Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Waltteri - 14.08.10 - klo:20:51
-
Millaisia kokemuksia löytyy deutz fahr 33.60 puimureista?? Olis pikkuhiljaa hankittava itselle puimuri, kun taas, vaikka kesä on ollut kuiva, niin urakoitsija onnistui puimaan viljat märkänä. Tuollainen puimuri vaan olisi tarjolla. Mitäs muuta vastaavan kokoluokan puimuria suosittelisitte? Jotenkin sampo ei jotenkin oikein iske, vaikka kyllähän toiset niidenkin kanssa pärjäävät.
Kirjoitelkaas mitkä näissä on niitä heikkoja kohtia ja kokemuksia myös muista merkeistä.
-
1080 vaari?
Kattele vanhaa leissonia, suht hinnakkaita vielä mut toimii ku ampiaisen pistos.
-
Jos tuollaista parikymmentä vuotta vanhaa puimuria havittelee, niin Claas ja Clayson parhaat vaihtoehdot. Sampo on aikalailla kepoista tekoa, ainoana plussina, että on kevyt ja puintitappiot pinemmät, kun olosuhteet muuttuvat kosteiksi, mikä joinain syksyinä tavallista näillä leveysasteilla.Fahrista on jäänyt sellainen mielikuva, että se ainakin oli ensimmäsenä uppoamassa pehmeällä pellolla, lieneekö vakiorengastus hieman alimittainen.
Kuitenkin edullisin ratkaisu on ollut ja tulee olemaan rahtipuimurin käyttö. Miksi sitten on tuoreena puinut, eikös isäntä itse ratkese kuitenkin, milloin se puinti aloitetaan? Itse olen aina käyttnyt rahtipuimuria ja jos tuoreena on puitu, niin kyllä olen voinut ihan peiliin katsoa, kun syyllistä olen hakenut.
-
Millaisia kokemuksia löytyy deutz fahr 33.60 puimureista?? Olis pikkuhiljaa hankittava itselle puimuri, kun taas, vaikka kesä on ollut kuiva, niin urakoitsija onnistui puimaan viljat märkänä. Tuollainen puimuri vaan olisi tarjolla. Mitäs muuta vastaavan kokoluokan puimuria suosittelisitte? Jotenkin sampo ei jotenkin oikein iske, vaikka kyllähän toiset niidenkin kanssa pärjäävät.
Kirjoitelkaas mitkä näissä on niitä heikkoja kohtia ja kokemuksia myös muista merkeistä.
Eikös noissa oo aika kaponen pöytä??
-
mutta kun kylällä on vain se yksi urakoija ja pellot pieniä niin paljon mahkuja saada se kone juuri märimpään aikaan tai ei sitten ollenkaan! niin, vahrin pöytä on kapea mutta helpompi hoidella kiveksisillä ja epämuotoisilla pelloilla, taitaa olla aika toimintavarmaa mallia koska niin paljon käytössä kylillä, ite ajelen 66:lla ja etin kopillista sellasta 'nuorta' näihin kualuville!
-
Fahr on hyvä. Moottori huoleton ilmajähdytys, suodatinta pitää paineilmalla pölysissä olosuhteissa muistaa putsata. Ei ole kallis, varma valinta. Vanhempiin malleihin löytyy purkaamoilta osia jos tarvii.
-
mitenköhän nämä rahtihommat pitäis hoitaa jos kylällä on yksi omaisuudenmaksava puimuri mikä ehtis hoitaa kahden kylän viljat laariin syksyllä mutta kun kaikki haluaa sen ohratilkun puitavaksi juuri samana hetkenä niin ei siitä tule mitään ja lopputulema on että jokaiselle ilmestyy joku faari nurkkia koristamaan. Sama ongelma on kaikissa muissakin koneissa. Pitäisikö perustaa joku yhtymä joka ostais viljat pystyyn ja möisi ne kuivattuna takaisin viljelijöille. silloin kaikki hyötyis siitä hyvästä kelistä ja vastaavasti kosteampi keli jakautuis kaikille.
-
Millaisia kokemuksia löytyy deutz fahr 33.60 puimureista?? Olis pikkuhiljaa hankittava itselle puimuri, kun taas, vaikka kesä on ollut kuiva, niin urakoitsija onnistui puimaan viljat märkänä.
Miten sää luulet, että se olis sun puimana yhtään sen kuivempaa, josset nytkään ole osannut ennen puimurin tuloa pellolle katsoa kosteutta. Ei kait se rahtimies väkisin sinne änkeä... :o
Fahrista (10-80) on parin syksyn kokemus, mutta ei ollu kovin vakuuttava esitys.
-
Jos ei ole mitään muuta roplattavaa niin osta käytetty puimuri. Ja juurikin tuommonen 20-30 vuotta vanha. Sen jälkeen on nyrkit rasvassa ja iltapuhdetta riittää. Lisäksi siitä saa koko perheen harrastuksen, kun lapset ryömii harjan kanssa sisällä, ja itse puhaltelee paineilmalla hiirenpesiä.
-
Millaisia kokemuksia löytyy deutz fahr 33.60 puimureista?? Olis pikkuhiljaa hankittava itselle puimuri, kun taas, vaikka kesä on ollut kuiva, niin urakoitsija onnistui puimaan viljat märkänä.
Miten sää luulet, että se olis sun puimana yhtään sen kuivempaa, josset nytkään ole osannut ennen puimurin tuloa pellolle katsoa kosteutta. Ei kait se rahtimies väkisin sinne änkeä... :o
Fahrista (10-80) on parin syksyn kokemus, mutta ei ollu kovin vakuuttava esitys.
Meillä on 27 vuotta puitu 1080:llä ja aina on viljat saatu vakuuttavasti laariin.2850 tuntii mittarissa eikä loppua näy.
-
Sanokaas Fahr tietäjät mikä on vikana Fahr 770:ssä kun variaattorin hihnat ei kestä kuin muutaman tunnin kerrallaan.Naapurissa tuollainen,pitääkö ruveta oikein isoihin linjaustalkoisiin vai voiko variaattorin keskipyörä aiheuttaa moisen ongelman?
Fahr on mielestäni aika varma kone ollut yleensä,varaosahuolto vaan alkaa takkuileen.Vai tietääkö joku jonkn kohtuuhintaisen paikan mistä sais osia.Meilläpäin alkanu Fahrit vähetä varaosamurheiden takia...
-
Millaisia kokemuksia löytyy deutz fahr 33.60 puimureista?? Olis pikkuhiljaa hankittava itselle puimuri, kun taas, vaikka kesä on ollut kuiva, niin urakoitsija onnistui puimaan viljat märkänä.
Miten sää luulet, että se olis sun puimana yhtään sen kuivempaa, josset nytkään ole osannut ennen puimurin tuloa pellolle katsoa kosteutta. Ei kait se rahtimies väkisin sinne änkeä... :o
Fahrista (10-80) on parin syksyn kokemus, mutta ei ollu kovin vakuuttava esitys.
Meillä on 27 vuotta puitu 1080:llä ja aina on viljat saatu vakuuttavasti laariin.2850 tuntii mittarissa eikä loppua näy.
Saa ne, jossei paremmasta väliä. Mun mielestä Mustialan 680 Sampokin oli fiksumpi vehje. Voi olla yksilönäkin jokin semmonen vika jota en keksinyt, mutta melkoiset temput sai tehdä jotta ohrista lähti jyvät ja vihneet irti. Moottoriöljyn katoamisen teoriakin oli mielenkiintoinen. Jossei kuulemma kulu 50 tunnin aikana kulu vähintään mittaväliä öljyä, niin voitelua ei mene joka paikkaan.
-
Sanokaas Fahr tietäjät mikä on vikana Fahr 770:ssä kun variaattorin hihnat ei kestä kuin muutaman tunnin kerrallaan.Naapurissa tuollainen,pitääkö ruveta oikein isoihin linjaustalkoisiin vai voiko variaattorin keskipyörä aiheuttaa moisen ongelman?
Fahr on mielestäni aika varma kone ollut yleensä,varaosahuolto vaan alkaa takkuileen.Vai tietääkö joku jonkn kohtuuhintaisen paikan mistä sais osia.Meilläpäin alkanu Fahrit vähetä varaosamurheiden takia...
Seuraa Agronetin tekstimainontaa:
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=19500.0
-
Millaisia kokemuksia löytyy deutz fahr 33.60 puimureista?? Olis pikkuhiljaa hankittava itselle puimuri, kun taas, vaikka kesä on ollut kuiva, niin urakoitsija onnistui puimaan viljat märkänä.
Miten sää luulet, että se olis sun puimana yhtään sen kuivempaa, josset nytkään ole osannut ennen puimurin tuloa pellolle katsoa kosteutta. Ei kait se rahtimies väkisin sinne änkeä... :o
Fahrista (10-80) on parin syksyn kokemus, mutta ei ollu kovin vakuuttava esitys.
Meillä on 27 vuotta puitu 1080:llä ja aina on viljat saatu vakuuttavasti laariin.2850 tuntii mittarissa eikä loppua näy.
Saa ne, jossei paremmasta väliä. Mun mielestä Mustialan 680 Sampokin oli fiksumpi vehje. Voi olla yksilönäkin jokin semmonen vika jota en keksinyt, mutta melkoiset temput sai tehdä jotta ohrista lähti jyvät ja vihneet irti. Moottoriöljyn katoamisen teoriakin oli mielenkiintoinen. Jossei kuulemma kulu 50 tunnin aikana kulu vähintään mittaväliä öljyä, niin voitelua ei mene joka paikkaan.
1080 Fahrit mun mielestä legendan maineessa, kenenkään ole aiemmin kuullut moittineen? Eriluokkaa kuin pienemmät. Meillä ollut aikoinaan iso läjä Fahreja ja viimeinen oli juurikin tuollainen, tuntui 58 Claasi sen jälkeen osittain kivikautiselta. Toki jotain typeriä ratkaisuja, niinkuin on kaikissa puimureissa jotain hölmöä vrt. toisen merkin ratkaisu. Täydellistä ei ole vielä tehtykään.
Eli jos käytettyä kattoo, 1080 Fahri kelpo peli. Toki noita valintaperusteita en ymmärrä, puinneissa muutakin tehtävää kuin puiminen,se kone täytyy pitää kunnossakin ja puhtaana. Nuo toimet vie yllättävästi aikaa, päivittäin, rahtikuski tekee ne samaan hintaan kuin pui pellotkin...
Varaosia saa Marjakankaalta, saa kyllä muihinkin koneisiin ja nopeasti :)
-
Onko sillä jotain merkitystä, että se oli punainen faari? ??? Vihreät oli (kait) edeistyksellisempiä. Kyl mulla on useapi tuttu joka on vaihtanut fahrin 58 tai 68 claassiin ja ollu tyytyväinen.
-
Fahr on mielestäni aika varma kone ollut yleensä,varaosahuolto vaan alkaa takkuileen.Vai tietääkö joku jonkn kohtuuhintaisen paikan mistä sais osia.Meilläpäin alkanu Fahrit vähetä varaosamurheiden takia...
Käytettyjä osia löytyy pikku vaareihin (66, 600, 660) yleensä lähimetsistä. Itselläkin oli kaksi kappaletta 600:sia. Ei noilla juurikaan mitään arvoa enää ole, ja ihmiset hylkää ne, kuka minnekin. 800e/kappaleelta oli purkaamon tarjous. Myin suoraan kaverille varaosiksi.
-
omas hyväs ja halvas puimurisassa kannattaa kiinnittää huomiota tyhjennystorven kiinnitykseen jos alkaas remppa kyrsiä voi aina asentaa torven päähän tällääsen ;D
(http://4.bp.blogspot.com/_kgsg-IYlvdc/SlUM3blfwcI/AAAAAAAAA7c/Ogj3-sxuAS4/s400/koysihirt_DSC5495.jpg)
-
Sanokaas Fahr tietäjät mikä on vikana Fahr 770:ssä kun variaattorin hihnat ei kestä kuin muutaman tunnin kerrallaan.Naapurissa tuollainen,pitääkö ruveta oikein isoihin linjaustalkoisiin vai voiko variaattorin keskipyörä aiheuttaa moisen ongelman?
En tiedä mikä sen linjauksen olis voinut muuttaa.
Jos ei sitten keskiö ja ohjuritappien reiät ole kuluneet
soikeiksi/väljiksi.Voi todeta kun jousikuorma on poistettu.
-
Sanokaas Fahr tietäjät mikä on vikana Fahr 770:ssä kun variaattorin hihnat ei kestä kuin muutaman tunnin kerrallaan.Naapurissa tuollainen,pitääkö ruveta oikein isoihin linjaustalkoisiin vai voiko variaattorin keskipyörä aiheuttaa moisen ongelman?
En tiedä mikä sen linjauksen olis voinut muuttaa.
Jos ei sitten keskiö ja ohjuritappien reiät ole kuluneet
soikeiksi/väljiksi.Voi todeta kun jousikuorma on poistettu.
Mein deuzez on kerran menny variaattorin hihna.Kaikkee muuta sit senkin edest.
-
Multa meni 660 faarin jarrrut remonttiin. Työsylinteriin sattuu oopel asconan A-mallin tiivisteet ja jarrupalat. Vaan mistähän keksis sinne pääsylintereihin tiivisteet? Olisko kenellä laittaa tietoa kiertämään.
-
Fahr on mielestäni aika varma kone ollut yleensä,varaosahuolto vaan alkaa takkuileen.Vai tietääkö joku jonkn kohtuuhintaisen paikan mistä sais osia.Meilläpäin alkanu Fahrit vähetä varaosamurheiden takia...
Käytettyjä osia löytyy pikku vaareihin (66, 600, 660) yleensä lähimetsistä. Itselläkin oli kaksi kappaletta 600:sia. Ei noilla juurikaan mitään arvoa enää ole, ja ihmiset hylkää ne, kuka minnekin. 800e/kappaleelta oli purkaamon tarjous. Myin suoraan kaverille varaosiksi.
Kaikki on yleensä tilattu Latvalalt.Ei oikein mistään muhalt löyrä
-
Sanokaas Fahr tietäjät mikä on vikana Fahr 770:ssä kun variaattorin hihnat ei kestä kuin muutaman tunnin kerrallaan.Naapurissa tuollainen,pitääkö ruveta oikein isoihin linjaustalkoisiin vai voiko variaattorin keskipyörä aiheuttaa moisen ongelman?
Fahr on mielestäni aika varma kone ollut yleensä,varaosahuolto vaan alkaa takkuileen.Vai tietääkö joku jonkn kohtuuhintaisen paikan mistä sais osia.Meilläpäin alkanu Fahrit vähetä varaosamurheiden takia...
Siivapyörät sorviin ja linjakeppi käteen. Uusi hihna kulkee vinossa ja kuluu päivässä parissa vituiks. Menee poikki notta naks.
-
Ainahan variaattorin hihna kulkee vinossa.
Arvauksia:
Heikkolaatuinen hihna tai hihnat eri paria ominaisuuksiltaan.
Limppujen säätö pielessä, jompikumpi hihnapyörä pohjaa (limput yhteen) ääriasennossa.
Liikaa rasvaa.
Kytkinakselin hihnapyörä väljä pooreiltaan, kulkee kallellaan (jyrisee kyllä niin että kuuluu varmasti).
Moottorin kumityynyt loppu.
Variaattorin liike liian nopea, silloin kun tuntuu mukavan ripeältä, öljyvirtausta on kuristettava.
-
Ainahan variaattorin hihna kulkee vinossa.
Arvauksia:
Heikkolaatuinen hihna tai hihnat eri paria ominaisuuksiltaan.
Limppujen säätö pielessä, jompikumpi hihnapyörä pohjaa (limput yhteen) ääriasennossa.
Liikaa rasvaa.
Kytkinakselin hihnapyörä väljä pooreiltaan, kulkee kallellaan (jyrisee kyllä niin että kuuluu varmasti).
Moottorin kumityynyt loppu.
Variaattorin liike liian nopea, silloin kun tuntuu mukavan ripeältä, öljyvirtausta on kuristettava.
Aika arvauksia. Miten vitussa se hihna kulkee vinossa?
-
Siihen faarin jarrun pääsylinteriin sattuu saabin jarrusylinterin tiivisteet. Saabin mallia en nyt tiedä, muttei niitä nyt niin kauhiast ole. Laittakaahan muistiin! Lappeenrannassa Motonet, IKH, agrimarket, Fixus, Heviosa ja Raskone turhia käyntejä. Pyöritteli tietokoneen hiirtä ja 'kun ei tää kone tunne'. Osaset liikkeessä kaveri haki hyllystä ulkomuistista osat.
-
Sanokaas Fahr tietäjät mikä on vikana Fahr 770:ssä kun variaattorin hihnat ei kestä kuin muutaman tunnin kerrallaan.Naapurissa tuollainen,pitääkö ruveta oikein isoihin linjaustalkoisiin vai voiko variaattorin keskipyörä aiheuttaa moisen ongelman?
Fahr on mielestäni aika varma kone ollut yleensä,varaosahuolto vaan alkaa takkuileen.Vai tietääkö joku jonkn kohtuuhintaisen paikan mistä sais osia.Meilläpäin alkanu Fahrit vähetä varaosamurheiden takia...
Kannattaa katsoa se keskipyörä että on jämpti siihen akselille.
-
Ainahan variaattorin hihna kulkee vinossa.
Arvauksia:
Heikkolaatuinen hihna tai hihnat eri paria ominaisuuksiltaan.
Limppujen säätö pielessä, jompikumpi hihnapyörä pohjaa (limput yhteen) ääriasennossa.
Liikaa rasvaa.
Kytkinakselin hihnapyörä väljä pooreiltaan, kulkee kallellaan (jyrisee kyllä niin että kuuluu varmasti).
Moottorin kumityynyt loppu.
Variaattorin liike liian nopea, silloin kun tuntuu mukavan ripeältä, öljyvirtausta on kuristettava.
Aika arvauksia. Miten vitussa se hihna kulkee vinossa?
En tiedä miten hihna käyttäytyy yllämainitussa kohteessa, mutta puimurissa se siirtyy sivusuunnassa keskipyörällä kun limput liikkuvat. Moottorin ja toisaalta kytkimen hihnapyöräthän ovat kiinteitä.
Katsoppa puimurista.
-
Ainahan variaattorin hihna kulkee vinossa.
Arvauksia:
Heikkolaatuinen hihna tai hihnat eri paria ominaisuuksiltaan.
Limppujen säätö pielessä, jompikumpi hihnapyörä pohjaa (limput yhteen) ääriasennossa.
Liikaa rasvaa.
Kytkinakselin hihnapyörä väljä pooreiltaan, kulkee kallellaan (jyrisee kyllä niin että kuuluu varmasti).
Moottorin kumityynyt loppu.
Variaattorin liike liian nopea, silloin kun tuntuu mukavan ripeältä, öljyvirtausta on kuristettava.
Aika arvauksia. Miten vitussa se hihna kulkee vinossa?
En tiedä miten hihna käyttäytyy yllämainitussa kohteessa, mutta puimurissa se siirtyy sivusuunnassa keskipyörällä kun limput liikkuvat. Moottorin ja toisaalta kytkimen hihnapyöräthän ovat kiinteitä.
Katsoppa puimurista.
??? ???
-
En tiedä miten hihna käyttäytyy yllämainitussa kohteessa, mutta puimurissa se siirtyy sivusuunnassa keskipyörällä kun limput liikkuvat. Moottorin ja toisaalta kytkimen hihnapyöräthän ovat kiinteitä.
Katsoppa puimurista.
Ei ne variaattorihihnat kyllä sivusuunnassa liiku, jos liikkuu niin sitten on vikaa jossain.
-
Jos ei ole mitään muuta roplattavaa niin osta käytetty puimuri. Ja juurikin tuommonen 20-30 vuotta vanha. Sen jälkeen on nyrkit rasvassa ja iltapuhdetta riittää. Lisäksi siitä saa koko perheen harrastuksen, kun lapset ryömii harjan kanssa sisällä, ja itse puhaltelee paineilmalla hiirenpesiä.
Jepulis. Mun puiminen loppu aikanaan siihen kun neljää (4) hehtaaria puin neljä (4) päivää. Välis oli pakko litistää ettei se nokko joka kärrylle kerty mee ihan pilalle. Jos kohta nykyään vois taas luonnatakkin kun poika alkaa olla puintikuntonen eikä tartte enää litistää.... :D
-
Mitä sitä arvaamaan vikaa.
Itse olen kysynyt neuvoa paremmin tietäviltä.
Vara-osat ja neuvot olen saanut.
Viimeeksi sain silppurin terät
mkhkeskus.fi
-
33.60 pohjautunee pitkälti 660 Fahriin. Hidas kone ja hidas siilon tyhjennys. Minun mielestäni vasta neljäs vaihtoehto New Holland, Claas ja Sampo/MF jälkeen. Tietysti riippuu paljonko aikoo puida vuodessa.
-
Jos ei ole mitään muuta roplattavaa niin osta käytetty puimuri. Ja juurikin tuommonen 20-30 vuotta vanha. Sen jälkeen on nyrkit rasvassa ja iltapuhdetta riittää. Lisäksi siitä saa koko perheen harrastuksen, kun lapset ryömii harjan kanssa sisällä, ja itse puhaltelee paineilmalla hiirenpesiä.
Jepulis. Mun puiminen loppu aikanaan siihen kun neljää (4) hehtaaria puin neljä (4) päivää. Välis oli pakko litistää ettei se nokko joka kärrylle kerty mee ihan pilalle. Jos kohta nykyään vois taas luonnatakkin kun poika alkaa olla puintikuntonen eikä tartte enää litistää.... :D
Komppaan edellisiä. Pariakymentähehtaaria puitiin aikoinaan 25 tuntia ja puimuria huollettiin ja korjattiin 50. Rahtari kun käy niin hoitaa vaan kärryjä pellolle. Varaosiin meni useana vuotena enemmän kuin rahtarin taksa. Kyllä puiminen ihan kivaa hommaa on mutta halvempiakin harrastuksia löytyy. ;D
-
On se vaan ihme ja kumma ku jollakin ei kestä edes ratakisko.... Huollot, ennakoivat hihnojen vaihdot ja päivittäinen tippakannun ja prässin kanssa touhuuminen auttaa aika pitkälle. Vesi kannattaa pitää kaukana puimurista. Laakereitakin voi kokeilla sormella jos kauheesti kuumenee ni vaihtaa. K
Kaikesta huolimatta oma puimuri tulee pitkässä juoksussa halvemmaks ku rahtari. Sit sillä voi ajaa sillon ku itse huvittaa. Ei tarvi kärvistellä naama norsunvitulla jos vehnät jää sateeseen rahtarin kiireiden vuoksi. Tuubittajat ja tuoresäilöjät asia erikseen.
-
On se vaan ihme ja kumma ku jollakin ei kestä edes ratakisko.... Huollot, ennakoivat hihnojen vaihdot ja päivittäinen tippakannun ja prässin kanssa touhuuminen auttaa aika pitkälle. Vesi kannattaa pitää kaukana puimurista. Laakereitakin voi kokeilla sormella jos kauheesti kuumenee ni vaihtaa.
On minulla kyllä edelleen työkuntoinen traktorikin vuodelta -63, mutta puimuria en tosiaan saanut kasassa kestämään, vaikka oli talon vähiten käytetty kone. Mitättömästä käyttömäärästä huolimatta, keräsi ylivoimaisesti eniten remontti, ja huoltotunteja. Masina kun koostuu pelkästään ohkasesta peltilevystä, jota ystävämme korroosio nakertaa tehokkaasti sisältäpäin, vaikka puimuri seisoisi hallin nurkassa. Viljaruuvit, ja kuljettimet kaivautuu väkisten ajan mittaan läpitte. On toki 40 vuotta vanhoja puimureitakin yhä käytössä, mutta se varaosamäärä, jota niiden kasassa pitämiseen on tar*****, onkin sitten eri juttu. Itselläkin oli toinen puimuri varaosina.
-
Ihmeesti on tuokii MF 206 toiminu viimevuosina, ei oo paljon muuta kun ajettu ja rasvattu välillä, vaikka uuempana remonttia riitti joka syksy. Paljon pienemmillä kustannuksilla tuskin pystyy puimaan...
-
Urakoitsija tuli, urakoitsija meni, 12h ja 28ha.
-
Urakoitsija tuli, urakoitsija meni, 12h ja 28ha.
Mikäs täpinäreiska se tommonen on? Teettää nyt työt toisilla. ;) Ehikkö paremmin muille täpinöimää... ;D
Ja ihan vakavasti, niin olisi hieman ihmeessä, normaalina vuonna, jos omiin nurkkiin täytyisi saada tuo määrä jyviä katon alle päivässä...
-
En tiedä miten hihna käyttäytyy yllämainitussa kohteessa, mutta puimurissa se siirtyy sivusuunnassa keskipyörällä kun limput liikkuvat. Moottorin ja toisaalta kytkimen hihnapyöräthän ovat kiinteitä.
Katsoppa puimurista.
Ei ne variaattorihihnat kyllä sivusuunnassa liiku, jos liikkuu niin sitten on vikaa jossain.
Tarkistin etten ole puhunut pehmosia.
Puimurissani on neljä variaattoria, niistä kaksi eli ajo ja lietso on keskipyörällä, toiset kahden akselin variaattoreita.
Kyllä hihna poikkeaa linjasta noissa keskipyörällisissä, kuten Fahrin ajovariaattorissakin.
Siirtymä lienee noin puolet keskilimppujen poikittaisesta liikkeestä.
Aika pieni mutta tuntuu lyhyessä remmissä.
Katsokaa itse, vai onko kaikilla muilla jo hydrot?
-
"vai onko kaikilla muilla jo hydrot"
Mulla ainaskin nousoo pöytä hydraraulisesti
:P
-
"vai onko kaikilla muilla jo hydrot"
Mulla ainaskin nousoo pöytä hydraraulisesti
:P
mul nouseeki sähköhydraulisesti:P
-
"vai onko kaikilla muilla jo hydrot"
Mulla ainaskin nousoo pöytä hydraraulisesti
:P
mul nouseeki sähköhydraulisesti:P
Elektrio niinko plinilläki!
-
Meillä ollut MF16 -88 muutaman vuoden ja ihan tuolla on tullut puinnit puitua, kun huollot tekee säännöllisesti. Entinen puimuri oli vanha Fahr, mutta ei oikein sopinut mäkisille pelloille lyhyiden seulojen takia.. ajoi viljaa peltoon ylämäessä, vaikka kuinka koitti säädellä.
-
Kaikesta huolimatta oma puimuri tulee pitkässä juoksussa halvemmaks ku rahtari. Sit sillä voi ajaa sillon ku itse huvittaa. Ei tarvi kärvistellä naama norsunvitulla jos vehnät jää sateeseen rahtarin kiireiden vuoksi. Tuubittajat ja tuoresäilöjät asia erikseen.
Eiku, tuoresäilöjällä se on justiin päinvastoin, jos parisataa mottia sopii siiloon niin yhtälö jokseenkin mahdoton sen jälkeen kun vanha mies putoo pelistä. Tuon hehtaari/päivä vuoden jälkeen homma rupes käymään kuin ***** pesu kun rahtari pui, vanha mies pysty ajaan kuormia kun ei tarvinnut enää olla pölyssä ja minä myllytin. Samalla kyseisen rahtarin kans alkoi yhteistyö jossa sen omatkin viljat ostin omiin siiloihin, tuppas oleen tuo murskattavan viljan osto aina semmosta tikkusta kun piti joka kerta isännille vääntää rautalangasta että sen pitääkin olla hiukan vihreää
Eli sen Faarin viimmesestä syksykstä tuli semmonen win-win sitsueissön
Meilläpäin muuten pikemminkin niin päin, että puimuria ei tartte olla ittellä mutta ruiskun tarttee :D
-
Jostain jos löytäisi uudemman JD 950:n niin voisi hetken haaveilla sen ostamisesta. Meille tuli tuollainen vuonna -82. Tuntimittari oli hajonnut lukemaan 1820 tuntia ja jälkeen on puitu ehkä 1600 hehtaaria. Varaosia on mennyt viimeisten 15 vuoden aikana: Silppurin laakerit, polttoainepumppu ja kytkinlevyt. Koneen paras puoli on se että puintikoneisto kestäisi 16 jalan pöydän, kun ajetaan 12,5 jalkaisella niin aika kevyellä rasituksella koneisto pelaa. Rypsillä se saa kyllä tukkoon jos ajaa lujaa. Suora kutonen jaksaa pitää kierrokset oikeina ja kulutus on hyvin pientä.
En tiedä miten ne uudemmat Deeret ovat pelanneet?
-
Äkillisen finanssi kriisin iskiessä kannattaa ostaa bensiini Harris. Palaa ladossa, ja puutarhassa, mikä tärkeintä, kelpaa vakuutustarkastajalle.
-
On se vaan ihme ja kumma ku jollakin ei kestä edes ratakisko.... Huollot, ennakoivat hihnojen vaihdot ja päivittäinen tippakannun ja prässin kanssa touhuuminen auttaa aika pitkälle. Vesi kannattaa pitää kaukana puimurista. Laakereitakin voi kokeilla sormella jos kauheesti kuumenee ni vaihtaa. K
Kaikesta huolimatta oma puimuri tulee pitkässä juoksussa halvemmaks ku rahtari. Sit sillä voi ajaa sillon ku itse huvittaa. Ei tarvi kärvistellä naama norsunvitulla jos vehnät jää sateeseen rahtarin kiireiden vuoksi. Tuubittajat ja tuoresäilöjät asia erikseen.
Taas on tainnu löytyä joku joka ei ole muistanut laskea arvoa omalle työlle,huollolle ja aikaakin on rajattomasti. Lisäksi puimurin säilytyskustannukset on jäänyt huomioimatta tai ne on peritty. oikein käytettynä ja sopivalla yhteistyöllä rahtipuija on aina edullisempi alle 50 hehtaarin. Eriasia on sitten jos rahtiajan käyttää istuskelleen kopissa höpisten sen puijan kanssa.
-
Joo,naapuri oli suunnilleen kaikki tässä ketjussa ehdotetut asiat tarkistellut.
Syynä 770n hihnojen nopeaan tuhoutumiseen oli koko liikkuvan variaattorirungon kieroutuminen.Oli vähän vaikea löytää,vaati ulkopuolisen silmää ja lopulta rungon irroituksen.Korjaussarja löytyi romutetusta 660:sta.
Nyt kone toimii taas.Mulle oli yllätys,että 770n voimansiirto on suurelta osin sama kuin 660n.Painoa kuitenkin enempi yms.
Thanks asiallisista vastauksista.
-
Joo,naapuri oli suunnilleen kaikki tässä ketjussa ehdotetut asiat tarkistellut.
Syynä 770n hihnojen nopeaan tuhoutumiseen oli koko liikkuvan variaattorirungon kieroutuminen.Oli vähän vaikea löytää,vaati ulkopuolisen silmää ja lopulta rungon irroituksen.Korjaussarja löytyi romutetusta 660:sta.
Nyt kone toimii taas.Mulle oli yllätys,että 770n voimansiirto on suurelta osin sama kuin 660n.Painoa kuitenkin enempi yms.
Thanks asiallisista vastauksista.
Olikos miunkii vastaus asiallinen sun mielestä? ;D
-
On se vaan ihme ja kumma ku jollakin ei kestä edes ratakisko.... Huollot, ennakoivat hihnojen vaihdot ja päivittäinen tippakannun ja prässin kanssa touhuuminen auttaa aika pitkälle. Vesi kannattaa pitää kaukana puimurista. Laakereitakin voi kokeilla sormella jos kauheesti kuumenee ni vaihtaa. K
Kaikesta huolimatta oma puimuri tulee pitkässä juoksussa halvemmaks ku rahtari. Sit sillä voi ajaa sillon ku itse huvittaa. Ei tarvi kärvistellä naama norsunvitulla jos vehnät jää sateeseen rahtarin kiireiden vuoksi. Tuubittajat ja tuoresäilöjät asia erikseen.
Taas on tainnu löytyä joku joka ei ole muistanut laskea arvoa omalle työlle,huollolle ja aikaakin on rajattomasti. Lisäksi puimurin säilytyskustannukset on jäänyt huomioimatta tai ne on peritty. oikein käytettynä ja sopivalla yhteistyöllä rahtipuija on aina edullisempi alle 50 hehtaarin. Eriasia on sitten jos rahtiajan käyttää istuskelleen kopissa höpisten sen puijan kanssa.
Laskutapoja on monia. Mää en vaan käsitä tyhmyyksissäni rahtipuintia.
-
Laskutapoja on monia. Mää en vaan käsitä tyhmyyksissäni rahtipuintia.
Eikö yllä ole mainittu moniakin hyviä pointteja siirtyä rahtipuintiin. Tänä syksynä käsitin kuinka kallis kone on puimuri Suomessa. Käyttöaikaa on kuukausi per vuosi. Nytkin tuleva puintilasku on pienempi, kuin mitä puimurin vuotuinen arvonlasku + säästyy polttoaineet ja kuivurilla kerkiää tekemäänkin jotain...
-
Puimuri on vähän erikoinen kapine kun lasketaan kannattavuutta. Tilannehan on se, että maa on täynnä vanhoja puimureita, joiden arvo on muutaman tonnin ja osaavissa käsissä niillä hoitelee meikäläiset puinnit aika kivuttomasti.
Jos puittaisin rahtimiehellä omat puintini, lasku olisi vuodessa enemmän kuin puimurini arvo.
Tietysti on mukavempaakin hommaa kuin ohranpuinti kopittomalla, toisaalta tiedän ikävempiäkin ansionlähteitä joihin saattaisi joutua ellei puinnit pakkaisi päälle...
Sitten kun nämä nykyiset rihvelit on poljettu loppuun, laskelmat menevät uusiksi. Menkööt, ei ole enää sitten minun päänsärkyni.
-
Meikäläisen vuotuisilla käyttötarpeilla ei ole hitusenkaan vertaa järkeä ostaa omaa puimuria.Tänäkin vuonna puitavaa oli peräti 5 ha! Joku vuos on ollu 15 ha. Ei o tarvinu vanhoja paskoja korjailla,tankata,säilyttää,huoltaa,omistaa,säätää ja etenkään ajaa. Oikein mielelläni maksan sen 80e/ha rahtimiehelle.Eri asia tietysti jos tarvetta olisi enemmälle alalle, mut aika paljon tarvis enemmän olla et mä oman puimurin ostaisin.
-
Laskutapoja on monia. Mää en vaan käsitä tyhmyyksissäni rahtipuintia.
Eikö yllä ole mainittu moniakin hyviä pointteja siirtyä rahtipuintiin. Tänä syksynä käsitin kuinka kallis kone on puimuri Suomessa. Käyttöaikaa on kuukausi per vuosi. Nytkin tuleva puintilasku on pienempi, kuin mitä puimurin vuotuinen arvonlasku + säästyy polttoaineet ja kuivurilla kerkiää tekemäänkin jotain...
Mulla on nääs fetissi noihin vanhoihin saksalaisiin puimakoneisiin. Niitä on kiva korjata kun laakereita on tuotu sillon joskus ammoisina aikoina saksaan venäjältä..... esim. silppurinremmin kiristyssiivapyörässä on naapurin laakeri. Kohissu ja rapissu jo vuosikaudet, laitoin sihen rasvanipan ja se vaan kestää ja kestää. ;D
Sampon remmihelvettiä joskus kauhistellu. Ei ihme jos jonkulla kasvaa kikuli ottalohkoon kun sellasta joutuu korjaamaan. Pellit on ohkasia ku turun sanoman sivut. Kaikinpuolin kauheita kapistuksia.
-
Laskutapoja on monia. Mää en vaan käsitä tyhmyyksissäni rahtipuintia.
Eikö yllä ole mainittu moniakin hyviä pointteja siirtyä rahtipuintiin. Tänä syksynä käsitin kuinka kallis kone on puimuri Suomessa. Käyttöaikaa on kuukausi per vuosi. Nytkin tuleva puintilasku on pienempi, kuin mitä puimurin vuotuinen arvonlasku + säästyy polttoaineet ja kuivurilla kerkiää tekemäänkin jotain...
Mulla on nääs fetissi noihin vanhoihin saksalaisiin puimakoneisiin. Niitä on kiva korjata kun laakereita on tuotu sillon joskus ammoisina aikoina saksaan venäjältä..... esim. silppurinremmin kiristyssiivapyörässä on naapurin laakeri. Kohissu ja rapissu jo vuosikaudet, laitoin sihen rasvanipan ja se vaan kestää ja kestää. ;D
Sampon remmihelvettiä joskus kauhistellu. Ei ihme jos jonkulla kasvaa kikuli ottalohkoon kun sellasta joutuu korjaamaan. Pellit on ohkasia ku turun sanoman sivut. Kaikinpuolin kauheita kapistuksia.
No jos se fetissi on, niin ei sitten mitään... :o
-
Faarilla puintihan on kun masturbaatio ilman käsiä. :D
-
Mun ajatusmaailma menee ilmeisesti toisin kuin muilla. Oon ajatellu, että jos puintimäärä lisääntyy vois alkaa puittaa osan tai kaiken rahtina. Nykyisellä vanhalla puimurilla puinti on halpaa niin kauan kun se pysyy kasassa, mutta uutta sen tilalle ei välttämättä kannata ostaa ja kun kaikkea ei millään ehdi tehdä itse tulisi rahtipuimurin mukana samalla mies ja voisi oma väki keskittyä viljan rahtaamiseen, kuivaamiseen ja elukoitten hoitamiseen.
Eli lähinnä kyseessä on työvoimakysymys, mikä taas saattaa muuttua ajan myötä suuntaan tai toiseen.
-
Naapurilla joku vanhempi DEUTZ-FARH ja niin maan perkeleesti saa ajaa etttä tuon pienen pelto läntin saa eli hanki sellaisella kunnon pöydällä oleva kone
-
Millaisia kokemuksia löytyy deutz fahr 33.60 puimureista?? Olis pikkuhiljaa hankittava itselle puimuri, kun taas, vaikka kesä on ollut kuiva, niin urakoitsija onnistui puimaan viljat märkänä. Tuollainen puimuri vaan olisi tarjolla. Mitäs muuta vastaavan kokoluokan puimuria suosittelisitte? Jotenkin sampo ei jotenkin oikein iske, vaikka kyllähän toiset niidenkin kanssa pärjäävät.
Kirjoitelkaas mitkä näissä on niitä heikkoja kohtia ja kokemuksia myös muista merkeistä.
Osta 48 kymmenen jalan pöydällä.Fahreja ollut kaksi,kovassa ajossa menee olkikelan akseli poikki tai sitten pettää moottorin päästä kulmavaihde,siitäkin akseli poikki.
-
Mistä JoHaRa on saanut 12,5 jalkaisen pöydän 950 jontikkaan. Vakiona ainakin 630 ja 955 oli tasan 12 jalkainen. Kyllä niiden pöytä oli sopiva puimakoneeseen nähden. Leveämpi olisi ollut liikaa.
-
Mistä JoHaRa on saanut 12,5 jalkaisen pöydän 950 jontikkaan. Vakiona ainakin 630 ja 955 oli tasan 12 jalkainen. Kyllä niiden pöytä oli sopiva puimakoneeseen nähden. Leveämpi olisi ollut liikaa.
Em`mää oo sitä mitannu, mut aina siitä on puhuttu 12,5 jalkaisena. Voi se olla 12. Eikö tuo 955 on sisältä pienempi, mikä moottori siinä on? Olen ollut näkevinäni että se on takaa kapeampi kone.
-
950 oli 955:n edeltäjä. Sama kutosen kone niissä on. Muistaakseni vähän yli metrin puimakoneen leveys ja kohlimien päällä olkiravistin,muuten kai aika samanlaiset.
-
950 oli 955:n edeltäjä. Sama kutosen kone niissä on. Muistaakseni vähän yli metrin puimakoneen leveys ja kohlimien päällä olkiravistin,muuten kai aika samanlaiset.
Joo. Tsekkailin itsekkin, 102 hevosta molemmissa. 955:n elevaattorit ovat kai pienemmät. Se on kai vähän sellainen "säästömalli" joka toimii esi-isäänsä huonommin. Isoja pöytiä noihin on laitettu, 17-jalkaa ja silleen. Ja maisipöytiä yms. Itse ole tykännyt ko. koneesta.
-
950 oli 955:n edeltäjä. Sama kutosen kone niissä on. Muistaakseni vähän yli metrin puimakoneen leveys ja kohlimien päällä olkiravistin,muuten kai aika samanlaiset.
KUn tekee harjoittelukirjan kunnolla, on siitä hyötyä loppuiäksi.
JD 955: Kohlimia 4, pituus 3,65m, ala 3,77m2 Cross shaker (TM).
Työleveys 3,65m (3,05 tai 4,25)
PUINTIKELA halk. 61 leveys 104 cm, varstasuillan ala 0,61 m2
Moottori 6 syl. 105 DIN hv
Seulastoala yht. 3,07 m2.
Painoa on ollut sen verran etteivät ole viitsineet mainita.
Puin ko koneella monta päivää. Kutoskone käy täristämättä ja puimuri toimi vakaasti. Vaijerivälitteinen vaihteensiirto teki temput ja posotin Kiviahteen vapaalla alas "miljoonaa", onneksi oli näkyvyyttä, niin päästelin keskellä tietä.
-
955 on suurempiseulainen ja 5 heppaa isommalla koneella,kuin JoHaRan kone.
-
955 on suurempiseulainen ja 5 heppaa isommalla koneella,kuin JoHaRan kone.
Ahaa. En rupea väittelemään koska en oikeasti asiaa tunne. Mutta ko. puimurityyppi on hyvä jos se jotakuta kiinnostaa. Siis niinkuin yleissivistyksen kannalta :D
-
Jostain jos löytäisi uudemman JD 950:n niin voisi hetken haaveilla sen ostamisesta.
Päivän MT:ssä oli ja vieläpä Alastarolla! Nyt kolmen vuoden viljatilit ja tämän kesän tukiaiset kierrätetään A-alueelle.
-
Jostain jos löytäisi uudemman JD 950:n niin voisi hetken haaveilla sen ostamisesta.
Päivän MT:ssä oli ja vieläpä Alastarolla! Nyt kolmen vuoden viljatilit ja tämän kesän tukiaiset kierrätetään A-alueelle.
Juu on siinä jo parissa ilmoituksessa näyttänyt myynnissä olevan.
-
Jostain jos löytäisi uudemman JD 950:n niin voisi hetken haaveilla sen ostamisesta.
Päivän MT:ssä oli ja vieläpä Alastarolla! Nyt kolmen vuoden viljatilit ja tämän kesän tukiaiset kierrätetään A-alueelle.
Juu on siinä jo parissa ilmoituksessa näyttänyt myynnissä olevan.
Eikä ainoastaan enää Maaseudussa: http://www.nettikone.com/john-deere/950/862364
-
Tuossa on hytti, en tartte kun en pui sateella ;D Tuo on hyvä kone!!!
-
Tuossa on hytti, en tartte kun en pui sateella ;D Tuo on hyvä kone!!!
Niin kyllähän ne jotkut puhuu että jollain Jontikoilla voi puida sateellakin.
-
Kyllä faari on hyvä. Meikällä v. 2000 hankittu faari 12500 markalla. Nyt on kymmenen vuotta puitu 50 hehtaaria vuosittain. Remonttina on ollu 3 hammaskehää ja sitte noita hihnoja jonkin verran. Voisin ottaa puintihommat rahtina mutta kun tahtovat 5000 euroa räpylään + alv niin oon ajatellu että jospa kuitennii ite puis ;D
-
Tuossa on hytti, en tartte kun en pui sateella ;D Tuo on hyvä kone!!!
Niin kyllähän ne jotkut puhuu että jollain Jontikoilla voi puida sateellakin.
Jontikalla voi ajjaa vaikka sattaa. Joskus 90-luvulla esiteltiin tutkimustulosta, jonka mukaan rikkakasvit eivät idä jos ne eivät saa valonväläystä muokatessa. Virittelivät sitten pressuja äkeiden päälle uteliaat. Legendaarinen Raution Aku ihmetteli isäntien villitystä, niin selittivät sille että pressu suojaa sateelta, niin ei tafvitse sen vuoksi äestystä keskeyttää.
-
Tuossa on hytti, en tartte kun en pui sateella ;D Tuo on hyvä kone!!!
Niin kyllähän ne jotkut puhuu että jollain Jontikoilla voi puida sateellakin.
Jontikalla voi ajjaa vaikka sattaa. Joskus 90-luvulla esiteltiin tutkimustulosta, jonka mukaan rikkakasvit eivät idä jos ne eivät saa valonväläystä muokatessa. Virittelivät sitten pressuja äkeiden päälle uteliaat. Legendaarinen Raution Aku ihmetteli isäntien villitystä, niin selittivät sille että pressu suojaa sateelta, niin ei tafvitse sen vuoksi äestystä keskeyttää.
Melkein vois kyllä ens kevääksi viritellä pressun. ;D
-
Tuolla pimeä-äestyksellä saavutetaan jopa jotain tuloksia. Rikkaruohonsiemenet (osa niistä) tarvitsevat jonkun nanosekunnin valonvälähdyksen jotta aikavat itää. Jos tuo jää tulematta niin eivät huomaa kevään koittaneen. Mainittakoon että myös kylvökoneen vantaat täytyy jotenkin peittää, itse asiassa koko traktorin pitäisi olla hupun sisällä koska pyörätkin siirtävät vähän maata ;D
-
Kyllä faari on hyvä. Meikällä v. 2000 hankittu faari 12500 markalla. Nyt on kymmenen vuotta puitu 50 hehtaaria vuosittain. Remonttina on ollu 3 hammaskehää ja sitte noita hihnoja jonkin verran. Voisin ottaa puintihommat rahtina mutta kun tahtovat 5000 euroa räpylään + alv niin oon ajatellu että jospa kuitennii ite puis ;D
Faarin hammaskehälle sitten rasvaa joka päivä ja reilusti. Käyttöohjeessa neuvotaan laittamaan kerran vuodessa, vaan se hammaskehän nippa on tärkein paikka.