Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: JoHaRa - 01.09.10 - klo:12:19
-
Meitä on vuosikaudet ohjeistettu runsaan kalkitsemisen hyödyistä. Maa voi paremmin jos pH on sopivampi, myös ravinteiden liukeneminen paranee (paitsi Fe ja Mn) emäksisissä olosuhteissa. Sadot siis paranevat pienemmällä lannoitemäärällä. Tämä on huomioitu myös ympäristötuen määrässä, osa ymppituestahan on kalkitusrahaa.
Nyt meitä opastetaan levittämään kipsiä (tai jotain kipsin johdannaista) pelloille jotta fosforin valumat pienenisivät. Eli kipsi (tai se johdannainen) sitouttaa liukoista fosforia ja valumat pienenevät. Fiksua!
Mutta. Jos ensin levittää kalkin ja sitten kipsin niin onko tulos 0 (nolla). Eikö olisi sama jättää molemmat toimenpiteet tekemättä ::)
-
yaralla on lobbaus päällä ministeriötä käytetty kosteilla illallisilla ja kelohonkamökeillä ::)
-
Eikös Hemmilä olluna EU-loppari ennen kun meni LSOlle?
Näitä jätkiä pitäis lopata korville ja antaa loparit.
-
Ilmeisesti kukaan ei ole tuota terävää kysymystä esitttänyt aiemmin, joten siihen ei ole kukaan vastannutkaan.
Sen verran luulen muistavani, että molemmat aineet jakutuvat vedessä (maaneste) ioneiksi. Kalkissa nimenomaan karbonaatti-ioni neutraloi, ei kalsium. Koska kipsissä ei ole karbonaatti-ionia, se ei neutraloi, mutta kalsium toimii samoin kuin kalkissa. Kipsin SO4-ionin rikistä on hyötyä kasvien valkuaisenmuodostukselle. Ehkä kipsi on parhaimmillaan korkeimpien fosforiluokkien pelloilla, joiden pH:ssa ei ole vara nousta hivenien liukenemisen huonontumisen vuoksi? Järvissä rikki ei kuulemma ole kiva, merissä menettelee.
http://ruutupaperi.fi/Yara_Suomi/Leipa_leveammaksi_12010/
43 sivulla kalsiumista, se sitoo fosforia maahiukkasiin.
http://www.kalkitusyhdistys.net/user_files/files/puutarhurin_kalkitusopas.pdf
Kalkituksesta koko kirja, kipsi sivulla 7(6).
Kipsi-show
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/kestavatuotanto/vesistoystavallinenmaatalous/tarveke/kipsinlevitys/kipsilevitys.pps
-
Onko fosforin sitouttamiskipsi samaa mitä siilinjärvellä on isossa kasassa 75 tien pohjoispuolella ?
Eli ovat keksineet miten JÄTE muutetaan rahaksi.
-
Onko fosforin sitouttamiskipsi samaa mitä siilinjärvellä on isossa kasassa 75 tien pohjoispuolella ?
Eli ovat keksineet miten JÄTE muutetaan rahaksi.
Sitä peltokipsiä kai jalostetaan tuosta jätteestä. Mutta ei Siilinjärvellä vaan Harjavallassa?
-
Täytyy perehtyä noihin CC:n tietoihin. Jos vaikka itsekkin vähän sivistyisi :D
-
Onko fosforin sitouttamiskipsi samaa mitä siilinjärvellä on isossa kasassa 75 tien pohjoispuolella ?
Eli ovat keksineet miten JÄTE muutetaan rahaksi.
Sitä peltokipsiä kai jalostetaan tuosta jätteestä. Mutta ei Siilinjärvellä vaan Harjavallassa?
Farmitin mukaan kokeilussa levitetyt 10 rekallista kipsiTUOTETTA toimitettiin yaran siilinjärven tehtailta lounaissuomeen.
-
Onko fosforin sitouttamiskipsi samaa mitä siilinjärvellä on isossa kasassa 75 tien pohjoispuolella ?
Eli ovat keksineet miten JÄTE muutetaan rahaksi.
Sitä peltokipsiä kai jalostetaan tuosta jätteestä. Mutta ei Siilinjärvellä vaan Harjavallassa?
Farmitin mukaan kokeilussa levitetyt 10 rekallista kipsiTUOTETTA toimitettiin yaran siilinjärven tehtailta lounaissuomeen.
Ai jaa.. Siilinjärvellä on kyllä jalostamo jossa tuota kipsiä voidaan käsitellä.
-
Meitä on vuosikaudet ohjeistettu runsaan kalkitsemisen hyödyistä. Maa voi paremmin jos pH on sopivampi, myös ravinteiden liukeneminen paranee (paitsi Fe ja Mn) emäksisissä olosuhteissa. Sadot siis paranevat pienemmällä lannoitemäärällä. Tämä on huomioitu myös ympäristötuen määrässä, osa ymppituestahan on kalkitusrahaa.
Nyt meitä opastetaan levittämään kipsiä (tai jotain kipsin johdannaista) pelloille jotta fosforin valumat pienenisivät. Eli kipsi (tai se johdannainen) sitouttaa liukoista fosforia ja valumat pienenevät. Fiksua!
Mutta. Jos ensin levittää kalkin ja sitten kipsin niin onko tulos 0 (nolla). Eikö olisi sama jättää molemmat toimenpiteet tekemättä ::)
Fiksua porukkaa Yaran johdossa. Ensin myydään apupaskaa josta ei fosfori liukene kunnolla kasvien käyttöön(maatilan pellervo), Sitten kun pelto on tarpeeksi hapan, ajetaan rekka tolkulla kalkkia pellolle että saataisiin se fosfori irti sieltä pellosta. Sitten kun se 50 vuoden aikana kylvetty fosfori irtoaa sieltä pellosta, niin myydään vielä pisteeksi i:n päälle kipsiä ettei se fosfori irtoaisi sieltä pellosta. ;D
-
Niin ;D Tuota Ternimaito-orin visiota minäkin mielessäni olen pyöritellyt. Mutta onko asia näin? Pitäisi kysyä Yaran miehiltä, mutta ehkä sieltä tuleva vastaus on ennalta arvattava. Fiksua sakkia siellä on kyllä töissä, ainakin se osa jengistä jonka minä tunnen.
-
Kaivoksesta saadaan raakafosfaattia, josta erotellaan fosforihappoa ja kipsiä.
http://prosessitekniikka.kpedu.fi/doc-html/Fosforihappo.html
Fosforihaposta valmistetaan NPK-lannosta (sivun lopussa)
http://matti.tuottavamaa.org/kasvisivut/lannvalm.htm
Raakafosfaattiakin voi levittää peltoon. Se on jauhemaisena hankalampaa levittää kuin rakeet ja maassa hidasliukoinen. Meillä on sitä muinoin käytetty erityisesti suomaalla.
Ihminen taitaa olla vähän liiankin etevä.
-
Niin ;D Tuota Ternimaito-orin visiota minäkin mielessäni olen pyöritellyt. Mutta onko asia näin? Pitäisi kysyä Yaran miehiltä, mutta ehkä sieltä tuleva vastaus on ennalta arvattava. Fiksua sakkia siellä on kyllä töissä, ainakin se osa jengistä jonka minä tunnen.
No jos Yaran apulannasta vesiliukoinen fosfori on 60% ja tigoteamin 95%.
Niin käytännössä viljeliät on tietämättään joka vuosi kylväneet 35% tuloksiin nähden liikaa fosforia Yaran lannoitteilla.
Se fosfori mikä jää sitten maahan nostaa maan fosforitasoa ja estää laillisen fosforilannoituksen, vaikka kasvit ei saisikaan maasta irti yhtään fosforia.
-
Niin ;D Tuota Ternimaito-orin visiota minäkin mielessäni olen pyöritellyt. Mutta onko asia näin? Pitäisi kysyä Yaran miehiltä, mutta ehkä sieltä tuleva vastaus on ennalta arvattava. Fiksua sakkia siellä on kyllä töissä, ainakin se osa jengistä jonka minä tunnen.
No jos Yaran apulannasta vesiliukoinen fosfori on 60% ja tigoteamin 95%.
Niin käytännössä viljeliät on tietämättään joka vuosi kylväneet 35% tuloksiin nähden liikaa fosforia Yaran lannoitteilla.
Se fosfori mikä jää sitten maahan nostaa maan fosforitasoa ja estää laillisen fosforilannoituksen, vaikka kasvit ei saisikaan maasta irti yhtään fosforia.
SIdotaanko kipsillä tuo fosfori kiinni ikuisiksi ajoiksi ::)
-
Yaralla meneillään kovemman luokan lobbaus. Ohimennen uutisjutussa mainittiin, että haluavat kipsin ympäristötukeen eli siitä halutaan varmaankin pakollinen toimenpide ja rahastusautomaatti.
-
Yaralla meneillään kovemman luokan lobbaus. Ohimennen uutisjutussa mainittiin, että haluavat kipsin ympäristötukeen eli siitä halutaan varmaankin pakollinen toimenpide ja rahastusautomaatti.
Suurin ympäristöteko viljeliältä on jättä k ja s ryhmän kaupiaiden lannat ostamatta. Ostaa vaikka tigoteamin tai cemagron lannoitetta, niin ravinteet irtoavat paremmin kasvin käyttöön.
-
Paikallinen K-kauppias myy myös Beloria.
-
Paikallinen K-kauppias myy myös Beloria.
Se oli maatilan pellervon mukaan vielä huonompaa lannoitetta kuin Yaran lanta fosforin osalta. Belorin lannan fosforista 50% oli vesiliukoista ja loput lievalla hapolla liukiavaa.
-
Ei oo tällävuosituhannella ostettu kiloakaan lannoitefosforia.
-
Ei oo tällävuosituhannella ostettu kiloakaan lannoitefosforia.
No oli siinä samassa lehdessä vertailu typpilannoistakin. Suomensalpietari suli muistaakseni kaikkein heikoiten. ;D
-
Viimeisenä apulanta vuotena ajoin cemagron typpilantaa pellolle, se suli parhaimillaan jo levittimeen kun näkikin vettä. Mutta poudalla ja jos säkit oli kuivia niin ei mitään ongelmaa.
-
Niin ;D Tuota Ternimaito-orin visiota minäkin mielessäni olen pyöritellyt. Mutta onko asia näin? Pitäisi kysyä Yaran miehiltä, mutta ehkä sieltä tuleva vastaus on ennalta arvattava. Fiksua sakkia siellä on kyllä töissä, ainakin se osa jengistä jonka minä tunnen.
No jos Yaran apulannasta vesiliukoinen fosfori on 60% ja tigoteamin 95%.
Niin käytännössä viljeliät on tietämättään joka vuosi kylväneet 35% tuloksiin nähden liikaa fosforia Yaran lannoitteilla.
Se fosfori mikä jää sitten maahan nostaa maan fosforitasoa ja estää laillisen fosforilannoituksen, vaikka kasvit ei saisikaan maasta irti yhtään fosforia.
Menikös se näin, että siitä vesiliukoisesta meinaa tulla vaikealiukoista jo vähän ennenkuin kasvit ehtii sen nappaamaan sekä vaikealiukoinen ei näy viljavuusnäytteessä vaan varastofosvori analyysissä. Apilan juuristo erittää niitä mietoja happoja...
-
Niin ;D Tuota Ternimaito-orin visiota minäkin mielessäni olen pyöritellyt. Mutta onko asia näin? Pitäisi kysyä Yaran miehiltä, mutta ehkä sieltä tuleva vastaus on ennalta arvattava. Fiksua sakkia siellä on kyllä töissä, ainakin se osa jengistä jonka minä tunnen.
No jos Yaran apulannasta vesiliukoinen fosfori on 60% ja tigoteamin 95%.
Niin käytännössä viljeliät on tietämättään joka vuosi kylväneet 35% tuloksiin nähden liikaa fosforia Yaran lannoitteilla.
Se fosfori mikä jää sitten maahan nostaa maan fosforitasoa ja estää laillisen fosforilannoituksen, vaikka kasvit ei saisikaan maasta irti yhtään fosforia.
Menikös se näin, että siitä vesiliukoisesta meinaa tulla vaikealiukoista jo vähän ennenkuin kasvit ehtii sen nappaamaan sekä vaikealiukoinen ei näy viljavuusnäytteessä vaan varastofosvori analyysissä. Apilan juuristo erittää niitä mietoja happoja...
Britit suosittelee käyttämään vesiliukoista fosforia
-
Asia ylös. Maastullissa hyvä kirjoitus tänään, terveisiä vaan kirjoittajalle.
Samoja asioita olen pohtinut. Ajetaan kipsiä peltoon, joo, muutenkin kropettuville pelloille vielä lisää sementtiä!
Se kasa vaan pitää saada pois sieltä siilinjärveltä, ja pian, tai joku keksii että se on kyseisen yhtiön sieltä ympäristöseikkojen vuoksi hävitettävä, ja silloin se ei ole halpaa lystiä!
Mafia tätä suomen maataloutta vie juur sinne minne pisnesmiehet haluaa, vastuuta ei ota ketään
-
Asia ylös. Maastullissa hyvä kirjoitus tänään, terveisiä vaan kirjoittajalle.
Samoja asioita olen pohtinut. Ajetaan kipsiä peltoon, joo, muutenkin kropettuville pelloille vielä lisää sementtiä!
Se kasa vaan pitää saada pois sieltä siilinjärveltä, ja pian, tai joku keksii että se on kyseisen yhtiön sieltä ympäristöseikkojen vuoksi hävitettävä, ja silloin se ei ole halpaa lystiä!
Mafia tätä suomen maataloutta vie juur sinne minne pisnesmiehet haluaa, vastuuta ei ota ketään
;) AIVAN samaa lueskelin tänään. MTK herran pellollakin koekenttä, joten kipsillä monta puolestapuhujaa.
-
90 luvun alkupuolella käytiin Uudenkaupungin lannoitetehtaalla. Kertoivat silloin kovasti etsivänsä jätekipsille käyttökohdetta. ::) :(
-
90 luvun alkupuolella käytiin Uudenkaupungin lannoitetehtaalla. Kertoivat silloin kovasti etsivänsä jätekipsille käyttökohdetta. ::) :(
Arvatkaa miksi gyproc-levy on halpaa rakennusainetta?!
Voisko joku tutkia senkin, että onko siinä uusi asbestin kaltainen "hyvä" rakennusmateriaali?
-
Eikös yaran apupaskat perustu just siihen, että ravinteet imeytetään siihen kipsijauheeseen ja siitä tehdään
rakeita? Toisin kuin ns."itälannoitteet". Niissä sideaineina käytetään kalkkia! Ei ole ainakaan
maaperää happamoittavaa vaikutusta... :(
-
Oli joo, hyvä kirjoitus kun mukana oli teoreettistakin pohdintaa pelkän raivoamisen sijaan. Vaikka kaikki esiin nostetut kysymykset eivät olisikaan kohtalokkaita niin selvittämisen arvoisia ne ainakin ovat.
Lepsämänejoella sitä kokeiltiin jo pari vuotta sitten.
http://miljomassan.novia.fi/extra/forelasningar2010/pietola.pdf
Vaikutuksia mittaillut kaveri sanoi että sivulla 7 olevat vedet näyttivät luonnossa vielä selkeämmän eron. Kipsatulla puolella vesi oli kirkasta ja käsittelemättömällä pellolla kuraa. Välissä oli vain vähäinen rajaoja.
-
Asia ylös. Maastullissa hyvä kirjoitus tänään, terveisiä vaan kirjoittajalle.
Samoja asioita olen pohtinut. Ajetaan kipsiä peltoon, joo, muutenkin kropettuville pelloille vielä lisää sementtiä!
Ja tämä perustuu mihin? Siihen että kipsi on saman näköistä kuin sementti?
Sementin reaktioita:
http://www.betoni.com/iloa_opetukseen/default.asp?paa=13&ala1=47
Kipsin toiominta maassa:
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts118.pdf
Yhteistä niissä on kalsium, joka on kasvinravinne. Jännä juttu että sementin raaka-aineena mainitaan savi ja kvartsi jota hiekka/kivet/kalliotkin on suurelta osin. Tuossa kerrotaan että polton jälkeen sementissä on kalsiumsilikaatteja eli kalsiumin, piin ja hapen muodostamaa kennomaista kamaa. Jos kipsiä levitetään niin kovalla puhdilla että lämmöt nousee 1400 asteeseen, saattaa peltoon muodostua sementtiä ja kantavuusongelmat loppu si sihen.
No joo, kyllä minukin mielestäni silloin kun Yara alkaa kampanjoida jotain, pitää poistaa varmistin, laittaa lompakko pois näkyviltä ja yrittää röntgenkatseella nähdä mitä on kaiken takana.