Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Adam Smith - 01.03.10 - klo:18:36
-
Vuoden verran on päässä itänyt ajatus ruisvehnän tai rukiin kylvöstä kokoviljasäilörehun sänkeen ja kasvuston korjuusta keväällä toukokuussa säilörehuksi. Päälle joutaisi kylvää uuden kokoviljasäilörehun tai kokeilla nurmen perustamista syysviljan kylvön kanssa yhtäaikaa. Raiheinän kylvö keväällä kokoviljan alle on ihan kannatettava ajatus, mutta ajoitukset menee todella tarkalle. Viikon myöhästyminen pääsadon korjuusta tarkoittaa sivusadon menetystä.
Onko kukaan kokeillut vastaavaa vai onko tämmönen aivan pöljä ajatus näillä leveysasteilla?
-
Yleensä tuollainen aikaisin korjattu kokoviljasäilis on ominaisuuksiltaan vain huonoa ruohoa. Ideana kyllä hyvä..
-
http://174.120.127.66/~prodairy/index.php?option=com_content&view=article&id=3668:12-month-forage-pays&catid=46:feed-and-nutrition&Itemid=72 (http://174.120.127.66/~prodairy/index.php?option=com_content&view=article&id=3668:12-month-forage-pays&catid=46:feed-and-nutrition&Itemid=72)
Tuos ny yks artikkeli, mun ajatus lähti vähän kauempaa. Mutta juuri tuo ruisvehnä olisi sellainen parempi "ruoho" ;D
-
http://174.120.127.66/~prodairy/index.php?option=com_content&view=article&id=3668:12-month-forage-pays&catid=46:feed-and-nutrition&Itemid=72 (http://174.120.127.66/~prodairy/index.php?option=com_content&view=article&id=3668:12-month-forage-pays&catid=46:feed-and-nutrition&Itemid=72)
Tuos ny yks artikkeli, mun ajatus lähti vähän kauempaa. Mutta juuri tuo ruisvehnä olisi sellainen parempi "ruoho" ;D
Unohra tua kokeilu! On testattu ja huanoks havaittu!
Ruisvehnä täytyy ehtiä normmaalin kokoviljan kurjuuastee yli tai muuto tuloo konjamiiniä lehemille!
Nurmi ei tuas kiarrokses ei normmaalivuanna ehri toiselle runtille!
-
Mikä mahtaa olla kylvö-/siemenkustannus & korjuu vs. saatavan "sadon" arvo?
Rukiin kylvö + siemen taitaa olla suorakyvönä vähintään runsaan 100€/ha + syyslannoitus.
Lisäksi pintamaa voi kasvuston alla toukokuussa olla korjuuta ajatellen kosteahkoa.
-
syyslannoituksen hoitaa herneen jättämä typpi ja sonta tarvittaessa.
Mutta mitä tarkottaa skf konjamiinilla? Tuleeko virhekäymistä? Vai onko tää sitten lajikekysymys, kun tuolla rabakon takana tykkäävät kovasti, samoin skotlannissa.
-
Kerran kävi niin eräässä talossa,että kevät -ja syysvehnän siemenet menivät sekaisin.Keväällä kylvöön meni syysvehnää.
Oras kasvoi ja kasvoi,ei pysynyt ollenkaan pystyssä.Kasvustoon tuli pelkkää lehteä.Tuloksena oli erittäin hyvät kaksi säilörehusatoa,mutta
seuraavana keväänä kasvustoa ei ollut enään riittävästi normaaliin vehnä satoon.Tämä ei ollut vastaus kysymykseen, mutta syysvehnä
olisi hyvä lisä "pikäheinää" perustaessa.
-
Keskieuroopassa on perinteinen Landsberger gemenge, jossa talviyksivuotisia (ruis, raiheinä, vehnäkin, ruisvirna, veriapila) kylvetään alkusyksystä. Siitä saa (siellä) syksyllä yhden ja keväällä toisen sadon, sitten nurin ja jotain yksivuotista perään. Rehuarvo (=valkuaispitoisuus) paranee, kun laittaa tuota ruisvirnaa mukaan. Jos saksan kieli taipuu, niin kuukkeliin esim. "landsberger gemenge" roggen futter
Petri
-
syyslannoituksen hoitaa herneen jättämä typpi ja sonta tarvittaessa.
Mutta mitä tarkottaa skf konjamiinilla? Tuleeko virhekäymistä? Vai onko tää sitten lajikekysymys, kun tuolla rabakon takana tykkäävät kovasti, samoin skotlannissa.
Aivan ! Tuloo virhekäymistä ko runsas sokuri muuttuupi konjamiiniks! Om muuto vit****** Käyttää ruakinnasa!
-
Kerran kävi niin eräässä talossa,että kevät -ja syysvehnän siemenet menivät sekaisin.Keväällä kylvöön meni syysvehnää.
Oras kasvoi ja kasvoi,ei pysynyt ollenkaan pystyssä.Kasvustoon tuli pelkkää lehteä.Tuloksena oli erittäin hyvät kaksi säilörehusatoa,mutta
seuraavana keväänä kasvustoa ei ollut enään riittävästi normaaliin vehnä satoon.Tämä ei ollut vastaus kysymykseen, mutta syysvehnä
olisi hyvä lisä "pikäheinää" perustaessa.
Tuotahan vois kokeilla ens keväänä, ku on yks jämä satsi lajiteltua syysvehnää. Mahtaisko kestää laidunnusta? ???
-
syyslannoituksen hoitaa herneen jättämä typpi ja sonta tarvittaessa.
Mutta mitä tarkottaa skf konjamiinilla? Tuleeko virhekäymistä? Vai onko tää sitten lajikekysymys, kun tuolla rabakon takana tykkäävät kovasti, samoin skotlannissa.
Tuota "konjamiinia" minäkin ihmettelen. Vuosia olen jo katsellut keväällä aikaisin pituutta venyviä ruispeltoja ja miettinyt että tuossa sitä olisi vihertävää evästä. Ja emoille tuo olisi varmasti riittävän voimakasta ruokaa.
Viime kesänä oli noilla riistakesannoilla ruista ja nurmensiementä, tarkoitus oli alunperin niitä tulevana kesänä puida tai korjata säilörehuksi ja laiduntaakin... Mutta... OLIKOS noissa lhpelloissa joku kaksivuotinen määräaika? Viime keväänä ei sellaisesta puhuttu mutta syksyllä sain jotain vinkkiä sellaisesta ???
-
Kerran kävi niin eräässä talossa,että kevät -ja syysvehnän siemenet menivät sekaisin.Keväällä kylvöön meni syysvehnää.
Oras kasvoi ja kasvoi,ei pysynyt ollenkaan pystyssä.Kasvustoon tuli pelkkää lehteä.Tuloksena oli erittäin hyvät kaksi säilörehusatoa,mutta
seuraavana keväänä kasvustoa ei ollut enään riittävästi normaaliin vehnä satoon.Tämä ei ollut vastaus kysymykseen, mutta syysvehnä
olisi hyvä lisä "pikäheinää" perustaessa.
Tuotahan vois kokeilla ens keväänä, ku on yks jämä satsi lajiteltua syysvehnää. Mahtaisko kestää laidunnusta? ???
Niin no, mullahan on ollut jo vuosia raiheinä-ruis säilörehuna ja laitumena myös.. Erittäin hyvin maistuu laitumena.. Toukokuun alussa jos kylvää niin juhannuksen jälkeen pääsee ekakerran laiduntaan..
Säilörehuna otan kaksi satoa ja laitumena/niittoruokintana 3. sato jos tarvis... Säilörehussa valkuainen 16-20% ja D 68-70.. Rehu on painavaa ja painuu tosi tiukkaan vaikka aika kevyt kone siilolla..
Esikuivatusta tarvii 2 vrk ettei lähde puristemehua, mutta täähän ei vanhene vaikka odottaa sopivaa korjuukeliä pitempäänkin..
Nää raiheinä-rukiit jätän aina talveksi "kasvamaan" eli vasta seuraavana keväänä kyntö..Kertaakaan vielä ei ole alkanut keväällä vihertää,senverta tehokasta on talvituho..ei tarvii ronruppia.. ;D
Ruista on ollut myös timotei-nurmen suojaviljana.. seuraavana vuonna kesäkuun puolesvälin oli ruis jo reilun metrin mittaista, eli liian kortista säilörehuksi..puintiinkin jätin pienen koealan ja oisko n. 3ton/ha lähtenyt kun lannoitus ei ollut kovin kummoinen..
-
Vuoden verran on päässä itänyt ajatus ruisvehnän tai rukiin kylvöstä kokoviljasäilörehun sänkeen ja kasvuston korjuusta keväällä toukokuussa säilörehuksi. Päälle joutaisi kylvää uuden kokoviljasäilörehun tai kokeilla nurmen perustamista syysviljan kylvön kanssa yhtäaikaa. Raiheinän kylvö keväällä kokoviljan alle on ihan kannatettava ajatus, mutta ajoitukset menee todella tarkalle. Viikon myöhästyminen pääsadon korjuusta tarkoittaa sivusadon menetystä.
Onko kukaan kokeillut vastaavaa vai onko tämmönen aivan pöljä ajatus näillä leveysasteilla?
Ajatuksena uusi kylvää syysviljaa syksyllä ja korjata keväällä kokoviljasäilörehuksi.
Joskus oli tutkimus että syysvehnä olisi hyvä kokoviljasäilörehuna, jos kylvää keväällä.
-
Näillä Huittisten leveysasteilla talvituhot verottavat satoa. Pelto pitäisi muotoilla niin hyvin, ettei siinä vesi seiso. Sopivana syksynä etanatkin on uhka. Yhtenä syksynä söivät aari kaupalla.
Yksi vaihtoehto voisi olla kevätruis. Sen alkukehitys on erittäin nopeaa ja se melko vaatimaton kasvi. Naapurissa (luomu) kylvivät kesäkuun alussa kevätruista ja italian raiheinää, joka korjattiin vihantana elokuun alussa. Kasvusto oli melkein 1,5 - 2m pitkää. Syksyllä siitä oli tarkoitus kerätä vielä raiheinä sato. Samalla kaavalla voisi ajatella, että kylväisi kevätrukiin toukokuun alussa (voi kylvää kymääkin maahan) ja korjaisi heinäkuussa vihantana. Silloin raiheinälle jäisi aikaa kehittää syyssato.
-
Miten olisi muuten sokerijuurikas?
Naatit erikseen, juurikkaat erikseen. Koneita ja kalustoa saisi "pilkkahinnalla" Salon suunnalta. Muusaisi jurtit mössöksi siiloon ja hapolla hiljaiseksi. Voisi olla kovaa evästä lehmille tai sitten 100 000 litraa pahaa kiljua esim. anopin 80- vuotisjuhliin.
-
Miten olisi muuten sokerijuurikas?
Naatit erikseen, juurikkaat erikseen. Koneita ja kalustoa saisi "pilkkahinnalla" Salon suunnalta. Muusaisi jurtit mössöksi siiloon ja hapolla hiljaiseksi. Voisi olla kovaa evästä lehmille tai sitten 100 000 litraa pahaa kiljua esim. anopin 80- vuotisjuhliin.
Kaksoissilppurilla naatit aumaan ja juurikkaat sellaisenaan pakkassuojaan jos sattuu olla. Murrskaus sitten ennen ruokintaa. Onkohan naattien kuiva-aine oikein jotain päälle 10% jos oikein muistan, maidon kun on 13 niin voi kuvitella jotain nestettä kertyvän aluksi...
Porkkanaa olen joskus miettinyt ja lanttua mutta tuo sokerijuurikas voisi olla myös mahdollinen. Edellytys on tietysti että saa pienillä kuluilla paljon tukia muuten ei ole kannatusta :-[
-
Kerran kävi niin eräässä talossa,että kevät -ja syysvehnän siemenet menivät sekaisin.Keväällä kylvöön meni syysvehnää.
Oras kasvoi ja kasvoi,ei pysynyt ollenkaan pystyssä.Kasvustoon tuli pelkkää lehteä.Tuloksena oli erittäin hyvät kaksi säilörehusatoa,mutta
seuraavana keväänä kasvustoa ei ollut enään riittävästi normaaliin vehnä satoon.Tämä ei ollut vastaus kysymykseen, mutta syysvehnä
olisi hyvä lisä "pikäheinää" perustaessa.
Tuotahan vois kokeilla ens keväänä, ku on yks jämä satsi lajiteltua syysvehnää. Mahtaisko kestää laidunnusta? ???
Niin no, mullahan on ollut jo vuosia raiheinä-ruis säilörehuna ja laitumena myös.. Erittäin hyvin maistuu laitumena.. Toukokuun alussa jos kylvää niin juhannuksen jälkeen pääsee ekakerran laiduntaan..
Säilörehuna otan kaksi satoa ja laitumena/niittoruokintana 3. sato jos tarvis... Säilörehussa valkuainen 16-20% ja D 68-70.. Rehu on painavaa ja painuu tosi tiukkaan vaikka aika kevyt kone siilolla..
Esikuivatusta tarvii 2 vrk ettei lähde puristemehua, mutta täähän ei vanhene vaikka odottaa sopivaa korjuukeliä pitempäänkin..
Nää raiheinä-rukiit jätän aina talveksi "kasvamaan" eli vasta seuraavana keväänä kyntö..Kertaakaan vielä ei ole alkanut keväällä vihertää,senverta tehokasta on talvituho..ei tarvii ronruppia.. ;D
Ruista on ollut myös timotei-nurmen suojaviljana.. seuraavana vuonna kesäkuun puolesvälin oli ruis jo reilun metrin mittaista, eli liian kortista säilörehuksi..puintiinkin jätin pienen koealan ja oisko n. 3ton/ha lähtenyt kun lannoitus ei ollut kovin kummoinen..
Mitäs jos sen olisi tehnyt hiehoille mahantäytteeksi, köyhänmiehen apetta..
Mitäs jos kylväisi kevätrukiin suojaviljaksi, tekis sen sit säilörehuksi heinä-elokuu vaihteessa?
Ite yleensä teen vihantakauraan, tuleepi hyvää märehdittävää hiehoille D-62 10-12%valkuaasella.. Ja kaisse lehmilenki pötsille hyvää tekee kun sitä joskus niillekki tarjoilee. Jotku tekee vihantaohraa, onnistumisesta ei sen parempaa tietoo..
-
Kerran kävi niin eräässä talossa,että kevät -ja syysvehnän siemenet menivät sekaisin.Keväällä kylvöön meni syysvehnää.
Oras kasvoi ja kasvoi,ei pysynyt ollenkaan pystyssä.Kasvustoon tuli pelkkää lehteä.Tuloksena oli erittäin hyvät kaksi säilörehusatoa,mutta
seuraavana keväänä kasvustoa ei ollut enään riittävästi normaaliin vehnä satoon.Tämä ei ollut vastaus kysymykseen, mutta syysvehnä
olisi hyvä lisä "pikäheinää" perustaessa.
Tuotahan vois kokeilla ens keväänä, ku on yks jämä satsi lajiteltua syysvehnää. Mahtaisko kestää laidunnusta? ???
Niin no, mullahan on ollut jo vuosia raiheinä-ruis säilörehuna ja laitumena myös.. Erittäin hyvin maistuu laitumena.. Toukokuun alussa jos kylvää niin juhannuksen jälkeen pääsee ekakerran laiduntaan..
Säilörehuna otan kaksi satoa ja laitumena/niittoruokintana 3. sato jos tarvis... Säilörehussa valkuainen 16-20% ja D 68-70.. Rehu on painavaa ja painuu tosi tiukkaan vaikka aika kevyt kone siilolla..
Esikuivatusta tarvii 2 vrk ettei lähde puristemehua, mutta täähän ei vanhene vaikka odottaa sopivaa korjuukeliä pitempäänkin..
Nää raiheinä-rukiit jätän aina talveksi "kasvamaan" eli vasta seuraavana keväänä kyntö..Kertaakaan vielä ei ole alkanut keväällä vihertää,senverta tehokasta on talvituho..ei tarvii ronruppia.. ;D
Ruista on ollut myös timotei-nurmen suojaviljana.. seuraavana vuonna kesäkuun puolesvälin oli ruis jo reilun metrin mittaista, eli liian kortista säilörehuksi..puintiinkin jätin pienen koealan ja oisko n. 3ton/ha lähtenyt kun lannoitus ei ollut kovin kummoinen..
Mitäs jos sen olisi tehnyt hiehoille mahantäytteeksi, köyhänmiehen apetta..
Mitäs jos kylväisi kevätrukiin suojaviljaksi, tekis sen sit säilörehuksi heinä-elokuu vaihteessa?
Ite yleensä teen vihantakauraan, tuleepi hyvää märehdittävää hiehoille D-62 10-12%valkuaasella.. Ja kaisse lehmilenki pötsille hyvää tekee kun sitä joskus niillekki tarjoilee. Jotku tekee vihantaohraa, onnistumisesta ei sen parempaa tietoo..
Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää. Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.
-
Kaksoissilppurilla naatit aumaan ja juurikkaat sellaisenaan pakkassuojaan jos sattuu olla. Murrskaus sitten ennen ruokintaa. Onkohan naattien kuiva-aine oikein jotain päälle 10% jos oikein muistan, maidon kun on 13 niin voi kuvitella jotain nestettä kertyvän aluksi...
Porkkanaa olen joskus miettinyt ja lanttua mutta tuo sokerijuurikas voisi olla myös mahdollinen. Edellytys on tietysti että saa pienillä kuluilla paljon tukia muuten ei ole kannatusta :-[
SJ-tuet edellyttää sopimusta sucrokselle paitsi lisäosa joka tulee v. 2006 sokerikiintiön perusteella... Eikä ihan pienillä kuluilla saa edes satoa aikaiseksi...
-
Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää. Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.
Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.
-
Kaksoissilppurilla naatit aumaan ja juurikkaat sellaisenaan pakkassuojaan jos sattuu olla. Murrskaus sitten ennen ruokintaa. Onkohan naattien kuiva-aine oikein jotain päälle 10% jos oikein muistan, maidon kun on 13 niin voi kuvitella jotain nestettä kertyvän aluksi...
Porkkanaa olen joskus miettinyt ja lanttua mutta tuo sokerijuurikas voisi olla myös mahdollinen. Edellytys on tietysti että saa pienillä kuluilla paljon tukia muuten ei ole kannatusta :-[
SJ-tuet edellyttää sopimusta sucrokselle paitsi lisäosa joka tulee v. 2006 sokerikiintiön perusteella... Eikä ihan pienillä kuluilla saa edes satoa aikaiseksi...
Isot kulut ovat vain rehvastelun aihe, eivät hidaste ;D
-
Miten olisi muuten sokerijuurikas?
Naatit erikseen, juurikkaat erikseen. Koneita ja kalustoa saisi "pilkkahinnalla" Salon suunnalta. Muusaisi jurtit mössöksi siiloon ja hapolla hiljaiseksi. Voisi olla kovaa evästä lehmille tai sitten 100 000 litraa pahaa kiljua esim. anopin 80- vuotisjuhliin.
Kaksoissilppurilla naatit aumaan ja juurikkaat sellaisenaan pakkassuojaan jos sattuu olla. Murrskaus sitten ennen ruokintaa. Onkohan naattien kuiva-aine oikein jotain päälle 10% jos oikein muistan, maidon kun on 13 niin voi kuvitella jotain nestettä kertyvän aluksi...
Porkkanaa olen joskus miettinyt ja lanttua mutta tuo sokerijuurikas voisi olla myös mahdollinen. Edellytys on tietysti että saa pienillä kuluilla paljon tukia muuten ei ole kannatusta :-[
Ei kun vanhoja miehiä haastattelemaan, ei siitä vielä niin kauhean kauaa ole kun rehujuurikasta, naurista eli turnipsia, porkkanaa, lanttua ja perunaa on viljelty yleisesti ihan rehutarkoituksessa. Sadon tuottokyky on aikanaan ollut viljoihin ja kylvöheiniin verrattuna ihan omaa luokkaansa, tosin vaateliasiin kasveihin on varmaan panostettukin enemmän.
Näistä löytyy vanhoista maanviljelysoppikirjoista aika paljon juttua.
Jäi kyllä mietityttämään juurikasvien mukana nouseva multa, onko siitä suuresti haittaa?
Nykyisin tarvittavien tilakohtaisten määrien peseminen aikalailla hankala homma..
Rikkakasvien torjuntakin lienee kohtuullisen kallista..
-
Miten olisi muuten sokerijuurikas?
Naatit erikseen, juurikkaat erikseen. Koneita ja kalustoa saisi "pilkkahinnalla" Salon suunnalta. Muusaisi jurtit mössöksi siiloon ja hapolla hiljaiseksi. Voisi olla kovaa evästä lehmille tai sitten 100 000 litraa pahaa kiljua esim. anopin 80- vuotisjuhliin.
Kaksoissilppurilla naatit aumaan ja juurikkaat sellaisenaan pakkassuojaan jos sattuu olla. Murrskaus sitten ennen ruokintaa. Onkohan naattien kuiva-aine oikein jotain päälle 10% jos oikein muistan, maidon kun on 13 niin voi kuvitella jotain nestettä kertyvän aluksi...
Porkkanaa olen joskus miettinyt ja lanttua mutta tuo sokerijuurikas voisi olla myös mahdollinen. Edellytys on tietysti että saa pienillä kuluilla paljon tukia muuten ei ole kannatusta :-[
Ei kun vanhoja miehiä haastattelemaan, ei siitä vielä niin kauhean kauaa ole kun rehujuurikasta, naurista eli turnipsia, porkkanaa, lanttua ja perunaa on viljelty yleisesti ihan rehutarkoituksessa. Sadon tuottokyky on aikanaan ollut viljoihin ja kylvöheiniin verrattuna ihan omaa luokkaansa, tosin vaateliasiin kasveihin on varmaan panostettukin enemmän.
Näistä löytyy vanhoista maanviljelysoppikirjoista aika paljon juttua.
Jäi kyllä mietityttämään juurikasvien mukana nouseva multa, onko siitä suuresti haittaa?
Nykyisin tarvittavien tilakohtaisten määrien peseminen aikalailla hankala homma..
Rikkakasvien torjuntakin lienee kohtuullisen kallista..
Tanskalaisten näkemys juurikkaista oli noin kymmenen vuotta sitten seuraava (+ ja - tilasto):
+ voi lannoitaa reilusti karjanlannalla, noin 60 tn kuivalantaa/ha
+ suuri rehuyksikkösato/ha
+ naatit aumaan, ovat syötettäviä vielä seuraavana kesänä
+ juurikkaat aumaan, olkia ja muovia pakkassuojaksi
- maissin viljelyä pidettiin seksikkäämpänä
Suomalaisen harjoittelijan näkemykset juurikkaisiin noin kymmenen vuotta sitten (+ ja - tilasto):
- juurikasaumasta piti erotella talikolla olkea pois juurikkaiden seasta
- auman pohjasta nousi kuormatessa kauhaan kiviä ja maata juurikkaiden mukana JF:n ypv:hen, tai jos ei noussut maata mukaan, olivat alimmat juurikkaat pirun tiukassa kaivaa talikolla irti
- kiviä oli paljon juurikkaiden mukana, tukkivat juurikassilppuria navetalla
- juurikkaan palat tukkivat kiskoruokkijan jauhopuolen kerran viikossa
- naattiauman kuorimen ei ollut mukavaan kun kasaan painui nilkkoja myöten
+ juurikkaiden syöttäminen loppui juhannuksen paikkeilla, kun juurikkaat loppuivat
-
Miten olisi muuten sokerijuurikas?
Naatit erikseen, juurikkaat erikseen. Koneita ja kalustoa saisi "pilkkahinnalla" Salon suunnalta. Muusaisi jurtit mössöksi siiloon ja hapolla hiljaiseksi. Voisi olla kovaa evästä lehmille tai sitten 100 000 litraa pahaa kiljua esim. anopin 80- vuotisjuhliin.
Kaksoissilppurilla naatit aumaan ja juurikkaat sellaisenaan pakkassuojaan jos sattuu olla. Murrskaus sitten ennen ruokintaa. Onkohan naattien kuiva-aine oikein jotain päälle 10% jos oikein muistan, maidon kun on 13 niin voi kuvitella jotain nestettä kertyvän aluksi...
Porkkanaa olen joskus miettinyt ja lanttua mutta tuo sokerijuurikas voisi olla myös mahdollinen. Edellytys on tietysti että saa pienillä kuluilla paljon tukia muuten ei ole kannatusta :-[
Ei kun vanhoja miehiä haastattelemaan, ei siitä vielä niin kauhean kauaa ole kun rehujuurikasta, naurista eli turnipsia, porkkanaa, lanttua ja perunaa on viljelty yleisesti ihan rehutarkoituksessa. Sadon tuottokyky on aikanaan ollut viljoihin ja kylvöheiniin verrattuna ihan omaa luokkaansa, tosin vaateliasiin kasveihin on varmaan panostettukin enemmän.
Näistä löytyy vanhoista maanviljelysoppikirjoista aika paljon juttua.
Jäi kyllä mietityttämään juurikasvien mukana nouseva multa, onko siitä suuresti haittaa?
Nykyisin tarvittavien tilakohtaisten määrien peseminen aikalailla hankala homma..
Rikkakasvien torjuntakin lienee kohtuullisen kallista..
Mullasta jos se on vähänkään kuivaa ja sitä on vaan vähän on vaan hyötyä. Rikkakasveja kurittaa jos on aluskasvina raiheinää, voi kyllä kurittaa viljelykasviakin.
-
Juurikkaiden pesu ei ole ehkä ongelma. Se on mahdollista tehdä vaikka Keenanin vaunulla. Esimerkiksi. Voisi kuvitella, että juurikkaiden muusaaminen ja hapottaminen laakasiiloon voisi ehkä toimia. Kallista puuhaa.
Jurttia taitaa tulla sellaiset 40 000/ha (hyvä viljelijä Vampulassa, jossa on by the way, tämänkin homman Suomen ennätys) ja naatit päälle. Ei tuo kuiva-ainesato ehkä mikään mahdoton ole muillakaan kasveilla.
Taitaisi peruna olla halvempi ja varmempi ::)
-
Juurikkaan käsittelyyn:
http://www.youtube.com/watch?v=iqrGXoHcWGo
Tää tekee myös sitä pyöröpaalileikkuria (mikä on Suomeenkin kopioitu) ja käärijää... Jokos on maahantuojaa ::)
-
Peruna olis varmasti parahin ja helpoin toteuttaa.. Meinaan notta heleppo viljellä, vaatimaton kasvi ja istutus ja korjuukalustoa saatavilla. jos pitää viljelykierron järjellisenä niin ei tartte juurikaa ruiskutella, muutaku mcpa.lla savikkaat pois. Mutta mitenkäs se säilöntä? Vai moittiiko ayshire jos perunat appeessa maistuvat makealle?
Kas kun eivät perunasta sitä polttoaine etanolia tee, vaan tarttee olla ohraa.. Nottatuota yhtäkkiä luulis että samalta alata, ja pienemmillä kuluilla sais enemmän litroja ku ohrasta. Tässä käytössähän perunan laadulla, koolla ja muodolla ei ole merkitystä... Kun perunaa pussitetaan kauppoja varten, niin kuinka mihin ne lajittelu jäteet menee? Kompostiinko? Vai onko niinpaljon apetiloja järkevän matkan päässä lajitelupaikasta että saavat sinne hukattua ne isot/pienet/väärän muotoiset perunat..
Prorahastuksen neuvoja oli sitämieltä että peruna ei olisi mitää hyvää ruokaa.. Samaan kastiin oli laittamassa muutkin juurekset.. Kuinkahan hyvin ne Suomen Rehun konsultit on sanu niille menneen asian perille? notta älä itse te mitään, osta vain teollisia rehuja..
-
Juurikkaiden pesu ei ole ehkä ongelma. Se on mahdollista tehdä vaikka Keenanin vaunulla. Esimerkiksi. Voisi kuvitella, että juurikkaiden muusaaminen ja hapottaminen laakasiiloon voisi ehkä toimia. Kallista puuhaa.
Jurttia taitaa tulla sellaiset 40 000/ha (hyvä viljelijä Vampulassa, jossa on by the way, tämänkin homman Suomen ennätys) ja naatit päälle. Ei tuo kuiva-ainesato ehkä mikään mahdoton ole muillakaan kasveilla.
Taitaisi peruna olla halvempi ja varmempi ::)
Jossain Irlantilaisessa vaunussa on juurikasrumpu perässä, jossa jurtit jauhetaan muun appeen joukkoon. Oli aikanaan vaihtoehtona Redrockille, mutta niillä oli laajempi valikoima, joten päädyttiin niihin.
Tuossahan tuo onkin... http://www.hispec.net/html/wca.html (http://www.hispec.net/html/wca.html)
-
Muut juurekset koostumukseltaan luultavasti parempia kun peruna.
-
Peruna olis varmasti parahin ja helpoin toteuttaa.. Meinaan notta heleppo viljellä, vaatimaton kasvi ja istutus ja korjuukalustoa saatavilla. jos pitää viljelykierron järjellisenä niin ei tartte juurikaa ruiskutella, muutaku mcpa.lla savikkaat pois.
Kun perunaa pussitetaan kauppoja varten, niin kuinka mihin ne lajittelu jäteet menee? Kompostiinko? Vai onko niinpaljon apetiloja järkevän matkan päässä lajitelupaikasta että saavat sinne hukattua ne isot/pienet/väärän muotoiset perunat..
Helppo,vaatimaton ja tuottaa = Mahdoton yhtälö,ainakin kun katsoo täkäläisiä pottufarmareita. Tonnit ei tuu ilmaiseksi. Toki jonkun 15-25tonnia saisi hehtaarilta helpollakin mutta panostamalla samalta alalta tuplasato :)
Lajittelujätteet menee venäjälle,ne jotka ei kelpaa enää sinnekään,menee appeeseen mullitiloille. Pesujätteet ym. onkin sitten ongelmajätettä, uutismaalle tms. hyvää lannoitetta. Peruna ei oo hääviä evästä mulleillekaan ???
-
Peruna olis varmasti parahin ja helpoin toteuttaa.. Meinaan notta heleppo viljellä, vaatimaton kasvi ja istutus ja korjuukalustoa saatavilla. jos pitää viljelykierron järjellisenä niin ei tartte juurikaa ruiskutella, muutaku mcpa.lla savikkaat pois.
Kun perunaa pussitetaan kauppoja varten, niin kuinka mihin ne lajittelu jäteet menee? Kompostiinko? Vai onko niinpaljon apetiloja järkevän matkan päässä lajitelupaikasta että saavat sinne hukattua ne isot/pienet/väärän muotoiset perunat..
Helppo,vaatimaton ja tuottaa = Mahdoton yhtälö,ainakin kun katsoo täkäläisiä pottufarmareita. Tonnit ei tuu ilmaiseksi. Toki jonkun 15-25tonnia saisi hehtaarilta helpollakin mutta panostamalla samalta alalta tuplasato :)
Lajittelujätteet menee venäjälle,ne jotka ei kelpaa enää sinnekään,menee appeeseen mullitiloille. Pesujätteet ym. onkin sitten ongelmajätettä, uutismaalle tms. hyvää lannoitetta. Peruna ei oo hääviä evästä mulleillekaan ???
häh? reiruhun kakkaa, reiraa maan, automaattikoneella istuttaa ja haraa jos on oikee kovalla päällä, ja site niittää rikkaruohot kemiallisesti. Tokkopa se mitää virus tai ruttomyrkkyjä tarvittoo.. jos ei oo lähimanin perunaa muilla ja ittellä viljely kierto kunnossa eikä istuta millää sertifioidulla. Kai sieltä jonkunverran tonneja tulee.. Nostamises on kyllä oma vaivansa...
-
Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää. Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.
Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.
paalitouhuus ohra hakkaa kauran 6-0 maittavuudes ja säilyvyydes kaura kasvaa TYPELLÄ liian sakiaksi ja paksuvartista
-
Mulla oli parina vuonna ruisvehnää, sato oli hyvämutta torajyvää rupes tulemaan joukkoon joten käyttö eläimille pikkaisen vaikeeta. Lajike oli muistaakseni Moreno tai jotai sinne päin. Eli myöhäisempi kuin muutkaan viljeltävät kasvit. Tosin sakoa ei paljon kertynyt mut eihän sitä eläimen ruuassa tarttekaan olla. Torajyvä on paha jos sitä tulee.
-
Mulla oli parina vuonna ruisvehnää, sato oli hyvämutta torajyvää rupes tulemaan joukkoon joten käyttö eläimille pikkaisen vaikeeta. Lajike oli muistaakseni Moreno tai jotai sinne päin. Eli myöhäisempi kuin muutkaan viljeltävät kasvit. Tosin sakoa ei paljon kertynyt mut eihän sitä eläimen ruuassa tarttekaan olla. Torajyvä on paha jos sitä tulee.
Torajyvillä saa hyvät tripit. Missä vaiheessa jyvät alkoivat torailla? Näitkö niitä jo maitotuleentumisasteella?
-
Mulla oli parina vuonna ruisvehnää, sato oli hyvämutta torajyvää rupes tulemaan joukkoon joten käyttö eläimille pikkaisen vaikeeta. Lajike oli muistaakseni Moreno tai jotai sinne päin. Eli myöhäisempi kuin muutkaan viljeltävät kasvit. Tosin sakoa ei paljon kertynyt mut eihän sitä eläimen ruuassa tarttekaan olla. Torajyvä on paha jos sitä tulee.
Tässä keississä ruisvehnästä otetaan lehtisato toukokuun lopulla. Tähkimään ei pääse.
-
Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää. Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.
Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.
paalitouhuus ohra hakkaa kauran 6-0 maittavuudes ja säilyvyydes kaura kasvaa TYPELLÄ liian sakiaksi ja paksuvartista
Omien kokemusten perusteella ohra on todella ylivoimainen paaleissa ja aumassa.
-
Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää. Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.
Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.
paalitouhuus ohra hakkaa kauran 6-0 maittavuudes ja säilyvyydes kaura kasvaa TYPELLÄ liian sakiaksi ja paksuvartista
Omien kokemusten perusteella ohra on todella ylivoimainen paaleissa ja aumassa.
piikit vähä ahistaa lehmillä mutta hyvänä lisänä menöö...
-
Miten olisi muuten sokerijuurikas?
Naatit erikseen, juurikkaat erikseen. Koneita ja kalustoa saisi "pilkkahinnalla" Salon suunnalta. Muusaisi jurtit mössöksi siiloon ja hapolla hiljaiseksi. Voisi olla kovaa evästä lehmille tai sitten 100 000 litraa pahaa kiljua esim. anopin 80- vuotisjuhliin.
Sokerijuurikkaan juuren ry sato on yli 10000 ry/ha ja naatin n 1500. Olen syöttänyt kiintiönylitysjuurikasta lehmille ihan hyvin tuloksin. Aumassa onnistui säilytys ainakin tammikuun lopulle. Juurikkaat menivät kokonaisina apemyllystä läpi ja lehmät ronksuttivat ne pieniksi.
-
Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää. Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.
Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.
paalitouhuus ohra hakkaa kauran 6-0 maittavuudes ja säilyvyydes kaura kasvaa TYPELLÄ liian sakiaksi ja paksuvartista
Paalissa minunkin ohrat ja kaurat oli. Kaura vaan maittoi jostain syystä paremmin. ???
-
vieläköös joku ammonoi ?
Olkea siis
::)
-
vieläköös joku ammonoi ?
Olkea siis
::)
Ureaa käytetään valistuneilla apetiloilla. Erilliseen ammonointiin en ole törmännyt itse ainakaan viiteen vuoteen.
-
Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää. Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.
Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.
Meillä on tälläkin hetkellä syötössä vihantana korjattua ohraa ja hyvin kelpaa hiehoille ja umppareille. Nyt joukkoon laitetaan vielä olkea lisäksi, kun meinaa olla rehut kortilla. Suojavilja kylvetään 30 kg nurmiseosta ja 100 kg ohraa, siitä sitten korjataan vihantarehu, kun ohra tulee tähkälle. Toinen sato onkin jo paremmin heinää.
-
Vihantaohra kovaa evästä ja säilyy hyvin. Jos tarvetta sellaiselle niin kannattaa kokeilla myös kevätvehnää. Sen siemenenkään kanssa ei ole nuukaa jos joka tapauksessa tehdään rehuksi, summittaisen itävyyden perusteella suoraan laarista niin paljon että riittää.
Maittavuudessa vihantakaura hakkasi ohran 6-0.
Meillä on tälläkin hetkellä syötössä vihantana korjattua ohraa ja hyvin kelpaa hiehoille ja umppareille. Nyt joukkoon laitetaan vielä olkea lisäksi, kun meinaa olla rehut kortilla. Suojavilja kylvetään 30 kg nurmiseosta ja 100 kg ohraa, siitä sitten korjataan vihantarehu, kun ohra tulee tähkälle. Toinen sato onkin jo paremmin heinää.
tohon viälä kilo raiheinää mausteeksi
-
Loimaalla muinoin harjoittelijan kuivuritoiminnan ansiosta kylvetttiin kevätvehnä-syysvehnä -seosta ja alle timoteita. Kaikki kolme sorttia korjattiin puimalla eri vuosina. Käsittääkseni tätä Antti-vehnää kylvettiin varta vasten seuraavina vuosina. Savimaalla heinänsiemen usein itää joskus toisella kertaa kuin kylvöviikolla, tuossa systeemissä siihen oli aikaa.
Huoltovarmuuden kannalta MTT teki kokeita ja laskelmia jurtti+naattisäilörehuista, yhtenä versiona etanoliksi käyttäen. Kovia satoja siitä saadaan.
Yksi kaveri aitasi jurttimaat noston jälkeen emolehmille, lehmä/ha tiheydellä ei ennen joulua tarvinnut muuta kuin vettä, kivennäistä ja olkea lisäksi. Siis naatti ja jurtti oli ajettu pois, listintätumppeja ja muuta maahan karissutta söivät. Itse kippailin näihin aikoihin aumasta haettua lanttua emojen talvilaitumelle. Kulkivat vielä keväällä naama savessa etsien herkkuja, oli sitten haluttua tavaraa. Eiköhän ne hoitaisi koko sadonkorjuun ihan itse, vaikka kaistasyöttönä etenisi pitkin alkutalvea.
Porkkanankuorta syötin appeessa muutaman miljoona kiloa sonneille. kuiva-ainetta vajaa 10%, valkuaista ei käytännössä lainkaan, 42% ka:sta sokereita. Saahan sen toimimaan kun koko rehustuksen räätälöi sen ympärille. Eli kuivaa, sokeritonta, tärkkelyksetöntä, valkuaispitoista, korttakin.
-
Tuossa mietin että mitä jos juurikkaat nostettaisiin listimättöminä ja ajettaisiin koko juuri ja naattisato sekaisin murskaimen läpi aumaan, laakasiiloon tms..
Mahtaisiko tulla ongelmia säilymisen kanssa?
-
Tuossa mietin että mitä jos juurikkaat nostettaisiin listimättöminä ja ajettaisiin koko juuri ja naattisato sekaisin murskaimen läpi aumaan, laakasiiloon tms..
Mahtaisiko tulla ongelmia säilymisen kanssa?
Ehkä mukana nouseva kura toisi ne ongelmat.
-
Klikkaa tuosta Powerpointti Silage of fodder beets...: http://www.thyregod.com/defaulteng.asp
-
Tuossa mietin että mitä jos juurikkaat nostettaisiin listimättöminä ja ajettaisiin koko juuri ja naattisato sekaisin murskaimen läpi aumaan, laakasiiloon tms..
Mahtaisiko tulla ongelmia säilymisen kanssa?
Ei.
-
Muutama vuosi takaperin tein tämmöisen tempun joka vieläpä onnistui hyvin:oli aikainen kevät ja säilörehun korjuu oli aikaisin,sitten lietettä ,aurasin pellon ja kylvin ohran suoja viljana juhannus aaton aattona.Ohra ehti hyvin litistykseen ja oljet paalasin hiehoille appeeseen ja seuraavana keväänä oli
hyvä uusi nurmi taas,lähti aika paljon tonneja hehtaarilta.Elikkä samana vuonna yksi säilörehu ja ohra sato.
-
Toukokuun puolessa välissä kylvetyt syysvehnät on nyt nätisti pensoneet rivivälit umpeen (25cm). Kasvusto on 20-30cm korkeaa. Viljavantailla samalla vedolla kylvetyt italian raiheinät on about saman mittaisia. Ainakaan tämän kevään perusteella en satsaisi syysvehnään jos on tarkoitus saada aikaista satoa. Kevätruis voisi olla ratkaisu...
-
Ainakaan tämän kevään perusteella en satsaisi syysvehnään jos on tarkoitus saada aikaista satoa. Kevätruis voisi olla ratkaisu...
Eikun syysruis, kylvettynä edellisenä syksynä.
Petri
-
Ainakaan tämän kevään perusteella en satsaisi syysvehnään jos on tarkoitus saada aikaista satoa. Kevätruis voisi olla ratkaisu...
Eikun syysruis, kylvettynä edellisenä syksynä.
Petri
Tästä on kiistelty jo ketjun alkupäässä. Toki jos on yhtä hyviä talvia kuin viime talvi oli, niin syysruis on hyvä. Kevätrukiilla ei ole talvi tuhoja ja aikaismpien vuosien viljely muistiinpanojen perusteella olen kesäkuun toisella viikolla ruiskuttanut kasvunsääteen lippulehdelle, joten massaa on ihan eri määrä kuin muilla keväällä kylvetyillä.
-
syyslannoituksen hoitaa herneen jättämä typpi ja sonta tarvittaessa.
Mutta mitä tarkottaa skf konjamiinilla? Tuleeko virhekäymistä? Vai onko tää sitten lajikekysymys, kun tuolla rabakon takana tykkäävät kovasti, samoin skotlannissa.
Tuota "konjamiinia" minäkin ihmettelen. Vuosia olen jo katsellut keväällä aikaisin pituutta venyviä ruispeltoja ja miettinyt että tuossa sitä olisi vihertävää evästä. Ja emoille tuo olisi varmasti riittävän voimakasta ruokaa.
Viime kesänä oli noilla riistakesannoilla ruista ja nurmensiementä, tarkoitus oli alunperin niitä tulevana kesänä puida tai korjata säilörehuksi ja laiduntaakin... Mutta... OLIKOS noissa lhpelloissa joku kaksivuotinen määräaika? Viime keväänä ei sellaisesta puhuttu mutta syksyllä sain jotain vinkkiä sellaisesta ???
Nyt on ruis puolitoistametristä eikä kovin tiheetäkään. Metriä korkea timoteipuna-apilavilliheinä joka paikassa :-[ :-[ :-[ :-[ Pitääköhän kai sen rukiin taikinalla olla ennen kun saa korjata? Rukiina kun on tuo ilmoitettu tukihakemuksen yhteydessä. Ja alaakin on. :-\
-
Viime vuodelle en onnistunut saamaan siementä ja muutenkin erinnäiset jutut hillitsi kaikenlaista kokeíluintoa. Nyt on kuitenkin pari tonnia ruisvehnän siementä tulossa ( ei hajuakaan lajikkeesta) ja jonkinlainen koe on tarkoitus järjestää.
-
Peruna olis varmasti parahin ja helpoin toteuttaa.. Meinaan notta heleppo viljellä, vaatimaton kasvi ja istutus ja korjuukalustoa saatavilla.
Pakko tarttua tähän vanhaan kommenttiin!
Helppoahan se on ku kuivaheinän teko sateisena kesänä. Nykyään ei ilman aukotonta ruttotorjuntaa tartte paljon satoa odottaa. Normikesänä 5xruttoruiskutus+2xrikkaruiskutus. Hankalina ruttovuosina ajetaan sitten 7-8 kertaa pellot läpi pelkästään ruttoruiskutuksina... Ruttohan ei pääosin tule saastuneesta siemenestä vaan ilmatartuntana. Nykyään suomessa on jo myös talvehtivia kantoja jotka aiheuttavat ns. maatartuntaa. Vaikkei niillä kulmilla olisi ikinä perunaa viljelty ja vaikka siemen olisi ehdottoman puhdasta niin se ei vaadi kun sopivat idänpuoleiset ilmavirtaukset siinä heinäkuulla ja perunasato kuihtuu viikossa sinne 5000kg/ha tasoon...
-
Viime vuodelle en onnistunut saamaan siementä ja muutenkin erinnäiset jutut hillitsi kaikenlaista kokeíluintoa. Nyt on kuitenkin pari tonnia ruisvehnän siementä tulossa ( ei hajuakaan lajikkeesta) ja jonkinlainen koe on tarkoitus järjestää.
No miten siinä sitten kävi?
-
Siinä kävi niin, ettei siemeniä koskaan tullut.