimukset jatkuu. Palataan viiden vuoden päästä asiaan.
-
sama juttu fosforit laskusuunnassa viimeiset 10 vuotta. nykyiset fosfori tasot eivät riitä teho viljelyssä,näinnäis viljelyssä kyllä. rikin vähentyminen taas johtuu rikki päästöjen vähentymisestä teollisuudessa.
-
Mää väitän, että mittaustekniikassa on tapahtunut joku muutos.
Esim. pH on voinut nousta ilman kalkitusta.
Maalajit vaihtuu esim. Ljs:stä karkeaksi hiedaksi jne.
-
Mää väitän, että mittaustekniikassa on tapahtunut joku muutos.
Esim. pH on voinut nousta ilman kalkitusta.
Maalajit vaihtuu esim. Ljs:stä karkeaksi hiedaksi jne.
Mä luulen että joku kesäesa on analysoinu sun mullat?
-
Mää väitän, että mittaustekniikassa on tapahtunut joku muutos.
Esim. pH on voinut nousta ilman kalkitusta.
Maalajit vaihtuu esim. Ljs:stä karkeaksi hiedaksi jne.
Apila nostaa peehoota, helposti 0,4 yksikköö.
-
Tuli tulokset syksyllä otetuista maanäytteistä. Tein vertailua viiden vuoden takaisiin lukemiin ja pari silmiin pistävää havaintoa oli löydettävissä. Ensinnäkin fosforitasot ovat tulleet viidessä vuodessa alaspäin joka lohkolla. Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että rikillä sama juttu. Keskimäärin 40% pudotus edellisiin tutkimuksiin. Kai tässä sitten pitää aloittaa rikkilannoitteiden ostaminen, vai mikä olisi paree. Mutta mitä tekee fosforien kanssa? Yhtä kylän isäntää haastattelin, joka oli saanut tulokset jo aiemmin. Fosforin kohdalla sama juttu. Alaspäin on tultu. Ilmeisesti tämä vihervouhottajien työ alkaa tuottaa tulosta ja pellot ovat lauhtumassa kovaa kyytiä. Vai onko ne valuneet Itämereen, niinkuin Luomu-Jussi sanoo. Pikaisesti vilkaisin Visun ravinnetaselaskelmia ja eipä niiden mukaan pelloista pitäisi laskennallisesti valumia olla. Nyt on sitten mielenkiintoinen juttu, että kauanko näin voidaan mennä. Alkaako satotasot jossain vaiheessa pudota ja kuinka paljon. Lannoitus on meillä tehty perinteisesti aika tarkkaan, eli typpi ja fosforimaksimit koitetaan hakea usean lannoitelajin käytöllä kohdalleen. Ei silti ilmeisesti riitä.
Tutkimukset jatkuu. Palataan viiden vuoden päästä asiaan.
Paskan kyllästämät lohkot on kohtuullisessa fosforikunnossa, peehoo sitten taas laskee ku lehmän häntä tuolla paskankylvöllä. Mää luulen et nykylannoitteissa ei oo edes sitä fosforimäärää mitä pussissa luvataan.
-
Mää väitän, että mittaustekniikassa on tapahtunut joku muutos.
Esim. pH on voinut nousta ilman kalkitusta.
Maalajit vaihtuu esim. Ljs:stä karkeaksi hiedaksi jne.
Kovasti paljon on kesäesoja hommissa sitten, meillä on viimeksi kalkittu vuonna 1994, sen jälkeen on otettu n. 120 maanäytettä. Kun vertaa uutta näytettä saman lohkon edelliseen, ei kertaakaan PH ole ollut alempi kuin edellisellä kerralla, se on joskus pysynyt samana, mutta yleensä noussut.
Eikai mittaustekniikkakaan noin montaa kertaa ole muuttunut?
Samoin maalajit on muuttuneet savesta multaiseksi ja osin runsasmultaiseksi.
Ihmeitä voi tapahtua.
Timppakin kirjoittaa joskus ihan asiallisesti.
Ja SKN tappaa marjapuskistaan ötököitä nokkosvedellä.
Tarttee varmaan mennä huomenna Ferrarian sillalle ja kokeilla josko kivet kelluis Loimijoessa..
-
Tuli tulokset syksyllä otetuista maanäytteistä. Tein vertailua viiden vuoden takaisiin lukemiin ja pari silmiin pistävää havaintoa oli löydettävissä. Ensinnäkin fosforitasot ovat tulleet viidessä vuodessa alaspäin joka lohkolla. Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että rikillä sama juttu. Keskimäärin 40% pudotus edellisiin tutkimuksiin. Kai tässä sitten pitää aloittaa rikkilannoitteiden ostaminen, vai mikä olisi paree. Mutta mitä tekee fosforien kanssa? Yhtä kylän isäntää haastattelin, joka oli saanut tulokset jo aiemmin. Fosforin kohdalla sama juttu. Alaspäin on tultu. Ilmeisesti tämä vihervouhottajien työ alkaa tuottaa tulosta ja pellot ovat lauhtumassa kovaa kyytiä. Vai onko ne valuneet Itämereen, niinkuin Luomu-Jussi sanoo. Pikaisesti vilkaisin Visun ravinnetaselaskelmia ja eipä niiden mukaan pelloista pitäisi laskennallisesti valumia olla. Nyt on sitten mielenkiintoinen juttu, että kauanko näin voidaan mennä. Alkaako satotasot jossain vaiheessa pudota ja kuinka paljon. Lannoitus on meillä tehty perinteisesti aika tarkkaan, eli typpi ja fosforimaksimit koitetaan hakea usean lannoitelajin käytöllä kohdalleen. Ei silti ilmeisesti riitä.
Tutkimukset jatkuu. Palataan viiden vuoden päästä asiaan.
Paskan kyllästämät lohkot on kohtuullisessa fosforikunnossa, peehoo sitten taas laskee ku lehmän häntä tuolla paskankylvöllä. Mää luulen et nykylannoitteissa ei oo edes sitä fosforimäärää mitä pussissa luvataan.
Säähän ny villi sälli oot kun saat paskankylvöllä ph:n laskemaan. Eikö sen pitäisi olla just toisinpäin että keinolannoitteet laskee ph:ta ja vähentämällä keinolannoitteita kalkitustarve pienenee. Ei meillä ole pitkiin aikoihin ollut ns. ylläpitokalkitustarvetta ja olen sen vaan automaattisesti laittanut vähäisen keinolannoitteiden käytön piikkiin?
-
Tuli tulokset syksyllä otetuista maanäytteistä. Tein vertailua viiden vuoden takaisiin lukemiin ja pari silmiin pistävää havaintoa oli löydettävissä. Ensinnäkin fosforitasot ovat tulleet viidessä vuodessa alaspäin joka lohkolla. Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että rikillä sama juttu. Keskimäärin 40% pudotus edellisiin tutkimuksiin. Kai tässä sitten pitää aloittaa rikkilannoitteiden ostaminen, vai mikä olisi paree. Mutta mitä tekee fosforien kanssa? Yhtä kylän isäntää haastattelin, joka oli saanut tulokset jo aiemmin. Fosforin kohdalla sama juttu. Alaspäin on tultu. Ilmeisesti tämä vihervouhottajien työ alkaa tuottaa tulosta ja pellot ovat lauhtumassa kovaa kyytiä. Vai onko ne valuneet Itämereen, niinkuin Luomu-Jussi sanoo. Pikaisesti vilkaisin Visun ravinnetaselaskelmia ja eipä niiden mukaan pelloista pitäisi laskennallisesti valumia olla. Nyt on sitten mielenkiintoinen juttu, että kauanko näin voidaan mennä. Alkaako satotasot jossain vaiheessa pudota ja kuinka paljon. Lannoitus on meillä tehty perinteisesti aika tarkkaan, eli typpi ja fosforimaksimit koitetaan hakea usean lannoitelajin käytöllä kohdalleen. Ei silti ilmeisesti riitä.
Tutkimukset jatkuu. Palataan viiden vuoden päästä asiaan.
Paskan kyllästämät lohkot on kohtuullisessa fosforikunnossa, peehoo sitten taas laskee ku lehmän häntä tuolla paskankylvöllä. Mää luulen et nykylannoitteissa ei oo edes sitä fosforimäärää mitä pussissa luvataan.
Säähän ny villi sälli oot kun saat paskankylvöllä ph:n laskemaan. Eikö sen pitäisi olla just toisinpäin että keinolannoitteet laskee ph:ta ja vähentämällä keinolannoitteita kalkitustarve pienenee. Ei meillä ole pitkiin aikoihin ollut ns. ylläpitokalkitustarvetta ja olen sen vaan automaattisesti laittanut vähäisen keinolannoitteiden käytön piikkiin?
No jos asia sit on noin, on niissä maanäytteissä tosiaankin jotain häimänkäppyrää. Ylläpitokalkitus kuuluu tehdä vaikkei tarvetta olisikaan..... ::)
-
Eikös se niin oo, että runsas lietteen käyttö laske ph:ta. Mites kuiva paska?
-
Juu, ei oo pH:t laskenu "koskaan", samana pysyny tai noussu, jopa lohkoilla joita ei oo kalkittu pitkään aikaan. Maalajit pysyneet samana, multavuus voi vaihdella yhdellä pykälällä.
Nyt joltakin viisaammalta tietoa kuinka näytteitä pitäisi ottaa, riittääkö vierekkäisiltä muutaman aarin peruslohkoilta yksi näyte, niin että tulisi parikin hehtaaria yhteen näytteeseen? LHP tms. pelloiltahan ei näytettä tarvi ottaa lainkaan?
Tuntuu niin hullulta kerätä joka lohkolta näyte kun tiet ym. pilkkoo tuhannen palasiksi pieniänkin lohkoja, nämä ns. ikukesantoja.
Muutenkin jokaiselta peruslohkolta näytteen ottaminen, oon kerännyt samalta "kasvulohkolta" näytteen per 5ha vaikka lohkolla olisi montakin hehtaarin parin peruslohkoa. Mitähän lie tarkastajat sanoo? On se prkele jos valittavat mikäli keskimäärin näytteitä 2-3 hehtaarin välein, kaikki hehtaarit mukaan laskien.
-
Tästä lannoituksesta pitäisi olla opas mavin sivuilla. Oppaassa käsitellään myös maanäytteiden ottaminen seikkaperäisesti. Ei jaksa muistaa tarkkoja ohjeita, mutta ydinajatus oli, että pieniä lohkoja saa koota yhdeksi näytteiksi. Missään nimessä jokaiselta peruslohkolta ei tarvitse ottaa omaa näytettä.
-
Mää väitän, että mittaustekniikassa on tapahtunut joku muutos.
Esim. pH on voinut nousta ilman kalkitusta.
Maalajit vaihtuu esim. Ljs:stä karkeaksi hiedaksi jne.
Ja SKN tappaa marjapuskistaan ötököitä nokkosvedellä.
Kuka helvetin hullu laittaa myrkkyjä marjapuskaisiin joiden antimia omat mukulat syö? Sama pottumaassa. Haraamalla ne paskoruohot lähtee.
-
Mikä on ollut fosforiluokka viisi vuotta sitten ja nyt? Jos oiken umpivihreä merkki, niin kyllä se fosfori huuhtoutuukin nopeammin eli ei huku kasvin tarpesiin. Ja kun väkisin yritetään pellosta ottaa kaikki irti, niin köyhtyyhän se, fosforin lisäksi häipyy ruokamulta, joka on äärimmäisen tärkeä maaines, joka pidättää noita ravinteita.
Että kunnon viljelykierto, 30 % nurmia(esim. viheslannoitusnurmi), 30 % monivuotisia kasveja ja lout kevätviljoja. Tuolla systeemillä ei viljanviljelijäkään menetä mitään ja pellot pysyvät huomattavasti paremmassa kunnossa, lisäksi säästyy lannoitteita, kalkkia ja tautiaineita. Oma kokemus on, että nurmikesannon aikana jopa maan PH nousee.
-
Maalajit vaihtuu esim. Ljs:stä karkeaksi hiedaksi jne.
Tuo maalaji määritys on, ainakin viljavuuspalvelulla, täysin aistinvaraisesti tehtävä toimenpide. Aika isoja vaihteluja voi tulla eri analyysin tekijöiden välillä vaikka kuinka on koulutettu ja "sormituntuman kalibrointi" näytteitä vieressä.
-
Oma kokemus on, että nurmikesannon aikana jopa maan PH nousee.
Ja sitten kirjassa lukee että ph laskee nurmella yhen yksikön....... Ota sit näistäkin selvää. ???
-
Ja sitten kirjassa lukee että ph laskee nurmella yhen yksikön....... Ota sit näistäkin selvää. ???
Laskee kyllä jos on käytettävä pelkkiä lannoitteita. Viime ja toissakesänä ei kakkaa riittänyt läheskään kaikille nurmille ja nyt on pH:t noilla laskeneet jo puol yksikköä. Edeltävä vuosikymmen ilman ylläpitokalkituksia, kalsiumia tosin on lannotettava.
-
Ja sitten kirjassa lukee että ph laskee nurmella yhen yksikön....... Ota sit näistäkin selvää. ???
Laskee kyllä jos on käytettävä pelkkiä lannoitteita. Viime ja toissakesänä ei kakkaa riittänyt läheskään kaikille nurmille ja nyt on pH:t noilla laskeneet jo puol yksikköä. Edeltävä vuosikymmen ilman ylläpitokalkituksia, kalsiumia tosin on lannotettava.
Ny menee taas termit sekaisin. Lannoite ja lannoite. Paska ei hapata vaan kemiallisesti valmistettu?
-
Juuri eilen oli keskustelua aiheesta, isäntä ihmetteli, miksi hänen maanäytteissä koko ajan fosforit NOUSEE, vaikka ei ole fosforilannoitettukaan vuosikymmeneen. Eli juuri päinvastaisia kokemuksia kuin täällä on esitetty...
Nää asiat on henkimaailman hommia näköjään.....
-
Ny menee taas termit sekaisin. Lannoite ja lannoite. Paska ei hapata vaan kemiallisesti valmistettu?
Apulanta hapattaa, etunenässä AN. CAN on vissiin hiukan vähemmän hapattavaa. Joku kemisti vois selittää asian tarkemmin. Naudan lietteen pH lienee 6.5-7 noin karkeasti ja typpi pääosin sellaisena yhdisteenä, ettei happamuus lisäänny. (meillä tosin paskan pH oli nyt 12.7, mutta se johtuu näistä "muista" syistä ;D ;D )
-
Ny menee taas termit sekaisin. Lannoite ja lannoite. Paska ei hapata vaan kemiallisesti valmistettu?
Apulanta hapattaa, etunenässä AN. CAN on vissiin hiukan vähemmän hapattavaa. Joku kemisti vois selittää asian tarkemmin. Naudan lietteen pH lienee 6.5-7 noin karkeasti ja typpi pääosin sellaisena yhdisteenä, ettei happamuus lisäänny. (meillä tosin paskan pH oli nyt 12.7, mutta se johtuu näistä "muista" syistä ;D ;D )
Ai jaa. Suotta sitä sit luomupellolle ajetaan kalkkia yhdistelmäkaupalla joka vuosi. Levittää vaan naudanpaskaa ni peehoot pysyy kuosissa. No perkeles, taas yks pointti lisää landehoolle miten säästää tuotantokustannuksissa. Tavanomaisessa ph laskee samaa tahtia ku pippelssoni aktin jälkeen............Luomussa peehoo pysyy vuosisadat samana. Nonii.....eiku papereita Elylle ja kursseille mars.
-
Vertailin 4 tutkimuksen P-tietoja 20 vuoden ajalta. Numerot oli kuin suoraan lottokoneesta ei mitään kaavaa.
Tilan keskiarvo vaihdellu 15 ja 20 välillä mutta tutkimus ja lohkokohtaiset heitot välillä suuriakin.
-
Eikös tässä käytännön maamies-lehdessä ollut joskus -90 luvun alkupuolella vertailu näistä maanäytelaboratorioista ja siinä muistaakseni oli jotain 30% heittoja ravinnetasoista eri firmojen välillä samasta maanäytteestä. Jos niitä ravinnetasoja vieläkin mitataan jostain uutelitkun värinmuutoksesta silmämääräisesti niin en kyllä yhtään ihmettele heittoja.
-
Eikös tässä käytännön maamies-lehdessä ollut joskus -90 luvun alkupuolella vertailu näistä maanäytelaboratorioista ja siinä muistaakseni oli jotain 30% heittoja ravinnetasoista eri firmojen välillä samasta maanäytteestä. Jos niitä ravinnetasoja vieläkin mitataan jostain uutelitkun värinmuutoksesta silmämääräisesti niin en kyllä yhtään ihmettele heittoja.
Jep,. muistaakseni otettiin ämpärillinen lietettä altaasta, sekotettiin ja otettiin neljään näytepurkkiin ja lähetettiin neljälle eri firmalle. Ja tulokset poikkesivat toisistaan oikin maan perkuleesti.
Ole tässä sitten.
Kiinnostais tietää muuten, että kuka Luomutila ajaa kalkkia pelloilleen yhdistelmäkaupalla? Vai onko ostettu happamia peltoja, jotka kalkitaan kuntoon siirtymäkauden aikana?
-
Joku vihreä näkee tuon niin tuloo sakkoa! Ne on Itämeressä ne fosforit ;D
-
luulisin kans et fosfori tulee pitkässä juoksussa olemaan ongelma niille, joilla ei ylenpaltoin karjanlantaa saatavilla. ymp.tuki ehdot rajaa säkkifosforin niin piukoille. muutenkin maat köyhtyy ja rakenne huononee kun nurmea vähemmän kierrossa ainakin täällä saviseudulla.
semmonen kutina itellä et sianlanta hapantas. toisaalta kun se vähentää ostolantaa niin asia voi olla sitä kautta toisinpäinkin. munakanansapuskassa on melkein 10 % kalkkia jota aina menee läpipaskoen lantaankin. sen kuivalannan ajo vähentää ylläpitokalkituksen tarvetta huomattavasti. ja on siinä fosforiakin sopivasti.
-
luulisin kans et fosfori tulee pitkässä juoksussa olemaan ongelma niille, joilla ei ylenpaltoin karjanlantaa saatavilla. ymp.tuki ehdot rajaa säkkifosforin niin piukoille. muutenkin maat köyhtyy ja rakenne huononee kun nurmea vähemmän kierrossa ainakin täällä saviseudulla.
semmonen kutina itellä et sianlanta hapantas. toisaalta kun se vähentää ostolantaa niin asia voi olla sitä kautta toisinpäinkin. munakanansapuskassa on melkein 10 % kalkkia jota aina menee läpipaskoen lantaankin. sen kuivalannan ajo vähentää ylläpitokalkituksen tarvetta huomattavasti. ja on siinä fosforiakin sopivasti.
Tiekkös sää muuten mitä se valkonen on siinä kanapaskassa?
-
Tiekkös sää muuten mitä se valkonen on siinä kanapaskassa?
No?
-
Tiekkös sää muuten mitä se valkonen on siinä kanapaskassa?
No?
Sitä samaa paskaa.......
-
Tiekkös sää muuten mitä se valkonen on siinä kanapaskassa?
No?
Sitä samaa paskaa.......
Sulla on hirveän synkeä asenne kananpaskaa kohtaan....
Eikö se valkonen vois olla esim. sitruunavaniljakiisseliä? Maistuis kananpaska paremmalta.
-
Maalajit vaihtuu esim. Ljs:stä karkeaksi hiedaksi jne.
Tuo maalaji määritys on, ainakin viljavuuspalvelulla, täysin aistinvaraisesti tehtävä toimenpide. Aika isoja vaihteluja voi tulla eri analyysin tekijöiden välillä vaikka kuinka on koulutettu ja "sormituntuman kalibrointi" näytteitä vieressä.
Meillä päätettiin vaihtaa analyysin tekijä toiseen . Pitkä aikaisten analyysien tulos maalajien kohdalla on ollut aina sama ja fosfori hitaasti laskeva.. Poikkeus oli viimevuoden tulokset joissa fosfori putosi melko paljon uusien vuokramaiden kohdalla (20% pinta-alasta .)
Ja nuo maalajit ihmetytti hieman vanhemmissa näytteissä( 40% pinta-alasta ).Meillä näiden peltojen maalajit ovat pääosin hietamoreenia tai hietamaita ja multavia tai runsasmultaisia. Juuri kun tämä uusi ymp.kausi tuli niin useita lohkoja muuttui yhtäkkiä multamaiksi ilman järjellistä perustetta. Pidin viljavuuspalvelun tuloksia näiltä osin omituisina ja vaidoin firmaa nyt loppujenkin näytteiden osalta jotka ovat vielä tulosassa.. .
-
Mä tunnen sen ukon joka tuota maalajien hiplaamista ammatikseen harjoittaa ;D Vaan lieneekö sama.. Kiva työ: Istuu tuolilla ja hokee mikrofooniin "karkea hieta, hieno hiesu" yms. päivät pitkät.. Lienee mukavaa seuraa pikkujouluissa, kännissä ja angsti päällä ;D
-
Mä tunnen sen ukon joka tuota maalajien hiplaamista ammatikseen harjoittaa ;D Vaan lieneekö sama.. Kiva työ: Istuu tuolilla ja hokee mikrofooniin "karkea hieta, hieno hiesu" yms. päivät pitkät.. Lienee mukavaa seuraa pikkujouluissa, kännissä ja angsti päällä ;D
Oli Agrologi-lehdessä Viljavuuspalvelun esittely tänä vuonna. Meidän väliseltä kurssilta yksi tyttö ainakin siellä niitä hiukeita hiplailee. MTT:n näyte-ekspertin kanssa on ollut ilo olla näytteitä tonkimassa.
-
Mä tunnen sen ukon joka tuota maalajien hiplaamista ammatikseen harjoittaa ;D Vaan lieneekö sama.. Kiva työ: Istuu tuolilla ja hokee mikrofooniin "karkea hieta, hieno hiesu" yms. päivät pitkät.. Lienee mukavaa seuraa pikkujouluissa, kännissä ja angsti päällä ;D
Eikö maalajimääritystä varten tosiaan ole olemassa jotain ihmistä korvaavaa laitetta?
-
Mä tunnen sen ukon joka tuota maalajien hiplaamista ammatikseen harjoittaa ;D Vaan lieneekö sama.. Kiva työ: Istuu tuolilla ja hokee mikrofooniin "karkea hieta, hieno hiesu" yms. päivät pitkät.. Lienee mukavaa seuraa pikkujouluissa, kännissä ja angsti päällä ;D
Eikö maalajimääritystä varten tosiaan ole olemassa jotain ihmistä korvaavaa laitetta?
EI VARMASTI ::)
-
Mä tunnen sen ukon joka tuota maalajien hiplaamista ammatikseen harjoittaa ;D Vaan lieneekö sama.. Kiva työ: Istuu tuolilla ja hokee mikrofooniin "karkea hieta, hieno hiesu" yms. päivät pitkät.. Lienee mukavaa seuraa pikkujouluissa, kännissä ja angsti päällä ;D
Eikö maalajimääritystä varten tosiaan ole olemassa jotain ihmistä korvaavaa laitetta?
Voidaanhan niitä seuloa, mutta taitaisi nousta hinta toiseen potenssiin.
-
Mä tunnen sen ukon joka tuota maalajien hiplaamista ammatikseen harjoittaa ;D Vaan lieneekö sama.. Kiva työ: Istuu tuolilla ja hokee mikrofooniin "karkea hieta, hieno hiesu" yms. päivät pitkät.. Lienee mukavaa seuraa pikkujouluissa, kännissä ja angsti päällä ;D
Eikö maalajimääritystä varten tosiaan ole olemassa jotain ihmistä korvaavaa laitetta?
Ihminen tekee ja näppituntumalla. Oli ennen muuten Skuffiksen agrologi ja minua vuotta vanhempi ;D ;D ;D Tää on osuma joka uppoaa joillekkin ja SYVÄLLE :D
-
Tiekkös sää muuten mitä se valkonen on siinä kanapaskassa?
No?
Sitä samaa paskaa.......
Sulla on hirveän synkeä asenne kananpaskaa kohtaan....
Eikö se valkonen vois olla esim. sitruunavaniljakiisseliä? Maistuis kananpaska paremmalta.
Mut kananpaska ku haisee, se merkkaa yleensä mirhamia ja suitsukkeita. Eli jos haluaa ni voi sitä paskaa sekottamaan palkata pari työntekijää jotka lisää siihen esim. tota sitruunavaniljakiisseliä.
-
Mä tunnen sen ukon joka tuota maalajien hiplaamista ammatikseen harjoittaa ;D Vaan lieneekö sama.. Kiva työ: Istuu tuolilla ja hokee mikrofooniin "karkea hieta, hieno hiesu" yms. päivät pitkät.. Lienee mukavaa seuraa pikkujouluissa, kännissä ja angsti päällä ;D
Eikö maalajimääritystä varten tosiaan ole olemassa jotain ihmistä korvaavaa laitetta?
Ihminen tekee ja näppituntumalla. Oli ennen muuten Skuffiksen agrologi ja minua vuotta vanhempi ;D ;D ;D Tää on osuma joka uppoaa joillekkin ja SYVÄLLE :D
Kieltämättä hiukka omituinen juttu.
-
On tullu käytä tuon hiplarin häissäkin. ;)