Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Teroman - 11.02.10 - klo:08:52
-
Oletko Luomu vaiko Kemikaali viljelijä ?
Millä perustelet aikanaan tekemäsi valinnan ja oletko harkinnut vaihtoa tai välimaastoa ?
::)
-
Luomu..viljanhinta suossa ,niinpä täällä c2 alueella, kun sadotkin on keskimäärin 3000 luokkaa menisi kaikki viljatulot apupaskaan ja myrkkyihin joten pitkällisen harkinnan tuloksena siirryttiin luomuun.
-
Luomu vuodesta 1995. Syy: parempi kate. Ei se sen kummempaa.
Jos hinnat laskevat toi "välimaasto" sattaa olla ihan mielyttävä vaihtoehto. Nurmi kasvaa ihan hyvin vain puna-apilan avulla, viljalla laitettaisi vähän typpeä ja sitt sais käyttää Round-Up:ia. Mutta niin kauan kun hinnat ovat nykytasolla jatketaan luomujunalla.
-
Luomuun menossa.... Kunhan saa ensin kaiken varastossa olleen Kemiralaisen käytettyä ;D
-
Kemikaali.
Maidontuotantoa on jatkuvasti pyritty lisäämään ja rehuntuotanto on helpompi hallita kemian keinoin. Luomusta pyritään noukkimaan rusinat pullasta.
-
Luomu vuodesta 1995. Syy: parempi kate. Ei se sen kummempaa.
Jos hinnat laskevat toi "välimaasto" sattaa olla ihan mielyttävä vaihtoehto. Nurmi kasvaa ihan hyvin vain puna-apilan avulla, viljalla laitettaisi vähän typpeä ja sitt sais käyttää Round-Up:ia. Mutta niin kauan kun hinnat ovat nykytasolla jatketaan luomujunalla.
Kemikaaliviljelijä minäkin, mutta tuo yllä oleva välimuoto olisi hyvä systeemi.
Luomu kiinnostaisi periaatteessa mutta sen verran paljon pinta-alaa ja ihan kaikki maat juolavehnän parasta kasvualustaa. Juolavehnän vuoksi luomua ei viitsi kokeilla, hirvittävällä konetyöllä korvata roundup annosta silloin tällöin.
Viherlannoitusnurmet,palkokasveja,pskaa ym. on käytössä normikierrossakin, luomun hyviä puolia kemialliselle puolelle -> toimii :)
-
Luomu.pellot vuodesta -93 ja eläimet 2007
-
Kemikaali. Ei oikein jurttimaan perkaus kiinnostaisi. Nurmissa on aina käytetty apilaa seassa ja viljelykierto on käytössä.
-
Mitäs rikkaäkeitä teromanni on alkanut suunnitella kaupustelemaan? Kartoittaa mahdolliset asiakkaat.
-
Luomu.
Pellot -09 alkaen. Elukat tavanomaisessa, vaikka olosuhteiltaan vois hakee luomuun, mutta peltopintaala ei anna myöten.
Tietyt noutohintaset rehu-erät jäis elukoiden luomun myötä hyödyntämättä ja lhp:t keräämättä.
Luomun "vapaamatkustaja" siis. Eiks sitä termiä meikäläisistä käytetä?
::)
-
Oletko Luomu vaiko Kemikaali viljelijä ?
Millä perustelet aikanaan tekemäsi valinnan ja oletko harkinnut vaihtoa tai välimaastoa ?
::)
Minä viljelen tavanomaisilla menetelmillä. Luomuunkin voisin sotkeutua, jos paskaa olisi saatavilla.
Mutta mitä se sellainen kemi kaalin viljelyn sitten on? ;)
-
Luomu kohta kymmenen vuotta. Elukatkin tulevaisuudessa siirtyvät luomuun jos ei mikään rajusti yhtäkkiä muutu.
Odottelin jyrkkiä kannanottoja kemikaaliviljelyn puolesta mutta niitä ei näy ::) Jos vaikka keskiverto kasvinviljelytilaa ajatellaan, luomuun siirryttäessä jää pois torjunta-ainekustannus ja apulanta. 80:nen euron ohra muuttuu 150-200:n arvoiseksi mutta sitä tulee ehkä vain kolmannes. Kauralla voi päästä likelle tavanomaisen satoa mutta hinta on huono. Lisäksi luomupellot saavat luomutuen heti ensimmäisestä siirtymävaihevuodesta lähtien.
Jos vuodesta toiseen saa vehnää 7t hehtaarilta niin silloin ei luomuun siirtyminen ehkä kannata mutta keskivertotila ei minusta näe vaihtoehtoja luomulle jos haluaa tulot optimoida.
-
Runsaan pualoosesti om Renellä peltua ja ilimeeseti ilimaasia, jos tua kannattaa!
Itellä pinta-ala naftaa alituuseen ja vuakrahinnat tuattoon nähren sairaata!
Kasvivilijelijöölle jolle sato om vaa ylimäääräne kustannuserä, voi suasitella mutta jos pelloosta om saatava oikiasti sattoo ei palajo armaha !
-
Runsaan pualoosesti om Renellä peltua ja ilimeeseti ilimaasia, jos tua kannattaa!
Itellä pinta-ala naftaa alituuseen ja vuakrahinnat tuattoon nähren sairaata!
Kasvivilijelijöölle jolle sato om vaa ylimäääräne kustannuserä, voi suasitella mutta jos pelloosta om saatava oikiasti sattoo ei palajo armaha !
Silti etelän keskisato jää 3,5 tn:iin. Revi siitä huumoria.
-
Runsaan pualoosesti om Renellä peltua ja ilimeeseti ilimaasia, jos tua kannattaa!
Itellä pinta-ala naftaa alituuseen ja vuakrahinnat tuattoon nähren sairaata!
Kasvivilijelijöölle jolle sato om vaa ylimäääräne kustannuserä, voi suasitella mutta jos pelloosta om saatava oikiasti sattoo ei palajo armaha !
Silti etelän keskisato jää 3,5 tn:iin. Revi siitä huumoria.
Noille nurkille se jää. Jos tuosta sadosta saa 80 euroa tonni kauppiaalle toimitettuna ja paluukuormaan otetaan apulannat ja torjunta-aineet JA TIPUTELLAAN TRAKTORIN IKKUNASTA PALUUMATKALLE 120 EURON KOLIKKOA/VILJELTY HEHTAARI niin olisiko parempi jos satoa ei olisi kyydittäväksi kauppaan, apulantaa ei tarvittaisi ja saisi silti samat tuet.
Tuohon ei vaikuta yhtään se mitä maksetaan pellosta vuokraa. Tulopuoleen kun ei vuokramenolla ole vaikutusta vaan ainoastaan siihen sen kuuluisan viivan alapuolella olevaan lukuun.
Eihän luomulla pitkässä juoksussa ole tulevaisuutta. Jos ruoka alkaa käymään vähiin niin luomulla ei saa juuri lisäarvoa tavanomaiseen verrattuna. Minäkin siirryn takaisin tavanomaiseen tuotantoon sitten kun siitä MAKSETAAN sen verran että satoon kannattaa panostaa luomutuen ja apulannan verran.
-
Aika lailla tarkkaan peesaan Reneä, Luomua viljellään, mutta puhtaasti siitä syystä että se sopii omalle tilalle ja tilanteeseen. Jaran mannekiiniksi siirryn heti, jos sitä kautta viivan alle jää enemmän senttejä, mikään ideologi-luomuviljelijä en ole.
Maailma pelastuu jos on pelastuakseen..
-
[/quote]
Silti etelän keskisato jää 3,5 tn:iin. Revi siitä huumoria.
[/quote]
Katovuas tuallaanen om ei mittää muita!
Pakko haalia palajo enempi kiloja /HA!
-
Silti etelän keskisato jää 3,5 tn:iin. Revi siitä huumoria.
[/quote]Tuollaisia voi olla hyvät luomusadotkin. Tosi kuitenkin on että kun kaikki pellot otetaan huomioon keskiarvon laskemisessa niin noin se menee. JOS lasketaan agronettiin kirjoittamattomien isäntien keskisadot niin ne on vielä PIENEMPIÄ koska meidän tänne kirjoittelevien sadot on yleensä PALJON SUUREMPIA. Paitti minun sadot, kolme tonnia ylittyy harvoin. Alunperinkin puitavaksi tarkoitetut keskisadot on meillä parin tonnin luokkaa mutta sen markkina-arvo on kuitenkin sama kuin 4t tavanomaista ::)
-
Silti etelän keskisato jää 3,5 tn:iin. Revi siitä huumoria.
[/quote]
Katovuas tuallaanen om ei mittää muita!
Pakko haalia palajo enempi kiloja /HA!
[/quote]
Kato tai ei, mutta joka vuosi se osuu lähelle tuota. Aina on niitä jotka saa km 5 tn, mutta niillä on kaikki kohdallaan. Myös hyvät maalajit ja ojitukset kunnossa, tosin on sitten kulunkejakin. Mutta keskimäärin on keskimäärin. Jos alueella apulannoitetaan keskimäärin 4,5 tonnille, niin tonnin apupaskat menevät joka vuosi mereen.
Vakiintuneella luomulla päästään lähestulkoon valtakunnan keskisatoihin ja apupaskaa ei karkaa laisinkaan.
-
Silti etelän keskisato jää 3,5 tn:iin. Revi siitä huumoria.
Tuollaisia voi olla hyvät luomusadotkin. Tosi kuitenkin on että kun kaikki pellot otetaan huomioon keskiarvon laskemisessa niin noin se menee. JOS lasketaan agronettiin kirjoittamattomien isäntien keskisadot niin ne on vielä PIENEMPIÄ koska meidän tänne kirjoittelevien sadot on yleensä PALJON SUUREMPIA. Paitti minun sadot, kolme tonnia ylittyy harvoin. Alunperinkin puitavaksi tarkoitetut keskisadot on meillä parin tonnin luokkaa mutta sen markkina-arvo on kuitenkin sama kuin 4t tavanomaista ::)
[/quote]
...ja kulungit vielä huomattavasti pienemmät vaikka kolmannes-neljännes olisikin apilalannoituksella, jonka senkin voi pierruuttaa vaikka biokaasuksi.
-
No nii keskimääri. Mulloon EU ajjaan keskisato Kaurralla tähä mennees 4830kg/ka
Ohoralla 4610, vehenä yhren toivottoma kehenon vuaren jäläjiltä4680,, mutta rypsiä munnei kannata haaveilla keskisato vaa 1340kg.
Maat pääosi Hiasusavia, nykyysin jo multavia ko kynnööt rajotettu nurmii sitte 80-luvu pualiväli.
Tiä mitä sitä saiskaa pelloosta jos oliis vaikka hikeviä HianoHiatamaita!
-
No nii keskimääri. Mulloon EU ajjaan keskisato Kaurralla tähä mennees 4830kg/ka
Ohoralla 4610, vehenä yhren toivottoma kehenon vuaren jäläjiltä4680,, mutta rypsiä munnei kannata haaveilla keskisato vaa 1340kg.
Maat pääosi Hiasusavia, nykyysin jo multavia ko kynnööt rajotettu nurmii sitte 80-luvu pualiväli.
Tiä mitä sitä saiskaa pelloosta jos oliis vaikka hikeviä HianoHiatamaita!
Tuollaisia ne agronettiläisten keskisadot tahtovat olla, paitti rypsi on sinulla mennyt hiukan heikosti. Agronettiin kirjoittamaton viljelijä kun saa satoa vähemmän kun keskimäärin viljelijät niin hyötyy kyllä luomusta enemmän. Väitän kyllä ettei se katetuotto sinullakaan pienenisi jos peltosi siirtäisit luomuun.
Siltä varalta että et ole ajatellut kuinka laskea luomuun siirtymisen talouspuoli verrattuna nykyiseen... Laske paljonko viime kesän sadon myyntiarvo on ja vähennä siitä apulannat ja myrkyt. Sitten voit vähentää siitä vielä luomutuen kun sitä et saa... Jäljelle jäävä summa on sen sadon arvo mikä pitäisi luomuna saada että pääsisit samaan taloudelliseen tulokseen. Yleensä luomuviljan kilohinta on ollut kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna mutta on paras laskea varman päälle ja arvioida se liki samaksi. Lisäksi luomutuotannossa pellon kasvukunto ja rakenne paranevat nopeasti.
-
No nii keskimääri. Mulloon EU ajjaan keskisato Kaurralla tähä mennees 4830kg/ka
Ohoralla 4610, vehenä yhren toivottoma kehenon vuaren jäläjiltä4680,, mutta rypsiä munnei kannata haaveilla keskisato vaa 1340kg.
Maat pääosi Hiasusavia, nykyysin jo multavia ko kynnööt rajotettu nurmii sitte 80-luvu pualiväli.
Tiä mitä sitä saiskaa pelloosta jos oliis vaikka hikeviä HianoHiatamaita!
Tuollaisia ne agronettiläisten keskisadot tahtovat olla, paitti rypsi on sinulla mennyt hiukan heikosti. Agronettiin kirjoittamaton viljelijä kun saa satoa vähemmän kun keskimäärin viljelijät niin hyötyy kyllä luomusta enemmän. Väitän kyllä ettei se katetuotto sinullakaan pienenisi jos peltosi siirtäisit luomuun.
Siltä varalta että et ole ajatellut kuinka laskea luomuun siirtymisen talouspuoli verrattuna nykyiseen... Laske paljonko viime kesän sadon myyntiarvo on ja vähennä siitä apulannat ja myrkyt. Sitten voit vähentää siitä vielä luomutuen kun sitä et saa... Jäljelle jäävä summa on sen sadon arvo mikä pitäisi luomuna saada että pääsisit samaan taloudelliseen tulokseen. Yleensä luomuviljan kilohinta on ollut kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna mutta on paras laskea varman päälle ja arvioida se liki samaksi. Lisäksi luomutuotannossa pellon kasvukunto ja rakenne paranevat nopeasti.
Nyt luomukaura 120e/tn ja vehnä 200e/tn. Suhde on aika lähellä kolmanneksen saa lisähintaa tavanomaiseen nähden. Suhde on vaihdellut, mutta jotain tuollaista km.
Kasvukunto paranee kun lopettaa täpinöinnin ja hosumisen pellolla.
-
No nii keskimääri. Mulloon EU ajjaan keskisato Kaurralla tähä mennees 4830kg/ka
Ohoralla 4610, vehenä yhren toivottoma kehenon vuaren jäläjiltä4680,, mutta rypsiä munnei kannata haaveilla keskisato vaa 1340kg.
Maat pääosi Hiasusavia, nykyysin jo multavia ko kynnööt rajotettu nurmii sitte 80-luvu pualiväli.
Tiä mitä sitä saiskaa pelloosta jos oliis vaikka hikeviä HianoHiatamaita!
Tuollaisia ne agronettiläisten keskisadot tahtovat olla, paitti rypsi on sinulla mennyt hiukan heikosti. Agronettiin kirjoittamaton viljelijä kun saa satoa vähemmän kun keskimäärin viljelijät niin hyötyy kyllä luomusta enemmän. Väitän kyllä ettei se katetuotto sinullakaan pienenisi jos peltosi siirtäisit luomuun.
Siltä varalta että et ole ajatellut kuinka laskea luomuun siirtymisen talouspuoli verrattuna nykyiseen... Laske paljonko viime kesän sadon myyntiarvo on ja vähennä siitä apulannat ja myrkyt. Sitten voit vähentää siitä vielä luomutuen kun sitä et saa... Jäljelle jäävä summa on sen sadon arvo mikä pitäisi luomuna saada että pääsisit samaan taloudelliseen tulokseen. Yleensä luomuviljan kilohinta on ollut kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna mutta on paras laskea varman päälle ja arvioida se liki samaksi. Lisäksi luomutuotannossa pellon kasvukunto ja rakenne paranevat nopeasti.
Nyt luomukaura 120e/tn ja vehnä 200e/tn. Suhde on aika lähellä kolmanneksen saa lisähintaa tavanomaiseen nähden. Suhde on vaihdellut, mutta jotain tuollaista km.
Kasvukunto paranee kun lopettaa täpinöinnin ja hosumisen pellolla.
Naapurin isännälle 195€/tn ohrasta luvanneet maksaa, tuosta pois parikymppiä rahtia, viimekeväänä jyvät oli lähteny laarista vastaanottajan kustannuksella. Useamman vuoden keskiarvo noilla ammattalaisilla neljän tonnin pintaa, vaivana liete-kylvö-puinti, em. reseptillä rypsiä n.1300kg/ha, mutta 600€ tonnihinta vähän lohduttaa...
-
Aika lailla tarkkaan peesaan Reneä, Luomua viljellään, mutta puhtaasti siitä syystä että se sopii omalle tilalle ja tilanteeseen. Jaran mannekiiniksi siirryn heti, jos sitä kautta viivan alle jää enemmän senttejä, mikään ideologi-luomuviljelijä en ole.
Maailma pelastuu jos on pelastuakseen..
MOnella tekis mieli vaihtaa nyt Luomuun , mutta jokin vanha perinne pitää Kemikaali Myrkky viljelyssä
,,,,
Katsotaan mitä ens vuosi tuo tullessaan
Epäilen että vaihtoa Luomuun tulee lisää ,,,,,,,, ?????
???
-
No nii keskimääri. Mulloon EU ajjaan keskisato Kaurralla tähä mennees 4830kg/ka
Ohoralla 4610, vehenä yhren toivottoma kehenon vuaren jäläjiltä4680,, mutta rypsiä munnei kannata haaveilla keskisato vaa 1340kg.
Maat pääosi Hiasusavia, nykyysin jo multavia ko kynnööt rajotettu nurmii sitte 80-luvu pualiväli.
Tiä mitä sitä saiskaa pelloosta jos oliis vaikka hikeviä HianoHiatamaita!
Tuollaisia ne agronettiläisten keskisadot tahtovat olla, paitti rypsi on sinulla mennyt hiukan heikosti. Agronettiin kirjoittamaton viljelijä kun saa satoa vähemmän kun keskimäärin viljelijät niin hyötyy kyllä luomusta enemmän. Väitän kyllä ettei se katetuotto sinullakaan pienenisi jos peltosi siirtäisit luomuun.
Siltä varalta että et ole ajatellut kuinka laskea luomuun siirtymisen talouspuoli verrattuna nykyiseen... Laske paljonko viime kesän sadon myyntiarvo on ja vähennä siitä apulannat ja myrkyt. Sitten voit vähentää siitä vielä luomutuen kun sitä et saa... Jäljelle jäävä summa on sen sadon arvo mikä pitäisi luomuna saada että pääsisit samaan taloudelliseen tulokseen. Yleensä luomuviljan kilohinta on ollut kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna mutta on paras laskea varman päälle ja arvioida se liki samaksi. Lisäksi luomutuotannossa pellon kasvukunto ja rakenne paranevat nopeasti.
Moneltaki kantilta om tullu laskettua mutta ko kurmut ei elä luamutuilla ja "paremmalla viljan tonnihinnaalla!" Näläkä om se ko opettaa ! Moon pahimma vuare nähny 2006 ko kaikemaailma luamukahuja syätettii elikoolle ja sitte niistä piti viä maksaa suhteettomasti! Siitä sairahan kärvistellä viä usianpi vuas!
-
No nii keskimääri. Mulloon EU ajjaan keskisato Kaurralla tähä mennees 4830kg/ka
Ohoralla 4610, vehenä yhren toivottoma kehenon vuaren jäläjiltä4680,, mutta rypsiä munnei kannata haaveilla keskisato vaa 1340kg.
Maat pääosi Hiasusavia, nykyysin jo multavia ko kynnööt rajotettu nurmii sitte 80-luvu pualiväli.
Tiä mitä sitä saiskaa pelloosta jos oliis vaikka hikeviä HianoHiatamaita!
Tuollaisia ne agronettiläisten keskisadot tahtovat olla, paitti rypsi on sinulla mennyt hiukan heikosti. Agronettiin kirjoittamaton viljelijä kun saa satoa vähemmän kun keskimäärin viljelijät niin hyötyy kyllä luomusta enemmän. Väitän kyllä ettei se katetuotto sinullakaan pienenisi jos peltosi siirtäisit luomuun.
Siltä varalta että et ole ajatellut kuinka laskea luomuun siirtymisen talouspuoli verrattuna nykyiseen... Laske paljonko viime kesän sadon myyntiarvo on ja vähennä siitä apulannat ja myrkyt. Sitten voit vähentää siitä vielä luomutuen kun sitä et saa... Jäljelle jäävä summa on sen sadon arvo mikä pitäisi luomuna saada että pääsisit samaan taloudelliseen tulokseen. Yleensä luomuviljan kilohinta on ollut kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna mutta on paras laskea varman päälle ja arvioida se liki samaksi. Lisäksi luomutuotannossa pellon kasvukunto ja rakenne paranevat nopeasti.
Moneltaki kantilta om tullu laskettua mutta ko kurmut ei elä luamutuilla ja "paremmalla viljan tonnihinnaalla!" Näläkä om se ko opettaa ! Moon pahimma vuare nähny 2006 ko kaikemaailma luamukahuja syätettii elikoolle ja sitte niistä piti viä maksaa suhteettomasti! Siitä sairahan kärvistellä viä usianpi vuas!
No joo, tuolla voidaan kyllä perustella kemikaaliviljelyä ja ihan käytännön tasolla se kyllä voi ollakin... Teoriassa on kuitenkin niin että jos myy vähäiset luomukahut pois niin voi tilalle ostaa isomman määrän tavanomaista viljaa ja kate on silti parempi. Rehuntuotantoon tuo luomu ei suuresti vaikutakaan mutta kuivuus voi vaikuttaa enemmän kun tavanomaiseen.
-
[/quote]No joo, tuolla voidaan kyllä perustella kemikaaliviljelyä ja ihan käytännön tasolla se kyllä voi ollakin... Teoriassa on kuitenkin niin että jos myy vähäiset luomukahut pois niin voi tilalle ostaa isomman määrän tavanomaista viljaa ja kate on silti parempi. Rehuntuotantoon tuo luomu ei suuresti vaikutakaan mutta kuivuus voi vaikuttaa enemmän kun tavanomaiseen.
[/quote]
Eikös toi oo kiellettyä?
-
[/quote]No joo, tuolla voidaan kyllä perustella kemikaaliviljelyä ja ihan käytännön tasolla se kyllä voi ollakin... Teoriassa on kuitenkin niin että jos myy vähäiset luomukahut pois niin voi tilalle ostaa isomman määrän tavanomaista viljaa ja kate on silti parempi. Rehuntuotantoon tuo luomu ei suuresti vaikutakaan mutta kuivuus voi vaikuttaa enemmän kun tavanomaiseen.
[/quote]
Nimpä! Ja pintaallaaa ko om rajattomasti, eikä pelloosta oo kilipaalua nin soppii!
Kasvivilijelytilalle ehroton vaihtoehto:
a-kustannussäästö (Kylyvö omalla / ostetuulla huanosti itävällä siämenellä. 80kg/ha kaurraa)
b-Tyänsäästö (Kevväällä ei nin nuukaa koska kylyvää
ja sattuuko koneesa ollee eres siämeniä= tuki tuloo kummiski)
( Syksyyn tyät rajoottuu katoilimootuksen tekohon)
c-Varastotilan säästö ( Jos viä sattuus joku haippu kaikesta hualimati tullee nin,
kuivurilla puhaltaa sen siilosta helepolla pihalle)
...............niin, pikkuusen provo, mutta EU aijjaan viärestä seurattua," laillista" Tukihuijausta!!
Eikä viä kertaaka oo osunu tua EU-tarkastus, kerroin kohoralle. Pistää pikkuusen käämit kiriälle ko ittellä jokasuvinen rumpa 4-5 tarkastusta, eikä viä kertaaka huamauttamista.
-
No joo, tuolla voidaan kyllä perustella kemikaaliviljelyä ja ihan käytännön tasolla se kyllä voi ollakin... Teoriassa on kuitenkin niin että jos myy vähäiset luomukahut pois niin voi tilalle ostaa isomman määrän tavanomaista viljaa ja kate on silti parempi. Rehuntuotantoon tuo luomu ei suuresti vaikutakaan mutta kuivuus voi vaikuttaa enemmän kun tavanomaiseen.
Eikös toi oo kiellettyä?
Ei ole, jos pellot luomussa ja elikot tavistuotannossa..
Tää systeemi on kai mahdollista vain Suomi-luomussa,muussa Eu:ssa pitää olla koko tuotanto luomussa??
-
Kyllähä ne nuosta viljyssä olleista pelloista muutaman sadon saa. sitte onkin maa tyhjä. Komeita valvattikempuroota ovat. Eikö luomu kasva hht rm pelloilla? Glygosaatin ja ariane s .n käyttö kasvaa eläintiloilla jotta tää valvatti pysyys luomuviljelyssä...