Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Wejjo - 12.05.10 - klo:08:06
-
Näitähän on jo aika yleisesti käytössä, mutta en ole juuri nähnyt keskustelua, millaiset vaatimukset tämä asettaa rehulle?
Toimiiko esim. noukinvaunulla korjattu rehu, entä onko joku ratkaissut paalirehun käytön em. systeemissä? Vai vaatiiko käytännössä silppurirehun?
-
Aivan ensimmäinen kysymys on, että minkälaisen vaatimuksen se asettaa lompakolle! Periaatteessa ja käytännössä jos on apesekoittaja ja täyttöpöytä, niin jompikumpi on turha. Ymmärän idean, että laitetaan kiinteä / puolikiinteä apevaunu ja jako esim mattoruokkijalla 6x päivä, mutta sitä en ymmärrä miksi siihen tarttee laittaa se täyttöpöytä vielä eteen. Apevaunu toimii kuitenkin varastona.
-
Tiedän ainakin yhden systeemin jossa paalirehun laittaminen on automatisoitu. Vissiin rata vie paalit kokonaisina apevaunuun, automatiikka punnitsee ja laskee lisärehun tarpeen. Se on vissiin joku paikallisen konepajan sovellus normaalisti myymistään/valmiastamistaan laitteista.
-
Kiinteä apevaunu on todella hidas jos sitä pyöritetään sähköllä -> ape muusautuu. Jos rahaa on, niin periaatteessa ainakin paalirehu kannattaa vähän muusata ennen apevaunua. Näin itse apevaunu toimii nopeammin ja laatu paranee.
Mutta tulee kallista. Aperuokinnan täydellinen automatisointi vaatii hitosti fyrkkaa.
-
Kiinteä apevaunu on todella hidas jos sitä pyöritetään sähköllä -> ape muusautuu. Jos rahaa on, niin periaatteessa ainakin paalirehu kannattaa vähän muusata ennen apevaunua. Näin itse apevaunu toimii nopeammin ja laatu paranee.
Mutta tulee kallista. Aperuokinnan täydellinen automatisointi vaatii hitosti fyrkkaa.
Minusta kaikki ruokinnan automatisointi vaatii hitosti fyrkkaa.
-
Tuntuis, että loogisinta ja ressittömintä olis että se eväs saadaan sinne elukoiden eteen toivotussa muodossa mahdollisimman vähillä välivaiheilla. Tuppaa olemaan että joka ikinen kone siinä hienosti automatisoidussa ketjussa prakaa jossakin välissä, ja yks kohta ku on pois pelistä niin sittenpä on sapuskat jakamatta...
-
Näitähän on jo aika yleisesti käytössä, mutta en ole juuri nähnyt keskustelua, millaiset vaatimukset tämä asettaa rehulle?
Toimiiko esim. noukinvaunulla korjattu rehu, entä onko joku ratkaissut paalirehun käytön em. systeemissä? Vai vaatiiko käytännössä silppurirehun?
Riippuu noukinvaunusta. Mutta kyllä silpun pitää olla lyhyttä ja tasalaatuista. Myös säilörehun kuiva-aine pitoisuus aiheuttaa ongelmia. Hieman pitempi kronen noukkarilla tehty kuivahko(n.40%ka pitoisuus) aiheuttaa jokaisella täyttöpöydällä käsitöitä. Toisaalta myös tarkkuus/ajo silppurilla rehun hienontaminen(alle 45mm) täyttöpöytää varten on turhaa. Oma systeemi on mullerupin m16 täyttöpöytä ja mixfeeder. Toimiva systeemi(pöytä heikoin lenkki), mutta nykyään turhan kallis. Useamman komponentin automatisointi nostaa myös kustannuksia liikaa. Nyt onkin olosuhteiden pakosta tr käyttöinen apevaunu ja mix feeder hoitaa pelkän jaon. Jos nyt muuttaisin systeemiä niin kiinteä apesekoitin, traktori täyttö, purku lattialle sekä kiskovaunuun/matolle. Jos jotain kiinnostaa niin mullerupit kaikkinen laitteineen on myynnissä.
-
Kiinteä apevaunu on todella hidas jos sitä pyöritetään sähköllä -> ape muusautuu. Jos rahaa on, niin periaatteessa ainakin paalirehu kannattaa vähän muusata ennen apevaunua. Näin itse apevaunu toimii nopeammin ja laatu paranee.
Mutta tulee kallista. Aperuokinnan täydellinen automatisointi vaatii hitosti fyrkkaa.
Minusta kaikki ruokinnan automatisointi vaatii hitosti fyrkkaa.
Juu ;D Mutta appeen kanssa vielä hitommin.
-
Ruokintajärjestelmä ei saisi asettaa vaatimuksia rehun mekaaniselle rakenteelle. Lehmällä yksin on se oikeus. Rehustus on jo tarpeeksi haastavaa ilman härpättimien tuomaa lisävaikeutta.
Kustannuksia ajatellen rehunkorjuu tulisi olla toteutettavissa edullisimmalla mahdollisela tavalla eikä systeemin/oman korjuuketjun ehdoilla......
-
Apevaunu pystyruuvilla ja riittävän tilava/avara rehukouru, joka on helposti puhdistettevissa ja läpiajettava pöytä. Kouru siksi, ettei renkaat kosketa rehua missään vaiheessa ja että apetennis jätetään kasariluvulle jämähtäneille navetan "suunnittelijoille" ;)
Apetennis on hyvä indikaattori kasarilaisesta ruokintapöytäajattelusta.... ei sellaiseen voi mitenkään ajautua, jos silmät on ollut avoinna ratkaisujen etsinnässä. No myydäänhän noita apetennisrobojakin.. ;D
Kiinteät apesekoittimet, täyttöpöydät, mattokuljettimet ja kapeat ruokintapöydät joutaa tunkea sinne mihin ei aurinko paista! ;D ;D ;D ;D
-
Apevaunu pystyruuvilla ja riittävän tilava/avara rehukouru, joka on helposti puhdistettevissa ja läpiajettava pöytä. Kouru siksi, ettei renkaat kosketa rehua missään vaiheessa ja että apetennis jätetään kasariluvulle jämähtäneille navetan "suunnittelijoille" ;)
Apetennis on hyvä indikaattori kasarilaisesta ruokintapöytäajattelusta.... ei sellaiseen voi mitenkään ajautua, jos silmät on ollut avoinna ratkaisujen etsinnässä. No myydäänhän noita apetennisrobojakin.. ;D
Kiinteät apesekoittimet, täyttöpöydät, mattokuljettimet ja kapeat ruokintapöydät joutaa tunkea sinne mihin ei aurinko paista! ;D ;D ;D ;D
olen samaa mieltä. meillä appeenteko kestää alle 2h/2vrk vaikka haen apevaunun 10 km päästä ja vien sen sinne takaisin.. jos ajo matkaa ei oteta lukuun niin appeen teko+jako vie n. 1h/2vrk. appeen eteen työntöön menee n. 15min päivässä.
-
Apevaunu pystyruuvilla ja riittävän tilava/avara rehukouru, joka on helposti puhdistettevissa ja läpiajettava pöytä. Kouru siksi, ettei renkaat kosketa rehua missään vaiheessa ja että apetennis jätetään kasariluvulle jämähtäneille navetan "suunnittelijoille" ;)
Apetennis on hyvä indikaattori kasarilaisesta ruokintapöytäajattelusta.... ei sellaiseen voi mitenkään ajautua, jos silmät on ollut avoinna ratkaisujen etsinnässä. No myydäänhän noita apetennisrobojakin.. ;D
Kiinteät apesekoittimet, täyttöpöydät, mattokuljettimet ja kapeat ruokintapöydät joutaa tunkea sinne mihin ei aurinko paista! ;D ;D ;D ;D
Apevaunu pystyruuvilla ja riittävän tilava/avara rehukouru, joka on helposti puhdistettevissa ja läpiajettava pöytä.
Tämmönenko sinulla on ja olet sen hyväksi havainnut? Pitäis päästä tutustumaan hyvään apepaikkaan, jossa voisi tehdä vertailua ajan käytöstä ja työn määrästä. Mitenkään muuten ei voi suunnitella uutta ennenkuin on nähnyt jollakin toisella sen toimivan.
-
Ihan hyviä vastauksia, mutta lisää toivoisin vastauksia esitettyyn kysymykseen ;-) Omalta kohdaltani apesysteemi on suoraan vaunusta pöydälle, mutta tämä tieto olisi tarpeen kuvatulla systeemillä navettaa rakentavan rehuntekosysteemien pohdintaa varten. Eli vaihtoehtoiset rehunjakomenetelmät ei nyt tähän asiaan auta enää.
-
Meillä kiinteä sekoitin, matto ja täytössä vilja ja rypsi spiraaleilla, paaleista tehdessä appeentekoon menee noin 20min päivässä. Umpiappeenjako kestää noin puoli tuntia ja lehmien appeen systeemi jakaa automaattisesti. Neliöitä kapealla ruokintapöydällä ja rehukirkolla ei säästä. Rehukirkko on aina liian ahdas ja sekin täytyy siivota. Nyt tekisin joko visiireillä tai läpiajettavalla pöydällä, traktorikäyttöisellä apevaunulla olisi helpompi syöttää kahteen navettaan ja se on yksinkertaisempi systeemi. Leveälle pöydälle olisi myös helppo missä tahansa tilanteessa saada jotain rehua. Rehukirkon rakentaminen on hidasta.
-
Aivan ensimmäinen kysymys on, että minkälaisen vaatimuksen se asettaa lompakolle! Periaatteessa ja käytännössä jos on apesekoittaja ja täyttöpöytä, niin jompikumpi on turha. Ymmärän idean, että laitetaan kiinteä / puolikiinteä apevaunu ja jako esim mattoruokkijalla 6x päivä, mutta sitä en ymmärrä miksi siihen tarttee laittaa se täyttöpöytä vielä eteen. Apevaunu toimii kuitenkin varastona.
Niin... jos kaikki syövät samaa seosta niin sitten ei tartte... Hiehot vaan tuppaa helposti lihomaan liikaa tai lehmät ei lypsä tarpeeksi. Nää on makuasioita. Jotkut haluu ajella traktorilla navetas ja jotkut ei. Eikä se tee kummastakaan isännästä vääräuskoista.
-
Vähintään 2 karkearehun täyttöpöytää jos tehdään kunnon bisnestä
-
Meillä kiinteä sekoitin, matto ja täytössä vilja ja rypsi spiraaleilla, paaleista tehdessä appeentekoon menee noin 20min päivässä. Umpiappeenjako kestää noin puoli tuntia ja lehmien appeen systeemi jakaa automaattisesti. Neliöitä kapealla ruokintapöydällä ja rehukirkolla ei säästä. Rehukirkko on aina liian ahdas ja sekin täytyy siivota. Nyt tekisin joko visiireillä tai läpiajettavalla pöydällä, traktorikäyttöisellä apevaunulla olisi helpompi syöttää kahteen navettaan ja se on yksinkertaisempi systeemi. Leveälle pöydälle olisi myös helppo missä tahansa tilanteessa saada jotain rehua. Rehukirkon rakentaminen on hidasta.
Mutta jos ja kun on vaan yksi navetta. Kiinteän sekoittajan täyttö ruuveilla ym. on hidasta mutta jos sen automatisoi niin eikös se ruuvi jouda siellä täyttämään sekoittajaa.
Kyllä tuo apesysteemi automatisoituna kiinnostava on, silleen voisin apetta ajatellakin. Moniko muuten on kantanut mattoruokkijansa ulos navetasta. Eikös se ole melko i-varma jakotapa?
-
Meillä kiinteä sekoitin, matto ja täytössä vilja ja rypsi spiraaleilla, paaleista tehdessä appeentekoon menee noin 20min päivässä. Umpiappeenjako kestää noin puoli tuntia ja lehmien appeen systeemi jakaa automaattisesti. Neliöitä kapealla ruokintapöydällä ja rehukirkolla ei säästä. Rehukirkko on aina liian ahdas ja sekin täytyy siivota. Nyt tekisin joko visiireillä tai läpiajettavalla pöydällä, traktorikäyttöisellä apevaunulla olisi helpompi syöttää kahteen navettaan ja se on yksinkertaisempi systeemi. Leveälle pöydälle olisi myös helppo missä tahansa tilanteessa saada jotain rehua. Rehukirkon rakentaminen on hidasta.
Mutta jos ja kun on vaan yksi navetta. Kiinteän sekoittajan täyttö ruuveilla ym. on hidasta mutta jos sen automatisoi niin eikös se ruuvi jouda siellä täyttämään sekoittajaa.
Kyllä tuo apesysteemi automatisoituna kiinnostava on, silleen voisin apetta ajatellakin. Moniko muuten on kantanut mattoruokkijansa ulos navetasta. Eikös se ole melko i-varma jakotapa?
jos navetta on suunniteltu mattoruokkijalle niin eiköhän siinä on "pakko" pitäytyä. mie en vain käsitä miksi yksinkertainen asia pitää tehdä vaikeaksi? täyttöpöydätkin pitää jollain vehkeellä joskus täyttää. kantamis matka tulee väkisinkin pitkäksi, varsinki siilorehulla. sitten matossa+täyttöpöydässä on helvetisti laakereita ja kuluvia paikkoja koska kaiken tän keskellä on vielä apevaunu niin senkään huollosta ei pääse.. sit siinä systeemissä on monta sähkömoottoria sekoitinta varten varsinki tarvii aikas suuren => suuret pääsulakkeet, jos muuhun sitten ei niitä tarvi.
-
Aivan ensimmäinen kysymys on, että minkälaisen vaatimuksen se asettaa lompakolle! Periaatteessa ja käytännössä jos on apesekoittaja ja täyttöpöytä, niin jompikumpi on turha. Ymmärän idean, että laitetaan kiinteä / puolikiinteä apevaunu ja jako esim mattoruokkijalla 6x päivä, mutta sitä en ymmärrä miksi siihen tarttee laittaa se täyttöpöytä vielä eteen. Apevaunu toimii kuitenkin varastona.
Niin... jos kaikki syövät samaa seosta niin sitten ei tartte... Hiehot vaan tuppaa helposti lihomaan liikaa tai lehmät ei lypsä tarpeeksi. Nää on makuasioita. Jotkut haluu ajella traktorilla navetas ja jotkut ei. Eikä se tee kummastakaan isännästä vääräuskoista.
Voi kait pelkällä apevaunullakin tehdä jossain välis tehdä sen hieho appeenkin. Lypsävien ape on loistava pohja hyvälle hieho appeelle. Laimennokseksi heinää tai olkea vaan. Jaetaan joka toinen päivä. Se täyttöpöydän puuttuminen ei ole mielestäni este erilaisten seosten tekemiselle. Kuten useissa vastauksissa on tullut ilmi, niin työnsäästö ei ole mahdottoman iso.
Entisessä elämässäni oon kerran saanu tarjota yhteen navettaan kaksi täyttöpöytää + kiinteän apesekoittimen + mattoruokkija järjestelmän + automaation. Hinnan kuultuaan asiakas piti sitä kalliina. Kerroin oman mielipiteeni, miten homma kannattaisi tehdä, mutta en oikein saanut kontaktia häneen. Asia jäi sen jälkeen, mutta joskus jälkeen kuulin että pelkkä apevaunu olis sinne menny...
-
Aivan ensimmäinen kysymys on, että minkälaisen vaatimuksen se asettaa lompakolle! Periaatteessa ja käytännössä jos on apesekoittaja ja täyttöpöytä, niin jompikumpi on turha. Ymmärän idean, että laitetaan kiinteä / puolikiinteä apevaunu ja jako esim mattoruokkijalla 6x päivä, mutta sitä en ymmärrä miksi siihen tarttee laittaa se täyttöpöytä vielä eteen. Apevaunu toimii kuitenkin varastona.
Niin... jos kaikki syövät samaa seosta niin sitten ei tartte... Hiehot vaan tuppaa helposti lihomaan liikaa tai lehmät ei lypsä tarpeeksi. Nää on makuasioita. Jotkut haluu ajella traktorilla navetas ja jotkut ei. Eikä se tee kummastakaan isännästä vääräuskoista.
Miks nyt ei vois tehdä kiinteällä apevaunulla erillaisia seoksia??? Meillä tehdään joka päivä lehmille ja joka toinen päivä hiehoille ja umpareille oma seos eikä tarvita mitään täyttöpöytähärveleitä.
Olis myynnissä Pellinpalan täyttöpöytä. Voidaan myös vaihtaa käypään tavaraan :D
-
Ovat laittaneet sähkömoottoreita apevaunuun . Jos traktori on muissa hommissa saa vaunun tyhjennettyä .
-
Aivan ensimmäinen kysymys on, että minkälaisen vaatimuksen se asettaa lompakolle! Periaatteessa ja käytännössä jos on apesekoittaja ja täyttöpöytä, niin jompikumpi on turha. Ymmärän idean, että laitetaan kiinteä / puolikiinteä apevaunu ja jako esim mattoruokkijalla 6x päivä, mutta sitä en ymmärrä miksi siihen tarttee laittaa se täyttöpöytä vielä eteen. Apevaunu toimii kuitenkin varastona.
Niin... jos kaikki syövät samaa seosta niin sitten ei tartte... Hiehot vaan tuppaa helposti lihomaan liikaa tai lehmät ei lypsä tarpeeksi. Nää on makuasioita. Jotkut haluu ajella traktorilla navetas ja jotkut ei. Eikä se tee kummastakaan isännästä vääräuskoista.
Voi kait pelkällä apevaunullakin tehdä jossain välis tehdä sen hieho appeenkin. Lypsävien ape on loistava pohja hyvälle hieho appeelle. Laimennokseksi heinää tai olkea vaan. Jaetaan joka toinen päivä. Se täyttöpöydän puuttuminen ei ole mielestäni este erilaisten seosten tekemiselle. Kuten useissa vastauksissa on tullut ilmi, niin työnsäästö ei ole mahdottoman iso.
Entisessä elämässäni oon kerran saanu tarjota yhteen navettaan kaksi täyttöpöytää + kiinteän apesekoittimen + mattoruokkija järjestelmän + automaation. Hinnan kuultuaan asiakas piti sitä kalliina. Kerroin oman mielipiteeni, miten homma kannattaisi tehdä, mutta en oikein saanut kontaktia häneen. Asia jäi sen jälkeen, mutta joskus jälkeen kuulin että pelkkä apevaunu olis sinne menny...
Älkääs ny ymmärtäkö väärin... Mähän en siis mistään mitään tiedä, enkä oo koskaan lehmiä ruokkinutkaan... ihan pari kertaa vaan kokeellu ja muutenkin oon vääräuskoinen. Jotkut haluu jakaa apetta vaan kerran päiväs tai joka toinen päivä, mutta mä en kuulu siihenkään porukkaan. Makuasia tuokin...
Järjestelmä nyt vain on se mikä se on eikä näin jälkeenpäin aleta rakennusta ja ruokintapöytää leventää. Kapeassa ja leveässä on kummassakin hyvät ja huonot puolensa, mikä on vain puhdasta ongelmanratkaisua tekniikan suomin keinoin. Jos nyt rakennettais, pöytä saattais olla joko leveä tai kapea. En pidä kumpaakaan ylivertaisena. Edelleenkin kuuluun siihen porukkaan, joka haluaa lehmillä olevan edessään mahdollisimman tuoretta sapuskaa ja jos se tekee musta vääräuskoisen, olkoon niin... Automaatioastetta ei enää oo aikomus viedä huippuunsa, tuo nykyinen puoliautomatiikka riittää ja toimii juuri sopivalla ihmistyömäärällä eli automatiikka ei tee seosta, mutta jakaa sen.
Mitä seokseen tulee, yksinkertainen on aina paras ratkaisu. Kaikenlaiset lisäkomponentit tuo vaan ylimääräistä ja turhaa työtä. Kyllä kuitua pitää olla, mutta se ei automaattisesti tarkoita olkea... mutta mähän en mitään mistään tiedä... edelleenkään.
Olis myynnissä Pellinpalan täyttöpöytä. Voidaan myös vaihtaa käypään tavaraan :D
Ei tartte pellinpalaa, ku on toimiva Livakka... vaikka jotkut kädettömät livakkalaista moittivatkin...
-
mutta mähän en mitään mistään tiedä... edelleenkään.
Sama vika - vielä vähemmällä kokemuksella - mutta tykkään et yksinkertainen on kaunista... ;)
-
mutta mähän en mitään mistään tiedä... edelleenkään.
Sama vika - vielä vähemmällä kokemuksella - mutta tykkään et yksinkertainen on kaunista... ;)
Toteatko tuon aina kun katsot peiliin ;D
-
mutta mähän en mitään mistään tiedä... edelleenkään.
Sama vika - vielä vähemmällä kokemuksella - mutta tykkään et yksinkertainen on kaunista... ;)
Toteatko tuon aina kun katsot peiliin ;D
No nyt mää näkisin, että sää oot asian ytimessä!
-
mutta mähän en mitään mistään tiedä... edelleenkään.
Sama vika - vielä vähemmällä kokemuksella - mutta tykkään et yksinkertainen on kaunista... ;)
Toteatko tuon aina kun katsot peiliin ;D
No nyt mää näkisin, että sää oot asian ytimessä!
Kerrankin ;D
-
mutta mähän en mitään mistään tiedä... edelleenkään.
Sama vika - vielä vähemmällä kokemuksella - mutta tykkään et yksinkertainen on kaunista... ;)
yleensä yksinkertainen menetelmä on toimintavarmempi ja halvempi..
mitäs sitten tehdään jos haluaaki joskus tehdä toisen navetan viereen? mattosysteemissä joutuu koko homman laittan sinnekkin. liikkuvalla apevaunulla voi ruokkia senkin navetan joten ruokintalaitteistoon ei tarvitse lisäinvestointia..
-
yleensä yksinkertainen menetelmä on toimintavarmempi ja halvempi..
mitäs sitten tehdään jos haluaaki joskus tehdä toisen navetan viereen? mattosysteemissä joutuu koko homman laittan sinnekkin. liikkuvalla apevaunulla voi ruokkia senkin navetan joten ruokintalaitteistoon ei tarvitse lisäinvestointia..
Jos ja jos... Tietenkin joutuu tekemään samalla systeemillä. On makuasia onko joku systeemi hyvä vai huono, puolensa kussakin. Tietenkään et huomioinut sen liikkuvan apevaunun kulumisen lisääntymistä toisen navetan ruokinnassa... Eihän mikään ole toki ikuista. Kaikki ruokkijahärpäkkeet kuluu.
jos navetta on suunniteltu mattoruokkijalle niin eiköhän siinä on "pakko" pitäytyä. mie en vain käsitä miksi yksinkertainen asia pitää tehdä vaikeaksi? täyttöpöydätkin pitää jollain vehkeellä joskus täyttää. kantamis matka tulee väkisinkin pitkäksi, varsinki siilorehulla. sitten matossa+täyttöpöydässä on helvetisti laakereita ja kuluvia paikkoja koska kaiken tän keskellä on vielä apevaunu niin senkään huollosta ei pääse.. sit siinä systeemissä on monta sähkömoottoria sekoitinta varten varsinki tarvii aikas suuren => suuret pääsulakkeet, jos muuhun sitten ei niitä tarvi.
Kyllähän joka systeemistä löytyy huonoja puolia, kun oikein hakemalla haetaan. Täyttöpöydän täyttäminen näyttää olevan yksi kynnyskysymys. Ei mikään ongelma. Kuitenkaan ei jokaista rehukikkaretta saa niihin likietuusihin laakasiiloihin mahtumaan, että koko vuoden tarpeehin piisais. Sitten ajellaan aumoja lohkoilta, joilta ei oo kannattanu kesällä kotiin ajaa/ajattaa. Täyttöpöydälle suoraan kärryltä pötkäleenä tyhjentämisessäkin on ideaa... Tosin vähän yks pieni mutka vielä, mutta siitä joskus toiste lisää, kun Aslakki pääsee eläkkeelle...
Vain mattoruokkijoitako pitää korjata? Kulutusosat kuluu joka vehkeessä. Nyt vuoden aikana on menny 2 kiinalaista kertakäyttölaakeria auran vaijerin taittopyörältä (ei rasvanippaa) ja syöttökuljettimen kiilahihnoja menny tasan neljä, siis kaksi paria. Varaosakulut ei oo ollu päätä huimaavat. Mutta tästähän voitas vääntää vaikka kuinka pitkään... mähän oon vääräuskoinen kuitenkin.
Sitä mä en liioin käsitä, jos joillekin ei mee jakeluun, että joku on valinnu jonkun muun systeemin ku heillä ittellään, eivät kerta kaikkiaan voi hyväksyä sellaista...
-
yleensä yksinkertainen menetelmä on toimintavarmempi ja halvempi..
mitäs sitten tehdään jos haluaaki joskus tehdä toisen navetan viereen? mattosysteemissä joutuu koko homman laittan sinnekkin. liikkuvalla apevaunulla voi ruokkia senkin navetan joten ruokintalaitteistoon ei tarvitse lisäinvestointia..
Jos ja jos... Tietenkin joutuu tekemään samalla systeemillä. On makuasia onko joku systeemi hyvä vai huono, puolensa kussakin. Tietenkään et huomioinut sen liikkuvan apevaunun kulumisen lisääntymistä toisen navetan ruokinnassa... Eihän mikään ole toki ikuista. Kaikki ruokkijahärpäkkeet kuluu.
jos navetta on suunniteltu mattoruokkijalle niin eiköhän siinä on "pakko" pitäytyä. mie en vain käsitä miksi yksinkertainen asia pitää tehdä vaikeaksi? täyttöpöydätkin pitää jollain vehkeellä joskus täyttää. kantamis matka tulee väkisinkin pitkäksi, varsinki siilorehulla. sitten matossa+täyttöpöydässä on helvetisti laakereita ja kuluvia paikkoja koska kaiken tän keskellä on vielä apevaunu niin senkään huollosta ei pääse.. sit siinä systeemissä on monta sähkömoottoria sekoitinta varten varsinki tarvii aikas suuren => suuret pääsulakkeet, jos muuhun sitten ei niitä tarvi.
Kyllähän joka systeemistä löytyy huonoja puolia, kun oikein hakemalla haetaan. Täyttöpöydän täyttäminen näyttää olevan yksi kynnyskysymys. Ei mikään ongelma. Kuitenkaan ei jokaista rehukikkaretta saa niihin likietuusihin laakasiiloihin mahtumaan, että koko vuoden tarpeehin piisais. Sitten ajellaan aumoja lohkoilta, joilta ei oo kannattanu kesällä kotiin ajaa/ajattaa. Täyttöpöydälle suoraan kärryltä pötkäleenä tyhjentämisessäkin on ideaa... Tosin vähän yks pieni mutka vielä, mutta siitä joskus toiste lisää, kun Aslakki pääsee eläkkeelle...
Vain mattoruokkijoitako pitää korjata? Kulutusosat kuluu joka vehkeessä. Nyt vuoden aikana on menny 2 kiinalaista kertakäyttölaakeria auran vaijerin taittopyörältä (ei rasvanippaa) ja syöttökuljettimen kiilahihnoja menny tasan neljä, siis kaksi paria. Varaosakulut ei oo ollu päätä huimaavat. Mutta tästähän voitas vääntää vaikka kuinka pitkään... mähän oon vääräuskoinen kuitenkin.
Sitä mä en liioin käsitä, jos joillekin ei mee jakeluun, että joku on valinnu jonkun muun systeemin ku heillä ittellään, eivät kerta kaikkiaan voi hyväksyä sellaista...
en tiedä muista mutta meillä mahtuu 1,5 vuoden rehut laakasiiloihin navetan viereen..
en ole väittänytkään ettei apevaunu kulu, mutta en otanu sitä huomioon koska ape sekoitin siinä mattosysteemissäkin on joka kuluu yhtälailla kuin muutenkin. laajennus tilanteessa jos navetan joutuu tekeen ees muutaman kymmenen metrin päähän vanhasta niin joutuu koko keskuksen tekeen uuden. jos on leveet pöydät kaikissa niin samalla vehkeellä saa kaikki ruokittua.. nytki me ruokitaan kahta navettaa joiden välimatka on 10 km..
-
en tiedä muista mutta meillä mahtuu 1,5 vuoden rehut laakasiiloihin navetan viereen..
en ole väittänytkään ettei apevaunu kulu, mutta en otanu sitä huomioon koska ape sekoitin siinä mattosysteemissäkin on joka kuluu yhtälailla kuin muutenkin. laajennus tilanteessa jos navetan joutuu tekeen ees muutaman kymmenen metrin päähän vanhasta niin joutuu koko keskuksen tekeen uuden. jos on leveet pöydät kaikissa niin samalla vehkeellä saa kaikki ruokittua.. nytki me ruokitaan kahta navettaa joiden välimatka on 10 km..
Joo-o... Jos vanha isäntä ois tehny laakasiilot, ne olis vääräs paikas ja niiden rehut riittäis suunnilleen kuukaudeksi - korkeintaan. Tilakohtaista, tilakohtaista... Parsihelvetin aikaan (josta ei oo pitkä aika vielä) äpylit ruokittiin paalirehulla käsipelillä ja nyt on pari likietuusta laakasiiloa rakentamista vaille valmiit eli pohja on auki ja hiekat ajettuna. Niistäkään ei silti oo kuin kelirikkoajan kulutukseen, mutta ei Roomaakaan päivässä rakennettu. Pari siiloa vielä suunnitteluasteella joista joutuu kuitenkin tavaran ajamaan... Nyt jos rakennettais tehtäis levee tai kapee ruokintapöytä... Siis kysymys on enemmänkin strategiavalinnasta, johon vaikuttaa oikeestaan kaikki. Yhtenä osatekijänä sairas mielihalu siihen, että lehmillä on jatkuvasti kohtuullisen tuoretta apetta edessään, ei 10 tai 20 tunnin ikäistä. Täyttöpöydällä rehun olotila ei juuri muutu vuorokauden aikana, mutta valmiin appeen tilanne on väistämättä jo ihan toinen. Siis kuten sanoin, makuasia.
-
Täyttöpöydällä rehun olotila ei juuri muutu vuorokauden aikana, mutta valmiin appeen tilanne on väistämättä jo ihan toinen. Siis kuten sanoin, makuasia.
Ymmärsinkö oikein jotta sulla on tämä systeemi, palatakseni ihan siihen alulnperin esittämääni kysymykseen, onko sulla näkemystä tästä eri tavalla korjattujen rehujen toimivuudestä tässä, lähinnä noukinvaunurehu mietityttää - ko. tilalla nykyinen rehunkorjuukalusto perustuu noukinvaunuun.
-
Täyttöpöydällä rehun olotila ei juuri muutu vuorokauden aikana, mutta valmiin appeen tilanne on väistämättä jo ihan toinen. Siis kuten sanoin, makuasia.
Eli se että s-rehua pyöritetään apevaunussa ja seoksesta tulee "ilmava" altistaa sen pilaantumiselle, niinkö? ???
-
Täyttöpöydällä rehun olotila ei juuri muutu vuorokauden aikana, mutta valmiin appeen tilanne on väistämättä jo ihan toinen. Siis kuten sanoin, makuasia.
Ymmärsinkö oikein jotta sulla on tämä systeemi, palatakseni ihan siihen alulnperin esittämääni kysymykseen, onko sulla näkemystä tästä eri tavalla korjattujen rehujen toimivuudestä tässä, lähinnä noukinvaunurehu mietityttää - ko. tilalla nykyinen rehunkorjuukalusto perustuu noukinvaunuun.
No minä voin vastata saivarrellen: Kokemukseni mukaan osa noukinvaunurehusta tarrautuu joidenkin täyttöpöytien repijöihin kiinni estäen laitteen toimimisen. Näin ei tapahdu aina ja kaikilla yhdistelmillä. Mutta tämän varmaan tiesitkin..
Varmuuden saat vain kun ajat sitä noukkarirehua kokeeksi sellaiseen navettaan jossa on sellaiset laitteet joilla haluat sitä kokeilla. Näin on maailmalla toimittu ja kokeet ovat vaikuttaneet ratkaisevasti mm. tuohon korjuukaluston valintaan. Moni noukkari on jäänyt kauppaan ja onkin ostettu silppuri jos täyttöpöytä on yläpäästään ahdas.
-
Täyttöpöydällä rehun olotila ei juuri muutu vuorokauden aikana, mutta valmiin appeen tilanne on väistämättä jo ihan toinen. Siis kuten sanoin, makuasia.
Eli se että s-rehua pyöritetään apevaunussa ja seoksesta tulee "ilmava" altistaa sen pilaantumiselle, niinkö? ???
Näin on. Mutta happoa sekaan vaan.. Mutta miten automatisoit sen ???
-
Täyttöpöydällä rehun olotila ei juuri muutu vuorokauden aikana, mutta valmiin appeen tilanne on väistämättä jo ihan toinen. Siis kuten sanoin, makuasia.
Ymmärsinkö oikein jotta sulla on tämä systeemi, palatakseni ihan siihen alulnperin esittämääni kysymykseen, onko sulla näkemystä tästä eri tavalla korjattujen rehujen toimivuudestä tässä, lähinnä noukinvaunurehu mietityttää - ko. tilalla nykyinen rehunkorjuukalusto perustuu noukinvaunuun.
On meillä... Ja kun nyt palataan alkuperäiseen aiheeseen muutenkin tuolta eipäsjuupas linjalta, Toimivuus on enemmänkin kiinni täyttöpöydän alla olevasta sekoittimesta. Ainakin tuo Livakan täyttöpöytä selviytyy noukkarirehusta hyvin, kun laittaa taajuusmuuttajille oikeat parametrit. Siis alemman repijäkelan kuormituksen mukaan säätyy pohjakuljettimen nopeus. Paalirehu pitää puhaltaa pöydälle jollakin paalisilppurilla, jos sellaista joutuu syöttämään (onneksi vähemmistönä nykyisin). Meillä on tuohon käytössä Jeantilin paalisilppuri, johon oon lisänny yhteensä 30 terää viidelle uudelle hitsaamalleni laipalle. Nykyisen sekoittimen aikana riittää, kun purkaa paalin pöydälle niin nopeasti kuin silppuri ehtii/traktori jaksaa. Alkuperäinen Valmetalin kolatyyppinen eräsekoitin ei sovellu kuin tarkkuussilputulle rehulle ja siksi nyt Mullerupin pystyruuvihärpäke (tyttönimeltään JF).
Ja sampadille... sekoittaminen tuo rehuun juuri tuon ilma-ongelman, joka on toki kierrettävissä lisäaineistuksella, mutta ylimääräinen kustannus/työvaihe sekin. Tietenkin säiliksen laatu vaikuttaa tuohon pilaantumisalttiuteen, mutta... hyväkään rehu ei määräänsä enempää kestä. Meillä ei pytys eikä pöydällä oo koskaan käytännös kuutta tuntia vanhempaa apetta. Navetalla kuitenkin käydään askareidenkin välissä päivällä ja illalla, joten pidemmälle viety automaatio olis oikeestaan tarpeeton.
-
Minkäsmoisia määriä sitä happoa laitetaan per rehu tonni? Mites jos laittaa happoa ja rehu on säilötty Bonsilagella? Onko lämpeneminen ongelma myös talvella?
-
Minkäsmoisia määriä sitä happoa laitetaan per rehu tonni? Mites jos laittaa happoa ja rehu on säilötty Bonsilagella? Onko lämpeneminen ongelma myös talvella?
Litra/tonni on aika hyvä määrä. Talvella ei lämpene paitsi pöydällä (jos sitä kasaantuu).. En tiedä lämpenevätkö biologisilla tehdyt nopeammin kuin hapoilla tehdyt.
-
Minkäsmoisia määriä sitä happoa laitetaan per rehu tonni? Mites jos laittaa happoa ja rehu on säilötty Bonsilagella? Onko lämpeneminen ongelma myös talvella?
Litra/tonni on aika hyvä määrä. Talvella ei lämpene paitsi pöydällä (jos sitä kasaantuu).. En tiedä lämpenevätkö biologisilla tehdyt nopeammin kuin hapoilla tehdyt.
Biologisilla tehdyt lämpenevät vähemmän kuin ilman aineita tehdyt. Vähiten lämpenee biologisella tehdystä rehusta happolisällä maustettu ape.
-
Täyttöpöydällä rehun olotila ei juuri muutu vuorokauden aikana, mutta valmiin appeen tilanne on väistämättä jo ihan toinen. Siis kuten sanoin, makuasia.
Ymmärsinkö oikein jotta sulla on tämä systeemi, palatakseni ihan siihen alulnperin esittämääni kysymykseen, onko sulla näkemystä tästä eri tavalla korjattujen rehujen toimivuudestä tässä, lähinnä noukinvaunurehu mietityttää - ko. tilalla nykyinen rehunkorjuukalusto perustuu noukinvaunuun.
On meillä... Ja kun nyt palataan alkuperäiseen aiheeseen muutenkin tuolta eipäsjuupas linjalta, Toimivuus on enemmänkin kiinni täyttöpöydän alla olevasta sekoittimesta. Ainakin tuo Livakan täyttöpöytä selviytyy noukkarirehusta hyvin, kun laittaa taajuusmuuttajille oikeat parametrit. Siis alemman repijäkelan kuormituksen mukaan säätyy pohjakuljettimen nopeus. Paalirehu pitää puhaltaa pöydälle jollakin paalisilppurilla, jos sellaista joutuu syöttämään (onneksi vähemmistönä nykyisin). Meillä on tuohon käytössä Jeantilin paalisilppuri, johon oon lisänny yhteensä 30 terää viidelle uudelle hitsaamalleni laipalle. Nykyisen sekoittimen aikana riittää, kun purkaa paalin pöydälle niin nopeasti kuin silppuri ehtii/traktori jaksaa. Alkuperäinen Valmetalin kolatyyppinen eräsekoitin ei sovellu kuin tarkkuussilputulle rehulle ja siksi nyt Mullerupin pystyruuvihärpäke (tyttönimeltään JF).
Ja sampadille... sekoittaminen tuo rehuun juuri tuon ilma-ongelman, joka on toki kierrettävissä lisäaineistuksella, mutta ylimääräinen kustannus/työvaihe sekin. Tietenkin säiliksen laatu vaikuttaa tuohon pilaantumisalttiuteen, mutta... hyväkään rehu ei määräänsä enempää kestä. Meillä ei pytys eikä pöydällä oo koskaan käytännös kuutta tuntia vanhempaa apetta. Navetalla kuitenkin käydään askareidenkin välissä päivällä ja illalla, joten pidemmälle viety automaatio olis oikeestaan tarpeeton.
ootko koskaan aattellu kuinka vähälläki kalustolla eläimet voi ruokkia? mie vain ihmettelen tuota paalisilppurin tarvetta sun muuta. eikä mun mielestä ruokintaketju sais valita korjuuketjua eikä päinvastoin.
-
Minkäsmoisia määriä sitä happoa laitetaan per rehu tonni? Mites jos laittaa happoa ja rehu on säilötty Bonsilagella? Onko lämpeneminen ongelma myös talvella?
Litra/tonni on aika hyvä määrä. Talvella ei lämpene paitsi pöydällä (jos sitä kasaantuu).. En tiedä lämpenevätkö biologisilla tehdyt nopeammin kuin hapoilla tehdyt.
Biologisilla tehdyt lämpenevät vähemmän kuin ilman aineita tehdyt. Vähiten lämpenee biologisella tehdystä rehusta happolisällä maustettu ape.
Siitä on jo sokeri KOMPOSTOITUNU pois, hapolla tehyssä sitä on vielä :P
-
Minkäsmoisia määriä sitä happoa laitetaan per rehu tonni? Mites jos laittaa happoa ja rehu on säilötty Bonsilagella? Onko lämpeneminen ongelma myös talvella?
Litra/tonni on aika hyvä määrä. Talvella ei lämpene paitsi pöydällä (jos sitä kasaantuu).. En tiedä lämpenevätkö biologisilla tehdyt nopeammin kuin hapoilla tehdyt.
Biologisilla tehdyt lämpenevät vähemmän kuin ilman aineita tehdyt. Vähiten lämpenee biologisella tehdystä rehusta happolisällä maustettu ape.
Siitä on jo sokeri KOMPOSTOITUNU pois, hapolla tehyssä sitä on vielä :P
Juu ;D Noinkin asian voi ilmaista eikä ihan väärässä ole..
-
ootko koskaan aattellu kuinka vähälläki kalustolla eläimet voi ruokkia? mie vain ihmettelen tuota paalisilppurin tarvetta sun muuta. eikä mun mielestä ruokintaketju sais valita korjuuketjua eikä päinvastoin.
Ajatellu? Mitä se on? Eikun... Voiko enää vähemmällä kalustolla ruokkia, kun yhdellä traktorilla pärjää täyttöpöydän täytössä? Paalisilppurin tarve pyritään muutenkin pitämään minimissään. Tässäkään tapauksessa ruokintaketju ei valitse korjuuketjua. Rehu kuin rehu käy, eikä pyöröpaalien käyttökään paalin purkua kummempaa vaadi. Samalla pallisilppurilla pystyy hoitamaan hiehopihatonkin ruokinnan ja kuivituksen, kunhan vaan joskus saa sen takaisin alkuperäiseen käyttöön. Nyt siellä toistaiseksi majailee jotain helkkarin poneja (ei mun). Lähinnäkin asia on niin päin, ettei traktoria tarvitse käynnistää täyttöpöydän täyttöön pakon edessä, vaan täyttöä pystyy vähän junailemaan. Leikkurilla aumasta lipattaessa pöydän täyttöön kuluu kolmesta vartista tuntiin ja satsi kestää pari päivää. Nytkin täyttöön riittää yksi traktorin, kun ajetaan kärryllä kauempaa aumatavaraa ja satsi tuupataan suoraan pötkönä pöydälle. Saman kai se ajais, jos ajelis sen apesvaunun sinne 4km päähän ja lippais tarvittavan määrän kyytiin. Navetalla sitten muut sörsselit sekaan. Tietenkin jakelis hiehoille ensin laihempaa ja sitten huomaakin, että nyt ei riitäkään raaka-aine enää normaaliin annoskokoon lehmille... Mikään menetelmä ei ole ongelmaton. Itse asiassa koko elämä on ongelmia, jotka on vain ratkaistava...
-
Ajatellu? Mitä se on? Eikun... Voiko enää vähemmällä kalustolla ruokkia, kun yhdellä traktorilla pärjää täyttöpöydän täytössä?
Siinon yks traktori liikaa.
-
Ajatellu? Mitä se on? Eikun... Voiko enää vähemmällä kalustolla ruokkia, kun yhdellä traktorilla pärjää täyttöpöydän täytössä?
Siinon yks traktori liikaa.
eikö täyttöpöydät ja matot oo kalustoo? vaikka eivät välttämättä verotuksellisesti niin muuten koneiksi lasken. jokainen "ylimääräinen" laakeri, moottori, rele, rajakatkaisin on mahdollinen vikapaikka. yleensä se vitosen laakerin särkyminen seisauttaa koko hienon systeemin..
-
Ajatellu? Mitä se on? Eikun... Voiko enää vähemmällä kalustolla ruokkia, kun yhdellä traktorilla pärjää täyttöpöydän täytössä?
Siinon yks traktori liikaa.
eikö täyttöpöydät ja matot oo kalustoo? vaikka eivät välttämättä verotuksellisesti niin muuten koneiksi lasken. jokainen "ylimääräinen" laakeri, moottori, rele, rajakatkaisin on mahdollinen vikapaikka. yleensä se vitosen laakerin särkyminen seisauttaa koko hienon systeemin..
Miten voi tuommoiseen kellonaikaan jaksaa moisesta enää...
Ei, ne on laitteistoa. Ei koneita eikä kalustoa... ;D
Mulle on aivan sama mitä ne on ja miten muut rehunsa jakelee. Mä oon ihan tyytyväinen siihen, että oon päässy käsipelillä ruokinnasta eroon ja se nyt vaan riittää mulle... tällä erää.
-
eikö täyttöpöydät ja matot oo kalustoo? vaikka eivät välttämättä verotuksellisesti niin muuten koneiksi lasken. jokainen "ylimääräinen" laakeri, moottori, rele, rajakatkaisin on mahdollinen vikapaikka. yleensä se vitosen laakerin särkyminen seisauttaa koko hienon systeemin..
Niin, entä sitten? Eikö se vähemmän hieno ydinpommin kestävä systeemi sitten seisahdu siinä vaiheessa kun siitä se viidenkympin laakeri särkyy?
Ja mitä siinä tapauksessa sitten tehdään? No, ihan sama asia kuin mitä vitosen laakerin kohdalla hienossa systeemissä: se vaihdetaan/korjataan.
TämäKIN on näitä asioita, joihin vaikuttaa omat mieltymykset. Toiset arvostavat enemmän sitä, että ruokintajärjestelmä on mahdollisimman yksinkertainen ja toimintavarma. Toiset sitten arvostavat enemmän helppoutta ja ajansäästöä, ja ovat (yleensä) valmiita jonkinasteiseen toimintavarmuuden alenemiseen sen kustannuksella. Esimerkin voisi heittää niin, että toiset haluavat käyttää puoli tuntia päivässä appeen tekoon ollen melko varmoja että se puoli tuntia aina riittää, ja toiset 10 minuuttia päivässä. Todennäköisempää on, että lyhemmän päivittäisen ajan käyttäjät sitten käyttävät enemmän aikaa huoltoon/korjauksiin. Sanomattakin lienee selvää että itse kuulun varsin mielelläni jälkimmäiseen ryhmään. Se on minun valintani, enkä sitä ole vielä kertaakaan katunut. Ja vaikka joistakin kirjoituksista voisi muuta päätellä, niin ei ne täyttöpöydät/mattoruokkijat ym automaattihärvelit kuitenkaan oo joka päivä kuralla. Ei edes joka viikko!
Oma mielipiteeni on se, että ruokinta on kuitenkin helpompi ja varmempi automatisoinnin kohde kuin lypsy muuttuvien tekijöiden määrän ollessa ruokinnassa huomattavasti pienempi. Ja kun lypsykin on onnistuneesti automatisoitu, niin mikä ettei ruokintaakin.
Mutta alkaa olemaan jo aika rankasti ohi alkuperäisen aiheen, joka nyt oli kyllä odotettavissa jo ketjun alkupäässä.
-
((( Oma mielipiteeni on se, että ruokinta on kuitenkin helpompi ja varmempi automatisoinnin kohde kuin lypsy muuttuvien tekijöiden määrän ollessa ruokinnassa huomattavasti pienempi )))
Ihan eri mieltä.
Meillä on ollut 10 vuotta sama rehunjakosysteemi. Eikä siihen ole milloinkaan ajatellut helpotusta koska se on niin helppo ilmankin. Yksi syrjähyppy oli mutta silloin huomasi miten hyvä se entinen systeemi oli.
Mutta lypsyyn kyllästyi ja aamuherätyksiin. Lypsyrobotti on helpottanut työtä ihan totaalisesti. Jos ennen lypsyyn kului päivässä 4 tuntia niin miten sen saman ajan voi säästää ruokinnassa. Ei voi edes verrata.