Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ravenlord - 09.11.10 - klo:08:33

Otsikko: Seoskasvustot
Kirjoitti: ravenlord - 09.11.10 - klo:08:33
Niin kuinka paljo hernettä pruukataan laittaa kauran seuraksi? Kauppias sano että 150 kiloa hernettä, 70 kioloa kauraa..? Ja seos on tarkoitus tehdä säilörehuksi..  Tuntuu va isolta tuo hernemäärä..  Kumpaako laittaas, sitä rehuhernettä' mikä kasvaa liki 2 metriseksi vai tavallista matalaa hernestä? Vai lakkaa konstailemasta koko hernetouhun kans.. 
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: lavali - 09.11.10 - klo:08:52
herne on ainaki paalitouhus, kuin perunan varsia. onkahan kuvia tosta 2m rehuherneestä??
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 09.11.10 - klo:09:05
Jos joku on menestynyt herne+kaura säilörehun kanssa niin nyt sopii ilmoittautua  :D

Mä olen huomannut että tuota rehua voi työntää lehmälle EHKÄ 2 kgka päivässä appeen joukkoon jos haluaa että ape olisi matemaattisesti jotenkin kohdallaan. Eivätkä lypsyt päätä huimaa.

Jos pienin jakoyksikkö on pyöröpaali niin ape-erän täytyy olla aika suuri.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: rene - 09.11.10 - klo:09:14
Itse laittaisin liki saman verran muuta siementä kun hernettäkin. Hernettä on varmaan hyvä olla tuo 150kg koska liian pieni hernemäärä haittaa herneen kasvua. Viljana käyttäisin mitä tahansa muuta kun kauraa. Itse aion kokeilla "viljaksi" laittaa reilu sata kiloa vehnää ja ripaus virnaa.   Niin tuo herne, tottakai kannattaa käyttää lehtevää hernettä jos rehua aikoo tehdä.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Wejjo - 09.11.10 - klo:09:17
herne on ainaki paalitouhus, kuin perunan varsia. onkahan kuvia tosta 2m rehuherneestä??

no tuossa ei kaukana siitä 2m kasvustosta ollut  http://wejjon.blogs.fi/2009/08/15/etaeurakka-valmis-6727453/
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: viiri45 - 09.11.10 - klo:11:51
Ei kauraa rehuksi. hernelajike joka on tarkoitettu s-rehuksi. Lehdettömät puitavat herneet eivät kasvata kuin varren.
Virna varmaan olis parempi valinta  ???
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: SomeBody77 - 09.11.10 - klo:12:38
Jos joku on menestynyt herne+kaura säilörehun kanssa niin nyt sopii ilmoittautua  :D

Mä olen huomannut että tuota rehua voi työntää lehmälle EHKÄ 2 kgka päivässä appeen joukkoon jos haluaa että ape olisi matemaattisesti jotenkin kohdallaan. Eivätkä lypsyt päätä huimaa.

Jos pienin jakoyksikkö on pyöröpaali niin ape-erän täytyy olla aika suuri.
Tuos taitaa olla yks, mut pääluku on tietty vähän keskimääräistä isompi...


Siksipä minä en ole vieläkään ymmärtänyt mitä ideaa on kylvää timotei 80%/ruokonata20% seosta?
Eipä mitään. Englanninraiheinä, ruokonata ja puna/valkoapila tai mailanen ;)
Kerroppas mitä sinä laitat muuta sinne apevaunuun,kun syötät tätä aikaisin korjattua rehua?
Hernevehnäkaurakokoviljasäilörehua D620 (olipa piiitkä sana) ja ennen juhannusta korjattua kuivaa heinää + väkirehut 50%. Tuota seosta syövät 21 kgka päivässä ja lypsävät 31 kiloa päivässä.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 09.11.10 - klo:13:50
Tuosta Aatamin jutusta ei ilmene paljonko tuota hernesoosia menee mutta luulen että just tuo 2 kgka  ;D
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Adam Smith - 09.11.10 - klo:13:53
Tuosta Aatamin jutusta ei ilmene paljonko tuota hernesoosia menee mutta luulen että just tuo 2 kgka  ;D

22% ka:sta eli 4.4 kgka tuolle lypsävälle porukalle ;)

Kurasarjan tyhjätissit saa hiukka enempi....

Hernesäiliksestä pitäis olla kemiallinen analyysi tärkkipitoisuuden määrittämiseks. Energiaa on enemmän kuin artturin nirripoistuloksissa, kun tärkkiä on 15-20% ka:sta. Huldakaritamössöä ei saa ruokittua mitenkään järkevästi, kun korressa on tolkuton määrä ka:ta ja sulavuus 450......tärkkipitoisuus jää alas. Jos on vielä kylvetty näiden suomiohjeiden mukaan 150-200 kiloa hernettä ja kourallinen viljaa niin..... ::)
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: lavali - 09.11.10 - klo:15:01
herne on ainaki paalitouhus, kuin perunan varsia. onkahan kuvia tosta 2m rehuherneestä??

no tuossa ei kaukana siitä 2m kasvustosta ollut  http://wejjon.blogs.fi/2009/08/15/etaeurakka-valmis-6727453/

minkä nimistä oli hernelajike kuvassa?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 09.11.10 - klo:15:29
Tuosta Aatamin jutusta ei ilmene paljonko tuota hernesoosia menee mutta luulen että just tuo 2 kgka  ;D

22% ka:sta eli 4.4 kgka tuolle lypsävälle porukalle ;)

Kurasarjan tyhjätissit saa hiukka enempi....

Hernesäiliksestä pitäis olla kemiallinen analyysi tärkkipitoisuuden määrittämiseks. Energiaa on enemmän kuin artturin nirripoistuloksissa, kun tärkkiä on 15-20% ka:sta. Huldakaritamössöä ei saa ruokittua mitenkään järkevästi, kun korressa on tolkuton määrä ka:ta ja sulavuus 450......tärkkipitoisuus jää alas. Jos on vielä kylvetty näiden suomiohjeiden mukaan 150-200 kiloa hernettä ja kourallinen viljaa niin..... ::)

Oho! Hienoa.. ja hyvä on tuotos. Pitäisi laskea että mitä tuosta koostuu  :)
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: SomeBody77 - 09.11.10 - klo:15:32
Tuosta Aatamin jutusta ei ilmene paljonko tuota hernesoosia menee mutta luulen että just tuo 2 kgka  ;D

22% ka:sta eli 4.4 kgka tuolle lypsävälle porukalle ;)

Kurasarjan tyhjätissit saa hiukka enempi....

Hernesäiliksestä pitäis olla kemiallinen analyysi tärkkipitoisuuden määrittämiseks. Energiaa on enemmän kuin artturin nirripoistuloksissa, kun tärkkiä on 15-20% ka:sta. Huldakaritamössöä ei saa ruokittua mitenkään järkevästi, kun korressa on tolkuton määrä ka:ta ja sulavuus 450......tärkkipitoisuus jää alas. Jos on vielä kylvetty näiden suomiohjeiden mukaan 150-200 kiloa hernettä ja kourallinen viljaa niin..... ::)

Oho! Hienoa.. ja hyvä on tuotos. Pitäisi laskea että mitä tuosta koostuu  :)
Kerran melkein tunnustit olleesi väärässä...  ;)
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 09.11.10 - klo:15:38
Tuosta Aatamin jutusta ei ilmene paljonko tuota hernesoosia menee mutta luulen että just tuo 2 kgka  ;D

22% ka:sta eli 4.4 kgka tuolle lypsävälle porukalle ;)

Kurasarjan tyhjätissit saa hiukka enempi....

Hernesäiliksestä pitäis olla kemiallinen analyysi tärkkipitoisuuden määrittämiseks. Energiaa on enemmän kuin artturin nirripoistuloksissa, kun tärkkiä on 15-20% ka:sta. Huldakaritamössöä ei saa ruokittua mitenkään järkevästi, kun korressa on tolkuton määrä ka:ta ja sulavuus 450......tärkkipitoisuus jää alas. Jos on vielä kylvetty näiden suomiohjeiden mukaan 150-200 kiloa hernettä ja kourallinen viljaa niin..... ::)

Oho! Hienoa.. ja hyvä on tuotos. Pitäisi laskea että mitä tuosta koostuu  :)
Kerran melkein tunnustit olleesi väärässä...  ;)

Joo! Olin väärässä. Ja peräti paljon. En yleensä ole oikeassa kuin 90% todennäköisyydellä  ;D
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: viiri45 - 09.11.10 - klo:16:14
Tuosta Aatamin jutusta ei ilmene paljonko tuota hernesoosia menee mutta luulen että just tuo 2 kgka  ;D

Niin vielä tarkentava kysymys ??? Paljonko tuosta hernesoosissa on hernettä ??? joku korkeintaan 25 %
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Adam Smith - 09.11.10 - klo:16:51
Jotain 70% on hernettä.

Ja virhet tuossa prosentissa on, se on 21%. Kilot oikein. Väkirehut 55%, säilörehu d720 15% ja kuiva heinä 6%......loppu on kivennäiset, vitamiinit, kalkki ja rypsinolki......
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Täpinäreiska - 09.11.10 - klo:17:05
Mä en lehmänsyötöstä mitään ymmärrä, mut eikö oo aika rajua evästä jos 55% väkirehua ja sit tuota ydinvoimalanpolttoainesäilistä?  :o
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Adam Smith - 09.11.10 - klo:17:09
d720+d620= noin d680??

Hernesäiliksen juju on se yks korjuu ja kolmen kerran sato, ei keinolannoitteita.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: SomeBody77 - 09.11.10 - klo:17:29
Jotain 70% on hernettä.

Ja virhet tuossa prosentissa on, se on 21%. Kilot oikein. Väkirehut 55%, säilörehu d720 15% ja kuiva heinä 6%......loppu on kivennäiset, vitamiinit, kalkki ja rypsinolki......
Annatko tuota herneseosta hiehoille ja umppareille?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Adam Smith - 09.11.10 - klo:17:40
Hiehoja ei juur ole, umppareille ei palkokasvit käy kalsiumpitoisuuden takia.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: SomeBody77 - 09.11.10 - klo:18:09
Hiehoja ei juur ole, umppareille ei palkokasvit käy kalsiumpitoisuuden takia.
Näinpäs se olikin. Hiehoille luulis olevan kohtuullista, kun d-arvo on matala, mutta valkuaisen määrä korkea, vai olenko aivan hakoteillä?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 09.11.10 - klo:18:12
Rypsinolki appeessa. Sulosointuja korvilleni... Tuo ape kuullostaa jo oikealta aperuokinnalta. Vielä kun saisi tuo väkirehuprosentin alle viiteenkymmeneen niin a`vot  ;D
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: ravenlord - 09.11.10 - klo:18:52
Tätä sekametelisoppaa olisi tarkoitus syöttää hiehoille, notta paljon tonneja hehtaarilta ja D-arvo matala 600 olisivat kriteerit. Ja mitä vikaa kauravihantarehussa on? Nyt on hiehoilla semmosta puolituleentunutta vinhantakauraa syötössä ja kummasti se tuntuus lypsävillekkin kelvata. On sitä lehmillekki syötetty pientämäärää, aina joskus. Tarttevat vissii kuitua vattaansa ko ovat ni hanakoita sen perään. Vaikka säiliksen D on 67 tasolla tänävuonna. Ohravihanta on ainaki semmosta että pareet jättää tekemättä, ei kelepaa kellekkää..  Virnasta ei oo tietoo...

Mikä uskonto tuo rypsinolkea appeeseen on?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Adam Smith - 09.11.10 - klo:20:26
Vielä kun saisi tuo väkirehuprosentin alle viiteenkymmeneen niin a`vot  ;D
Working on it ;D Suojattua ureaa aion kokeilla rypsin tilalle, väkkäri% tippuu sillä just 50. Haasteena on säilyttää tärkkipitoisuus yli 18%.....jotta ureasta olisi oikeasti hyötyä.

Sano sinä onko siitä apua. Jos maitomäärä ei muutoksesta muutu, kallistuu rehukustannus 0.7snt/litra.
Mikä uskonto tuo rypsinolkea appeeseen on?
Ei kai se mikään uskonto ole?? Sillä ja kuivalla heinällä tuntuis olevan helpointa kontrolloida ruokasulan vauhtia lehmän sisusksissa ja samalla varmistaa riittävä kuidunsaanti.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 09.11.10 - klo:20:46
Vielä kun saisi tuo väkirehuprosentin alle viiteenkymmeneen niin a`vot  ;D
Working on it ;D Suojattua ureaa aion kokeilla rypsin tilalle, väkkäri% tippuu sillä just 50. Haasteena on säilyttää tärkkipitoisuus yli 18%.....jotta ureasta olisi oikeasti hyötyä.

Sano sinä onko siitä apua. Jos maitomäärä ei muutoksesta muutu, kallistuu rehukustannus 0.7snt/litra.
Mikä uskonto tuo rypsinolkea appeeseen on?
Ei kai se mikään uskonto ole?? Sillä ja kuivalla heinällä tuntuis olevan helpointa kontrolloida ruokasulan vauhtia lehmän sisusksissa ja samalla varmistaa riittävä kuidunsaanti.

Mä voin yv:llä vastata tuohon urea-asiaan  ;D
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: ravenlord - 10.11.10 - klo:08:47
Vielä kun saisi tuo väkirehuprosentin alle viiteenkymmeneen niin a`vot  ;D
Working on it ;D Suojattua ureaa aion kokeilla rypsin tilalle, väkkäri% tippuu sillä just 50. Haasteena on säilyttää tärkkipitoisuus yli 18%.....jotta ureasta olisi oikeasti hyötyä.

Sano sinä onko siitä apua. Jos maitomäärä ei muutoksesta muutu, kallistuu rehukustannus 0.7snt/litra.
Mikä uskonto tuo rypsinolkea appeeseen on?
Ei kai se mikään uskonto ole?? Sillä ja kuivalla heinällä tuntuis olevan helpointa kontrolloida ruokasulan vauhtia lehmän sisusksissa ja samalla varmistaa riittävä kuidunsaanti.

Sitä vain että eikö se ny oo sama että pistääskö sinne apemyllyyn haketta vai rypsinolkea..  Kuitua se puukuitukin..  Meinaan notta tämmösenä vuonna, ko kaikki tutut rutisee että sulavuuden on reippaasti alle 70, ja NDF 55 pääälle, ja rehut tehty samaan aikaan ko ennemminki ja kasvusto näytti hyvältä... Jos säilörehu on tuommosta niin se lisäkuidun syöttämiosen pointti on mikä?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Adam Smith - 10.11.10 - klo:13:31
No ilman rypsinolkea ruokaa kuluis 10% enemmän samaan maitotuottoon.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 10.11.10 - klo:15:33
No ilman rypsinolkea ruokaa kuluis 10% enemmän samaan maitotuottoon.

Tai jopa 15%. Mutta: Kaikki on kiinni kaikesta.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: lavali - 10.11.10 - klo:18:42
No ilman rypsinolkea ruokaa kuluis 10% enemmän samaan maitotuottoon.


toimiiko esim, kauranolki samoin?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Täpinäreiska - 10.11.10 - klo:19:02
d720+d620= noin d680??

Hernesäiliksen juju on se yks korjuu ja kolmen kerran sato, ei keinolannoitteita.

Niittomurskaimellako kaadoitte vai onko silppuriin suoraniittopää?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Adam Smith - 10.11.10 - klo:19:04
Niittomurskaimellako kaadoitte vai onko silppuriin suoraniittopää?
suojaviljana toimineet niitto(murskattiin), muuten niitettiin swatherilla. Suoraa pystystä ei oikein tule toimivaa kuiva-aineprosenttia.....
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Teroman - 10.11.10 - klo:19:12
No ilman rypsinolkea ruokaa kuluis 10% enemmän samaan maitotuottoon.

Toimii Kaurajoella

,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
 :o



toimiiko esim, kauranolki samoin?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: SKN - 10.11.10 - klo:19:14
Menee vähän taas ohi mutta,

Luomussa on aina valmiit seoskasvustot, riippumatta kylvetystä pääsiemenestä.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Teroman - 10.11.10 - klo:19:16

skn  lähettää provo viestejä,,,,,,,,,,,,
 ???
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: iskra - 10.11.10 - klo:19:45
Menee vähän taas ohi mutta,

Luomussa on aina valmiit seoskasvustot, riippumatta kylvetystä pääsiemenestä.

  Joo,mutta ne ovat oheiskasveja eikä rikkaruohoja..
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: SomeBody77 - 10.11.10 - klo:19:54
Niittomurskaimellako kaadoitte vai onko silppuriin suoraniittopää?
suojaviljana toimineet niitto(murskattiin), muuten niitettiin swatherilla. Suoraa pystystä ei oikein tule toimivaa kuiva-aineprosenttia.....
Kuinka kuivaksi semmoset karheen lämpiämättä ja kuinka pitkään piditte niitä karheella? Karhotitteko ennen tappurointia?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: SKN - 10.11.10 - klo:20:00
Menee vähän taas ohi mutta,

Luomussa on aina valmiit seoskasvustot, riippumatta kylvetystä pääsiemenestä.

  Joo,mutta ne ovat oheiskasveja eikä rikkaruohoja..
Niin niin, sitä viherlannotusta ja kerääjäkasveja.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: iskra - 10.11.10 - klo:20:08
Menee vähän taas ohi mutta,

Luomussa on aina valmiit seoskasvustot, riippumatta kylvetystä pääsiemenestä.

  Joo,mutta ne ovat oheiskasveja eikä rikkaruohoja..
Niin niin, sitä viherlannotusta ja kerääjäkasveja.

  No,jos noita on se joku 30% pinta-alasta niin montako prosenttia menee sadon arvosta tavanomaisessa viljelyssä niihin myrkkyihin ja lannoitteisiin..
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: SKN - 10.11.10 - klo:20:12
Menee vähän taas ohi mutta,

Luomussa on aina valmiit seoskasvustot, riippumatta kylvetystä pääsiemenestä.

  Joo,mutta ne ovat oheiskasveja eikä rikkaruohoja..
Niin niin, sitä viherlannotusta ja kerääjäkasveja.

  No,jos noita on se joku 30% pinta-alasta niin montako prosenttia menee sadon arvosta tavanomaisessa viljelyssä niihin myrkkyihin ja lannoitteisiin..
Nyt kun pisti luomuklasit nenälle ja kattoo kalkulaattorin näyttöö, ni 100% menee turhaan niihin kemiallisesti valmistettuihin lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin.....
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Courtney1 - 10.11.10 - klo:20:17
Menee vähän taas ohi mutta,

Luomussa on aina valmiit seoskasvustot, riippumatta kylvetystä pääsiemenestä.

  Joo,mutta ne ovat oheiskasveja eikä rikkaruohoja..
Niin niin, sitä viherlannotusta ja kerääjäkasveja.

  No,jos noita on se joku 30% pinta-alasta niin montako prosenttia menee sadon arvosta tavanomaisessa viljelyssä niihin myrkkyihin ja lannoitteisiin..
Nyt kun pisti luomuklasit nenälle ja kattoo kalkulaattorin näyttöö, ni 100% menee turhaan niihin kemiallisesti valmistettuihin lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin.....

Maailma on erilainen vakioveikkaajan silmin  :D
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: suomileijona - 10.11.10 - klo:22:04
d720+d620= noin d680??

Hernesäiliksen juju on se yks korjuu ja kolmen kerran sato, ei keinolannoitteita.
minkälaisia satoja oot saanu. itellä lähti 13 paalia hehtaarilta tänä kesänä herne-ohra seosta. odotin kyllä enempää
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: ravenlord - 11.11.10 - klo:07:45
Menee vähän taas ohi mutta,

Luomussa on aina valmiit seoskasvustot, riippumatta kylvetystä pääsiemenestä.

  Joo,mutta ne ovat oheiskasveja eikä rikkaruohoja..
Niin niin, sitä viherlannotusta ja kerääjäkasveja.

  No,jos noita on se joku 30% pinta-alasta niin montako prosenttia menee sadon arvosta tavanomaisessa viljelyssä niihin myrkkyihin ja lannoitteisiin..
Nyt kun pisti luomuklasit nenälle ja kattoo kalkulaattorin näyttöö, ni 100% menee turhaan niihin kemiallisesti valmistettuihin lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin.....


luomu: hyvä tuki, pieni sato=kannattavuus kohdillaan. Jos viljeliän moraali va antaa myöden tämmöseen leikkiin...
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 11.11.10 - klo:08:33
Menee vähän taas ohi mutta,

Luomussa on aina valmiit seoskasvustot, riippumatta kylvetystä pääsiemenestä.

  Joo,mutta ne ovat oheiskasveja eikä rikkaruohoja..
Niin niin, sitä viherlannotusta ja kerääjäkasveja.

  No,jos noita on se joku 30% pinta-alasta niin montako prosenttia menee sadon arvosta tavanomaisessa viljelyssä niihin myrkkyihin ja lannoitteisiin..
Nyt kun pisti luomuklasit nenälle ja kattoo kalkulaattorin näyttöö, ni 100% menee turhaan niihin kemiallisesti valmistettuihin lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin.....


luomu: hyvä tuki, pieni sato=kannattavuus kohdillaan. Jos viljeliän moraali va antaa myöden tämmöseen leikkiin...
Kun järki loppuu, korvataan se raudalla...

....  ....  ........., korvataan se apulannalla....    ;D
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Teroman - 11.11.10 - klo:09:54

Kummasti tulee miltei luomun ehtoja Myrkkyviljelyyn vuosittain lisää,,,,,

Miksiköhän ?
 :'(
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: viiri45 - 13.11.10 - klo:11:45

Hernesäiliksen juju on se yks korjuu ja kolmen kerran sato, ei keinolannoitteita.

Tohon et usko ittekään. Tai sitte vertailusato on todella pieni. Itsensä pettämistä.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Adam Smith - 13.11.10 - klo:12:31
Tohon et usko ittekään. Tai sitte vertailusato on todella pieni. Itsensä pettämistä.
Luota sä siihen ;)
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: rene - 13.11.10 - klo:13:27
Menee vähän taas ohi mutta,

Luomussa on aina valmiit seoskasvustot, riippumatta kylvetystä pääsiemenestä.

  Joo,mutta ne ovat oheiskasveja eikä rikkaruohoja..
Niin niin, sitä viherlannotusta ja kerääjäkasveja.

  No,jos noita on se joku 30% pinta-alasta niin montako prosenttia menee sadon arvosta tavanomaisessa viljelyssä niihin myrkkyihin ja lannoitteisiin..
Nyt kun pisti luomuklasit nenälle ja kattoo kalkulaattorin näyttöö, ni 100% menee turhaan niihin kemiallisesti valmistettuihin lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin.....

:D Vainko 100%? Entäs se ruiskutustyö? ::) ::)  Mistäs noita luomuklasia löytää? ;)
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: SKN - 13.11.10 - klo:13:44
Menee vähän taas ohi mutta,

Luomussa on aina valmiit seoskasvustot, riippumatta kylvetystä pääsiemenestä.

  Joo,mutta ne ovat oheiskasveja eikä rikkaruohoja..
Niin niin, sitä viherlannotusta ja kerääjäkasveja.

  No,jos noita on se joku 30% pinta-alasta niin montako prosenttia menee sadon arvosta tavanomaisessa viljelyssä niihin myrkkyihin ja lannoitteisiin..
Nyt kun pisti luomuklasit nenälle ja kattoo kalkulaattorin näyttöö, ni 100% menee turhaan niihin kemiallisesti valmistettuihin lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin.....

:D Vainko 100%? Entäs se ruiskutustyö? ::) ::)  Mistäs noita luomuklasia löytää? ;)
Weijo ja lande niitä myy.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Agronautti - 13.11.10 - klo:13:46
Menee vähän taas ohi mutta,

Luomussa on aina valmiit seoskasvustot, riippumatta kylvetystä pääsiemenestä.

  Joo,mutta ne ovat oheiskasveja eikä rikkaruohoja..
Niin niin, sitä viherlannotusta ja kerääjäkasveja.

  No,jos noita on se joku 30% pinta-alasta niin montako prosenttia menee sadon arvosta tavanomaisessa viljelyssä niihin myrkkyihin ja lannoitteisiin..
Nyt kun pisti luomuklasit nenälle ja kattoo kalkulaattorin näyttöö, ni 100% menee turhaan niihin kemiallisesti valmistettuihin lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin.....

:D Vainko 100%? Entäs se ruiskutustyö? ::) ::)  Mistäs noita luomuklasia löytää? ;)
Weijo ja lande niitä myy.

Saako myös piilareina, ettei heti tunnisteta luomuilijaksi  :D
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: SKN - 13.11.10 - klo:15:01
Menee vähän taas ohi mutta,

Luomussa on aina valmiit seoskasvustot, riippumatta kylvetystä pääsiemenestä.

  Joo,mutta ne ovat oheiskasveja eikä rikkaruohoja..
Niin niin, sitä viherlannotusta ja kerääjäkasveja.

  No,jos noita on se joku 30% pinta-alasta niin montako prosenttia menee sadon arvosta tavanomaisessa viljelyssä niihin myrkkyihin ja lannoitteisiin..
Nyt kun pisti luomuklasit nenälle ja kattoo kalkulaattorin näyttöö, ni 100% menee turhaan niihin kemiallisesti valmistettuihin lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin.....

:D Vainko 100%? Entäs se ruiskutustyö? ::) ::)  Mistäs noita luomuklasia löytää? ;)
Weijo ja lande niitä myy.

Saako myös piilareina, ettei heti tunnisteta luomuilijaksi  :D
Saa, eri värejä, euron kuvat, valvatti, savikka, ohdake, juolavehnä, hukkakaura. Tilauksesta toimittavat ihan millä kuviolla kukin haluaa.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: sjk - 13.11.10 - klo:19:51
Tohon et usko ittekään. Tai sitte vertailusato on todella pieni. Itsensä pettämistä.
Luota sä siihen ;)
Paljonko lietettä hehtaarille tuolle kokoviljalle?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Petri - 13.11.10 - klo:21:54
Weijo ja lande niitä myy.
Yhdenlaista klasista katsojaa voi käydä katsomassa vaikka Kauhajoella, Marko Väljällä. Luomumies keikkuu satokisoissakin ihan siedettävissä lukemissa...
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-1202/sato-ja-kate-yha-kasi-kadessa

Petri
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Greenpwr - 13.11.10 - klo:22:15
Weijo ja lande niitä myy.
Yhdenlaista klasista katsojaa voi käydä katsomassa vaikka Kauhajoella, Marko Väljällä. Luomumies keikkuu satokisoissakin ihan siedettävissä lukemissa...
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-1202/sato-ja-kate-yha-kasi-kadessa

Petri

 Koneviestin esittelyssä 11600ry/ha, kelpais kyllä mullekin...
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 13.11.10 - klo:22:34
Weijo ja lande niitä myy.
Yhdenlaista klasista katsojaa voi käydä katsomassa vaikka Kauhajoella, Marko Väljällä. Luomumies keikkuu satokisoissakin ihan siedettävissä lukemissa...
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-1202/sato-ja-kate-yha-kasi-kadessa

Petri

 Koneviestin esittelyssä 11600ry/ha, kelpais kyllä mullekin...

Mää olen tätä ekonomiaa koittanut jankuttaa SKNnälle jo pitkään, mutta kun sillä on vielä sitä tonttimaata myydäkseen niin on varaa leikkiä dopingeilla.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: ravenlord - 19.11.10 - klo:18:43
Weijo ja lande niitä myy.
Yhdenlaista klasista katsojaa voi käydä katsomassa vaikka Kauhajoella, Marko Väljällä. Luomumies keikkuu satokisoissakin ihan siedettävissä lukemissa...
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-1202/sato-ja-kate-yha-kasi-kadessa

Petri

Jaaniin se kilpailulohko, jonne ajettiin sontaa kyntökerta? Kaisse kaura silläkonstilla satoa tuottaakin.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 19.11.10 - klo:19:13
Weijo ja lande niitä myy.
Yhdenlaista klasista katsojaa voi käydä katsomassa vaikka Kauhajoella, Marko Väljällä. Luomumies keikkuu satokisoissakin ihan siedettävissä lukemissa...
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-1202/sato-ja-kate-yha-kasi-kadessa

Petri

Jaaniin se kilpailulohko, jonne ajettiin sontaa kyntökerta? Kaisse kaura silläkonstilla satoa tuottaakin.

Sonta on sentään reilusti luomua, mutta ne toiset duuppingilla!
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: mlahti - 20.11.10 - klo:13:21
No ilman rypsinolkea ruokaa kuluis 10% enemmän samaan maitotuottoon.

Tai jopa 15%. Mutta: Kaikki on kiinni kaikesta.

ku kattelee maailmalta appeen teko videoita niin suurimmassa osassa laitetaan olkea mukaan..
mullillaki olkea kannattais vähän laittaa mukaan, varsinkin jos on jokin teollinen sivutuote käytössä..
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Adam Smith - 20.11.10 - klo:16:20
ku kattelee maailmalta appeen teko videoita niin suurimmassa osassa laitetaan olkea mukaan..
mullillaki olkea kannattais vähän laittaa mukaan, varsinkin jos on jokin teollinen sivutuote käytössä..

Niinpä. Muuuttta täällä kaikki on parempaa. Ruohokin. "olkea ei tarvita" toistaa kuoro konsulttien, muutaman vääräuskoisen koiran räkyttäessä vastaan. Riittää kun tekee nurmen vanhana, tulee kuitua. Ei tarvita olkea........

;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Adam Smith - 20.11.10 - klo:16:29
minkälaisia satoja oot saanu. itellä lähti 13 paalia hehtaarilta tänä kesänä herne-ohra seosta. odotin kyllä enempää
Taisi se keskisato jäädä alle kymppitonnin/ha ;D Laskeskelin siilosta, että jotain 7 tonnia kuiva-ainetta tuli keskimäärin hehtaaria kohden. Paras tuoresato oli muuten 42 tonnia/ha. Lähes upottavan märkään kylvetty keväällä, oli parimetristä kasvusto ennen sitä juupelin myrskyä. Rajut ukkosmyrskyt löi maihin liki kaikki kasvustot, joten korjuutappioita syntyi huomattavasti. Lannoitukseen käytettiin lehmän sontaa 20-50m3/ha, osa ei saanut kevätlannoitusta ollenkaan.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: sjk - 20.11.10 - klo:17:58
minkälaisia satoja oot saanu. itellä lähti 13 paalia hehtaarilta tänä kesänä herne-ohra seosta. odotin kyllä enempää
Taisi se keskisato jäädä alle kymppitonnin/ha ;D Laskeskelin siilosta, että jotain 7 tonnia kuiva-ainetta tuli keskimäärin hehtaaria kohden. Paras tuoresato oli muuten 42 tonnia/ha. Lähes upottavan märkään kylvetty keväällä, oli parimetristä kasvusto ennen sitä juupelin myrskyä. Rajut ukkosmyrskyt löi maihin liki kaikki kasvustot, joten korjuutappioita syntyi huomattavasti. Lannoitukseen käytettiin lehmän sontaa 20-50m3/ha, osa ei saanut kevätlannoitusta ollenkaan.
Tuota vähän arvelinkin,ei välttämättä pysy pystyssä kovalla sadolla,kovalla sontamäärällä.Eikö 50m3/ha:lle sontaa anna melko paljon kaliumia ja eikös herneessä ollut sitä itsessäänkin?Tuohon olki kommenttiisi,älä sinä murehdi,ihmiset ei vielä tajua miten monessa tuo on mukana,sinä taidat tajuta,opetukset tällä saralla on pikkasen puutteeliset.Niin muuten tuli just lappu maidon valk.3,9.Pistäppä paremmaksi lähes olemattomalla ostovalkuaisella,20 urealla.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: mlahti - 20.11.10 - klo:21:13
ku kattelee maailmalta appeen teko videoita niin suurimmassa osassa laitetaan olkea mukaan..
mullillaki olkea kannattais vähän laittaa mukaan, varsinkin jos on jokin teollinen sivutuote käytössä..

Niinpä. Muuuttta täällä kaikki on parempaa. Ruohokin. "olkea ei tarvita" toistaa kuoro konsulttien, muutaman vääräuskoisen koiran räkyttäessä vastaan. Riittää kun tekee nurmen vanhana, tulee kuitua. Ei tarvita olkea........

;D ;D ;D

nurmi tahtoo helposti mennä liian vanhaksi, varsinki ku käyttää urakoitsijaa.
varsinki meillä olki olis hyvä lisä koska appeeseen tulee perunaa.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Maalaispoika - 21.11.10 - klo:12:27
ku kattelee maailmalta appeen teko videoita niin suurimmassa osassa laitetaan olkea mukaan..
mullillaki olkea kannattais vähän laittaa mukaan, varsinkin jos on jokin teollinen sivutuote käytössä..

Niinpä. Muuuttta täällä kaikki on parempaa. Ruohokin. "olkea ei tarvita" toistaa kuoro konsulttien, muutaman vääräuskoisen koiran räkyttäessä vastaan. Riittää kun tekee nurmen vanhana, tulee kuitua. Ei tarvita olkea........

;D ;D ;D

5 vuotta on olkea mennyt appeeseen, vaikka kaikissa ruokinnallisissa tilaisuuksissa se onkin tuomittu. :D
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: SomeBody77 - 21.11.10 - klo:12:57
Kertokaas ny asiantuntijamestarit, että johtuuko neuvonnan penseä suhtautuminen appeeseen ja etenkin oljen käyttöön apeessa, siitä että ruokintamallit pohjautuvat parsinavetoiden erillis yksilöruokintaan...?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: mlahti - 21.11.10 - klo:14:37
Kertokaas ny asiantuntijamestarit, että johtuuko neuvonnan penseä suhtautuminen appeeseen ja etenkin oljen käyttöön apeessa, siitä että ruokintamallit pohjautuvat parsinavetoiden erillis yksilöruokintaan...?

johtuu. ja siitä että ovat ajastaan 20 vuotta jäljessä.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: iskra - 23.11.10 - klo:09:06


. Ja siitä että ovat ajastaan 20 vuotta jäljessä.
[/quote]

  Niin,muissa asioissa se viive on vaan 5-10 vuotta,tutkijathan heräävät vasta sen jälkeen kun näitä juttuja on viljeliät jo muutaman vuoden itse kokeilleet,sitten vielä firmat rahoittavat niitä tutkimuksia  että saisivat niistä tuloksista tukea markkinoilleen..
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: arzyboy - 23.11.10 - klo:13:50
Iskra puhuu asiaa ;)
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Petri - 23.11.10 - klo:22:16


. Ja siitä että ovat ajastaan 20 vuotta jäljessä.

  Niin,muissa asioissa se viive on vaan 5-10 vuotta,tutkijathan heräävät vasta sen jälkeen kun näitä juttuja on viljeliät jo muutaman vuoden itse kokeilleet,sitten vielä firmat rahoittavat niitä tutkimuksia  että saisivat niistä tuloksista tukea markkinoilleen..
[/quote]
Ex-tutkijana tunnistan ongelman. Varsinkin viimeiset 10-20 vuotta tutkimuskin on elänyt supistuvien resurssien aikaa, ainakaan koto-Suomessa tutkijan vapaus tutkia on aika näennäistä, projektirahoitusta on oltava, jos meinaa lyijykynää kummempaa resurssia töihinsä tarvita. Näitä uusia juttuja tulee, kaikkiin niihin tarttuminen veisi Suomen maataloustutkimuksen resurssit suunnilleen kaikki. Suuri osa näistä on päiväperhoja, niiden todellisten innovaatioiden syvempi kahlaaminen jäisi tekemättä, puhumattakaan että tutkimus itse tiedelähtöisesti saisi jotain uutta aikaiseksi.

Kyllä viime kädessä yrittäjä itse on vastuussa tekemisistään, pikemminkin voisi toivoa, että tutkimus keskittyisi enemmän ihan perusasioihin. Perustutkimusta voi aina soveltaa, mutta liian soveltavaa tutkimusta ei voi siirtää mihinkään muuhun yhteyteen. Perustutkimuksen tulkitseminen eri tilanteisiin vaatii tietysti ammattitaitoa sekin - neuvonnan piti johonkin maailmanaikaan olla se siinä välissä, mutta unohdetaan tämä nyt...

Petri
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 24.11.10 - klo:08:14
Kertokaas ny asiantuntijamestarit, että johtuuko neuvonnan penseä suhtautuminen appeeseen ja etenkin oljen käyttöön apeessa, siitä että ruokintamallit pohjautuvat parsinavetoiden erillis yksilöruokintaan...?

Ei kun se perustuu siihen että aperuokinnassa on kaksi vaihtoehtoa
1. Kaikkien lehmien ruokinta on kunnossa
2. Kaikkin lehmien ruokinta on pielessä

Erillisruokinta on helpompi laskea, aina siinä sattumalta johonkin luokkaan osuu oikeinkin  ;D Vähän niinkuin ampuu pumpullisen Trap-hauleja varpusparveen-> aina joku jää vaikka ei tähtää ollenkaan  :D

Syy on nimenomaan se että erillisruokinta voidaan laskea nykyohjelmilla "automaattisesti", aperuokinnoissa täytyy ainakin olla tietävinään yhdysvaikutuksista ja syöntikyvyistä  ;D
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 24.11.10 - klo:09:28
Kertokaas ny asiantuntijamestarit, että johtuuko neuvonnan penseä suhtautuminen appeeseen ja etenkin oljen käyttöön apeessa, siitä että ruokintamallit pohjautuvat parsinavetoiden erillis yksilöruokintaan...?

Ei kun se perustuu siihen että aperuokinnassa on kaksi vaihtoehtoa
1. Kaikkien lehmien ruokinta on kunnossa
2. Kaikkin lehmien ruokinta on pielessä

Erillisruokinta on helpompi laskea, aina siinä sattumalta johonkin luokkaan osuu oikeinkin  ;D Vähän niinkuin ampuu pumpullisen Trap-hauleja varpusparveen-> aina joku jää vaikka ei tähtää ollenkaan  :D

Syy on nimenomaan se että erillisruokinta voidaan laskea nykyohjelmilla "automaattisesti", aperuokinnoissa täytyy ainakin olla tietävinään yhdysvaikutuksista ja syöntikyvyistä  ;D

Minkä takia nämä assistentit haluavat tuorerehun aikaisessa ja 'väkevässä' vaiheessa. Paskahan silloin lentää kuin varpusparvi  takaseinään.   Sitten pitää antaa kuivaa heinää tai olkea rauhoittamaan rikkinäistä vatsaa. Eikö vieläkään sallita antaa rehun hiukan vanhentua ja lyödä monta navettakärpästä yhdellä iskulla ja vähemmällä vaivalla?  Luulisi jäävän viivan allekkin paremmin. Lääkärin käynit vähenisivät. Rehuntekostressi pienenisi.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: mlahti - 24.11.10 - klo:09:40
Kertokaas ny asiantuntijamestarit, että johtuuko neuvonnan penseä suhtautuminen appeeseen ja etenkin oljen käyttöön apeessa, siitä että ruokintamallit pohjautuvat parsinavetoiden erillis yksilöruokintaan...?

Ei kun se perustuu siihen että aperuokinnassa on kaksi vaihtoehtoa
1. Kaikkien lehmien ruokinta on kunnossa
2. Kaikkin lehmien ruokinta on pielessä

Erillisruokinta on helpompi laskea, aina siinä sattumalta johonkin luokkaan osuu oikeinkin  ;D Vähän niinkuin ampuu pumpullisen Trap-hauleja varpusparveen-> aina joku jää vaikka ei tähtää ollenkaan  :D

Syy on nimenomaan se että erillisruokinta voidaan laskea nykyohjelmilla "automaattisesti", aperuokinnoissa täytyy ainakin olla tietävinään yhdysvaikutuksista ja syöntikyvyistä  ;D

Minkä takia nämä assistentit haluavat tuorerehun aikaisessa ja 'väkevässä' vaiheessa. Paskahan silloin lentää kuin varpusparvi  takaseinään.   Sitten pitää antaa kuivaa heinää tai olkea rauhoittamaan rikkinäistä vatsaa. Eikö vieläkään sallita antaa rehun hiukan vanhentua ja lyödä monta navettakärpästä yhdellä iskulla ja vähemmällä vaivalla?  Luulisi jäävän viivan allekkin paremmin. Lääkärin käynit vähenisivät. Rehuntekostressi pienenisi.

tuorerehua kun kuitenki pitää tehä (tekokustannus on suunnilleen sama) niin hyvällä tuorerehulla voi korvata kallista viljaa
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Adam Smith - 24.11.10 - klo:09:44
Minkä takia nämä assistentit haluavat tuorerehun aikaisessa ja 'väkevässä' vaiheessa. Paskahan silloin lentää kuin varpusparvi  takaseinään.   Sitten pitää antaa kuivaa heinää tai olkea rauhoittamaan rikkinäistä vatsaa. Eikö vieläkään sallita antaa rehun hiukan vanhentua ja lyödä monta navettakärpästä yhdellä iskulla ja vähemmällä vaivalla?  Luulisi jäävän viivan allekkin paremmin. Lääkärin käynit vähenisivät. Rehuntekostressi pienenisi.
Siksi että rehuarvo on aikaisessa vaiheessa korkeampi. Korjaamalla vähän ja useasti tulee maitoa enemmän hehtaarilta. Paska ei lennä, koska seokseen lisätään kuitua tarpeen mukaan. Ei niin että kuitua tehdään kaikesta rehusta ja sitten ostellaan väkirehuja. Jos kuitua puuttuu, sitä voidaan lisätä. Liikaa ei saada rehusta pois, vaan seurauksena on huonompi rehuhyötysuhde eli enemmän rehua tarvitaan samaan määrään maitoa. Lisäplussana enemmän paskaa.

Vanhalla nurmirehulla ja kovalla väkirehuprosentilla se ell tienaa ja suuri kertakorjuun tonnimäärä lisää sääriskiä. Nurmella kolme korjuukertaa pienentää tai paremminkin hajauttaa sääriskiä, koska korjuu kestää lyhyemmän ajan. Kolmen päivän pouta on todennäköisempi kuin viiden........
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: sjk - 24.11.10 - klo:11:22
Tuohon pitää kommentoida,minkä takia ei olkea neuvojien mielestä saa käyttää.Suomessa ruokinta perustuu,nautojen ruokinta,yksinomaan pötsiin.Lehmän oikeapuoli on unohdettu kokonaan,kaikessa.Nautoja ruokitaan kuin sikoja,siitä sikaruokinta.Lehmällä tiettävästi on ja on ollut neljä mahaa.Juoksutusmaha ja pötsi elää"symbioosissa" keskenään.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 24.11.10 - klo:12:51
Tuohon pitää kommentoida,minkä takia ei olkea neuvojien mielestä saa käyttää.Suomessa ruokinta perustuu,nautojen ruokinta,yksinomaan pötsiin.Lehmän oikeapuoli on unohdettu kokonaan,kaikessa.Nautoja ruokitaan kuin sikoja,siitä sikaruokinta.Lehmällä tiettävästi on ja on ollut neljä mahaa.Juoksutusmaha ja pötsi elää"symbioosissa" keskenään.

Eikös juuri tuo 'sikaruokinta' naudalla aiheuta märehtijän vatsasysteemille stressitilan ja sitä myöden kaikenmoisia sairauksia ja sitämyöden tuotannonkatkoksia ja tulonmenetyksiä lääkintäkuluineen?  Pitääkö siltä elukkaraukalta ottaa se viimeinenkin tippa maitua irti ja samalla lyhentää sen tuottavaa aikaa muutamaan vuoteen. Meneehän melkein kaksi vuotta ennenkuin ensimmäiset litrat herutetaan ja jos lehmien keski-ikä jää n. viiteen vuoteen, niin kovin lyhytkatseiselta homma näyttää. Jospa se lehmä hieman vanhentuneella nurmirehulla lypsäisikin seitsemän-kahdeksankin vuotta.  Laskevatko assistentit mitenkään tälläisiä ikä/sapuskaoptimia lehmille?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 24.11.10 - klo:13:26
Tuohon pitää kommentoida,minkä takia ei olkea neuvojien mielestä saa käyttää.Suomessa ruokinta perustuu,nautojen ruokinta,yksinomaan pötsiin.Lehmän oikeapuoli on unohdettu kokonaan,kaikessa.Nautoja ruokitaan kuin sikoja,siitä sikaruokinta.Lehmällä tiettävästi on ja on ollut neljä mahaa.Juoksutusmaha ja pötsi elää"symbioosissa" keskenään.

Eikös juuri tuo 'sikaruokinta' naudalla aiheuta märehtijän vatsasysteemille stressitilan ja sitä myöden kaikenmoisia sairauksia ja sitämyöden tuotannonkatkoksia ja tulonmenetyksiä lääkintäkuluineen?  Pitääkö siltä elukkaraukalta ottaa se viimeinenkin tippa maitua irti ja samalla lyhentää sen tuottavaa aikaa muutamaan vuoteen. Meneehän melkein kaksi vuotta ennenkuin ensimmäiset litrat herutetaan ja jos lehmien keski-ikä jää n. viiteen vuoteen, niin kovin lyhytkatseiselta homma näyttää. Jospa se lehmä hieman vanhentuneella nurmirehulla lypsäisikin seitsemän-kahdeksankin vuotta.  Laskevatko assistentit mitenkään tälläisiä ikä/sapuskaoptimia lehmille?

Tähän voisi kirjoittaa jotain mutta en taida jaksaa, täytyy angstailla vähän just nyt  >:(
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: lavali - 24.11.10 - klo:16:11
oon kans seurannu sivusta erään isännän "äpäreen" keruuta (3satoa)
niin syksyllä ei oo  läjää sen enee, ku toisella joka tekee 2satoa vaa kesäs. sitte ostetaan paalirehua jarruksi ;D että paska ei aivan roiskuusi ritilän väliin en tiärä mitä jää heillä viivan alle??
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: kannokko - 24.11.10 - klo:20:23
ohra,virna,wester,150kg,50kg,5kg/ha.d-arvo 672,kuiva-aine 479,raakavalkuainen143,kuitu459,me10,4,oiv86,pvt,18,syönt,120,me ind,121 Minkälaista tavaraa olette saaneet vilja-herne säiliksestä.Vois kokella sitäkin.Westerisen jätän jatkossa pois,
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 25.11.10 - klo:07:59
Tähän voisi kirjoittaa jotain mutta en taida jaksaa, täytyy angstailla vähän just nyt  >:(

Jokos jaksais vastata?  Tähän kysymykseen kun ei tahdo saada vastausta. Sinä kun fundeeraat rehustuksia työkses, niin jotain varmaan tiedät.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 25.11.10 - klo:08:09
Tähän voisi kirjoittaa jotain mutta en taida jaksaa, täytyy angstailla vähän just nyt  >:(

Jokos jaksais vastata?  Tähän kysymykseen kun ei tahdo saada vastausta. Sinä kun fundeeraat rehustuksia työkses, niin jotain varmaan tiedät.

 >:( Väkirehuprosentin alentaminen tasolle max 40% kuiva-aineesta vaikuttaa kahdella tavalla: Maitotuotos nousee harvemmin yli 10000 kg/vuosi (EKM) ja keskipoikimakertojen määrä tilastoissa nousee yli kolmen. Olen laskenut nuo luvut 1800 karjan eli noin 32 000 lehmän aineistosta.  >:( Eli pitää paikkansa. Mutta mikä on syy ja mikä seuraus. En tiedä.
Keskipoikimakertoihin vaikuttaa eniten se yksinkertainen asia että juuri laajentaneilla karjoilla elukoista 70% on kerran poikineita. Suomessa lehmän yleisin, mutta kirjoittamaton, kuolinsyy on se että tarvitaan paikka just poikineelle ensikolle. Jos ensikoitaei ole tulossa-> vanha lehmä saa pitää päänsä.

Lehmä lypsää parhaiten lypsykausilla 3,4 ja 5. Joskus myös kaudet 6,7 ja 8 ovat yhtä hyviä. Alkainen elinikä siis vähentää karjan keskituotosta. Nykyensikot pakkaavat tietysti lypsämään 11000 jo ekana kautenaan joten asialla ei ehkä ole kaikille merkitystä.


 >:(
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: lavali - 25.11.10 - klo:08:34
jalaathan nuolla nyky ay lehmillä pettää ensi?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 25.11.10 - klo:10:01
jalaathan nuolla nyky ay lehmillä pettää ensi?

Mutta miksi? Onko syy jalostuksessa, olosuhteissa vaiko ruokinnassa.

Ruokinnalla saadaan osa sorkkakuumeista aikaiseksi. Ruokinnallisia sorkkakuumeita ei ole jos väkirehuprosentti on matala -> Karjat joilla vr% on matala ja joiden keskipoikimakerrat ovat korkealla eivät poista lehmiään jalkavikojen takia. Poiston syinä ovat "ikä tai huono". Eli toisin sanoen: Ko. lehmän naama on vaan alkanyt kyllästyttämään.

Meinaa angsti lievetä  >:(
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 25.11.10 - klo:10:50
No mikäs tuosta aineistosta laskien  olisi optimi lypsylehmän elinikä/lypsykaudet?  Siis minkä eliniän viivan alle jättämä paras rahatulos.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 25.11.10 - klo:11:04
No mikäs tuosta aineistosta laskien  olisi optimi lypsylehmän elinikä/lypsykaudet?  Siis minkä eliniän viivan alle jättämä paras rahatulos.

8 kautta. Sitten kroppa pettää.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: lavali - 25.11.10 - klo:12:13
ittellä on ainaki matala väkirehu prosentti ... jalostukseen viittaisin? mustilla sama juttu...
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 25.11.10 - klo:12:16
ittellä on ainaki matala väkirehu prosentti ... jalostukseen viittaisin? mustilla sama juttu...

Mikä on matala: Matala on sellainen ettei se ole herumakautenakaan yli 50
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 25.11.10 - klo:12:41
No mikäs tuosta aineistosta laskien  olisi optimi lypsylehmän elinikä/lypsykaudet?  Siis minkä eliniän viivan alle jättämä paras rahatulos.

8 kautta. Sitten kroppa pettää.

Paljonko matalammalla väkirehulla nuo lehmät kestäisivät tuohon kahdeksanteen kauteen?
Entä jos vielä kaksi vuotta lisää? Ja olisiko tuo km taloudellista lypsättämistä?

Koitan vaan saada kuvaa siitä milloin ja minkälaisella rehustuksella hengenheitto vasta kannattaisi. Kun en vaan tajua, miksei säilörehua voisi korjata vähän vanhentuneena eläimen terveyden ja taloudellisen pitkäikäisemyyden takia. Jotenkin vaan tuntuu, että assistentit ''ajavat toisilla raiteilla''.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 25.11.10 - klo:13:54
No mikäs tuosta aineistosta laskien  olisi optimi lypsylehmän elinikä/lypsykaudet?  Siis minkä eliniän viivan alle jättämä paras rahatulos.

8 kautta. Sitten kroppa pettää.

Paljonko matalammalla väkirehulla nuo lehmät kestäisivät tuohon kahdeksanteen kauteen?
Entä jos vielä kaksi vuotta lisää? Ja olisiko tuo km taloudellista lypsättämistä?

Koitan vaan saada kuvaa siitä milloin ja minkälaisella rehustuksella hengenheitto vasta kannattaisi. Kun en vaan tajua, miksei säilörehua voisi korjata vähän vanhentuneena eläimen terveyden ja taloudellisen pitkäikäisemyyden takia. Jotenkin vaan tuntuu, että assistentit ''ajavat toisilla raiteilla''.

Vanhentunut säilörehu ->korkeampi väkirehuprosentti  >:(
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: lavali - 25.11.10 - klo:14:50
tinkii tuotoksesta matalemmalla väkirehupros, karkeampaa tuorerehua ja yks poikiminen lisää ;)
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 25.11.10 - klo:15:14
tinkii tuotoksesta matalemmalla väkirehupros, karkeampaa tuorerehua ja yks poikiminen lisää ;)

Niin, tätä juuri ajoin takaa, että onko se tuottoisampaa kun elukkaa ei laiteta liian koville ja otetaan muutama vuosi lisäaikaa ja missä kulkee optimi tuotosikä.  Taitaa vain olla väkirehumyyjien intressissä pumpata nauta täyteen viljaa, soijaa ja rypsiä.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 25.11.10 - klo:15:24
tinkii tuotoksesta matalemmalla väkirehupros, karkeampaa tuorerehua ja yks poikiminen lisää ;)

Niin, tätä juuri ajoin takaa, että onko se tuottoisampaa kun elukkaa ei laiteta liian koville ja otetaan muutama vuosi lisäaikaa ja missä kulkee optimi tuotosikä.  Taitaa vain olla väkirehumyyjien intressissä pumpata nauta täyteen viljaa, soijaa ja rypsiä.

Tää on kovin monimutkainen juttu. Matala väkirehutaso kostautuu sitten hedelmällisyyshäiriöinä tai huonona tuotoksena. Keskitie on turvallisin, ääripäissä tulee ongelmia.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 25.11.10 - klo:15:28
tinkii tuotoksesta matalemmalla väkirehupros, karkeampaa tuorerehua ja yks poikiminen lisää ;)

Niin, tätä juuri ajoin takaa, että onko se tuottoisampaa kun elukkaa ei laiteta liian koville ja otetaan muutama vuosi lisäaikaa ja missä kulkee optimi tuotosikä.  Taitaa vain olla väkirehumyyjien intressissä pumpata nauta täyteen viljaa, soijaa ja rypsiä.

Tää on kovin monimutkainen juttu. Matala väkirehutaso kostautuu sitten hedelmällisyyshäiriöinä tai huonona tuotoksena. Keskitie on turvallisin, ääripäissä tulee ongelmia.

Miten ne emolehmät ollenkaan tulevat tiineiksi?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 25.11.10 - klo:15:30
tinkii tuotoksesta matalemmalla väkirehupros, karkeampaa tuorerehua ja yks poikiminen lisää ;)

Niin, tätä juuri ajoin takaa, että onko se tuottoisampaa kun elukkaa ei laiteta liian koville ja otetaan muutama vuosi lisäaikaa ja missä kulkee optimi tuotosikä.  Taitaa vain olla väkirehumyyjien intressissä pumpata nauta täyteen viljaa, soijaa ja rypsiä.

Tää on kovin monimutkainen juttu. Matala väkirehutaso kostautuu sitten hedelmällisyyshäiriöinä tai huonona tuotoksena. Keskitie on turvallisin, ääripäissä tulee ongelmia.

Miten ne emolehmät ollenkaan tulevat tiineiksi?

Sonnin panemina  >:( Ei emoilla ole energiavajetta, lypsylehmillä on
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: SomeBody77 - 25.11.10 - klo:17:47
tinkii tuotoksesta matalemmalla väkirehupros, karkeampaa tuorerehua ja yks poikiminen lisää ;)

Niin, tätä juuri ajoin takaa, että onko se tuottoisampaa kun elukkaa ei laiteta liian koville ja otetaan muutama vuosi lisäaikaa ja missä kulkee optimi tuotosikä.  Taitaa vain olla väkirehumyyjien intressissä pumpata nauta täyteen viljaa, soijaa ja rypsiä.

Tää on kovin monimutkainen juttu. Matala väkirehutaso kostautuu sitten hedelmällisyyshäiriöinä tai huonona tuotoksena. Keskitie on turvallisin, ääripäissä tulee ongelmia.

Miten ne emolehmät ollenkaan tulevat tiineiksi?

Sonnin panemina  >:( Ei emoilla ole energiavajetta, lypsylehmillä on
Suattaahan tuos olla jotain eroa enerkian tarpeessa.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 25.11.10 - klo:18:17
tinkii tuotoksesta matalemmalla väkirehupros, karkeampaa tuorerehua ja yks poikiminen lisää ;)

Niin, tätä juuri ajoin takaa, että onko se tuottoisampaa kun elukkaa ei laiteta liian koville ja otetaan muutama vuosi lisäaikaa ja missä kulkee optimi tuotosikä.  Taitaa vain olla väkirehumyyjien intressissä pumpata nauta täyteen viljaa, soijaa ja rypsiä.

Tää on kovin monimutkainen juttu. Matala väkirehutaso kostautuu sitten hedelmällisyyshäiriöinä tai huonona tuotoksena. Keskitie on turvallisin, ääripäissä tulee ongelmia.

Miten ne emolehmät ollenkaan tulevat tiineiksi?

Sonnin panemina  >:( Ei emoilla ole energiavajetta, lypsylehmillä on

Kui sit nälkämaiden naiset sikiävät niin kauheesti?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: JoHaRa - 25.11.10 - klo:18:19
tinkii tuotoksesta matalemmalla väkirehupros, karkeampaa tuorerehua ja yks poikiminen lisää ;)

Niin, tätä juuri ajoin takaa, että onko se tuottoisampaa kun elukkaa ei laiteta liian koville ja otetaan muutama vuosi lisäaikaa ja missä kulkee optimi tuotosikä.  Taitaa vain olla väkirehumyyjien intressissä pumpata nauta täyteen viljaa, soijaa ja rypsiä.

Tää on kovin monimutkainen juttu. Matala väkirehutaso kostautuu sitten hedelmällisyyshäiriöinä tai huonona tuotoksena. Keskitie on turvallisin, ääripäissä tulee ongelmia.

Miten ne emolehmät ollenkaan tulevat tiineiksi?

Sonnin panemina  >:( Ei emoilla ole energiavajetta, lypsylehmillä on

Kui sit nälkämaiden naiset sikiävät niin kauheesti?

Mut niiden mukulat kuolevatkin nälkään  >:(
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: mlahti - 25.11.10 - klo:19:09
jalaathan nuolla nyky ay lehmillä pettää ensi?

mullipuolella friisiläis/holstainin jalat pettää. ay:llä muutenkin paremmat luokat..
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Adam Smith - 25.11.10 - klo:21:42
tinkii tuotoksesta matalemmalla väkirehupros, karkeampaa tuorerehua ja yks poikiminen lisää ;)
Ei onnistu. Laiha ruoka niittaa osan poikimisen jälkeen, sen kestävät lihovat sitten loppulypsykaudella. Seuraava poikiminen on sitten vielä vaikeampi ja maksa sanoo jo poks sen lihomisen takia.

Johara sanoi jo sen miksei vanhaa rehua kannata harrastaa. Väkirehu% nousee taivaisiin tai sitten käy niinkuin yllä kirjoitin. Emolehmiä ei kannata tähän sotkea, kun niitä ei ole jalostettu lypsämään.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 25.11.10 - klo:22:13
tinkii tuotoksesta matalemmalla väkirehupros, karkeampaa tuorerehua ja yks poikiminen lisää ;)
Ei onnistu. Laiha ruoka niittaa osan poikimisen jälkeen, sen kestävät lihovat sitten loppulypsykaudella. Seuraava poikiminen on sitten vielä vaikeampi ja maksa sanoo jo poks sen lihomisen takia.

Johara sanoi jo sen miksei vanhaa rehua kannata harrastaa. Väkirehu% nousee taivaisiin tai sitten käy niinkuin yllä kirjoitin. Emolehmiä ei kannata tähän sotkea, kun niitä ei ole jalostettu lypsämään.

Siis vähän pienempi päivätuotos ei tarkoita isompaa elämänkaarituotosta,  -kö?
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 25.11.10 - klo:22:31
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=21576.0
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: lavali - 26.11.10 - klo:09:04
kultainen keskitie tässäki asias paikallaan??
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: Make - 26.11.10 - klo:21:36
Alhaisemmalla valkuaisruokinnalla kai turvallisimmin voi tuotosta leikata. Lihominen tuossakin on riskinä. Loppulypsykaudella ehkä pitäisi kuitenkin antaa reilummin valkuaista.
Otsikko: Vs: Seoskasvustot
Kirjoitti: landehande - 06.01.11 - klo:08:11
Tuohon pitää kommentoida,minkä takia ei olkea neuvojien mielestä saa käyttää.Suomessa ruokinta perustuu,nautojen ruokinta,yksinomaan pötsiin.Lehmän oikeapuoli on unohdettu kokonaan,kaikessa.Nautoja ruokitaan kuin sikoja,siitä sikaruokinta.Lehmällä tiettävästi on ja on ollut neljä mahaa.Juoksutusmaha ja pötsi elää"symbioosissa" keskenään.

Eikös juuri tuo 'sikaruokinta' naudalla aiheuta märehtijän vatsasysteemille stressitilan ja sitä myöden kaikenmoisia sairauksia ja sitämyöden tuotannonkatkoksia ja tulonmenetyksiä lääkintäkuluineen?  Pitääkö siltä elukkaraukalta ottaa se viimeinenkin tippa maitua irti ja samalla lyhentää sen tuottavaa aikaa muutamaan vuoteen. Meneehän melkein kaksi vuotta ennenkuin ensimmäiset litrat herutetaan ja jos lehmien keski-ikä jää n. viiteen vuoteen, niin kovin lyhytkatseiselta homma näyttää. Jospa se lehmä hieman vanhentuneella nurmirehulla lypsäisikin seitsemän-kahdeksankin vuotta.  Laskevatko assistentit mitenkään tälläisiä ikä/sapuskaoptimia lehmille?

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=22785.msg366168#msg366168

Taitaa noita talousasioita joku miettiä kohtuudenkin kautta.