Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: agrobaatos - 07.10.10 - klo:04:18
-
Suorat pinta-alapohjaiset tuet pääomittuvat kustannuksiin, kiihtyvällä tahdilla.
Mitä tulisi tehdä ?
Tilatuki poistetaan ja siirrytään verotuksen kautta tehtävään tuotannon ohjaukseen. Ohjausta oikeasti tarvitaan, koska osa toimijoista toimii selvästikin elinkeinon (tuotantosuunnasta riippumatta) edun vastaisesti.
Tilitettävä arvonlisävero tulisi muuttaa tuloksi. Tuloveroja säädettävä. Menojäännöksien käyttöön kertoimet.
Tilapäisesti viljelemättömien alueiden tukeminen lopetettava.
... jne listaa saa jatkaa
-
Pakollinen kurssi nelilaskimen käytöstä.
-
Mukavuusinvestointien verovähennysoikeus poistettava. Kriisituen käyttäminen osakekauppoihin kiellettävä. Yksityistaloudessa käytettävien tarvikkeiden siirtäminen maatalousverotukseen tarkempaan syyniin :-*
-
Mukavuusinvestointien verovähennysoikeus poistettava. Kriisituen käyttäminen osakekauppoihin kiellettävä. Yksityistaloudessa käytettävien tarvikkeiden siirtäminen maatalousverotukseen tarkempaan syyniin :-*
Mikä on mukavuusinvestointi? Eikös voitaisi samalla siirtyä pinta-alaveroon niin kuin oli 60-luvulla. Sen jälkeenhän näitä "mukavuusinvestointeja" on tehty. Verotuksen pohjaksi voisi laittaa vaikka myel-työtulon :o
-
Tilitettävä arvonlisävero tulisi muuttaa tuloksi.
Olisi hauska kuulla perustelut. Oikeastaan olen epävarma mitä tarkoitat? Verottajalle tilitettävä alv vai alv-palautus? Sorkkiksen opit näköjään leviää ???
-
Sanotaan ,että kuluttajat äänestää lompakollaan. Koskahan suomalainen talonpoika oppii? ;D Talonpojat itse ylihinnoittelee pellon tuottoarvon, ja maksaa sen mukaan. Huutokaupassa jokainen ostaja toimii, ja huutaa vapaasta tahdostaan. Myyjän tehtäväksi jää kopauttaa nuijalla pöytään, ja meklaria on turha syyttää omasta tyhmyydestä.
-
Mukavuusinvestointien verovähennysoikeus poistettava. Kriisituen käyttäminen osakekauppoihin kiellettävä. Yksityistaloudessa käytettävien tarvikkeiden siirtäminen maatalousverotukseen tarkempaan syyniin :-*
Mikä on mukavuusinvestointi? Eikös voitaisi samalla siirtyä pinta-alaveroon niin kuin oli 60-luvulla. Sen jälkeenhän näitä "mukavuusinvestointeja" on tehty. Verotuksen pohjaksi voisi laittaa vaikka myel-työtulon :o
Mukavuusinvestointi esimerkiksi, kun rakennetaan "omakotitalo" navetan sisälle, eli tyyliin paremmin varusteltu keittiö, makuutilat jne sosialististentilojen varjolla. Monesti nämä laminaattilattia ja puolipaneli -ihmeet paremmat kuin talossa...Tai ostettaan navettatelkkari, parasta mitä rahalla saa... ??? joo-o ??? ??? Vähän sama kun rupeis kuivurin ikkunaan ripustelemaan verhoja ;D
-
Mukavuusinvestointien verovähennysoikeus poistettava. Kriisituen käyttäminen osakekauppoihin kiellettävä. Yksityistaloudessa käytettävien tarvikkeiden siirtäminen maatalousverotukseen tarkempaan syyniin :-*
Mikä on mukavuusinvestointi? Eikös voitaisi samalla siirtyä pinta-alaveroon niin kuin oli 60-luvulla. Sen jälkeenhän näitä "mukavuusinvestointeja" on tehty. Verotuksen pohjaksi voisi laittaa vaikka myel-työtulon :o
Mukavuusinvestointi esimerkiksi, kun rakennetaan "omakotitalo" navetan sisälle, eli tyyliin paremmin varusteltu keittiö, makuutilat jne sosialististentilojen varjolla. Monesti nämä laminaattilattia ja puolipaneli -ihmeet paremmat kuin talossa...Tai ostettaan navettatelkkari, parasta mitä rahalla saa... ??? joo-o ??? ??? Vähän sama kun rupeis kuivurin ikkunaan ripustelemaan verhoja ;D
Sitten on kustannuskriisi päällänsä, ja sanotaan ,että rehukustannukset söi tuotot ;D
-
Niin asiahan on jo so*****, Ranska ja Saksa on sen sopineet ...
Tukipolitiikka ei muutu oleellisesti tukien tason osalta, pinta-alapohjainen maksuperuste vahvistuu jatkossakin, se viisi prosenttia maataloustuista siirtyy joka vuosi maksettavaksi muilla perusteilla, kuin maataloustuotanto on, eli erillaisten maisemanhoitotoimenpiteiden kautta ????
-
Niin asiahan on jo so*****, Ranska ja Saksa on sen sopineet ...
Tukipolitiikka ei muutu oleellisesti tukien tason osalta, pinta-alapohjainen maksuperuste vahvistuu jatkossakin, se viisi prosenttia maataloustuista siirtyy joka vuosi maksettavaksi muilla perusteilla, kuin maataloustuotanto on, eli erillaisten maisemanhoitotoimenpiteiden kautta ????
Melkein luulis, kun emohesen jorinaa lukee, että asia on jo lapin lisineen päätettykin. ;D ;D ;D
hohhoijaa.
Pahoin vaan epäilen, että Ranska on lyönyt asiat lukkoon maksajan kanssa, ennenkuin alkaa kysellä muiden mielipiteitä ????
-
Tilitettävä arvonlisävero tulisi muuttaa tuloksi.
Olisi hauska kuulla perustelut. Oikeastaan olen epävarma mitä tarkoitat? Verottajalle tilitettävä alv vai alv-palautus? Sorkkiksen opit näköjään leviää ???
Ajatuksena oli, että myynnin vero muuttuisi tuloksi. Vastaavasti vanhanaikaisia tukia tulee alentaa.
Tavallaan tällä mallilla tuetaan suoraan tuotantoa.
Tavoitteena pitäisi olla tasapainoisesti (myös kehnoina vuosina) ,käytettävissä olevien resurssien mukaan, mitoitettu yksikkö joka toimii kokonaisuutena tuloksekkaammin kuin laajaperäistetty.
Mitä mieltä on, kun lokakuussa tilalla on vielä 180 hehtaaria puimatta. Tai sitten siinä, että viiden hehtaarin ,suorakaiteen muotoisia, lohkoja on avokesannolla 500 euron vuokrahinnalla...?
-
Tilitettävä arvonlisävero tulisi muuttaa tuloksi.
Olisi hauska kuulla perustelut. Oikeastaan olen epävarma mitä tarkoitat? Verottajalle tilitettävä alv vai alv-palautus? Sorkkiksen opit näköjään leviää ???
Ajatuksena oli, että myynnin vero muuttuisi tuloksi. Vastaavasti vanhanaikaisia tukia tulee alentaa.
Tavallaan tällä mallilla tuetaan suoraan tuotantoa.
Tavoitteena pitäisi olla tasapainoisesti (myös kehnoina vuosina) ,käytettävissä olevien resurssien mukaan, mitoitettu yksikkö joka toimii kokonaisuutena tuloksekkaammin kuin laajaperäistetty.
Mitä mieltä on, kun lokakuussa tilalla on vielä 180 hehtaaria puimatta. Tai sitten siinä, että viiden hehtaarin ,suorakaiteen muotoisia, lohkoja on avokesannolla 500 euron vuokrahinnalla...?
Puintikapasiteettia ei ole ylimitoitettu. Sadottomat pellonkäyttömuodot tekevät hyvää viljamarkkinoille.
-
Tilitettävä arvonlisävero tulisi muuttaa tuloksi.
Olisi hauska kuulla perustelut. Oikeastaan olen epävarma mitä tarkoitat? Verottajalle tilitettävä alv vai alv-palautus? Sorkkiksen opit näköjään leviää ???
Ajatuksena oli, että myynnin vero muuttuisi tuloksi. Vastaavasti vanhanaikaisia tukia tulee alentaa.
Tavallaan tällä mallilla tuetaan suoraan tuotantoa.
Tavoitteena pitäisi olla tasapainoisesti (myös kehnoina vuosina) ,käytettävissä olevien resurssien mukaan, mitoitettu yksikkö joka toimii kokonaisuutena tuloksekkaammin kuin laajaperäistetty.
Mitä mieltä on, kun lokakuussa tilalla on vielä 180 hehtaaria puimatta. Tai sitten siinä, että viiden hehtaarin ,suorakaiteen muotoisia, lohkoja on avokesannolla 500 euron vuokrahinnalla...?
Puintikapasiteettia ei ole ylimitoitettu. Sadottomat pellonkäyttömuodot tekevät hyvää viljamarkkinoille.
Näistä viljan hintapiikeistä ei koidu elinkeinolle elinvoimaa. Kustannukset nousevat, eivätkä koskaan laske edeltävälle tasolle...
Mm. puintikapasiteettia pitäisi olla ostettavissa tilapäiseen tarpeeseen. Muttei taida onnistua, kun kaikilla muillakin,kapasiteetti on mitoitettu sillä rahalla joka jää kiinteiden kustannusten jälkeen (esim. vuokrat).
-
Tilitettävä arvonlisävero tulisi muuttaa tuloksi.
Olisi hauska kuulla perustelut. Oikeastaan olen epävarma mitä tarkoitat? Verottajalle tilitettävä alv vai alv-palautus? Sorkkiksen opit näköjään leviää ???
Ajatuksena oli, että myynnin vero muuttuisi tuloksi. Vastaavasti vanhanaikaisia tukia tulee alentaa.
Tavallaan tällä mallilla tuetaan suoraan tuotantoa.
Tavoitteena pitäisi olla tasapainoisesti (myös kehnoina vuosina) ,käytettävissä olevien resurssien mukaan, mitoitettu yksikkö joka toimii kokonaisuutena tuloksekkaammin kuin laajaperäistetty.
Mitä mieltä on, kun lokakuussa tilalla on vielä 180 hehtaaria puimatta. Tai sitten siinä, että viiden hehtaarin ,suorakaiteen muotoisia, lohkoja on avokesannolla 500 euron vuokrahinnalla...?
Puintikapasiteettia ei ole ylimitoitettu. Sadottomat pellonkäyttömuodot tekevät hyvää viljamarkkinoille.
Hinta tulee markkinoilt. Kysynnällä ja tarjonnalla ei ole hintaan mitään vaikutusta.
-
Niin asiahan on jo so*****, Ranska ja Saksa on sen sopineet ...
Tukipolitiikka ei muutu oleellisesti tukien tason osalta, pinta-alapohjainen maksuperuste vahvistuu jatkossakin, se viisi prosenttia maataloustuista siirtyy joka vuosi maksettavaksi muilla perusteilla, kuin maataloustuotanto on, eli erillaisten maisemanhoitotoimenpiteiden kautta ????
Melkein luulis, kun emohesen jorinaa lukee, että asia on jo lapin lisineen päätettykin. ;D ;D ;D
hohhoijaa.
Pahoin vaan epäilen, että Ranska on lyönyt asiat lukkoon maksajan kanssa, ennenkuin alkaa kysellä muiden mielipiteitä ????
toimialakohtaisella sopimisella saattaa olla hintansa
-
Niin kuin eilisestä Maastullista saimme lukea:
"Komissio vihertäisi maataloustukia"......."Uusi tuki perustuisi "vihreään elementtiin", jollainen olisi esimerkiksi pysyvä laidun, kasvinvuorottelu, ekologinen kesannointi tai muu vihreä kasvipeitteisyys.
Ja saman lehden sisäsivulla ennakoitiin tulevaa ympäristötukiohjelmaa:
"Vesiin liittyvät toimet tulevat siis olemaan keskeisiä tulevallakin ohjelmakaudella"
"Valtiosihteeri Minna-Mari Kaila arvioi että ympäristöasiat näkyvät jatkossa kaikissa tukimuodoissa entistä enemmän."
Yllä olevat lainaukset ovat siis varsin ikävää luettavaa teille tehotuotantolinjan kannattajille, se on todellakin niin, että ympäristönäkökohdat tulevat tulevissa tukiehdoissa saamaan entistä enemmän jalansijaa, ja mielestäni hyvä niin, kun viljasta ei ole kuitenkaan pulaa, on parempi maksaa tuottajille viljelemättömyydestä ja maisemanhoidosta, kuitenkin sellaisilla ehdoilla että pellot pysyvät tuotantokuntoisina siltä varalta, että tulee kova tarve saada kaikki pellot tuotantoon.
Se nyt vaan on niin, että tukien maksaja määrittelee tukien ehdot, ja mielestäni parempi niin, jos viljelijät itse saisivat määritellä tukien ehdot, veikkaan että ne olisivat siinä tapauksessa sellaiset, että viljelijät itse pitkässä juoksussa kärsisivät ehtojen seuraukset pahimmin omissa nahoissaan (ylituotanto, ympäristön pilaantuminen etc. etc.)
Kyllä tämä laajaperäisyys- linja ainakin nykyisessä tilanteessa on ainakin vielä järkevämpi linja, kuin tehokkuuteen kannustava linja.
-
Niin kuin eilisestä Maastullista saimme lukea:
"Komissio vihertäisi maataloustukia"......."Uusi tuki perustuisi "vihreään elementtiin", jollainen olisi esimerkiksi pysyvä laidun, kasvinvuorottelu, ekologinen kesannointi tai muu vihreä kasvipeitteisyys.
Ja saman lehden sisäsivulla ennakoitiin tulevaa ympäristötukiohjelmaa:
"Vesiin liittyvät toimet tulevat siis olemaan keskeisiä tulevallakin ohjelmakaudella"
"Valtiosihteeri Minna-Mari Kaila arvioi että ympäristöasiat näkyvät jatkossa kaikissa tukimuodoissa entistä enemmän."
Yllä olevat lainaukset ovat siis varsin ikävää luettavaa teille tehotuotantolinjan kannattajille, se on todellakin niin, että ympäristönäkökohdat tulevat tulevissa tukiehdoissa saamaan entistä enemmän jalansijaa, ja mielestäni hyvä niin, kun viljasta ei ole kuitenkaan pulaa, on parempi maksaa tuottajille viljelemättömyydestä ja maisemanhoidosta, kuitenkin sellaisilla ehdoilla että pellot pysyvät tuotantokuntoisina siltä varalta, että tulee kova tarve saada kaikki pellot tuotantoon.
Se nyt vaan on niin, että tukien maksaja määrittelee tukien ehdot, ja mielestäni parempi niin, jos viljelijät itse saisivat määritellä tukien ehdot, veikkaan että ne olisivat siinä tapauksessa sellaiset, että viljelijät itse pitkässä juoksussa kärsisivät ehtojen seuraukset pahimmin omissa nahoissaan (ylituotanto, ympäristön pilaantuminen etc. etc.)
Kyllä tämä laajaperäisyys- linja ainakin nykyisessä tilanteessa on ainakin vielä järkevämpi linja, kuin tehokkuuteen kannustava linja.
Tehotuotannon tukeminen on täysin turhaa, mikäli elintarvikkeista tulee todellista niukkuutta, niin hinnat nousee siihen tahtiin, että tehotuotanto on erittäin kannattavaa ilman tukiakin, kunhan vaan viljeltävää alaa löytyy ????
-
Niin kuin eilisestä Maastullista saimme lukea:
"Komissio vihertäisi maataloustukia"......."Uusi tuki perustuisi "vihreään elementtiin", jollainen olisi esimerkiksi pysyvä laidun, kasvinvuorottelu, ekologinen kesannointi tai muu vihreä kasvipeitteisyys.
Ja saman lehden sisäsivulla ennakoitiin tulevaa ympäristötukiohjelmaa:
"Vesiin liittyvät toimet tulevat siis olemaan keskeisiä tulevallakin ohjelmakaudella"
"Valtiosihteeri Minna-Mari Kaila arvioi että ympäristöasiat näkyvät jatkossa kaikissa tukimuodoissa entistä enemmän."
Yllä olevat lainaukset ovat siis varsin ikävää luettavaa teille tehotuotantolinjan kannattajille, se on todellakin niin, että ympäristönäkökohdat tulevat tulevissa tukiehdoissa saamaan entistä enemmän jalansijaa, ja mielestäni hyvä niin, kun viljasta ei ole kuitenkaan pulaa, on parempi maksaa tuottajille viljelemättömyydestä ja maisemanhoidosta, kuitenkin sellaisilla ehdoilla että pellot pysyvät tuotantokuntoisina siltä varalta, että tulee kova tarve saada kaikki pellot tuotantoon.
Se nyt vaan on niin, että tukien maksaja määrittelee tukien ehdot, ja mielestäni parempi niin, jos viljelijät itse saisivat määritellä tukien ehdot, veikkaan että ne olisivat siinä tapauksessa sellaiset, että viljelijät itse pitkässä juoksussa kärsisivät ehtojen seuraukset pahimmin omissa nahoissaan (ylituotanto, ympäristön pilaantuminen etc. etc.)
Kyllä tämä laajaperäisyys- linja ainakin nykyisessä tilanteessa on ainakin vielä järkevämpi linja, kuin tehokkuuteen kannustava linja.
Tehotuotannon tukeminen on täysin turhaa, mikäli elintarvikkeista tulee todellista niukkuutta, niin hinnat nousee siihen tahtiin, että tehotuotanto on erittäin kannattavaa ilman tukiakin, kunhan vaan viljeltävää alaa löytyy ????
Meinaatko että jos koko maapallolle tulis nälänhätä niin tukia ei tarvittas. Mikä on ehotuotantoa? Määritelläänkö se esim. syöttöpöydän pituudella?
-
Niin kuin eilisestä Maastullista saimme lukea:
"Komissio vihertäisi maataloustukia"......."Uusi tuki perustuisi "vihreään elementtiin", jollainen olisi esimerkiksi pysyvä laidun, kasvinvuorottelu, ekologinen kesannointi tai muu vihreä kasvipeitteisyys.
Ja saman lehden sisäsivulla ennakoitiin tulevaa ympäristötukiohjelmaa:
"Vesiin liittyvät toimet tulevat siis olemaan keskeisiä tulevallakin ohjelmakaudella"
"Valtiosihteeri Minna-Mari Kaila arvioi että ympäristöasiat näkyvät jatkossa kaikissa tukimuodoissa entistä enemmän."
Yllä olevat lainaukset ovat siis varsin ikävää luettavaa teille tehotuotantolinjan kannattajille, se on todellakin niin, että ympäristönäkökohdat tulevat tulevissa tukiehdoissa saamaan entistä enemmän jalansijaa, ja mielestäni hyvä niin, kun viljasta ei ole kuitenkaan pulaa, on parempi maksaa tuottajille viljelemättömyydestä ja maisemanhoidosta, kuitenkin sellaisilla ehdoilla että pellot pysyvät tuotantokuntoisina siltä varalta, että tulee kova tarve saada kaikki pellot tuotantoon.
Se nyt vaan on niin, että tukien maksaja määrittelee tukien ehdot, ja mielestäni parempi niin, jos viljelijät itse saisivat määritellä tukien ehdot, veikkaan että ne olisivat siinä tapauksessa sellaiset, että viljelijät itse pitkässä juoksussa kärsisivät ehtojen seuraukset pahimmin omissa nahoissaan (ylituotanto, ympäristön pilaantuminen etc. etc.)
Kyllä tämä laajaperäisyys- linja ainakin nykyisessä tilanteessa on ainakin vielä järkevämpi linja, kuin tehokkuuteen kannustava linja.
Tehotuotannon tukeminen on täysin turhaa, mikäli elintarvikkeista tulee todellista niukkuutta, niin hinnat nousee siihen tahtiin, että tehotuotanto on erittäin kannattavaa ilman tukiakin, kunhan vaan viljeltävää alaa löytyy ????
Meinaatko että jos koko maapallolle tulis nälänhätä niin tukia ei tarvittas. Mikä on ehotuotantoa? Määritelläänkö se esim. syöttöpöydän pituudella?
Minkä kirjoitin, sen kirjoitin siksi, kun täällä itketään ja valitetaan hömppäheinän viljelystä, kyllä sitä jokainen saa viljellä pelloillaan ihan mitä itse haluaa, tukiehtojen mukaisesti, ei se kenellekkään muulle kuulu, mitä omilla pelloillaan tekee.
Pitäköön jokainen huolen vain OMISTA viljelyksistään, älköönkä puutu siihen, mitä muut omilla pelloillaan tekevät.
-
Samaa mieltä, kyllä jokainen sen itse tietää, mikä sopii omalle tilalle parhaiten.
-
Samaa mieltä, kyllä jokainen sen itse tietää, mikä sopii omalle tilalle parhaiten.
No ei välttämättä kyllä tiedä, mutta jos lakia ei rikota, niin jokainen tekee omillaan mitä tahtoo. Vaikka joskus riipookin katsoa vierestä... pakkohoitoon/edunvalvontaan oton kynnyskin on aika korkealla.
Muutenkin näissä keskusteluissa olisi vähän useammin syytä koettaa pohtia yrittäjän näkökulmaa ja sitten poliitikon tai muun vaikuttajan näkökulmaa erikseen. Yrittäjän on omassa työssään turha politikoida, tähän olen päätynyt.
Petri
PS. tässä käytin sitten sanaa "politikointi" sanan tavanomaisessa, suppeassa merkityksessä. Muuten kyllä uskon feministiseen politiikkakäsitykseen, jossa "yksityinen on poliittista" eli tavan kuluttaja tai yrittäjä koko ajan omilla valinnoillaan tekee myös poliittisia valintoja.
-
Samaa mieltä, kyllä jokainen sen itse tietää, mikä sopii omalle tilalle parhaiten.
No ei välttämättä kyllä tiedä, mutta jos lakia ei rikota, niin jokainen tekee omillaan mitä tahtoo. Vaikka joskus riipookin katsoa vierestä... pakkohoitoon/edunvalvontaan oton kynnyskin on aika korkealla.
Muutenkin näissä keskusteluissa olisi vähän useammin syytä koettaa pohtia yrittäjän näkökulmaa ja sitten poliitikon tai muun vaikuttajan näkökulmaa erikseen. Yrittäjän on omassa työssään turha politikoida, tähän olen päätynyt.
Petri
PS. tässä käytin sitten sanaa "politikointi" sanan tavanomaisessa, suppeassa merkityksessä. Muuten kyllä uskon feministiseen politiikkakäsitykseen, jossa "yksityinen on poliittista" eli tavan kuluttaja tai yrittäjä koko ajan omilla valinnoillaan tekee myös poliittisia valintoja.
Tottakai tekee kokoajan omilla valinnoilla myös politiikkaa, näinhän se menee, vaikkei sitä aina tiedosta.
Mutta se vaan on niin, että se mikä sopii toiselle ei aina sovi toiselle, vaikka tilat olisi kuinka samanlaiset ...
-
Tilitettävä arvonlisävero tulisi muuttaa tuloksi.
Olisi hauska kuulla perustelut. Oikeastaan olen epävarma mitä tarkoitat? Verottajalle tilitettävä alv vai alv-palautus? Sorkkiksen opit näköjään leviää ???
Ajatuksena oli, että myynnin vero muuttuisi tuloksi. Vastaavasti vanhanaikaisia tukia tulee alentaa.
Tavallaan tällä mallilla tuetaan suoraan tuotantoa.
Tavoitteena pitäisi olla tasapainoisesti (myös kehnoina vuosina) ,käytettävissä olevien resurssien mukaan, mitoitettu yksikkö joka toimii kokonaisuutena tuloksekkaammin kuin laajaperäistetty.
Mitä mieltä on, kun lokakuussa tilalla on vielä 180 hehtaaria puimatta. Tai sitten siinä, että viiden hehtaarin ,suorakaiteen muotoisia, lohkoja on avokesannolla 500 euron vuokrahinnalla...?
Puintikapasiteettia ei ole ylimitoitettu. Sadottomat pellonkäyttömuodot tekevät hyvää viljamarkkinoille.
Hinta tulee markkinoilt. Kysynnällä ja tarjonnalla ei ole hintaan mitään vaikutusta.
mitkä asia vaikuttavat markkinoihin,gutiguti?
-
Tilitettävä arvonlisävero tulisi muuttaa tuloksi.
Olisi hauska kuulla perustelut. Oikeastaan olen epävarma mitä tarkoitat? Verottajalle tilitettävä alv vai alv-palautus? Sorkkiksen opit näköjään leviää ???
Ajatuksena oli, että myynnin vero muuttuisi tuloksi. Vastaavasti vanhanaikaisia tukia tulee alentaa.
Tavallaan tällä mallilla tuetaan suoraan tuotantoa.
Tavoitteena pitäisi olla tasapainoisesti (myös kehnoina vuosina) ,käytettävissä olevien resurssien mukaan, mitoitettu yksikkö joka toimii kokonaisuutena tuloksekkaammin kuin laajaperäistetty.
Mitä mieltä on, kun lokakuussa tilalla on vielä 180 hehtaaria puimatta. Tai sitten siinä, että viiden hehtaarin ,suorakaiteen muotoisia, lohkoja on avokesannolla 500 euron vuokrahinnalla...?
Puintikapasiteettia ei ole ylimitoitettu. Sadottomat pellonkäyttömuodot tekevät hyvää viljamarkkinoille.
Hinta tulee markkinoilt. Kysynnällä ja tarjonnalla ei ole hintaan mitään vaikutusta.
mitkä asia vaikuttavat markkinoihin,gutiguti?
Suomessa hinta määräytyy maailmanmarkkinoiden hintojen mukaiseksi, tai niiden alle. Riippumatta kysynnnästä tai tarjonnasta suomessa.
-
Tilitettävä arvonlisävero tulisi muuttaa tuloksi.
Olisi hauska kuulla perustelut. Oikeastaan olen epävarma mitä tarkoitat? Verottajalle tilitettävä alv vai alv-palautus? Sorkkiksen opit näköjään leviää ???
Ajatuksena oli, että myynnin vero muuttuisi tuloksi. Vastaavasti vanhanaikaisia tukia tulee alentaa.
Tavallaan tällä mallilla tuetaan suoraan tuotantoa.
Tavoitteena pitäisi olla tasapainoisesti (myös kehnoina vuosina) ,käytettävissä olevien resurssien mukaan, mitoitettu yksikkö joka toimii kokonaisuutena tuloksekkaammin kuin laajaperäistetty.
Mitä mieltä on, kun lokakuussa tilalla on vielä 180 hehtaaria puimatta. Tai sitten siinä, että viiden hehtaarin ,suorakaiteen muotoisia, lohkoja on avokesannolla 500 euron vuokrahinnalla...?
Puintikapasiteettia ei ole ylimitoitettu. Sadottomat pellonkäyttömuodot tekevät hyvää viljamarkkinoille.
Hinta tulee markkinoilt. Kysynnällä ja tarjonnalla ei ole hintaan mitään vaikutusta.
mitkä asia vaikuttavat markkinoihin,gutiguti?
Suomessa hinta määräytyy maailmanmarkkinoiden hintojen mukaiseksi, tai niiden alle. Riippumatta kysynnnästä tai tarjonnasta suomessa.
Maailmanmarkkinahinnat vaikuttaa Suomen hintoihin, mutta ei sitä tarkoita, etteikö Suomessa olisi omaa paikallista markkinahintatasoa, joka muodostuu osittain omien toimien kautta.
-
Hinta tulee markkinoilt. Kysynnällä ja tarjonnalla ei ole hintaan mitään vaikutusta.
[/quote]
Hinnat muodostuvat maailman markkinoilla (?) kysynnän ja tarjonnan mukaan.
-
Tilitettävä arvonlisävero tulisi muuttaa tuloksi.
Olisi hauska kuulla perustelut. Oikeastaan olen epävarma mitä tarkoitat? Verottajalle tilitettävä alv vai alv-palautus? Sorkkiksen opit näköjään leviää ???
Ajatuksena oli, että myynnin vero muuttuisi tuloksi. Vastaavasti vanhanaikaisia tukia tulee alentaa.
Tavallaan tällä mallilla tuetaan suoraan tuotantoa.
Tavoitteena pitäisi olla tasapainoisesti (myös kehnoina vuosina) ,käytettävissä olevien resurssien mukaan, mitoitettu yksikkö joka toimii kokonaisuutena tuloksekkaammin kuin laajaperäistetty.
Mitä mieltä on, kun lokakuussa tilalla on vielä 180 hehtaaria puimatta. Tai sitten siinä, että viiden hehtaarin ,suorakaiteen muotoisia, lohkoja on avokesannolla 500 euron vuokrahinnalla...?
Puintikapasiteettia ei ole ylimitoitettu. Sadottomat pellonkäyttömuodot tekevät hyvää viljamarkkinoille.
Hinta tulee markkinoilt. Kysynnällä ja tarjonnalla ei ole hintaan mitään vaikutusta.
mitkä asia vaikuttavat markkinoihin,gutiguti?
Suomessa hinta määräytyy maailmanmarkkinoiden hintojen mukaiseksi, tai niiden alle. Riippumatta kysynnnästä tai tarjonnasta suomessa.
Maailmanmarkkinahinnat vaikuttaa Suomen hintoihin, mutta ei sitä tarkoita, etteikö Suomessa olisi omaa paikallista markkinahintatasoa, joka muodostuu osittain omien toimien kautta.
ehei suomessa voi olla mitään korkeampia hintoja kuin ainoastaan alempia. Suomalaiset elintarvikejalostajat kamppailevat asiakkaista ulkomaisten kanssa. Jos joku alkaa maksamaan maailman markkinoita korkeampia hintoja niin se menettää joko asiakkaansa tai rahoittajansa.
-
ehei suomessa voi olla mitään korkeampia hintoja kuin ainoastaan alempia. Suomalaiset elintarvikejalostajat kamppailevat asiakkaista ulkomaisten kanssa. Jos joku alkaa maksamaan maailman markkinoita korkeampia hintoja niin se menettää joko asiakkaansa tai rahoittajansa.
[/quote]
Ei maailmalla ole vain yhtä hintaa.
Esim. Liettuassa ovat viljojen tuottajahinnat olleet koko kesän halvempia kuin Suomessa.
Siis Suomessa kalliimpia.
Tietenkin hintaa tehtaan portilla on vaikea verrata.
-
ehei suomessa voi olla mitään korkeampia hintoja kuin ainoastaan alempia. Suomalaiset elintarvikejalostajat kamppailevat asiakkaista ulkomaisten kanssa. Jos joku alkaa maksamaan maailman markkinoita korkeampia hintoja niin se menettää joko asiakkaansa tai rahoittajansa.
Ei maailmalla ole vain yhtä hintaa.
Esim. Liettuassa ovat viljojen tuottajahinnat olleet koko kesän halvempia kuin Suomessa.
Siis Suomessa kalliimpia.
Tietenkin hintaa tehtaan portilla on vaikea verrata.
[/quote]
Tehtaat eivät voi maksaa saman raaka-ainenn hankinnasta paljonkaan poikkeavia hintoja, koska kilpailevat kuitenkin samoista asiakkaista. Suomessa viljelijä maksaa rahdin, miten on Liettuassa?
-
ehei suomessa voi olla mitään korkeampia hintoja kuin ainoastaan alempia. Suomalaiset elintarvikejalostajat kamppailevat asiakkaista ulkomaisten kanssa. Jos joku alkaa maksamaan maailman markkinoita korkeampia hintoja niin se menettää joko asiakkaansa tai rahoittajansa.
Ei maailmalla ole vain yhtä hintaa.
Esim. Liettuassa ovat viljojen tuottajahinnat olleet koko kesän halvempia kuin Suomessa.
Siis Suomessa kalliimpia.
Tietenkin hintaa tehtaan portilla on vaikea verrata.
Tehtaat eivät voi maksaa saman raaka-ainenn hankinnasta paljonkaan poikkeavia hintoja, koska kilpailevat kuitenkin samoista asiakkaista. Suomessa viljelijä maksaa rahdin, miten on Liettuassa?
[/quote]
Raaka-aineiden osuutta lopputuotteen hinnasta yleensä liioitellaan, eikä mikään tehdas siihen kaadu, että on maksanut enempi muutaman prosentin jostakin yksittäisestä komponentista, se vaan on niin, että kun puhutaan palkoista niin liioitellaan suomalaista palkkatasoa, kun puhutaan raaka-aineista, niin samalla tavalla liioitellaan, samajuttu verotuksessa jne...
-
ehei suomessa voi olla mitään korkeampia hintoja kuin ainoastaan alempia. Suomalaiset elintarvikejalostajat kamppailevat asiakkaista ulkomaisten kanssa. Jos joku alkaa maksamaan maailman markkinoita korkeampia hintoja niin se menettää joko asiakkaansa tai rahoittajansa.
Ei maailmalla ole vain yhtä hintaa.
Esim. Liettuassa ovat viljojen tuottajahinnat olleet koko kesän halvempia kuin Suomessa.
Siis Suomessa kalliimpia.
Tietenkin hintaa tehtaan portilla on vaikea verrata.
Tehtaat eivät voi maksaa saman raaka-ainenn hankinnasta paljonkaan poikkeavia hintoja, koska kilpailevat kuitenkin samoista asiakkaista. Suomessa viljelijä maksaa rahdin, miten on Liettuassa?
Raaka-aineiden osuutta lopputuotteen hinnasta yleensä liioitellaan, eikä mikään tehdas siihen kaadu, että on maksanut enempi muutaman prosentin jostakin yksittäisestä komponentista, se vaan on niin, että kun puhutaan palkoista niin liioitellaan suomalaista palkkatasoa, kun puhutaan raaka-aineista, niin samalla tavalla liioitellaan, samajuttu verotuksessa jne...
[/quote]
Maitotuotteissa raaka-aine on noin kolmannes, lihatuotteissa kymmeneosa, ja leivässä pari prosenttia. Sitä en sitten tiedä että onko nuo hinnat porttihintoja kuten euroopassa?? Kuitenkaan suurta eroa ei kustannuksissa voi olla kun kilpaillaan samoista asiakkaista.
-
Niin kuin eilisestä Maastullista saimme lukea:
"Komissio vihertäisi maataloustukia"......."Uusi tuki perustuisi "vihreään elementtiin", jollainen olisi esimerkiksi pysyvä laidun, kasvinvuorottelu, ekologinen kesannointi tai muu vihreä kasvipeitteisyys.
Ja saman lehden sisäsivulla ennakoitiin tulevaa ympäristötukiohjelmaa:
"Vesiin liittyvät toimet tulevat siis olemaan keskeisiä tulevallakin ohjelmakaudella"
"Valtiosihteeri Minna-Mari Kaila arvioi että ympäristöasiat näkyvät jatkossa kaikissa tukimuodoissa entistä enemmän."
Yllä olevat lainaukset ovat siis varsin ikävää luettavaa teille tehotuotantolinjan kannattajille, se on todellakin niin, että ympäristönäkökohdat tulevat tulevissa tukiehdoissa saamaan entistä enemmän jalansijaa, ja mielestäni hyvä niin, kun viljasta ei ole kuitenkaan pulaa, on parempi maksaa tuottajille viljelemättömyydestä ja maisemanhoidosta, kuitenkin sellaisilla ehdoilla että pellot pysyvät tuotantokuntoisina siltä varalta, että tulee kova tarve saada kaikki pellot tuotantoon.
Se nyt vaan on niin, että tukien maksaja määrittelee tukien ehdot, ja mielestäni parempi niin, jos viljelijät itse saisivat määritellä tukien ehdot, veikkaan että ne olisivat siinä tapauksessa sellaiset, että viljelijät itse pitkässä juoksussa kärsisivät ehtojen seuraukset pahimmin omissa nahoissaan (ylituotanto, ympäristön pilaantuminen etc. etc.)
Kyllä tämä laajaperäisyys- linja ainakin nykyisessä tilanteessa on ainakin vielä järkevämpi linja, kuin tehokkuuteen kannustava linja.
Tehotuotannon tukeminen on täysin turhaa, mikäli elintarvikkeista tulee todellista niukkuutta, niin hinnat nousee siihen tahtiin, että tehotuotanto on erittäin kannattavaa ilman tukiakin, kunhan vaan viljeltävää alaa löytyy ????
Meinaatko että jos koko maapallolle tulis nälänhätä niin tukia ei tarvittas. Mikä on ehotuotantoa? Määritelläänkö se esim. syöttöpöydän pituudella?
Minkä kirjoitin, sen kirjoitin siksi, kun täällä itketään ja valitetaan hömppäheinän viljelystä, kyllä sitä jokainen saa viljellä pelloillaan ihan mitä itse haluaa, tukiehtojen mukaisesti, ei se kenellekkään muulle kuulu, mitä omilla pelloillaan tekee.
Pitäköön jokainen huolen vain OMISTA viljelyksistään, älköönkä puutu siihen, mitä muut omilla pelloillaan tekevät.
Ollaan niin ittellisiä, että...
Ehdotan, että ostatte panostajan lappua kympin kappale. Niitäkin on vain rajallinen määrä (47 403 110). Vaarana toki on, että hinta ei vakiinnu kymppiin tai yli...?
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1178
Panostaja Oyj on suomalainen, vakavarainen, yrittäjyyteen perustuva monialakonserni. Toiminnan ydin on suomalaisen yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittäminen. Sen toteuttamiseksi yhtiö etsii aktiivisesti pk-yrityksiä, joilla on terve talous ja joissa on potentiaalia jalostua alansa kärkiyritysten joukkoon Panostajan tukemana.
-
Minkä kirjoitin, sen kirjoitin siksi, kun täällä itketään ja valitetaan hömppäheinän viljelystä, kyllä sitä jokainen saa viljellä pelloillaan ihan mitä itse haluaa, tukiehtojen mukaisesti, ei se kenellekkään muulle kuulu, mitä omilla pelloillaan tekee.
Pitäköön jokainen huolen vain OMISTA viljelyksistään, älköönkä puutu siihen, mitä muut omilla pelloillaan tekevät.
Asia on juuri näin!
-
ehei suomessa voi olla mitään korkeampia hintoja kuin ainoastaan alempia. Suomalaiset elintarvikejalostajat kamppailevat asiakkaista ulkomaisten kanssa. Jos joku alkaa maksamaan maailman markkinoita korkeampia hintoja niin se menettää joko asiakkaansa tai rahoittajansa.
Ei maailmalla ole vain yhtä hintaa.
Esim. Liettuassa ovat viljojen tuottajahinnat olleet koko kesän halvempia kuin Suomessa.
Siis Suomessa kalliimpia.
Tietenkin hintaa tehtaan portilla on vaikea verrata.
Tehtaat eivät voi maksaa saman raaka-ainenn hankinnasta paljonkaan poikkeavia hintoja, koska kilpailevat kuitenkin samoista asiakkaista. Suomessa viljelijä maksaa rahdin, miten on Liettuassa?
Raaka-aineiden osuutta lopputuotteen hinnasta yleensä liioitellaan, eikä mikään tehdas siihen kaadu, että on maksanut enempi muutaman prosentin jostakin yksittäisestä komponentista, se vaan on niin, että kun puhutaan palkoista niin liioitellaan suomalaista palkkatasoa, kun puhutaan raaka-aineista, niin samalla tavalla liioitellaan, samajuttu verotuksessa jne...
Maitotuotteissa raaka-aine on noin kolmannes, lihatuotteissa kymmeneosa, ja leivässä pari prosenttia. Sitä en sitten tiedä että onko nuo hinnat porttihintoja kuten euroopassa?? Kuitenkaan suurta eroa ei kustannuksissa voi olla kun kilpaillaan samoista asiakkaista.
[/quote]
No empä tiedä, monissa hyvin korkeiden palkkojen maissa on varsin kilpailukykyistä teollisuutta, samoin vaikka raaka-aineet olisi kalliimpia, silti ne pärjää maailmalla ...
Silti on olemassa maita missä palkat ja raaka-aineet on varsin halpoja ja kilpailukykyä ei silti löydy ????
-
ehei suomessa voi olla mitään korkeampia hintoja kuin ainoastaan alempia. Suomalaiset elintarvikejalostajat kamppailevat asiakkaista ulkomaisten kanssa. Jos joku alkaa maksamaan maailman markkinoita korkeampia hintoja niin se menettää joko asiakkaansa tai rahoittajansa.
Ei maailmalla ole vain yhtä hintaa.
Esim. Liettuassa ovat viljojen tuottajahinnat olleet koko kesän halvempia kuin Suomessa.
Siis Suomessa kalliimpia.
Tietenkin hintaa tehtaan portilla on vaikea verrata.
Tehtaat eivät voi maksaa saman raaka-ainenn hankinnasta paljonkaan poikkeavia hintoja, koska kilpailevat kuitenkin samoista asiakkaista. Suomessa viljelijä maksaa rahdin, miten on Liettuassa?
Raaka-aineiden osuutta lopputuotteen hinnasta yleensä liioitellaan, eikä mikään tehdas siihen kaadu, että on maksanut enempi muutaman prosentin jostakin yksittäisestä komponentista, se vaan on niin, että kun puhutaan palkoista niin liioitellaan suomalaista palkkatasoa, kun puhutaan raaka-aineista, niin samalla tavalla liioitellaan, samajuttu verotuksessa jne...
Maitotuotteissa raaka-aine on noin kolmannes, lihatuotteissa kymmeneosa, ja leivässä pari prosenttia. Sitä en sitten tiedä että onko nuo hinnat porttihintoja kuten euroopassa?? Kuitenkaan suurta eroa ei kustannuksissa voi olla kun kilpaillaan samoista asiakkaista.
No empä tiedä, monissa hyvin korkeiden palkkojen maissa on varsin kilpailukykyistä teollisuutta, samoin vaikka raaka-aineet olisi kalliimpia, silti ne pärjää maailmalla ...
Silti on olemassa maita missä palkat ja raaka-aineet on varsin halpoja ja kilpailukykyä ei silti löydy ????
[/quote]
Ei ole.
-
No ei sitte ...
-
No ei sitte ...
No onhan, esim. Bolivia.
-
No ei sitte ...
No onhan, esim. Bolivia.
Joo, harvoin näkee kaupassa Bolivialaista lammasta tai härkää, vaikka periaatteessa maa voisi niitä tuottaa samalla tavalla kuin tuottaa Argentiina ja Brasiliakin ????