Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Wejjo - 31.07.10 - klo:08:47
-
Kuinka olette tilallanne pohtineet tilan sisäisen ravinnekierron toimivuutta? Kysymys on herännyt mieleeni seurattuani joitakin keskusteluja, joissa viljelijöillä tuntuu jääneen tämä asia pohtimatta.
Esimerkiksi lannankäytön suhteen usein tuntuu kantavana toimintaperiaatteena olevan "hävittäminen" - kunhan saadaan tuupattua johonkin lähelle, analyysit teetetään jokin muu kuin todellinen lannan hyödyntäminen mielessä, ja lannan käyttö kirjataan "optimaalisesti" lohkokorteille ja tärvellään samalla monen vuoden suunnitelmallisuus monilta lohkoilta.
Miksi on näin? Onko teollinen lannoite vielä niin halpaa, että sitä pitää saada väkisin käyttää enemmän? Onko lannan merkitys vähäisempi kuin nykyiset ravinneanalyysit osoittaa? Onko levityskustannukset niin merkittävä syy, että tämä panos kannattaa hukata?
Vai onko tämä viljelijän ainoa tapa kapinoida "koneistoa" vastaan?
-
Omia pohdintojani:
Taannoinen lannoitteiden hinnannousu vaikutti kyllä selvästi lannan arvostukseen, aivan selvästi sen käyttöä tuolloin pohdittiin tarkemmin ja sitä jopa kyseltiin kotieläintiloilta kasvinviljelytiloille.
Lannanlevityskustannusten suhteen moni kokee säästävänsä merkittävästi siinä, että kaikki ajetaan ns. navetantakusille. Ainakin omaa kalustoa käyttävillä tässä on kuitenkin usein kyse enemmän tunteesta kuin tiedosta - pääosa lannanlevityksen kustannuksista on kiinteitä kalustokustannuksia, jotka eivät juuri muutu siitä ajetaanko niillä lähelle tai kauas.
Omien kokemusten perusteella kuitenkin kannustaisin pohtimaan lannankäyttöä pitkällä aikavälillä. Kiertosuunnitelmassani on jatkuvasti pohdittuna 5 vuotta eteenpäin sekä kasvikierto että lannankäyttö. Ja tämän 14 vuoden aikana jonka olen luomuna viljellyt, olen huomannut maiden kasvukunnon todella selkeän paranemisen. Aika pitkälle lasken tämän kokonaisvaltaisen suunnittelun ansioksi, säännöllinen viljelykierto ja ravinteidenhallinta koko kierron mittakaavassa tuottaa tulosta.
-
1. teollinen lannoite on liian halpaa
2. ajan säästö kun haalitaan peltoa 100km päässä tilakeskuksesta, jonka
seurauksena ajetaankin "paperilla" lannoitetta pellolle ja isännällä on kaksi
viljelysuunitelmaa/viljelykirjanpitoa. Toinen tarkastajalle,toinen itselle.
-
Fiksua pohdintaa...
Suunnitelmat (viljely/lannoitus) perustuvat melkein aina vain lain ja tukiehtojen vaatimusten täyttämiseen -> Järkeä ja taloudellisia optimeja ei käytetä.
Pitäisi väsätä joku Excel jolla näitä asioita voisi paremmin optimoida.
-
Siihen maailman aikaan, kun meillä vielä oli lehmiä, lantaa todella ajettiin vain lähimmille pelloille. Syy oli aika selkeästi se, että kalusto oli niin vanhaa ja alkeellista, että työteho ei ollut kovin ihmeellinen. Myös aika oli kortilla. Siinä oli aina stressiä mukana, kun toiset lähti jo äestämään, niin meillä ajettiin vielä lantaa. Allekirjoitan täysin nuo puheet suunnittelun tärkeydestä. Meillä oli just sitä, että paperilla oli kaikenlaisia koukeroita, myös viljelykierto monelta osin hyvin puutteellinen. Siirryin saman tien jonkinlaisen 5-vuotissuunnitelman käyttöön, kun talon sain. Viljelykiertoa lisätty yms. Nää ei ole mitään helppoja juttuja, kun talo on täysin kaavoihinsa kangistunut ja ns. kehittämistyö on jätetty tekemättä. Mennään vaan niinkuin aina ennenkin.
-
Tähän(kin) näkisin syynä ucd:n mainostaman maksuvalmiuskannattavuustuotannon. Lyhyellä aikavälillä lannan hävittäminen lähipelloille on "kannattavaa", rahaa kassasta menee vähemmän. Useiden vuosien perspektiiviä harva tuottaja ajattelee, saati sitten suunnittelee jotain sen mukaan.
Lannan käyttö vuosittain ravinnetarpeiden mukaan on kuitenkin samanlainen investointi kuin peruskalkituskin, takaisinmaksu kestää useamman vuoden. Käytännössä takaisinmaksu käynnistyy vasta muutaman vuoden kuluttua.
-
Kyllä se vain on niin kun tehostetaan lannan käyttö viimeisen päälle niin sillä tekee oikeasti rahaa. Lietteen sijoittaminen kannattaa kun saadaan typpi huomattavasti paremmin talteen kuin hajalevityksenä. Mielestäni hajalevitystä ei kannata mitenkään taloudellisesti harrastaa, juurikin jo tämän typpihäviön kautta. Nyt kun on jo sijoitustuet niin eihän sitä kannata edes itse ajaa sitä lietettä sinne pellolle vaan käyttää urakoitsijaa jolla on sihoittava vaunu.
Tais olla tämän viikon MaasTullissa Purholan tilasta, oikein sydämeen pisti kun isäntä oli kommentoinu kun pellot on lähellä niin lannan HÄVITTÄMINEN on helppoa. Kunpa kaikki ymmäärtäs kuinka paljon hellä on "rahaa" siellä lietesäiliössä oikein hyödynnettynä. Ajatusmalleja pitäisi saada kovastikin uudistettua.
-
Seuraavalle ympäristötukikaudelle suunnitellaan jotain, jolla saataisiin lanta jakautumaan tilojen kesken tehokkaammin. Tässä käsiteltiin tilan sisäistä jakautumista. Savimaiden viljelijöillä kevättöiden ajoitus on todella kriittistä ja sitä ei haluta lannanajolla riskeerata.
Itse allekirjoitan Wejjon teesit ja samat systeemit ovat käytössä. Orgaaninen aines, hiiltä ja typpeä, on pellossa sellaista "wanhaa woimaa", joka vuosienkin kuluttua näkyy kasvustoissa. Lähipeltoihin huijatut valtavat annokset raakaa lietettä voivat nujertaa maan mikrobit.
-
Oiskin sitä lantaa edes riittävästi omiin tarpeisiin. No kuitenkin osan viljanviljelijöiden asenne tuntuu olevan ettei lietettä oteta vaikka saisi ilmaiseksi. Ku se on kuulemma niin hankalaa ja haisevaa ja naapuritkaan eivät tykkää.
Kyllä se on silloin tosi hyvää "bisnestä" tuo homma ku on varaa ostella ennemmi apulantaa. Tosin tämänkin tapaus on sivutoiminen...
-
Laskepa ensin. Paljonko yhdessä kuutiossa on raviteita? Paljonko se kuljettaminen maksaa. Aivan sama saako jonkun multaustuen, lähellekin saa. Jossain se raja tulee vastaan.
Taas luomuviljelijät osaavat neuvoa :o Sama tekniika käytössä tavanomaisilla. Ero vain siinä luomussa ei riitä ravinteet jos satoa tulee ja se vaihdetaan rahaksi.
-
Laskepa ensin. Paljonko yhdessä kuutiossa on raviteita? Paljonko se kuljettaminen maksaa. Aivan sama saako jonkun multaustuen, lähellekin saa. Jossain se raja tulee vastaan.
Taas luomuviljelijät osaavat neuvoa :o Sama tekniika käytössä tavanomaisilla. Ero vain siinä luomussa ei riitä ravinteet jos satoa tulee ja se vaihdetaan rahaksi.
Tässä tää likvitäppärin laskutaito tulee. Orgaanisella aineella on muutakin kuin laskennallinen ravinnearvo just tähän kasvukauden hetkeen. Rehuntuotanto on kokonaisuus, josta tää tyyppi ei saa edes kiinni. Lähipellosta otetaan kalirikasta rehua ja kauempana kärvistellään puuttesta. Pahimmillaan laitetaan sitä änkoota, kun se nurmi tarvii sitä kalia ja lehmät on kontillaan joka poikimisella. Paalataan tietenkin, eihän sen rehun tarvi tasalaatuusta olla...Tähänkin todisteeksi riittää, kun vilkaisee proorahastuksen terveysraporttia ja vertailutilojen hoitoja......
Lannanlevitys on REHUNTUOTANNON kustannus, ei maidontuotannon. Vaikka kuinka yrittävät neuvonnassa sitä muuksi vääntää.
-
Orgaanisella aineella on muutakin kuin laskennallinen ravinnearvo just tähän kasvukauden hetkeen. Rehuntuotanto on kokonaisuus...klip
Hyvä, juuri tämä oli ajatukseni. Ei riitä pelkkä kasvukauden mittainen tarkastelu ja kasvikohtainen laskenta, asiaa on tarkasteltava koko kasvikierron mitalla ja maalajikohtaisesti.
Esim. itsellä on kiertosuunnitelmassa vilja (tai rypsi) - vilja+ns - nurmi - nurmi - nurmi (tai yksiv.virnaseoskasvusto) lannan käyttökohtina pääsääntöisesti tuo puhdas vilja tai rypsi, karkeilla kivennäismailla myös tuo suojavilja, ja sitten tarvittaessa yksiv.nurmille lähinnä kivennäismaille. Multavat ja rapamaat kalitilanteen mukaan. Virtsa/tarhojen valumavedet sitten nurmille mieluiten vasta 2.satovuonna ja toiselle sadolle, etten häiritse typensidontaa. Ja tämä on omassa systeemissä osoittautunut toimivaksi.
Yksioikoinen lohkokohtainen kustannuslaskenta vertaillen levityskustannuksia vs. apulannan hintaa, johtaa helposti kokonaisuuden unohtamiseen. Jos tilalla aletaan jokaista tehtävää ajattelemaan yksittäisenä tapahtumana, löytyy aina se huonommin kannattava kohta joka "kannattaa" jättää pois.
Tietenkin mahdollisuuksien mukaan tässäkin kannattaa etsiä yhteistyötä, etäällä olevien lohkojen lannanlevitystä voidaan esim. vaihtaa lähempänä olevan naapurin kanssa, tai sitten em. yhteistyötä viljatilojen kanssa. Täälläpäin nämäkin kuviot onnistuvat, vaatii toki ensisijaisesti jotta OMA asenne yhteistyöhön kunnossa.
-
Lannankäytössä pitäisi kehittää edullinen ja tehokas separointi laiteisto että voidaan uusintavuorossa oleville peltolohkoille ajaa ennen muokkausta kiintoaines(sisältää lähes kaiken lannan fosforin kerralla voidaan ajaa 5 vuoden tasausjakson määrä kiintoainesta) ja nurmimultaimilla rehualalle neste(sisältää suurimman osan typestä).
-
Laskepa ensin. Paljonko yhdessä kuutiossa on raviteita? Paljonko se kuljettaminen maksaa. Aivan sama saako jonkun multaustuen, lähellekin saa. Jossain se raja tulee vastaan.
Taas luomuviljelijät osaavat neuvoa :o Sama tekniika käytössä tavanomaisilla. Ero vain siinä luomussa ei riitä ravinteet jos satoa tulee ja se vaihdetaan rahaksi.
Kolmisen vuotta sitten laskettiin mikä on taloudellinen kuljetus etäisyys lietteelle kun verrattiin apulannan ravinnemääriin. Sen hetkisillä polttoaineen ja apulantojen hinnoilla saatiin 8km raja, jonka jälkeen oli taloudellisempaa käyttää apulantaa. Ehkä näppituntumalta se voi tällä hetkellä pyöriä siellä 7km kohdilla.
Niin ja silloin ei kaiken lisäksi muuten tunnettu ollenkaan multaustukea, jos se nyt huomioidaan niin tuo etäisyys on varmastikin siinä 8km helposti.
-
Laskepa ensin. Paljonko yhdessä kuutiossa on raviteita? Paljonko se kuljettaminen maksaa. Aivan sama saako jonkun multaustuen, lähellekin saa. Jossain se raja tulee vastaan.
Taas luomuviljelijät osaavat neuvoa :o Sama tekniika käytössä tavanomaisilla. Ero vain siinä luomussa ei riitä ravinteet jos satoa tulee ja se vaihdetaan rahaksi.
Kolmisen vuotta sitten laskettiin mikä on taloudellinen kuljetus etäisyys lietteelle kun verrattiin apulannan ravinnemääriin. Sen hetkisillä polttoaineen ja apulantojen hinnoilla saatiin 8km raja, jonka jälkeen oli taloudellisempaa käyttää apulantaa. Ehkä näppituntumalta se voi tällä hetkellä pyöriä siellä 7km kohdilla.
Niin ja silloin ei kaiken lisäksi muuten tunnettu ollenkaan multaustukea, jos se nyt huomioidaan niin tuo etäisyys on varmastikin siinä 8km helposti.
Niin yhteiskunta on saanut raivioiden tukikelvotomuudella aikaan sen että tukien kiilto silmissä haalitaan peltoa mistä saadaan.Pahimmillaan yli 20km päästä. Kun tila kokonaisuuden kannalta olisi järkevintä 10 km, mielellään sen alle.
-
Pitää muistaa, että kuivalla paskalla on myös maanparannus vaikutus. Separoinnista tulee väistämättä kysymys mieleen, että eikö sen nestemäisen aineksen vois erotella jo navetassa, niin kun on tehty ammoiset ajat? Kusiritilä paskakourun pohjalla.
-
Cosmic Cowboy saattaisi tietää tuosta separoinnista kaiken tarvittavan..
-
Kyllä tuo lannan ajon puhtaasti taloudellinen raja menee siinä7-8km paikkeilla. Mutta kun sillä paskalla on muutakin arvoa kun pelkkä laskennallinen ravinnearvo, niin kuin tässä edellisissä kirjoituksissa on todettu. Itse ajatutan urakoitsijalla lietettä 15km etäisyydelle ja ainakin vielä pidän touhua kokonaisuuden kannalta hyvänä.
Lannan käytön järkevyydelle on aivan ratkaiseva kysymys syyslevityksen mahdollisuus. Jotkut huhut kertovat että syyslevitys haluttaisiin jatkossa kieltää kokonaan. TÄMÄ ON PAHIN VIRHE MITÄ YMPÄRISTÖN KANNALTA VOIDAAN TEHDÄ. Syksyllä on yleensä aikaa ajaa paskaa vähän kauemmaskin, pellot ovat puintien jälkeen yleensä kuivia ja kantavia. Maa ei tiivisty ja ravinteita ajetaan OIKEASTI sinne minne tarve on.
Monella lohkolla ympäristön kannalta paras ratkaisu olisi se että syksyllä saisi levittää seuraavan vuoden ravinnetarve, ilman tonnirajoitteita. Levityksen jälkeen tapahtuva kyntö kyllä pitää ravinnehukat kurissa.
-
Savimaiden viljelijöillä kevättöiden ajoitus on todella kriittistä ja sitä ei haluta lannanajolla riskeerata.
Orgaaninen aines, hiiltä ja typpeä, on pellossa sellaista "wanhaa woimaa", joka vuosienkin kuluttua näkyy kasvustoissa.
Juurikin näissä kohdin nähdäkseni olisi löydettävissä suurin WIN-WIN tilanne: lannan kautta saatavan orgaanisen aineen myötä, savimaan ominaisuudet paranevat ja toukojen ajoitukseenkin tulee kohentuneen maan rakenteen kautta paremmin pelivaraa.
Tämä topic on hieno avaus Weijolta!
-
Pitää muistaa, että kuivalla paskalla on myös maanparannus vaikutus. Separoinnista tulee väistämättä kysymys mieleen, että eikö sen nestemäisen aineksen vois erotella jo navetassa, niin kun on tehty ammoiset ajat? Kusiritilä paskakourun pohjalla.
Periaatteesa kyllä, mutta lietejärjestelmässä on vähemmän liikuvia osia välillä navetta säiliö.
Niin kuin yksi eläinlääkäri kerran sanoi että"ihminen on käynyt kuussa, mutta paskaa ei tahdota edelleenkään saada navetasta pois."
-
Kuivalannan olen pyrkinyt ajamaan fosforiköyhemmille lohkoille. Virtsa on ajettu lähemmille nurmilohkoille. Valitettavasti kovimmilla savilla on korkeat fosforiluvut, joten niihin ei kauheasti tuota turvekuivalantaa uskalla ajaa.
-
Tyhmyyttä tahi ei. Kun kaikki viljelyksessä olevat lohkoni ovat 2,5 km:n ajomatkan päässä, niin kaikille on lantaa ajettu tasaisesti jo vuosikaudet.
Lohkokirjanpidossakin pääsee vähemmällä, kun ei pyri vain hukkaamaan lantaa jonnekin.
Ai niin. Toinen apulannaton vuosi menossa. :)
-
Ravinnekierron optimointi on kaiketi kyllä mutakin kuin paskan pellolleajoa?
Viljelykiertoa, viherkesantoa ja maanparaannusta?
Meitä on muuten tässä ammatissa kahta porukkaa; ei luomu tai tavanomaisia vaan Maanviljelijöitä ja viljanviljelijöitä.
Kumpaan luet itsesi?
-
Ravinnekierron optimointi on kaiketi kyllä mutakin kuin paskan pellolleajoa?
Viljelykiertoa, viherkesantoa ja maanparaannusta?
Meitä on muuten tässä ammatissa kahta porukkaa; ei luomu tai tavanomaisia vaan Maanviljelijöitä ja viljanviljelijöitä.
Kumpaan luet itsesi?
Se on vähän ku huippu-urheilua. On niitä jokka uskoo sihen kaurapuuroon, kananmunaan ja mustikkasoppaan. Sit on se toinen porukka, käytetään kaikki mahdollinen mitä löytyy ja rahalla saa............ ;D ;D
-
Sit on se oppikunta mikä luulee että Suomen maatalouden kuuluu pelastaa koko maailma omilla
luomutoimenpiteillään.
Ja eikun sademettää leviäksi...
;D
-
Seuraavalle ympäristötukikaudelle suunnitellaan jotain, jolla saataisiin lanta jakautumaan tilojen kesken tehokkaammin.
Tämänkin hyvä ajatus saadaan varmaan ryssittyä jotenkin, vaikkakin kotikaupungissamme kotieläinyksiköiden voimakas kasvu pakottaakin jakamaan lantaa, kun oman pellon haaliminen ei yksinkertaisesti ole enään järkevää. Jos tuki annetaan vain kotieläintiloille palkkiona lannan luovuttamisesta, niin viljanviljelijät eivät ota sitä vastaan. Jos se annetaan vain kasvitiloille, niin kotieläintilat "ulosmittaavat" sen ottamalla lannasta maksun.
Tilusjärjestely tekisi hyvää monessa paikassa. Itse olin yhtenä aloitteen tekijänä täällä tarve selvityksen tekemiselle. Moni on ihmetellyt miksi minä moiseen ryhdyn, kun talouskeskuksen ympärillä - siis kiinni siinä, on suurin osa peltoalasta ja ainoa etälohko 15ha 2km päässä. Oon vastannut kaikille, et mietis mitä tarkoittaa jos mulla on kaikki tilakeskuksen ympärillä, jolloin lietealtaalta ja rehuaumalta on kauimmaisen pellon liittymään 200m...
-
Lannan käytön järkevyydelle on aivan ratkaiseva kysymys syyslevityksen mahdollisuus. Jotkut huhut kertovat että syyslevitys haluttaisiin jatkossa kieltää kokonaan. TÄMÄ ON PAHIN VIRHE MITÄ YMPÄRISTÖN KANNALTA VOIDAAN TEHDÄ. Syksyllä on yleensä aikaa ajaa paskaa vähän kauemmaskin, pellot ovat puintien jälkeen yleensä kuivia ja kantavia. Maa ei tiivisty ja ravinteita ajetaan OIKEASTI sinne minne tarve on.
Monella lohkolla ympäristön kannalta paras ratkaisu olisi se että syksyllä saisi levittää seuraavan vuoden ravinnetarve, ilman tonnirajoitteita. Levityksen jälkeen tapahtuva kyntö kyllä pitää ravinnehukat kurissa.
Itse olen levittänyt lantaa lähinnä keskikesällä jolloin pelto on syvempääkin jo kuiva. Syyslevitys aiottiin kieltää jo tälle ympäristötukikaudelle, mutta asiantuntijat vetosivat maan rakenteeseen ja mahdottomiin keväisiin. Tulipa sitten tuki levitykseen kasvukaudella.
Yksi takaisku on investointituen poistuminen pelkiltä lantavarastoinvestoinneilta. Etälantalat olisivat monessa tapauksessa ratkaisu etäpeltojen ongelmaan.
Cosmic Cowboy saattaisi tietää tuosta separoinnista kaiken tarvittavan..
En vielä, ja jos joskus tiedän sekin tieto julkaistaan. Nautalannasta irtoaa kuiva-ainetta paljon, sikalietteestä taas fosfori ja typpi jakautuu paremmin jakeisiin. Sähköiset separaattorit ovat liian hitaita vahdittaviksi, traktorikäyttöinen jo paljon tehokkaampi. Kipsillä (Yara Siilinjärvi, TraP) saadaan separointivaikutusta ja kaikki voidan levittää lietteenä. Kipsimäärä on aika suuri.
Separaatiota ei ole pakko tehdä sesonkiaikaan ja liete muuttuu helpommaksi käsitellä jolloin työ sujuu.
Mikään prosessointi ei voita vanhaa parsinavettaa/kuivalantaemakkolaa ja tehokasta virtsanerotusta heti eläimen ääressä. Pitoisuuserot ovat todella huomattavia.
-
Tänävuonna meni pommiin kaikki ne lohkot, joihin levitin keväällä lantaa. Maa tiivistyi senveran, että oraat hukkuivat noissa lohkoissa. Niissä lohkoissa, joihin lantaa ei levitetty on ihan hyvä kasvusto. Levityskalusto oli kuitenkin maltillisen kokoista: Valmet 655 paripyörillä ja JF ST 9500.
-
jännä tämäkin että miksi aina luomu vs tavan viljelystä tehdään kaksi ääripäätä ja välissä ei ole mitään.
ittellä luomu ei ole vaihtoehto ainakaan viiteen vuoteen, mutta silti lannoitteista pyrkimys eroon pikkuhiljaan. Kokoviljat ja säilörehut on onnitunut yli odotusten, mutta laitumilla on satotasot jääneet liian kauas tavotteista ilman apukakkaa. sais tuon kierron nyt edes kerran kiertämään että näkis toimiiko systeemi ja laitumetkin heräisivät
viisaammat kertokaapas saisikos sitä käyttökelpoista massaa virna,herne kaura (vehnä) seoksella. lähinnä maan rakennetta saattas muokata, sais apilattoman välivuoden yms etuja.
Hullun maine on näillä takamailla ainakin helppo hommata, kun ojittaa ja kalkittaa pellot, eikä edes osta lantoja. ja kylvääkin sen seitentä sorttia ::)
-
jännä tämäkin että miksi aina luomu vs tavan viljelystä tehdään kaksi ääripäätä ja välissä ei ole mitään.
Johtunee varmaan SKN ja Landehande psykologiasta.... ;)
-
Lannan käytön järkevyydelle on aivan ratkaiseva kysymys syyslevityksen mahdollisuus. Jotkut huhut kertovat että syyslevitys haluttaisiin jatkossa kieltää kokonaan. TÄMÄ ON PAHIN VIRHE MITÄ YMPÄRISTÖN KANNALTA VOIDAAN TEHDÄ. Syksyllä on yleensä aikaa ajaa paskaa vähän kauemmaskin, pellot ovat puintien jälkeen yleensä kuivia ja kantavia. Maa ei tiivisty ja ravinteita ajetaan OIKEASTI sinne minne tarve on.
Monella lohkolla ympäristön kannalta paras ratkaisu olisi se että syksyllä saisi levittää seuraavan vuoden ravinnetarve, ilman tonnirajoitteita. Levityksen jälkeen tapahtuva kyntö kyllä pitää ravinnehukat kurissa.
Itse olen levittänyt lantaa lähinnä keskikesällä jolloin pelto on syvempääkin jo kuiva. Syyslevitys aiottiin kieltää jo tälle kasvukaudelle, mutta asiantuntijat vetosivat maan rakenteeseen ja mahdottomiin keväisiin. Tulipa sitten tuki levitykseen kasvukaudella.
Yksi takaisku on investointituen poistuminen pelkiltä lantavarastoinvestoinneilta. Etälantalat olisivat monessa tapauksessa ratkaisu etäpeltojen ongelmaan.
Maataloushallinnossa suhtauminen lannankäsittelyyn eri tuotantotapojen välillä on mielenkiintoisen skitsofreeninen:
Jos olet luomussa, saat kompostoida lantaa pellolla patterissa ympäri vuoden.
Sen sijaan tavanomaisen tuotantotavan edustajana saat ajaa lantaa patteriin vain työteknisistä syistä. Käytännössä tavanomaiselta pellolta lantapatteri saa siis löytyä vain syyskuun alusta seuraavan kevään kylvöön asti.
Viljatilan lannanvastaanottamisen kynnystä laskisi huomattavasti, jos tavaran saisi ajaa pellolle patteriin kesällä hyvän sään aikaan. Silloin tiet kantavat, ja työrytmiin tämä sopisi paremmin. Edelleen kompostointi ylivuotiseksi parantaisi tavaran laatua, ja mm. kaupan typen polttaminen lannanhajoittamiseen pellossa voitaisiin ehkäistä.
-
Mjoo-o paitti että tuostakin on taas kuntakohtasia eroja. Loimaalla Luomutilankin täytyy tehdä virallinenhakemus karttoineen päivineen joka iesuksen patterista, ja taas toisaalta maaliskuussa yks isäntä mallia Tav. kysy että saako lehmänpaskat viedä pellolle kasaan, niin vastaus oli että totta maar, vie sinne vaan.
Että komsii komsaa,tosin syksyllä toki tav. tilakin tekee samat pumaskaselvitykset, ja keväällä itsekin ajatin kananpaskat pelkällä puhelinsoitolla.
Pelto kyllä menee ihan ruvelle siitä auman alta, vaikka miten perustais. Jos olis tarve vielä kiikuttaa kasoja johonkin, niin betonilaatta metrin seinillä ilman muuta.
Mutta kun naapurin isäntä pykää juurikin paskatehdasta rajalle, niin sieltä sitä lietettä sitten ajetaan kun tarve on. ;D
-
Mjoo-o paitti että tuostakin on taas kuntakohtasia eroja. Loimaalla Luomutilankin täytyy tehdä virallinenhakemus karttoineen päivineen joka iesuksen patterista, ja taas toisaalta maaliskuussa yks isäntä mallia Tav. kysy että saako lehmänpaskat viedä pellolle kasaan, niin vastaus oli että totta maar, vie sinne vaan.
Toki paskan saa talvella ajaa kasalle tavanomaisessakin työteknisistä syistä, kunhan vaan muistaa ilmoittaa kuntaan. Se SUURI ero onkin siinä, että Luomussa sen kasan voi pitää patteroituna vaikka yli kesän. Tavanomaisesti viljelevällä tätä mahdollisuutta kesän yli patterointiin ei ole, vaan paskakasojen on hävittävä pellolta ennen kylvöä.
Pelto kyllä menee ihan ruvelle siitä auman alta, vaikka miten perustais. Jos olis tarve vielä kiikuttaa kasoja johonkin, niin betonilaatta metrin seinillä ilman muuta.
Jos kuormaus tehdään ympäripyörivällä, ei kasan alustaakaan tarvitse sotkea.
-
Mjoo-o paitti että tuostakin on taas kuntakohtasia eroja. Loimaalla Luomutilankin täytyy tehdä virallinenhakemus karttoineen päivineen joka iesuksen patterista, ja taas toisaalta maaliskuussa yks isäntä mallia Tav. kysy että saako lehmänpaskat viedä pellolle kasaan, niin vastaus oli että totta maar, vie sinne vaan.
Toki paskan saa talvella ajaa kasalle tavanomaisessakin työteknisistä syistä, kunhan vaan muistaa ilmoittaa kuntaan. Se SUURI ero onkin siinä, että Luomussa sen kasan voi pitää patteroituna vaikka yli kesän. Tavanomaisesti viljelevällä tätä mahdollisuutta kesän yli patterointiin ei ole, vaan paskakasojen on hävittävä pellolta ennen kylvöä.
Pelto kyllä menee ihan ruvelle siitä auman alta, vaikka miten perustais. Jos olis tarve vielä kiikuttaa kasoja johonkin, niin betonilaatta metrin seinillä ilman muuta.
Jos kuormaus tehdään ympäripyörivällä, ei kasan alustakaan tarvitse sotkea.
Voihan sihen kuponkiin laittaa talvella haettaessa levitysajankohdaksi kevät/syksy. On useesti jääny kevään tohinoissa patteri syksyyn.