Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Menneisyydenkaipuu - 13.01.10 - klo:18:28
-
Voidaan spekuloiden kysyä täyttikö navettahanke tehtävänsä?
-
Jossakin määrin kyllä.
-
Asiaa voidaan katsoa monelta sektorilta.
Ainakin kateelliset maanjussit mtk:ssa sai aikaan mitä halus (noin niin kuin lyhyesti)
Eipä juuri kateellisempaa ammattikuntaa ole kun maanviljelijät, kaikki varmaan tietää mitä tarkoitan.
Miksi Ei Nyt Esim Ruukin rautatehdasta/tehtaita ajeta alas tulis monelle ”perhepajalle” töitä?
Ja kyläsepät?? Kyllä olis hienoa?? vaikka katto että max 20 hlö töihin tai kaks??
Kuhn ja Pöttingerkin esimerkiksi lopettais koneitten teot niin muut pienet pärjäisi paremmin? Junkkari esimerkiksi, ja kun se lopettasi niin kyläsepillä olis töitä?
Jos etelään kaavailtu soijatehdas kaadettaisiin tai vastuttettaisiin olis monella pienemmällä töitä?
Fortumilta sähköt pois ja kylätoimikunnille mylly millä myydään sähköä?? olis perheille töitä ja isot ei käärisi rahoja ja tukia mitä nyt pelätään?
Kukaan ei huomaa sitä miten isokin työllistää samalla tavalla välittömästi ja välillisesti niitä ihmisiä. ja itse asiassa ne samat ihmiset kuin pienetkin, se vaan tehtäisiin järkevästi….
Pelko johtuu siitä kun itse ei uskalleta tehdä mitään, ja sit tullaan kateellisiksi jos joku ottaa velkaa ja yrittää, ja mikä pahinta vielä menestyy se on kauheaa…..
Tälläistä saa aikaan päättäjät/isännät/ henkilöt joiden elämä on jäänyt siihen pienen navetan ja talon väliin ja jos puhutaan ja keskustellaan niin se asioiden vaihto on saman henkisen naapurin kanssa.
Kyllä suomessa tuotettu elintarvike kuitenkin on aika puhdasta ja myyntivaltteja/vientivaltteja olis useita jos niitä käytettäis oikein ja hyvin, ne vaan täällä suomessa käytetään sit vasta kun on jo liian myöhäistä ja on tosiaan pakkosauma ja siinä vaiheessa vasta kun tuottajahintaa ei saada enää riittävän ylös mietitään uutta…… ei ennen kuin on pakko
Ja myös Tiloja ei hirveästi kehitetä ennen kuin on pakko, jos on 10-30 lehmää talossa ja siihen menee pariskunnan työ aika niin onko se järkevää tuottamista?? Toiset pariskunnat lypsää 250 lehmää samalla työ määrällä (ehkä hieman ääripäät mutta kuitenkin)
Moni itkee kun ei kannata ja lehmiä tosiaan on 20 ja 2 hölöä töissä…ja pitäs olla kalustokin kunnossa kun siihen on totuttu monena vuonna hinnan ollessa hyvänä…
Kyllä suomen maatalous tarvisi aika lailla rakennemuutosta mutta se kehittyy hiljaa ikävä kyllä, onneksi on nuoria jotka uskaltavat kehittää oikeaan suuntaan….. ja onneksi niitä vanhempiakin että olis oikeasti tiloja mitä siirtää isältä pojalle… kenen poika haluaa työlään 30 paikkaisen parisinavetan?? (no se tietty joka ei saa ees akkaa)
Pari numeroa myöhemmin kun ensin on puhuttu tuki katoista viljelijöille ja rajoituksia kaikkeen esim sama maaseudun tulevaisuus kirjoittaa ruokapulasta, toki maailmanlaajuisesti, sitä ei toki suomesta käsin pelasteta. mutta sanotaan myös miten suomessa on pulaa ruuasta ja köyhiä...
Myös murehditaan samaan aikaan miten viiden vuoden päästä saadaan maitoa riittävästi??
Suomen Seurakunnat anoo eu:lta avustusta suomen köyhille pyytää sieltä eu:sta esim viljaa ja maitojauhetta, ja määrät olivat reippaat. Miksi ei sitä täällä tuoteta?? järjen köyhyyttä??
Onko perhekoko ainoa oikea?? Mikä on perhekoko?? Joku ehdotti että 50 – 70 lehmää tms?? aivan käsittämätöntä.
Oikein ajateltu ja suunniteltu navetta voi olla isokin ja perhekoko.... mikä siinä "perhekoon" navetassa on niin upeaa??
Kateellisia on aina ollut ja tulee olemaan joka paikassa, miksi maanjusseissa muita enemmän?
Ja onpa kiva niille joita eläinyksikkökatto koskee?? onko reilua??
Isäntä rakentanut ja tehnyt velkaa, nyt sanotaan että vaikka kolmannes pois?? samaa lainaa pitää edelleen lyhentää??
Tuen kierto on asia erikseen….
Ja en jaksa alkaa mitää kissa hiiri tappeluita, kerroin vaan näkymykseni asiaan mitä otsikossa haettiinkin.
Ja tämä ei ollu mikään paatos eikä tilitys!! Hymyssä suin kirjoitan ajatukseni kaikkien nähtäville ja lähden sammuttelemaan "perhekokoiselta" navetalta valoja!!
-
En lähteny tuota lainaamaan... Tuossa oli jo kaikki eikä siihen tartte mitää lisätä. Kateus on se ydinsana, joka pitäs saada haudattua, mutta...
No ne kadehtii, joilla on siihen aikaa.
-
Kerran se tukien perässä oltiin tornioon viemässä ei se kovin järkevältä kuulosta. Kyllä tuon koko luokan yksiköiden pitäis kannattaa jo pienemmällä tuella, montakohan 1000 lehmän yksikköä muissa eu-maissa on?
-
Johan oli uudessa lammessa tulva.
Niin kauan kun tukileikkuri ei viillä jo toimivia tiloja tai niitä, jotka ovat tehneet merkittäviä investointeja leikkurikoon ylittämiseksi, peli on vielä reilua. Kansallinen tuki tulee verorahoista ja on myös maksajan asia päättää, mihin rahojaan käyttää.
Pitää muistaa, että tukikaton kanssakin alkupään litroille kaikki tuottajat saavat saman tuen. Tällöin ei tuotannon kasvaessakaan muodostu kannustinloukkua, kuten ilm. oli aikonaan pinta-alalisien kanssa (?).
Edelleen pidän erilaisia tukikattomäärittelyjä varteenotettavina vaihtoehtoina tukikeplottelun ehkäisemiseksi. Oli raja asetettu mihin tahansa, joku kokee kärsivänsä siitä enemmän. Täysin toinen asia on se, että tukitasojen määrittelyt ovat täysin per...stä alueellisesti.
-
kuten sanoin, ei mikään tulva.... kirjoitin vain pienen ajatuksen.... moni miettii noin mutta ei uskalla kirjoittaa ja sanoa ääneen?
Mikä on merkittävä investointi? Ja kyllähän tuo tukikatto jo viiltää moniakin?
Miten tuo on tukikeplottelua? Tehdään iso navetta jossa paljon eläimiä, tuottamaan maitoa? Ihan samat tuet kuin muillakin eläimillä. Kaikkien lakien ja määräysten rajoissa, ei mitään keplottelua ole.....
Viiden lehmän isäntä ajattelee kymmenestä että tukikeplottelua, kymmenen isäntä on kateellinen naapurille kun sillä on 21 kpl että kyllä se saa rahaa jne..... Kulut kasvaa kuitenkin samaa mukaa.... ei kukaan sillä rikastuisi silti.....
Keplotteleeko kuhn, pöttinger,seko,lely.mchale... ym tukia ja rahoja itselleen?? koska ovat isoja firmoja?? Suljetaan kaikkia ja käsketään naapurin tehdä apevaunu, kurottaja, äes. kylvinkone, noukkari ym..... kyllä olis perhepajoille töitä...
Jos Tuon navetan pitäisi kannattaa pienemällä tuella tai ilman tukia miksi tuotetaan niillä pienllä persereiän kokoisilla tiloilla maitoa? Kulutetaan siis turhaan valtion tukia? Otetaan kaikilta pois vaikka puolet? tai kaikki? eikä mitään kattoja? Ollaan reiluja? Silloin ei koskisi vaan isoja vaan kaikkia tasapuolisesti??
Siksihän tehdään isoja tehtaita nousee ja perustetaan että saadaan kuluttajalle halvemmalla "mitä sitten tehtaassa tuotetaankin" mutta kuitenkin kannattavasti?
Metalli konepajat, puuteollisuus, ihan kaikki paitsi "perhekokoa" jumaloiva maatalous.....
Siirretään liha, maito, broisku, ym isoihin niin saadaan laskea tukia alemmas tai kokonaan pois ja maito ja liha halvemmallla teurastamolle ja kauppaan? Vedetään tää homma ihan äärilaitaan nyt....
-
Johan oli uudessa lammessa tulva.
Niin kauan kun tukileikkuri ei viillä jo toimivia tiloja tai niitä, jotka ovat tehneet merkittäviä investointeja leikkurikoon ylittämiseksi, peli on vielä reilua. Kansallinen tuki tulee verorahoista ja on myös maksajan asia päättää, mihin rahojaan käyttää.
Pitää muistaa, että tukikaton kanssakin alkupään litroille kaikki tuottajat saavat saman tuen. Tällöin ei tuotannon kasvaessakaan muodostu kannustinloukkua, kuten ilm. oli aikonaan pinta-alalisien kanssa (?).
Edelleen pidän erilaisia tukikattomäärittelyjä varteenotettavina vaihtoehtoina tukikeplottelun ehkäisemiseksi. Oli raja asetettu mihin tahansa, joku kokee kärsivänsä siitä enemmän. Täysin toinen asia on se, että tukitasojen määrittelyt ovat täysin per...stä alueellisesti.
Pinta-alalisien aikaan kaikki homma oli sen verran vahvasti kiintiöityä, ettei laajentamismahdollisuuksia juuri ollut. Pellonraivauskin kiellettiin, kun viljelijät innostui siihen enemmässä määrin. Siinä mielessä pinta-alalisät puolti paikkaansa.
-
;D ;D
Koko tukikattoa ei olis tullu, jos ei etelän businesmiehet olis pyrkiny jumalan valittujen apajille ;) ;D
Olikos se sitten hyvä vai huono, noo täälä etelässä ei kattoja ja lattioita tarvita ku euro pitää asioista huolta, toisin kuin pohjoisessa.
Uusi-Lampi osin oikeassa, mutta katot niin korkealla, ettei ne koske vielä mitään olemassa olevaa yksikköä.
Jos verrataan sadan lehmän navetan saamia tukia pohjoisessa, niin etelässä tuhatkaan ei riitä samaan tukimäärään ::)
Yrityspuolellakin on kuitenkin kattoja olemassa, tosin pieniä mutta kuitenkin, esim sotumaksut isoilla korkeammat palkkaväestä..
-
joo jos navetta olis puuhattu salaa ja tukikatto olis tullu ehkä vuoden päästä, olis hankkeen vetäjillä kulunut asiaan paljon enemmän rahaa kuin nyt. Sitten olis alkanu se katon kiertäminen......
Toki siis täälläkin on käsitelty että kattoa voi kiertää useilla konsteilla mutta kyllä mtk siihen keinot keksii millä kierto loppuu.... heh. Tyhmiähän mtk hemmot he ovat jos eivät niin tee... tai siis ovathan ne....
Taitaa vaan katto kolkutella aika monen suunnitelman porteilla ja muutti suunnitelmia, ja muutamalle katto jo vaikuttaakin kun se tulee jos ei siihen menessä ala kiertää tai vähennä.....
-
Joo kyllä katto vaikuttaa moneen jo käynnissäolevaan. Vaikkei maitoa olis juuri nyt niin paljoa, niin euroja on sijoitettu jo jotain ajatellen. Mtk-lainen näkemys tässä vaan on semmonen, ettei mitään pidemmän tähtäimen investointisuunnitelmaa varmaa kellää oo eihän?
Vaan ei noita tukieuroja kannata niin tarkkaan laskelmiin ottaa ;)
Menee asian sivuun, mutta Kauppalehden kolumnisti kirjoitti tänään, että jotain mätää tanskanmaalla. Sikäläisillä tiloilla on velkaa yhteensä 47 miljardia, liikevaihtoa alle kolmannes siitä. Ja peltoa olisi myynnissä vaan ostajia ei ole. Kupla taitaa puhjeta, muttei suomipojista taida olla ottamaan markkinaosuutta.....
-
oisko se sit parempi jos siinä olis vierekkäisillä tonteilla 5 kpl 5:n eri omistajan 200 lehmän navettaa? sehän olis lähes sama asia kuin yks tuhannen lehmän navetta, jossa 5 osakasta. jotain tollasia puljauksia tukikatot teettää..
-
eihän ollu vortumin lilijuksellakkaan
ei äärtä
ei laetaa
-
Iso tai pieni - luuleeko joku, että haalarit päällä rikastuu!! Onhan noita vuosien mittaan ollut yhteisnavetoita, ja vastahan yksi meni nurin. Sanonta, että herrathan sen tekisivät, jos olisi kannattavaa pitää vain hyvin pintansa. Perkuutähteistä te kinastelette. :D
-
Taitaa olla jo neljäs kerta kun kirjoitan että tuo hanke oli palvelus AB-alueella pitkän tähtäyksen suunnitelmia tekeville maidontuottajille. Tulevaisuuden suuryksiköistä puhuttaessa täällä on paremmalla mallilla tukiasiat. Seuraavaan muutokseen asti.
Myöhäistä nyt sanoa, että vastaava operaatio olisi pitänyt tehdä jo EU-jäsenyyden alkuvuosina ja muille eläinlajeille myös. No, olihan Levi farm julkisuudessa ja Kauhavallakin on Etelä-Suomesta johdettava sikala.
Ei nämä silti ole pelkkää nykyaikaa, jo 60-70-luvulla tehtiin saaristoon isoja tukivetoisia sikaloita, lietettä suoraan mereen ja meni yksi rehuautokin jään läpi. Ylisuuret kompensaatiot johtavat kansantalouden kannalta murheelliseen lopputulokseen.
-
oisko se sit parempi jos siinä olis vierekkäisillä tonteilla 5 kpl 5:n eri omistajan 200 lehmän navettaa? sehän olis lähes sama asia kuin yks tuhannen lehmän navetta, jossa 5 osakasta. jotain tollasia puljauksia tukikatot teettää..
eli selityksiä uusilampailla riittää jos tollaasia halutaan tehrä nii tekee vaa mut tais paukut loppua ja tukikatto loistava teko syy vetäytyä hankkeesta,Miksi ihmehes viros ym tuotetaan maitua ja laajennetaan vaik tuet on murto-osa e-suomen tuist ei siel porata ja ruikuteta c-3 alueen jättituista ???
-
>>>Junkkari esimerkiksi, ja kun se lopettasi niin kyläsepillä olis töitä?
Omiin ja naapuruston kokemuksiin viitaten olen sitä mieltä,että kyläseppää siinä meLki tarviikin,ennenkuin pellolle on menemistä.
-
eli selityksiä uusilampailla riittää jos tollaasia halutaan tehrä nii tekee vaa mut tais paukut loppua ja tukikatto loistava teko syy vetäytyä hankkeesta,Miksi ihmehes viros ym tuotetaan maitua ja laajennetaan vaik tuet on murto-osa e-suomen tuist ei siel porata ja ruikuteta c-3 alueen jättituista ???
................................................................................
Mä olen ihan samaa Mieltä Apilaksen kanssa tuosta. Kyllä tuonkokoinen lehmänavetta pyörii ilman tuota kinattua lisä tukea. Juuri kuten virossakin olet oikeassa. Ainoa vaan että kellään ei ole niin paljoa euroa että yksin pystyy/tai porukkakaan omista rahoista tuon nostamaan pystyyn, eli tarvitaan ulkopuolinen rahoittaja. ja Pankki ei oikein tykkää tuosta tukikatosta jos puhutaan isosta navetasta ja siihen liittyvästä rahoituksesta, ja tuohon tukeen tulevista leikkauksista. Niitä kuitenkin vaivaa tilanne sen verran ja tietenkin osan antaa nämä muutamat ikävät tapaukset maitopuolella.
Ja pankkitilanne kun muutenkin on kiristynyt yleisen tilanteen johdosta, tuli tälle asialle huonoon aikaan.
Kukaan ei kuitenkaan ole sanonut ettei navetta nousisi vaikka niin on jälleen kerran lehtiin toisen sanomisina niin kirjoitettu, mut anyway......
Mulle ihan sama mitä kirjoittaa ja mitä juttuja ne tekee.....
Eikä noissa mun jutuissa mitään selityksiä ole.... ihan omia mielipiteitä olen kirjoittanut. Ja jos mulla tosiaan olis ylimääräisiä paukkuja niin tekisin vaikka mitä,(kun apilas sanoi että onko paukut loppu) eli en väitä etteikö olisi pakut vähissä jos puhutaan miljoonien investoinnista.
Siinä kun ei omilla säästöillä perustuksia pidemmälle mennä.....
-
>>>Ja pankkitilanne kun muutenkin on kiristynyt
Millaiset marginaalit on nytten pankeilla maatalouslainoille? Entä kortti(shekki)luotoille.
-
1. Kokonaistukirahamäärä on rajallinen. Jos tukea maksetaan tuotetun määrän perusteella kaikille ilman määrärajoituksia. Kaikki lisätuotanto vähentää muiden tukea.
2. Suuret palkattua henkilöstöä käyttävät yksiköt sijoittuvat niille alueille, joissa toimintaympäristö on niille edullinen. Tämä pätee kaikkeen tuotantotoimintaan erityisesti maatalouden ulkopuolella. Jos tukitaso on alueelisesti erilainen ilman, että se on suoraan perusteltavissa tuotantokustannuksilla, tuetaan tukirahoilla tuotannon siirtymistä järjettömille alueille. Aikaa myöten olisimme varmaan nähneet ison navettahankkeen vaikkapa C4 alueelle.
3. Veronmaksajan edustaja (eduskunta) saattaa vielä jossakin vaiheessa kiinnostua myös maatalouden tukemisen mielekkyydestä. Tällöin on parempi, että järjestelmiä pyritään omaehtoisesti jo viilaamaan järkeviksi.
umpilampi-logiikalla ainoaksi ratkaisuksi tukiasioissa jää niiden poistaminen kokonaan. Mielestäni voimme aivan hyvin aloittaa kotieläintalouden kansallisista tuista.
-
Ja samaan aikaan itketään ja murehditaan että viiden vuoden päästä maitomäärät romahtavat tai laskevat rajusti? Kaikkien taulukoiden ja "viisaiden" laskelmien mukaan useampikin "tonninen" tuotannossa viiden vuoden päästä ei hetkauttaisi tukia silloin alaspäin....
Sen on vaan moni joka lopettaa 1-10 v sisällä maidon tuotannon.
Aika paljon kalliimmaksi tulisi jos sen tekisi c4 alueelle. moni asia tulisi vastaan jos sitä pohtisi oikeasti.....
Onko maatalouden tukikatto järkevämmäksi viilausta???
Poistetaan sieltä ennemmin ne pienet tilat joissa kaikki tulee kalliiksi ja tunteja kuluu paljon lehmää päälle? Tulee valtiolle ne tilat kalliiksi.
Tehdään tukikatto lehmien hoitoon. Vaikka maksimi työmäärä olisi 20 h per lehmä/vuosi
Jos parhaat navetat muistaakseni ulkomailla meni helposti 5-8 h per lehmä per vuosi. Niin eikä kaikki jotka työllistää turhaan enemmän pitäisi tiputtaa tuen piiristä pois??
Ihan samaa ajattelutapaa nyt tehdään tukikatolla isoille!!
-
Ja samaan aikaan itketään ja murehditaan että viiden vuoden päästä maitomäärät romahtavat tai laskevat rajusti? Kaikkien taulukoiden ja "viisaiden" laskelmien mukaan useampikin "tonninen" tuotannossa viiden vuoden päästä ei hetkauttaisi tukia silloin alaspäin....
Sen on vaan moni joka lopettaa 1-10 v sisällä maidon tuotannon.
Aika paljon kalliimmaksi tulisi jos sen tekisi c4 alueelle. moni asia tulisi vastaan jos sitä pohtisi oikeasti.....
Onko maatalouden tukikatto järkevämmäksi viilausta???
Poistetaan sieltä ennemmin ne pienet tilat joissa kaikki tulee kalliiksi ja tunteja kuluu paljon lehmää päälle? Tulee valtiolle ne tilat kalliiksi.
Tehdään tukikatto lehmien hoitoon. Vaikka maksimi työmäärä olisi 20 h per lehmä/vuosi
Jos parhaat navetat muistaakseni ulkomailla meni helposti 5-8 h per lehmä per vuosi. Niin eikä kaikki jotka työllistää turhaan enemmän pitäisi tiputtaa tuen piiristä pois??
Ihan samaa ajattelutapaa nyt tehdään tukikatolla isoille!!
Eli 500-800h per 100 lehmää/vuosi?? Yks osa-aikainen hoitaa sivuhomminaan 100:n lehmän navetan...ei näin fiksuja juttuja pitäis ees kommentoida ;D
-
;D ;D
Koko tukikattoa ei olis tullu, jos ei etelän businesmiehet olis pyrkiny jumalan valittujen apajille ;) ;D
Olikos se sitten hyvä vai huono, noo täälä etelässä ei kattoja ja lattioita tarvita ku euro pitää asioista huolta, toisin kuin pohjoisessa.
Uusi-Lampi osin oikeassa, mutta katot niin korkealla, ettei ne koske vielä mitään olemassa olevaa yksikköä.
Jos verrataan sadan lehmän navetan saamia tukia pohjoisessa, niin etelässä tuhatkaan ei riitä samaan tukimäärään ::)
Yrityspuolellakin on kuitenkin kattoja olemassa, tosin pieniä mutta kuitenkin, esim sotumaksut isoilla korkeammat palkkaväestä..
Se maidonhinta on aika oleellinen, tuet hiluja...
-
Näin hoidetaan robotiloja ulkomailla kuitenkin...... pariskunta hoitelee 4 robon navettaa eikä asu silti koko elämäänsä navetassa.... toki tietenkin joitain asioita ulkoistetaan.....
Suomessa esim 30 lehmää. 2 hlö * 6 h päivä = 4380 h / vuosi.
4380/30 = 146 h lehmä...... siinä suomen tehokas perheviljelmä...
Jos joku rohmuaa tukia niin tuo systeemi/tuollainen tilamuoto. Jos on varaa olla noin epäkäytännöllinen ja aikaa vievä systeemi niin ei muuta kuin tukiin leikkaus. :)
-
ja näytti toimivan ihan todellisuudessakin ne navetat ulkomailla..... Ettei mitään paperilla raapaistuja suunnitelmia.....
Suomessa on vaan totuttu tähän (liian hyvään) ja kehitystä tulee vasta sitä mukaa kun on pakko ei koskaan yhtään ennemmin. Jos kehitystä tulis hieman nopeammin saattais välillä ehtiä tienaamaankin paremmin.
Sit vasta kun homma on plus miinus nolla touhua (ensin tietty pari kolme vuotta itketään vaan hintojen perään) sit kehitetään ja etsitään parannuksia, keskitytään paremmin kaikkeen, tuotokseen, kustannuksiin ym..... Näin meillä Suomessa.
Täytyy hattua nostaa niille jotka ovat jo yli kymmenen vuotta sitten tajunneet tehdä asioille jotain.... nyt toki niitä kadehditaan jos on jäänyt sukanvarteen muutakin kun hikeä...... Näitä esimerkkejä on sielä täällä muutamia.
Esim ihan tässä lähellä on talo jossa oli jo yli 20 v sitten n: 100 lehmää lypsyssä ja maito jalostettiin itse eteenpäin.... se pyöri hyvin ja kannatti mutta sen kaatoi sitten ihan muut seikat......
-
Jos päällimmäisenä lasketaan että montako tuntia per lehmä menee navetassa, niin puhutaan kyllä tehokkuudesta, MUT ei sen perusteella saa olla hirttoköyttä vetämässä pienten ja keskikokosten karjatilojen ympärille. Oon joskus aikasemminki todennu näin, että suomessa onnistuu sellainen tuhannen lehmän yksiköiden maidontuotanto vain siten että joka ikinen maajussi muljutetaan täältä jonnekkin siperiaan ja tuodaan aivan jotku muut tekemään näitä maataloushommia. Jos jokin asia ruotii ja ohjaa suomalaista maataloutta niin kateus. :D
Ja tuosta tehokkuudesta. Ajatellaan nyt vaikka tuotantokustannuksia. Jos maidon tuotantokustannukset on kannattavuusrajalla vaikka silloin kun hinta on 30 snt/litra, on olemassa esim. juuri ja juuri pärjääviä ja hyvin pärjääviä.
Jos koko maata ajatellen tuotantoa viilataan tehokkaammaksi (eli tuotantokustannuksia alaspäin) vaikkapa 20 senttiin litralta, niin markkinamekanismit (kuluttajat, kauppa molemmin puolin ja teollisuus) pitää huolen että kannattavuus ei ole sen parempi. Huonommin kannattavat antavat kustannuskuplassa mahdollisuuden tehokkaampien kannattaa paremmin.
-
Se maidonhinta on aika oleellinen, tuet hiluja...
Juu niinhän ne on varsinkin täällä etelässä, mutta miljoona euroa, no ei oo enää hiluista kyse jos tuki on suurempi kuin se maidon hinta..
Heinikselle;
1. Eniten pohjoisissa tuissa vituttaa minua se, että pohjoisen kasvava tuotanto on leikannut minulta kymppitonnin emolehmäpalkkioita >:(
2. Suurtuotannossa tuotot kasvaa lineaarisesti, mutta kulut kasvaa progressiivisesti, esim palkkaväki, koneet yms. yms.
3. Aika hoitaa nää jutut, veronmaksajan selän katkettua kaikkien täytyy tulla toimeen uunionin maksamilla tuilla.
-
Se maidonhinta on aika oleellinen, tuet hiluja...
Juu niinhän ne on varsinkin täällä etelässä, mutta miljoona euroa, no ei oo enää hiluista kyse jos tuki on suurempi kuin se maidon hinta..
Heinikselle;
1. Eniten pohjoisissa tuissa vituttaa minua se, että pohjoisen kasvava tuotanto on leikannut minulta kymppitonnin emolehmäpalkkioita >:(
2. Suurtuotannossa tuotot kasvaa lineaarisesti, mutta kulut kasvaa progressiivisesti, esim palkkaväki, koneet yms. yms.
3. Aika hoitaa nää jutut, veronmaksajan selän katkettua kaikkien täytyy tulla toimeen uunionin maksamilla tuilla.
veronmaksajan pitäs suostua maksaan ruuasta enemmän kaupassa, muttaku se on tottunu siihen että ruoka on halpaa.
-
Hirveän mielenkiintoinen juttu.
"Tukikatto"
"Toiminnan käytännön vaikeudet->rehustus"
"Toiminnan käytännön vaikeudet->työvoima"
"Toiminnan käytännön vaikeus-> 16 lypsyrobottia"
"Ympäröivän maailman kateus"
"Salaliitto->tukia junantuomille ei makseta"
Näissä se varmaan piilee. Maailma ei ollut tälle idealle vielä valmis. Suurin ongelma olisi ollut tuo työvoima, sen merkitys on tätä tukileikkuria suurempi..
-
heh heh... Tässä tukikatto hankkeessa yhdistyivät mtk vanhoillisen politrukki siiven/ pikkunysvärien ja nurkkaan ajautuneen poliittisen ministerin etupiirit. Poliittinen ministeri on rypenyt sikavideoissa ja torjuntavoitoissa yms. Tässä haluttiin löytää suurta vaalikarjaa selkeästi "tyydyttävä" ratkaisu. :D Pienviljelijä/perheviljelijä sakin valuminen persulaan on katkerapala alkiolaiselle liikkeelle ja se haluttiin torpata näyttävällä populistisella manööverillä.
Sanomattakin on selvää, että MTK:sta löytyy riittävästi sekulisakkia tähän suuntaan vetämään. Jo lähes sammuneilta pikkutilolta lähtöisin olevat liittojen toiminnanjohtaja agronomit/agrologit ovat hyvä pysähtyneisyyden käyteaine tässäkin asiassa. Ei tälläisellä politrukkiporukalta voi muuta odottaakaan. Ja kun perusteena on jäsenistön enemmistön mielipide, niin sen suurempaa mielikuvitusta ei tarvitse edes tuotannon tulevaisuudesta käyttää.
Toisaalta tästä on hyvä jatkaa.... suuria hankkeita ei suinkaan ole kaikkia haudattu, mutta nyt pelikenttää tuli hiukkasen lisää ja alemmaskin....
Toisekseen laittakaapa politrukkien kiusaksi samalla tukikattologiikalla myös tukien alaraja vaatimus kehiin. Pienperhepuuhaloille tukiomavastuu, ettei enään tarvi asentaja-koneistaja-virkamies sukutilapellen viljellä niitä perintöaarejaan ainakaan tukien tähden. ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
taitaa suomessa yksikkökokoja rajottaa yksistään hajallaan olevat pienet peltotilikut
lissää ei sais raivata
ja ajella issoilla konneilla kymmenijä kilometrejä tietä mihin ei taho mahtuva etes kahelle kaistalle
siinä mennee viimestää välit rahavaan ja vilijelijöitten väliltä kehenoksi
eikä paskan ja rehun ajossa oikeen voi käyttää etes palluukuorma systeemijä
-
taitaa suomessa yksikkökokoja rajottaa yksistään hajallaan olevat pienet peltotilikut
lissää ei sais raivata
ja ajella issoilla konneilla kymmenijä kilometrejä tietä mihin ei taho mahtuva etes kahelle kaistalle
siinä mennee viimestää välit rahavaan ja vilijelijöitten väliltä kehenoksi
eikä paskan ja rehun ajossa oikeen voi käyttää etes palluukuorma systeemijä
Paitsi jos isot yksiköt perustetaan etelään? Tämä "oma aukea" tässä niin on kahden kilometrin säteellä parisataa hehtaaria. Ja isoja lohkoja, keskikoko varmaan 5 hehtaarin luokkaa. Monta omistajaa tietty. Ja kun ajelee tästä kakkostietä vaikka tai sitten kumpaa vaan Turku-Tampere tietä niin tuollaisia 100 hehtaarin aukeita löytyy aika tiheään niidenkin teiden varsilta.
Mellilän kohdilla aukean koko taidetaan mitata tuhansissa hehtaareissa? Lounais-Suomi on kyllä niin täynnä possua että taitaisi pikemmin joku Salo-Tampere-Kouvola olla hyvää navetantonttia?
Kokoluokista puheen ollen KM:n kaasukuivurijuttua luin aamulla vessassa, 400 hehtaarin talokin käyttää liittoutumisstrategiaa päästäkseen elinkelpoiseen kokoluokkaan viljatilana ja tietysti kansainvälisesti vertaillen.
-
taitaa suomessa yksikkökokoja rajottaa yksistään hajallaan olevat pienet peltotilikut
lissää ei sais raivata
ja ajella issoilla konneilla kymmenijä kilometrejä tietä mihin ei taho mahtuva etes kahelle kaistalle
siinä mennee viimestää välit rahavaan ja vilijelijöitten väliltä kehenoksi
eikä paskan ja rehun ajossa oikeen voi käyttää etes palluukuorma systeemijä
Paitsi jos isot yksiköt perustetaan etelään? Tämä "oma aukea" tässä niin on kahden kilometrin säteellä parisataa hehtaaria. Ja isoja lohkoja, keskikoko varmaan 5 hehtaarin luokkaa. Monta omistajaa tietty. Ja kun ajelee tästä kakkostietä vaikka tai sitten kumpaa vaan Turku-Tampere tietä niin tuollaisia 100 hehtaarin aukeita löytyy aika tiheään niidenkin teiden varsilta.
No miksette perusta? Maidosta on maksettu koko EU-ajan Suomessa ja maksetaan edelleen erittäin kilpailukykyistä hintaa ja tuet päälle. AB-alueella tarvii tietty noin 110 lehmää samaan liikevaihtoon kuin C1/2 saa 100:sta lehmästä. C-alueen parhaat viljelyalueet tietysti hyötyy tuosta erosta mutta pääosa kelle se tuki on mitoitettu voi vaan haaveilla tuosta esim. 100:sta lehmästä.(Jos siinä nyt jotain haaveilemista on ::)) Voihan sen navetan vielä sinne kiviseen ja mäkiseen mettään tehdä mutta peltoa tuskin :P :P Taitaa olla oma saamattomuus tän etelän valituskansan suurin synti, täällä vaan jauhetaan pohjoisen valitusta kansasta ja laskeskellaan miten sais tukia jos olis maidontuottaja ja asuis ivalossa ;D ;D ;D
-
Tornion navettahanke oli pelkkää tukialueiden välistä puukotusta, taas nähdään miten luotu järjestelmä ruokkii sen omia tarkoitusperiä. Puhumattakaan miten tämän kaltaiset julkisuuspuuhailut vaikuttavat suomalaisen maataloustuotannon tulevaisuuden kilpailukykyyn, sekä asenteisiin yhteiskunnassa että myös eri virkamiestahoilla.
Ainoa asiapitoinen kommentti on tullut UCD:ltä. Miten suomalainen maatalous voi kehittyä jos lisätään pelkkiä kattoja jos perusta mätänee koko ajan? Tukileikkuria myös pienille tiloille joissa tuloista suurin osa kertyy muusta kuin pääelinkeinosta sekä myös tiloille joiden tuotannon ylläpito perustuu pelkästään tukien nauttimiseen. Mitä hyötyä on tukea toimintaa jossa ideana ei ole edes toiminnan kehittäminen kannattavan liiketoiminnan suuntaan? Tukileikkurista jäljelle jäävät rahat voitaisiin sijoittaa maatalouden aitoon kehittämiseen, niin ihmisten, eläinten kuten myös ympäristön hyvinvoinnin kehittämiseen.
-
Ei navetan kokoa ole milläänlailla rajoitettu. Maksaja vaan ilmoittaa, mihinasta haluaa antaa hommaan ylimääräistä tukea. Ison yksikön pitäisi tulla toimeen jo omillaankin.
-
Urjalassa - Taikayön tienoolla on hyvä reilumman yksikön sijoituspaikka. Jopa Urjalan seutukaavassa on maininta että Nuutäjärven alue on vahvaa maidontuotantoaluetta. Meillä täällä keskilehmäluku maitotiloilla on 86,75 lehmää per tila.
Urjalassa on omaa meijeritoimintaa. Meillä täällä on oma maitoautoliikkenniöitsijä, jolla alla pakasta vedetty kalusto.
Nuutajärveltä mennään mihin ilmansuuntaan hyvänsä, niin aina on alta 15 kilometrin yli kymmenentuhannen hehtaarin peltoaukea.
Urjalasta 100 kilometriä mihinpäin hyvänsä on isot kuluttajakeskittymät, --> utareesta maitolasiin lyhyt matka --> kustannustehokasta.
Ei se että eilen Riston kanssa asemakaavaan sijoitettiin 1150 lehmän navetto, vaan se että niitä piirrettiin kolme rinnakkain :)
1793 Kartanon omistaja De Pont perusti lasitehtaan Nuutajärvelle maatilan viereen ja nyt entinen lasinpuhaltaja on mukana puuhaamassa perustaa maitotila lasitehtaan kupeeseen. Tehään just toisinpäin. Tavoitteena kiistatta Urjalan paras työpaikka.
Olen tässä ikäni ollu puuhastelemassa maidontuotannon kanssa ja mä vain aion jatkaa tällä valitulla saralla...
Kateudesta pari kaneettia:
Yleensä pidetään että kiima on elämää ylläpitävä voima, mutta Suomessa se on kateus :)
Eero jo puhallusverstaan mestarina työn lomassa kertoili että kyllä hän sen tietää että kateus vie kalatkin järvestä, mutta kun hältä se vei katiskan :)
-
Ei navetan kokoa ole milläänlailla rajoitettu. Maksaja vaan ilmoittaa, mihinasta haluaa antaa hommaan ylimääräistä tukea. Ison yksikön pitäisi tulla toimeen jo omillaankin.
näin mut alarajaa kannatan harrasteviljelmät tulis siirtää oikeille viljelijöille nimellisellä ha vuokral nii saaraan joku roti näille tukieläteille ;D
-
Ei navetan kokoa ole milläänlailla rajoitettu. Maksaja vaan ilmoittaa, mihinasta haluaa antaa hommaan ylimääräistä tukea. Ison yksikön pitäisi tulla toimeen jo omillaankin.
näin mut alarajaa kannatan harrasteviljelmät tulis siirtää oikeille viljelijöille nimellisellä ha vuokral nii saaraan joku roti näille tukieläteille ;D
Yks helvetin kommari säkin... >:(
-
Pelko johtuu siitä kun itse ei uskalleta tehdä mitään, ja sit tullaan kateellisiksi jos joku ottaa velkaa ja yrittää, ja mikä pahinta vielä menestyy se on kauheaa…..
Tälläistä saa aikaan päättäjät/isännät/ henkilöt joiden elämä on jäänyt siihen pienen navetan ja talon väliin ja jos puhutaan ja keskustellaan niin se asioiden vaihto on saman henkisen naapurin kanssa.
Kyllä suomessa tuotettu elintarvike kuitenkin on aika puhdasta ja myyntivaltteja/vientivaltteja olis useita jos niitä käytettäis oikein ja hyvin, ne vaan täällä suomessa käytetään sit vasta kun on jo liian myöhäistä ja on tosiaan pakkosauma ja siinä vaiheessa vasta kun tuottajahintaa ei saada enää riittävän ylös mietitään uutta…… ei ennen kuin on pakko
Ja myös Tiloja ei hirveästi kehitetä ennen kuin on pakko, jos on 10-30 lehmää talossa ja siihen menee pariskunnan työ aika niin onko se järkevää tuottamista?? Toiset pariskunnat lypsää 250 lehmää samalla työ määrällä (ehkä hieman ääripäät mutta kuitenkin)
Moni itkee kun ei kannata ja lehmiä tosiaan on 20 ja 2 hölöä töissä…ja pitäs olla kalustokin kunnossa kun siihen on totuttu monena vuonna hinnan ollessa hyvänä…
Kyllä suomen maatalous tarvisi aika lailla rakennemuutosta mutta se kehittyy hiljaa ikävä kyllä, onneksi on nuoria jotka uskaltavat kehittää oikeaan suuntaan….. ja onneksi niitä vanhempiakin että olis oikeasti tiloja mitä siirtää isältä pojalle… kenen poika haluaa työlään 30 paikkaisen parisinavetan?? (no se tietty joka ei saa ees akkaa)
Harvinaisen paljon asiaa yhdessä viestissä tällä palstalla :)
Näitä esimerkkejä löytyy kyllä surullisen paljon :(
-
Ei navetan kokoa ole milläänlailla rajoitettu. Maksaja vaan ilmoittaa, mihinasta haluaa antaa hommaan ylimääräistä tukea. Ison yksikön pitäisi tulla toimeen jo omillaankin.
näin mut alarajaa kannatan harrasteviljelmät tulis siirtää oikeille viljelijöille nimellisellä ha vuokral nii saaraan joku roti näille tukieläteille ;D
Yks helvetin kommari säkin... >:(
tukielätti hiljaa ;D
-
Kyllä tää käsite "perhekoon navetta" lähtee hyvin pitkälle myös tuolta maatalousoppilaitoksista, kun oppilaat ikään kuin kasvaa siellä koulujen (nykymittapuun mukaan pienissä) parsinavetoissa siihen tiettyyn 20-25 kokoluokkaan. Samalla hyvin useille oppilaille muodostuu negatiivinen käsitys navettatöistä, kun "korvaaminen" hyvin usein käsittää ylimääräisiä navettavuoroja.
Miksi edes nähtäisiin suurempia kuvioita, kun opetetaan jo alusta pitäen päin persettä?
Ei... en ole ollut oppilaana missään maatalousoppilaitoksessa, eikä tämä kohdistu erityisesti mihinkään tiettyyn kouluun...
-
Ei navetan kokoa ole milläänlailla rajoitettu. Maksaja vaan ilmoittaa, mihinasta haluaa antaa hommaan ylimääräistä tukea. Ison yksikön pitäisi tulla toimeen jo omillaankin.
näin mut alarajaa kannatan harrasteviljelmät tulis siirtää oikeille viljelijöille nimellisellä ha vuokral nii saaraan joku roti näille tukieläteille ;D
Eiköhän meillä tukia perustella "eurooppalaisella monivaikutteisen maatalouden mallilla" ja muilla ei-tuotannollisilla syillä. Jos tukea halutaan maksaa "maaseudun elävänä pitämisellä", "monimuotoisuudella", ja sellaisilla syillä, niin kyllä oletetun vastineenkin tukieuroille pitäisi olla tätä.
Alarajan laittaminen on hiukka hankalaa: pienen yksikön voi toteuttaa aika pienillä pääomakuluilla (peltoorit korviin traktorissa, lapioon tartutaan muutenkin kun sen siirtämiseksi koneen tieltä ym.), kekseliäisyydestä rankaiseminen apilaksen ehdottamalla tavalla ei tule toimimaan.
Tukikaton tulisi olla jollain lailla liukuva, ettei mennä kanapuolelta tuttuun hallinnon määrittelemään yksikkökokoon. Jos suuruuden ekonomiaa oikeasti on olemassa, niin pitäisi tuottaa heikommallakin tuella.
Se, ettei tuhannen lehmän navetoita tule sinne etelän upeille aukeille kertoo varmaan tämänhetkisen maankäytön ja/tai vaihtoehtoisten tekemisten kannattavuudesta - ei ole pakkoa eli tarvetta ottaa riskiä tai tehdä enempää.
Petri
-
Mitä järkeä tehdä suurnavetta aabee-alueelle, jos jo ceeykkösellä saat noin 40000 euroa / sata ammua enämpi pätäkkää? ;D
-
Mitä järkeä tehdä suurnavetta aabee-alueelle, jos jo ceeykkösellä saat noin 40000 euroa / sata ammua enämpi pätäkkää? ;D
Onhan homma tältä osin vaikeampaa A ja B alueilla, mutta on syytä muistaa että hyvin hoidettu karja pärjää ilman tuota 40 k€:n bonustakin. Sitä 40 000 euroa "ei saa" vaan se täytyy kuitenkin jotenkin ansaita.
-
Mitä järkeä tehdä suurnavetta aabee-alueelle, jos jo ceeykkösellä saat noin 40000 euroa / sata ammua enämpi pätäkkää? ;D
Onhan homma tältä osin vaikeampaa A ja B alueilla, mutta on syytä muistaa että hyvin hoidettu karja pärjää ilman tuota 40 k€:n bonustakin. Sitä 40 000 euroa "ei saa" vaan se täytyy kuitenkin jotenkin ansaita.
Motivoi tekeen asiat paremmin kun ei ole yrittämistä tappavaa yhteiskunnallista "holhousta" ja kannustinloukkua.
Vaikka tukia tulis kuin keleesti ja siitä kahisevaa, lehmä ei tee sillä mitään. Lehmä tietää rahasta yhtäpaljon kuin sika pohjantähdestä.
Lehmä tarvii ruohoo, monta lehmää tarvii paljon ruohoo ja se sitoo pinta-alaa, jota etelässä on :)
Tuotanto on järjetöntä ja vääristynyttä, jos vaikka esim. lopputuote pitää kuskata yli 150 km kaikenmaailman kuljetustukien avulla.
-
No miksette perusta? Maidosta on maksettu koko EU-ajan Suomessa ja maksetaan edelleen erittäin kilpailukykyistä hintaa ja tuet päälle. AB-alueella tarvii tietty noin 110 lehmää samaan liikevaihtoon kuin C1/2 saa 100:sta lehmästä.
Laskes uudestaan? Ota vaikka ensin vähän pohjatietoa tuosta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
ja laske sitten uusiksi.
Mitähän tuossa tarkkaan ottaen vaaditaan? Ensin valitetaan että tuotanto ei nykyisillä hinnoilla ja tuilla etelässä kannata ja samaan hengenvetoon todetaan että onko kuluttaja valmis maksamaan korkeammilla tuilla tuotetut tuotteet c-alueelta? ::) Eli rahaa itelle ja toimenpiteitä c-alueen kuseen laittamiseksi? Ja tuki saa olla pelkästään tuotantoa säilyttävää ei lisäävää tai siihen puututaan. Eikös suurten yksiköiden pitäis olla kilpailukykyisiä eli mihin ne tarvii pikkutilojen hengissä pitämiseen tarkoitettuja tukia joilla kenties on tarkoitus ylläpitää työllisyyttä ja elävää maaseutua ei niinkään olla suurtilallisten lisäbonuksia?
-
No miksette perusta? Maidosta on maksettu koko EU-ajan Suomessa ja maksetaan edelleen erittäin kilpailukykyistä hintaa ja tuet päälle. AB-alueella tarvii tietty noin 110 lehmää samaan liikevaihtoon kuin C1/2 saa 100:sta lehmästä.
Laskes uudestaan? Ota vaikka ensin vähän pohjatietoa tuosta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
ja laske sitten uusiksi.
Mitähän tuossa tarkkaan ottaen vaaditaan? Ensin valitetaan että tuotanto ei nykyisillä hinnoilla ja tuilla etelässä kannata ja samaan hengenvetoon todetaan että onko kuluttaja valmis maksamaan korkeammilla tuilla tuotetut tuotteet c-alueelta? ::) Eli rahaa itelle ja toimenpiteitä c-alueen kuseen laittamiseksi? Ja tuki saa olla pelkästään tuotantoa säilyttävää ei lisäävää tai siihen puututaan. Eikös suurten yksiköiden pitäis olla kilpailukykyisiä eli mihin ne tarvii pikkutilojen hengissä pitämiseen tarkoitettuja tukia joilla kenties on tarkoitus ylläpitää työllisyyttä ja elävää maaseutua ei niinkään olla suurtilallisten lisäbonuksia?
Niin eikös se ole sama kuin nyt jumalan valitut toitottaa olevansa etuoikeutettuja jatkamaan suomen kotieläintuotantoa..
-
No miksette perusta? Maidosta on maksettu koko EU-ajan Suomessa ja maksetaan edelleen erittäin kilpailukykyistä hintaa ja tuet päälle. AB-alueella tarvii tietty noin 110 lehmää samaan liikevaihtoon kuin C1/2 saa 100:sta lehmästä.
Laskes uudestaan? Ota vaikka ensin vähän pohjatietoa tuosta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
ja laske sitten uusiksi.
Mitähän tuossa tarkkaan ottaen vaaditaan? Ensin valitetaan että tuotanto ei nykyisillä hinnoilla ja tuilla etelässä kannata ja samaan hengenvetoon todetaan että onko kuluttaja valmis maksamaan korkeammilla tuilla tuotetut tuotteet c-alueelta? ::) Eli rahaa itelle ja toimenpiteitä c-alueen kuseen laittamiseksi? Ja tuki saa olla pelkästään tuotantoa säilyttävää ei lisäävää tai siihen puututaan. Eikös suurten yksiköiden pitäis olla kilpailukykyisiä eli mihin ne tarvii pikkutilojen hengissä pitämiseen tarkoitettuja tukia joilla kenties on tarkoitus ylläpitää työllisyyttä ja elävää maaseutua ei niinkään olla suurtilallisten lisäbonuksia?
Niin eikös se ole sama kuin nyt jumalan valitut toitottaa olevansa etuoikeutettuja jatkamaan suomen kotieläintuotantoa..
Niin etkös tuota lie oo? 350ha tavoitteena ja kehut 500e/ha jättäväs katetta lähinnä tukiaisilla, aika kallis mies veronmaksajille etenkin ku ne rahat vielä törsätään tuontimersuihin eikä välttämättömyyksiin kuten ruokaan vauvanvaatteisiin jne. :o
-
No miksette perusta? Maidosta on maksettu koko EU-ajan Suomessa ja maksetaan edelleen erittäin kilpailukykyistä hintaa ja tuet päälle. AB-alueella tarvii tietty noin 110 lehmää samaan liikevaihtoon kuin C1/2 saa 100:sta lehmästä.
Laskes uudestaan? Ota vaikka ensin vähän pohjatietoa tuosta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
ja laske sitten uusiksi.
Mitähän tuossa tarkkaan ottaen vaaditaan? Ensin valitetaan että tuotanto ei nykyisillä hinnoilla ja tuilla etelässä kannata ja samaan hengenvetoon todetaan että onko kuluttaja valmis maksamaan korkeammilla tuilla tuotetut tuotteet c-alueelta? ::) Eli rahaa itelle ja toimenpiteitä c-alueen kuseen laittamiseksi? Ja tuki saa olla pelkästään tuotantoa säilyttävää ei lisäävää tai siihen puututaan. Eikös suurten yksiköiden pitäis olla kilpailukykyisiä eli mihin ne tarvii pikkutilojen hengissä pitämiseen tarkoitettuja tukia joilla kenties on tarkoitus ylläpitää työllisyyttä ja elävää maaseutua ei niinkään olla suurtilallisten lisäbonuksia?
Niin eikös se ole sama kuin nyt jumalan valitut toitottaa olevansa etuoikeutettuja jatkamaan suomen kotieläintuotantoa..
Niin etkös tuota lie oo? 350ha tavoitteena ja kehut 500e/ha jättäväs katetta lähinnä tukiaisilla, aika kallis mies veronmaksajille etenkin ku ne rahat vielä törsätään tuontimersuihin eikä välttämättömyyksiin kuten ruokaan vauvanvaatteisiin jne. :o
Juu ;D
Tosin pari kolkytä tonttua kuiteski halvempi ku ceekolleega..
-
No miksette perusta? Maidosta on maksettu koko EU-ajan Suomessa ja maksetaan edelleen erittäin kilpailukykyistä hintaa ja tuet päälle. AB-alueella tarvii tietty noin 110 lehmää samaan liikevaihtoon kuin C1/2 saa 100:sta lehmästä.
Laskes uudestaan? Ota vaikka ensin vähän pohjatietoa tuosta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
ja laske sitten uusiksi.
Mitähän tuossa tarkkaan ottaen vaaditaan? Ensin valitetaan että tuotanto ei nykyisillä hinnoilla ja tuilla etelässä kannata ja samaan hengenvetoon todetaan että onko kuluttaja valmis maksamaan korkeammilla tuilla tuotetut tuotteet c-alueelta? ::) Eli rahaa itelle ja toimenpiteitä c-alueen kuseen laittamiseksi? Ja tuki saa olla pelkästään tuotantoa säilyttävää ei lisäävää tai siihen puututaan. Eikös suurten yksiköiden pitäis olla kilpailukykyisiä eli mihin ne tarvii pikkutilojen hengissä pitämiseen tarkoitettuja tukia joilla kenties on tarkoitus ylläpitää työllisyyttä ja elävää maaseutua ei niinkään olla suurtilallisten lisäbonuksia?
Niin eikös se ole sama kuin nyt jumalan valitut toitottaa olevansa etuoikeutettuja jatkamaan suomen kotieläintuotantoa..
Niin etkös tuota lie oo? 350ha tavoitteena ja kehut 500e/ha jättäväs katetta lähinnä tukiaisilla, aika kallis mies veronmaksajille etenkin ku ne rahat vielä törsätään tuontimersuihin eikä välttämättömyyksiin kuten ruokaan vauvanvaatteisiin jne. :o
Juu ;D
Tosin pari kolkytä tonttua kuiteski halvempi ku ceekolleega..
No ilmankos vituttaa :o;D
-
Se, ettei tuhannen lehmän navetoita tule sinne etelän upeille aukeille kertoo varmaan tämänhetkisen maankäytön ja/tai vaihtoehtoisten tekemisten kannattavuudesta - ei ole pakkoa eli tarvetta ottaa riskiä tai tehdä enempää.
Petri
Tai sitten riskianalyysi kertoo että näillä ehdoilla ja tulevaisuusnäkymillä joudutaan ottamaan merkittävästi suurempi riski kun on pakko tehdä suurempi investointi kuin c-alueella ja heikommilla talousodotuksilla kun tuottopuoli jää merkittävästi pienemmäksi. Näkyyhän se siinä että kuyinka moni uskaltaa sen riskin ottaa? Isomman riskin ottajia on aina vähemmän kuin pienemmän riskin ottajia. Ja pakkaa tuo rahoittajataho oli pankkikin sanomaan omansa? Varsinkin kun viime aikoina tullut esimerkkejä myös sen riskin realisoitumisesta?
Tuoton pitää olla AINA suhteessa riskiin, joten isolla riskillä ei rakenneta pienikatteista toimintaa.
Minäkään en ole navettaan uskaltanut lainaa ottaa, mutta peltokauppaa juuri suunnittelen pääosin lainarahalla..
-
Urjalasta 100 kilometriä mihinpäin hyvänsä on isot kuluttajakeskittymät, --> utareesta maitolasiin lyhyt matka --> kustannustehokasta.
Näinhän se on ja tilanne näkyisi jos osuustomintahenkeen hinta ei olisi kaikille sama vaan olisi edes tehtaan portilla. Mutta selitäs tämä mm emo-heikille ja muutamalle muullekin niin sehän on melkein suorastaan puhdasta tuottoa kun maito käydään hakemassa pieniltä tiloilta pitkien etäisyyksien kairassa.
Aika hoitaa...
-
Nuutajärveltä mennään mihin ilmansuuntaan hyvänsä, niin aina on tsellä isot lohkot ja lyhyt etäisyys niin kustannus peltohommista pieni.
[/quote]
Tuo ei toteudu pohjoisessa, pienet kuviot, pellot hajallaan, suuremmat kustannukset.
-
Urjalasta 100 kilometriä mihinpäin hyvänsä on isot kuluttajakeskittymät, --> utareesta maitolasiin lyhyt matka --> kustannustehokasta.
Näinhän se on ja tilanne näkyisi jos osuustomintahenkeen hinta ei olisi kaikille sama vaan olisi edes tehtaan portilla. Mutta selitäs tämä mm emo-heikille ja muutamalle muullekin niin sehän on melkein suorastaan puhdasta tuottoa kun maito käydään hakemassa pieniltä tiloilta pitkien etäisyyksien kairassa.
Aika hoitaa...
Mitähän nämä pienemmän pään maitotilalliset näistä kommenteista ajattelee? Varmasti 30 lehmän tilojakin tulee olemaan ties kuin kauan, eikös maitotilojen lopettamistahti ole hidastunut?
-
Nuutajärveltä mennään mihin ilmansuuntaan hyvänsä, niin aina on tsellä isot lohkot ja lyhyt etäisyys niin kustannus peltohommista pieni.
Tuo ei toteudu pohjoisessa, pienet kuviot, pellot hajallaan, suuremmat kustannukset.
[/quote]
Silläpä tuleva tukikattosysteemi on kohtuullinen. Pohjoista tukea maksetaan sen laajuiseen tuotantoon että logistiikka on vielä siedettävää. Etelässä investoinnin on oltava iiiso, mutta niin on aukeatkin.
-
Urjalasta 100 kilometriä mihinpäin hyvänsä on isot kuluttajakeskittymät, --> utareesta maitolasiin lyhyt matka --> kustannustehokasta.
Näinhän se on ja tilanne näkyisi jos osuustomintahenkeen hinta ei olisi kaikille sama vaan olisi edes tehtaan portilla. Mutta selitäs tämä mm emo-heikille ja muutamalle muullekin niin sehän on melkein suorastaan puhdasta tuottoa kun maito käydään hakemassa pieniltä tiloilta pitkien etäisyyksien kairassa.
Aika hoitaa...
Mitähän nämä pienemmän pään maitotilalliset näistä kommenteista ajattelee? Varmasti 30 lehmän tilojakin tulee olemaan ties kuin kauan, eikös maitotilojen lopettamistahti ole hidastunut?
Ajattelee mitä ajattelee... Kukin voi itse tykönään päättää, mikä on pieni. Tunnettu tosiasia on sekin, ettei yhtä lehmää vähempää kannata lypsää.
Pienuus on niin suhteellista, mutta onhan se kuskillekin turhauttavaa ajaa kilometritolkulla pientä sivutietä hakemaan se tonkallinen... Kenelläkään ei silti ole oikeutta käskeä toista lopettamaan... Siis aika hoitaa ongelman pois päiväjärjestyksestä, haluttiin tai ei.
-
spv:een kautta loppuu tasaseen tahtiin pikkutiloja,kun jatkajat jäisivät rahoituksen/tukien ulkopuolelle jatkossa jos kannattavuutta ei löydy.Mutta tahti on tietysti aivan liian hidas.Eilen näin kollegan pihassa maito auton kärryperässä,ei vissiin enää mahtunu nuppiin kerralla,ei tarvi ainakaan auton turhaa ajella ympäri pitäjää.
-
Nuutajärveltä mennään mihin ilmansuuntaan hyvänsä, niin aina on tsellä isot lohkot ja lyhyt etäisyys niin kustannus peltohommista pieni.
Tuo ei toteudu pohjoisessa, pienet kuviot, pellot hajallaan, suuremmat kustannukset.
Silläpä tuleva tukikattosysteemi on kohtuullinen. Pohjoista tukea maksetaan sen laajuiseen tuotantoon että logistiikka on vielä siedettävää. Etelässä investoinnin on oltava iiiso, mutta niin on aukeatkin.
[/quote]
kokeilkaapa saada joku niistä aukeista hallintaa. ei ole helppoa..
-
Hohhoijaa osa 2.
142 eli ns. pohjoinen tuki on alueelle tyypillisen tuotannon ylläpitämiseksi hyväksytty tuki. 1995 alueelle tyypillinen tuotanto ei käsittänyt montaakaan yli 100 lehmäistä navettaa (?). Tuen perusteena oli väestön määrä km2:lla ja kaikkea muuta, joista kukaan ei ole missään varmaan kertonutkaan.
Kun tuotantoyksiköt kasvavat epäsuotuisaksi koetulla alueella, vaikka 142-tuen oli tarkoitus olla ylläpitävää, jää ainoaksi tulkinnaksi, että pohjoisen tuen varaan on investointeja tehty. Toinen tulkinta on myös se, että vaikka tuki jäisi pienemmäksi, niin yksiköt parjäävät suurempina myös pienemmillä tuilla.
Jokainen isompi yksikkö vie pohjaa c-tukien perustasta, jolloin koko maan samankaltaiset tuet ovat yhä lähempänä.
En vastusta suuria yksiköitä sinällään. Mutta se, että ensin sanotaan, että ei tuen perässä olla investoimassa ja heti tukikaton jälkeen valitetaan, että MMM ja MTK estivät hankkeen, kertoo enemmän investoinnin yrittäjästä ja tukien merkityksestä enemmän kuin ehkä kertoja osaa kuvitellakaan.
-
Nuutajärveltä mennään mihin ilmansuuntaan hyvänsä, niin aina on tsellä isot lohkot ja lyhyt etäisyys niin kustannus peltohommista pieni.
Tuo ei toteudu pohjoisessa, pienet kuviot, pellot hajallaan, suuremmat kustannukset.
Silläpä tuleva tukikattosysteemi on kohtuullinen. Pohjoista tukea maksetaan sen laajuiseen tuotantoon että logistiikka on vielä siedettävää. Etelässä investoinnin on oltava iiiso, mutta niin on aukeatkin.
kokeilkaapa saada joku niistä aukeista hallintaa. ei ole helppoa..
[/quote]
Taida olla sen helpompaa pohjosessakaan..
-
Nuutajärveltä mennään mihin ilmansuuntaan hyvänsä, niin aina on tsellä isot lohkot ja lyhyt etäisyys niin kustannus peltohommista pieni.
Tuo ei toteudu pohjoisessa, pienet kuviot, pellot hajallaan, suuremmat kustannukset.
Silläpä tuleva tukikattosysteemi on kohtuullinen. Pohjoista tukea maksetaan sen laajuiseen tuotantoon että logistiikka on vielä siedettävää. Etelässä investoinnin on oltava iiiso, mutta niin on aukeatkin.
kokeilkaapa saada joku niistä aukeista hallintaa. ei ole helppoa..
Taida olla sen helpompaa pohjosessakaan..
[/quote]
tiedän.. joidenki mukaan sitä peltoa etelässä olis tarjolla isoa lypsynavettaa varten.
-
Onko joku pellosta puhunutkaan?
Lähinnä kai vaan lannanlevitysalasta ja rehusta joita kyllä löytyy jos olis kannattavaa tuotantoa..
-
Hmm... eteläsuomeen ison navetan pystytykseen.
Pitkät yhteistyösopimukset viljelijöiden kanssa, hoituu lanta ja rehupuoli. Ja olis tietyillä suunnilla pellonki puolesta hyvä, että pidettäs välillä nurmella ja saatas mahdollisesti vähän humustilannetta ra*****a...
Maitokiintiötä on tarjolla, ainakin huomattavasti halvemmalla kuin mitä täällä karsina-alueella. Ja AB-alueella ei rajoittas tuo alueen tuotannon katto (mikä on täällä huolena, jos suinpäin ilman kiintiöitä tehdään jättinavetoita).
Sillä logistiikalla ei oo väliä, ajetaanko se maito viiden vai viidensadan kilometrin päähän. Se että monestako tilkasta se maitoauto täyttyy, on merkitystä.
C-alueen maidontuotantotuki ei joudu tarkasteluun brysselin suunnalta niin kauan, kun pysytään alle sen vajaan 1780 miljoonan litran. Niin kauan se katsotaan luonteeltaan tuotantoa ylläpitäväksi.
AB-alueella saadaan tuottaa vaikka kui hurumycket... (esimerkiksi nyt tuotetaan koko maassa noin 200 miljoonaa litraa alle maakiintiön ja tuo vähennys on aika likelle tullut AB-alueelta)
-
Onko joku pellosta puhunutkaan?
Lähinnä kai vaan lannanlevitysalasta ja rehusta joita kyllä löytyy jos olis kannattavaa tuotantoa..
ei se lannanlevitysalan hankkiminen etelässä niin helppoa kuitenkaan ole ja varsinkaan saada viljatilallisia tuottaan nurmea..
-
Onko joku pellosta puhunutkaan?
Lähinnä kai vaan lannanlevitysalasta ja rehusta joita kyllä löytyy jos olis kannattavaa tuotantoa..
ei se lannanlevitysalan hankkiminen etelässä niin helppoa kuitenkaan ole ja varsinkaan saada viljatilallisia tuottaan nurmea..
Mitenkähän alas viljojen hintojen pitäs laskee, että alkais houkutella nurmi viljelykierros? Eikö se jo oo riittävän alhaalla? Sopimusviljely?
-
Onko joku pellosta puhunutkaan?
Lähinnä kai vaan lannanlevitysalasta ja rehusta joita kyllä löytyy jos olis kannattavaa tuotantoa..
ei se lannanlevitysalan hankkiminen etelässä niin helppoa kuitenkaan ole ja varsinkaan saada viljatilallisia tuottaan nurmea..
Mitenkähän alas viljojen hintojen pitäs laskee, että alkais houkutella nurmi viljelykierros? Eikö se jo oo riittävän alhaalla? Sopimusviljely?
Voisi olla hyvä jos joku sitä ruohoa etelässä tahtoisi. Itse suunnittelen vakavasti laittavani puolet apilalle viherlannoitukseksi ihan vaan huvikseni. Satoa ei kukaan halua. Vai haluaako... (SB77 vink vink). 7 vuotta pellot olleet viljalla ja nyt jo näkyy viljavuudessa. Pakko ottaa nurmi mukaan kiertoon, ihan sama maksaako siitä joku instanssi jotain.. Kyrsii se että maa kärsii!
-
Paljonko arvioit satotason pudonneen vuosien aikana? Kiinnostaisi tietää myös viljelykierrosta. Itse olen nyt koittanut välttää tason pudotusta sangen monella lajikkeella. Kaura, ohra, vehnä, rypsi, viherlannoitusnurmi ovat kierrossa mukana. En tiedä tuleeko tämä riittämään vai pitääkö viheralaa vielä lisätä. Mun mielestäni myös viherlannoitusnurmen laatu on merkittävä tekijä. Eli siemeniä pitää käyttää, jotta kasvustosta tulee tarpeeksi tiheä. Ajallisesta kestosta olisi myös hyvä saada lisää tietoa. Mahtaako pari vuotta riittää. Kolmas vuosi ei varmaan tee ainakaan haittaa.
-
Paljonko arvioit satotason pudonneen vuosien aikana? Kiinnostaisi tietää myös viljelykierrosta. Itse olen nyt koittanut välttää tason pudotusta sangen monella lajikkeella. Kaura, ohra, vehnä, rypsi, viherlannoitusnurmi ovat kierrossa mukana. En tiedä tuleeko tämä riittämään vai pitääkö viheralaa vielä lisätä. Mun mielestäni myös viherlannoitusnurmen laatu on merkittävä tekijä. Eli siemeniä pitää käyttää, jotta kasvustosta tulee tarpeeksi tiheä. Ajallisesta kestosta olisi myös hyvä saada lisää tietoa. Mahtaako pari vuotta riittää. Kolmas vuosi ei varmaan tee ainakaan haittaa.
Maat ovat hienoa hietaa ja mukana savea sopivasti. Aika optimimaita. Satotasot nurmen ollessa mukana olivat vehnästä yli 6000 kg, ohra huonoimmillaan 5500kg ja parhaimmillaan 6500kg. Kaura aina yli 6300kg. Nämä kohtuullisilla lannoituksilla, 80-100 N.
Nyt samat lannoitukset, mutta vehnä 4000-4500, ohra samoin (mutta menee maltaaksi nykyään). Kaura 5200-5500. Rypsi uutena kasvina yli 2100 kg. Pari vuotta meni hyvin, mutta sitten alkoi lasku. Multavuus on selvästi kärsinyt. Minua moinen meininki ottaa päähän ihan periaatteesta.
Ehkä kolmannes pellosta nurmelle. Ajattelin että pitäisi kaksi vuotta peräkkäin. Valkoapilan käyttö viljan aluskasvina voisi olla lisänä vielä tässä hommassa. Kokemuksia tästä ei siis ole vielä, mutta näin en meinaa jatkaa.
-
Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.
-
Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.
Teoriassa hyvä, mutta tuskinpa toteutuu ainakaan Etelä-Pohjanmaalla, ei ainakaan tällä vuosisadalla. Senverran kateellista on meno sielläkin ja perinteet yhteistoiminnalle puuttuvat tyystin. Kyllä apemieskin sen hyvin tietää. ??? ::) Aiotko jäänmurtajan hommiin?
***Tälläinen yhteystyökuvio on ollut käytössä jo neljän kesän ajan. Nyt pari viimeistä vuotta kahden eri toimijan kanssa ja tulevana kesänä tulee yksi lisää.
-
Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.
Teoriassa hyvä, mutta tuskinpa toteutuu ainakaan Etelä-Pohjanmaalla, ei ainakaan tällä vuosisadalla. Senverran kateellista on meno sielläkin ja perinteet yhteistoiminnalle puuttuvat tyystin. Kyllä apemieskin sen hyvin tietää. ??? ::) Aiotko jäänmurtajan hommiin?
***Tälläinen yhteystyökuvio on ollut käytössä jo neljän kesän ajan. Nyt pari viimeistä vuotta kahden eri toimijan kanssa ja tulevana kesänä tulee yksi lisää.
Samoin yhteistyötä tehdään hiuksia halkomatta... Molemmat osapuolet hyötyy.
-
Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.
Teoriassa hyvä, mutta tuskinpa toteutuu ainakaan Etelä-Pohjanmaalla, ei ainakaan tällä vuosisadalla. Senverran kateellista on meno sielläkin ja perinteet yhteistoiminnalle puuttuvat tyystin. Kyllä apemieskin sen hyvin tietää. ??? ::) Aiotko jäänmurtajan hommiin?
***Tälläinen yhteystyökuvio on ollut käytössä jo neljän kesän ajan. Nyt pari viimeistä vuotta kahden eri toimijan kanssa ja tulevana kesänä tulee yksi lisää.
Samoin yhteistyötä tehdään hiuksia halkomatta... Molemmat osapuolet hyötyy.
miten sie sen teet? vietko vain sadon pois vai maksatko myös siemeniä tai lannoitusta? koska sehän se tuen nostaa jona hallinnassa pelto on.
-
Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.
Mitä maalajeja sinulla on? Eikä siellä päin ole aika eloperäisiä luonnostaan?
-
Paljonko arvioit satotason pudonneen vuosien aikana? Kiinnostaisi tietää myös viljelykierrosta. Itse olen nyt koittanut välttää tason pudotusta sangen monella lajikkeella. Kaura, ohra, vehnä, rypsi, viherlannoitusnurmi ovat kierrossa mukana. En tiedä tuleeko tämä riittämään vai pitääkö viheralaa vielä lisätä. Mun mielestäni myös viherlannoitusnurmen laatu on merkittävä tekijä. Eli siemeniä pitää käyttää, jotta kasvustosta tulee tarpeeksi tiheä. Ajallisesta kestosta olisi myös hyvä saada lisää tietoa. Mahtaako pari vuotta riittää. Kolmas vuosi ei varmaan tee ainakaan haittaa.
Maat ovat hienoa hietaa ja mukana savea sopivasti. Aika optimimaita. Satotasot nurmen ollessa mukana olivat vehnästä yli 6000 kg, ohra huonoimmillaan 5500kg ja parhaimmillaan 6500kg. Kaura aina yli 6300kg. Nämä kohtuullisilla lannoituksilla, 80-100 N.
Nyt samat lannoitukset, mutta vehnä 4000-4500, ohra samoin (mutta menee maltaaksi nykyään). Kaura 5200-5500. Rypsi uutena kasvina yli 2100 kg. Pari vuotta meni hyvin, mutta sitten alkoi lasku. Multavuus on selvästi kärsinyt. Minua moinen meininki ottaa päähän ihan periaatteesta.
Ehkä kolmannes pellosta nurmelle. Ajattelin että pitäisi kaksi vuotta peräkkäin. Valkoapilan käyttö viljan aluskasvina voisi olla lisänä vielä tässä hommassa. Kokemuksia tästä ei siis ole vielä, mutta näin en meinaa jatkaa.
Enpä yhtään ihmettele. Ja näin nopeasti. Meillä kaurasta 5000kg on erinomainen sato. Vehnästä ennätys 4600kg, hyvä ohrataso 4500kg. Lienee sanomatta selvää, että alle 4000kg on helppo päästä. Ajattele mitä tämä on 10 vuoden viljanviljelyn. Pitää seurata tilanteen kehittymistä.
-
Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.
Mitä maalajeja sinulla on? Eikä siellä päin ole aika eloperäisiä luonnostaan?
Etelä-Pohjanmaa on Suomen Harjunkylä, on 64 maanäytteen tuntuma asiasta.
Samapa tässä nyt kertoa että olen ollut aikeissa JoHaRa:a apeasiantuntijana kysäistä jopa osakkaaksi jonkinlaiseen nautakuvioon kun siinä vieressäkin Iki-nurmea viljelin (jonka Jokukeho77 sitten kynteli heti 7 satovuoden jälkeen). Siinä vieressä on myös erikoisviljelypellot, joilla todella näkyy kuluttava ja raskas viljely vaikka huolellista onkin, olisi tulleet samaan kuvioon. Minulta vaan loppui rahat juuri sopivasti.
Toispuolla pitäjää hillityn tehokkaan Valtra/Fendt-myyjän pelloilla totesimme Kyntäjän kanssa että viljelykierto toimii myös toisinpäin. Siis pitkään viljalla olleilla pelloilla kasvoi aivan mahdottoman elinvoimainen apilapitoinen nurmikasvusto. Rahapuolella asia menee niin että kun tuet edellyttävät tietyn tasoista viljelyä ja nurmisadon korjuu ja varastointi on kallista, hyvälaatuinen kasvusto tulee antaa ilmaiseksi korjattavaksi. Ellei korjuuvelvoitteen täyttämisen vastineeksi saa tehokkaasti kunnon rehua, työstä tulee laskuttaa. Ei sitten ole sopivaa laskuttaa vastavuoroisesta lannanajostakaan, ainakaan näillä eläintiheillä seuduilla. Viimeisenä vuotena voi syyssadon jättää viherlannoitukseksi. Pari vuotta sitten nähdyt viljan hintapiikit ja satovuosien viisinkertaiset vaihtelut tietysti hämärtävät etukokemusta, sopimusten täytyy pitää.
-
Paljonko arvioit satotason pudonneen vuosien aikana? Kiinnostaisi tietää myös viljelykierrosta. Itse olen nyt koittanut välttää tason pudotusta sangen monella lajikkeella. Kaura, ohra, vehnä, rypsi, viherlannoitusnurmi ovat kierrossa mukana. En tiedä tuleeko tämä riittämään vai pitääkö viheralaa vielä lisätä. Mun mielestäni myös viherlannoitusnurmen laatu on merkittävä tekijä. Eli siemeniä pitää käyttää, jotta kasvustosta tulee tarpeeksi tiheä. Ajallisesta kestosta olisi myös hyvä saada lisää tietoa. Mahtaako pari vuotta riittää. Kolmas vuosi ei varmaan tee ainakaan haittaa.
Maat ovat hienoa hietaa ja mukana savea sopivasti. Aika optimimaita. Satotasot nurmen ollessa mukana olivat vehnästä yli 6000 kg, ohra huonoimmillaan 5500kg ja parhaimmillaan 6500kg. Kaura aina yli 6300kg. Nämä kohtuullisilla lannoituksilla, 80-100 N.
Nyt samat lannoitukset, mutta vehnä 4000-4500, ohra samoin (mutta menee maltaaksi nykyään). Kaura 5200-5500. Rypsi uutena kasvina yli 2100 kg. Pari vuotta meni hyvin, mutta sitten alkoi lasku. Multavuus on selvästi kärsinyt. Minua moinen meininki ottaa päähän ihan periaatteesta.
Ehkä kolmannes pellosta nurmelle. Ajattelin että pitäisi kaksi vuotta peräkkäin. Valkoapilan käyttö viljan aluskasvina voisi olla lisänä vielä tässä hommassa. Kokemuksia tästä ei siis ole vielä, mutta näin en meinaa jatkaa.
Enpä yhtään ihmettele. Ja näin nopeasti. Meillä kaurasta 5000kg on erinomainen sato. Vehnästä ennätys 4600kg, hyvä ohrataso 4500kg. Lienee sanomatta selvää, että alle 4000kg on helppo päästä. Ajattele mitä tämä on 10 vuoden viljanviljelyn. Pitää seurata tilanteen kehittymistä.
Nykyään tarvitsee 4 hehtaaria samaan satoon mikä tuli ennen kolmelta. Luulen että vastaavia tuloksia on monella muullakin "etelän vetelällä jonka kotitilalta lehmät on laitettu pakon edessä korkealaitaiseen". Loistavan kasvupotentiaalin saa hävitettyä muutamassa vuodessa ja tilanne muuttuu "keskinkertaiseksi"..
-
Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.
Mitä maalajeja sinulla on? Eikä siellä päin ole aika eloperäisiä luonnostaan?
Etelä-Pohjanmaa on Suomen Harjunkylä, on 64 maanäytteen tuntuma asiasta.
Samapa tässä nyt kertoa että olen ollut aikeissa JoHaRa:a apeasiantuntijana kysäistä jopa osakkaaksi jonkinlaiseen nautakuvioon kun siinä vieressäkin Iki-nurmea viljelin (jonka Jokukeho77 sitten kynteli heti 7 satovuoden jälkeen). Siinä vieressä on myös erikoisviljelypellot, joilla todella näkyy kuluttava ja raskas viljely vaikka huolellista onkin, olisi tulleet samaan kuvioon. Minulta vaan loppui rahat juuri sopivasti.
Toispuolla pitäjää hillityn tehokkaan Valtra/Fendt-myyjän pelloilla totesimme Kyntäjän kanssa että viljelykierto toimii myös toisinpäin. Siis pitkään viljalla olleilla pelloilla kasvoi aivan mahdottoman elinvoimainen apilapitoinen nurmikasvusto. Rahapuolella asia menee niin että kun tuet edellyttävät tietyn tasoista viljelyä ja nurmisadon korjuu ja varastointi on kallista, hyvälaatuinen kasvusto tulee antaa ilmaiseksi korjattavaksi. Ellei korjuuvelvoitteen täyttämisen vastineeksi saa tehokkaasti kunnon rehua, työstä tulee laskuttaa. Ei sitten ole sopivaa laskuttaa vastavuoroisesta lannanajostakaan, ainakaan näillä eläintiheillä seuduilla. Viimeisenä vuotena voi syyssadon jättää viherlannoitukseksi. Pari vuotta sitten nähdyt viljan hintapiikit ja satovuosien viisinkertaiset vaihtelut tietysti hämärtävät etukokemusta, sopimusten täytyy pitää.
Ai se oli "kehon" kyntö ;D Minä olen aina valmis yhteistyölle, tällaista on jo ollut vähän suunnitteillakin edellämainitun tahon kanssa. Rahoista puhuminen on tylsää, tärkeintä on hyvä fiilis ja se että asiat luistavat. Palaamme tähän, laita vaikka mailia.
-
Taantuma etenee pikku hiljaa ja sitä on vaikea huomata ja ehkä jopa vaikea myöntää itselleen. Huonot viljelymenetelmät, kuten lautasmuokkaus vielä pahentavat tilannetta. Toi kesannon tarve voi tulevaisuudessa koitua viljanviljelylle melkoisen haastavaksi, jos LHP:n tapaisia juttuja enää tule. Eikä niitä karjatiloja yhteistyökumppaneiksi ole löydettävissä.
-
Mitä maalajeja sinulla on? Eikä siellä päin ole aika eloperäisiä luonnostaan?
***Mulla on maat niin hajallaan, että maalajeja löytyy laidasta laitaan.
-
Taantuma etenee pikku hiljaa ja sitä on vaikea huomata ja ehkä jopa vaikea myöntää itselleen. Huonot viljelymenetelmät, kuten lautasmuokkaus vielä pahentavat tilannetta. Toi kesannon tarve voi tulevaisuudessa koitua viljanviljelylle melkoisen haastavaksi, jos LHP:n tapaisia juttuja enää tule. Eikä niitä karjatiloja yhteistyökumppaneiksi ole löydettävissä.
Täytyy seurata ja myöntää mokansa itselleen. Ja kaikille Agronetin lukijoille ;D Luulen, että minulle maiden rakenteen paraneminen on tärkeämpi juttu kuin joku EU:n lahjoittama satanen tai kaksi. En minä jaksa jokaisen tukikikkailun perässä juosta, elämässä on tärkeämpääkin kuin elää jonkun paperisilpun armoilla. Oma henkinen hyvinvointi on kiinnostaa enemmän kuin rahan perässä juokseminen.
-
Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.
Teoriassa hyvä, mutta tuskinpa toteutuu ainakaan Etelä-Pohjanmaalla, ei ainakaan tällä vuosisadalla. Senverran kateellista on meno sielläkin ja perinteet yhteistoiminnalle puuttuvat tyystin. Kyllä apemieskin sen hyvin tietää. ??? ::) Aiotko jäänmurtajan hommiin?
***Tälläinen yhteystyökuvio on ollut käytössä jo neljän kesän ajan. Nyt pari viimeistä vuotta kahden eri toimijan kanssa ja tulevana kesänä tulee yksi lisää.
Samoin yhteistyötä tehdään hiuksia halkomatta... Molemmat osapuolet hyötyy.
miten sie sen teet? vietko vain sadon pois vai maksatko myös siemeniä tai lannoitusta? koska sehän se tuen nostaa jona hallinnassa pelto on.
***En viitsi ruveta, että tässä sopimusehtoja tarkemmin erittelemään. Menee vahvasti tuon liikesalaisuuden piikkiin. Tärkeintähän on, että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, muuten yhteystyö ei jatku.
-
Samapa tässä nyt kertoa että olen ollut aikeissa JoHaRa:a apeasiantuntijana kysäistä jopa osakkaaksi jonkinlaiseen nautakuvioon kun siinä vieressäkin Iki-nurmea viljelin (jonka Jokukeho77 sitten kynteli heti 7 satovuoden jälkeen).
Hä? Mitä on kynnetty? Minä en ole, kuin käynyt ottamassa maanäytteet niiltä Vampulan keskustassa olevilta lohkoila... ??? ??? :o :o
-
Taantuma etenee pikku hiljaa ja sitä on vaikea huomata ja ehkä jopa vaikea myöntää itselleen. Huonot viljelymenetelmät, kuten lautasmuokkaus vielä pahentavat tilannetta. Toi kesannon tarve voi tulevaisuudessa koitua viljanviljelylle melkoisen haastavaksi, jos LHP:n tapaisia juttuja enää tule. Eikä niitä karjatiloja yhteistyökumppaneiksi ole löydettävissä.
Täytyy seurata ja myöntää mokansa itselleen. Ja kaikille Agronetin lukijoille ;D Luulen, että minulle maiden rakenteen paraneminen on tärkeämpi juttu kuin joku EU:n lahjoittama satanen tai kaksi. En minä jaksa jokaisen tukikikkailun perässä juosta, elämässä on tärkeämpääkin kuin elää jonkun paperisilpun armoilla. Oma henkinen hyvinvointi on kiinnostaa enemmän kuin rahan perässä juokseminen.
Maailma makaa nyt sillä tavalla että kaikki nämä toteutuu samalla kertaa. Luomusopimukseen nimi alle, LHP:tä, suojavyöhykettä leveälti ja maaystävälliset lisätoimenpiteet. Kasvukunto kohentuu, paperisilppua ja tarkastusta riittää, tietty tulos on varma säistä riippumatta ja jos kunnianhimoa riittää, hyvälaatuisesta sadosta saa kelpo hinnan.
Erästä uusimaalaista kollegaani lainaten: "Näissä tansseissa pitää tanssia niin kuin soitetaan". Eli kun AB-nautatehtailu sivutuoterehuilla ei lyö leiville, tuotetaan tulevaisuuden varalle ympäristöhyötyjä ilman satoriskiä ja suurta työmäärää. Minusta tuntuu hyvältä että maani ovat hyvässä kunnossa. Uskon että se jollain vuosikymmenellä taas on hyödyksikin.
Jos Agronetissä olisi moderaattori, tämä kauas Torniosta ajautunut keskustelunhäntä olisi varmaan omanaan jossain.
-
Samapa tässä nyt kertoa että olen ollut aikeissa JoHaRa:a apeasiantuntijana kysäistä jopa osakkaaksi jonkinlaiseen nautakuvioon kun siinä vieressäkin Iki-nurmea viljelin (jonka Jokukeho77 sitten kynteli heti 7 satovuoden jälkeen).
Hä? Mitä on kynnetty? Minä en ole, kuin käynyt ottamassa maanäytteet niiltä Vampulan keskustassa olevilta lohkoila... ??? ??? :o :o
Minä en tiedä tästä mitään. Isä joskus taisi kertoa kuka siinä kynsi..
-
Mulla ainakin on selkeä visio siitä, että karjatilan/vilja+yksmahais-tilan yhteystyö nurmikierrätyksessä on tulevaisuutta. Pellon tuottoarvo parantuu jo kahden vuoden kierrolla, mutta 3-4 vuotta olisi tietysti parhainta.
Teoriassa hyvä, mutta tuskinpa toteutuu ainakaan Etelä-Pohjanmaalla, ei ainakaan tällä vuosisadalla. Senverran kateellista on meno sielläkin ja perinteet yhteistoiminnalle puuttuvat tyystin. Kyllä apemieskin sen hyvin tietää. ??? ::) Aiotko jäänmurtajan hommiin?
***Tälläinen yhteystyökuvio on ollut käytössä jo neljän kesän ajan. Nyt pari viimeistä vuotta kahden eri toimijan kanssa ja tulevana kesänä tulee yksi lisää.
Samoin yhteistyötä tehdään hiuksia halkomatta... Molemmat osapuolet hyötyy.
miten sie sen teet? vietko vain sadon pois vai maksatko myös siemeniä tai lannoitusta? koska sehän se tuen nostaa jona hallinnassa pelto on.
Miten kulloinkin, mutta tää yhteistyökumppani hoitaa viljanviljelypuolen, laadusta tinkimättä, omilla koneillaan eli tavallaan urakoi meille viljanviljelyn kokonaisuutena... tää on vähä semmonen outo kuvio niille, jokka on tottunu vaan tuijottamaan omiin napoihinsa.
-
Miten kulloinkin, mutta tää yhteistyökumppani hoitaa viljanviljelypuolen, laadusta tinkimättä, omilla koneillaan eli tavallaan urakoi meille viljanviljelyn kokonaisuutena... tää on vähä semmonen outo kuvio niille, jokka on tottunu vaan tuijottamaan omiin napoihinsa.
Hienoa kuulla. Menee aikansa ennen kuin tajutaan, että toiminta voi olla kannattavaa/kannattavampaa, vaikka kaikkea ei tehdä itse. Pitää osata luottaa toistenkin ammattitaitoon ja omaan johtamistaitoon, sekä kykyyn vaatia tiettyä laatua yhteistyökumppanilta. Tuossa kuviossa saadaan varmasti monta etua.
-
Miten kulloinkin, mutta tää yhteistyökumppani hoitaa viljanviljelypuolen, laadusta tinkimättä, omilla koneillaan eli tavallaan urakoi meille viljanviljelyn kokonaisuutena... tää on vähä semmonen outo kuvio niille, jokka on tottunu vaan tuijottamaan omiin napoihinsa.
Hienoa kuulla. Menee aikansa ennen kuin tajutaan, että toiminta voi olla kannattavaa/kannattavampaa, vaikka kaikkea ei tehdä itse. Pitää osata luottaa toistenkin ammattitaitoon ja omaan johtamistaitoon, sekä kykyyn vaatia tiettyä laatua yhteistyökumppanilta. Tuossa kuviossa saadaan varmasti monta etua.
täälläki on tehty vähän kaikella lailla.. nurmella yleensä sillai että kasvinviljelijä on hoitanut nurmen perustamisen ja nautatilallinen lannoituksen ja sadonkorjuun..
-
Aloitit ez6 muka asialla eli tuolla liikevaihdolla ja kun siihen sitten asiallisesti vastasin niin keskityitkin vastauksessasi tyypillisesti tuohon ei-asialliseen puoleen ja jätit tämän asiapuolen sitten kokonaan kommentoimatta? Johtuuko siitä että on helppo heittää että "10 lehmä liikevaihto eroa" mutta sitten kun rupeaa miettimään että liikevaihto ei elätä vaan tulos niin asia onkin ihan toinen. Eiköhän se ole ihan käytännön ero että jos haluaa saada saman tuloksen eli käteen jäävän rahan niin siinä missä c-alueella tehdään yhden robon navetta niin ab-alueella on pakko tehdä kahden robon navetta. Jos siis saman tuloksen haluaa. Jokainen voi sitten tahollaan miettiä että millaisesta riskin lisäyksestä puhutaan? Peltoala, työmäärä, osaaminen jne jne. Ja onhan noita muutama riski sitten realisoitunutkin? Mutta että kun toteat että "miksette perusta" niin kyllä kun vähän asiaa miettii niin löytyyhän siihen kyllä ihan järkisyy. Kynnys investoinnille nousee ab-alueella merkittävästi korkemmaksi kun riski kasvaa. Tämä on se syy minkä takia niitä navetoita sinne c-alueelle nousee paljon reippaammassa tahdissa ja kyllä jokainen ajattelemaan kykenevä sen myöskin ymmärtää.
[/quote]
No tiputetaan ettei työmäärä nouse liikaa, ab tarvii 22 lehmää samaan liikevaihtoon kuin c saa 20:llä eli joutuu olemaan kustannustehokkaampi jos haluaa samoille palkoille. Enkä minä noista tukiasioista päätä. Mutta jos mietitään investointeja vaikka 5v sitten niin eikös etelässä vastaavasti ollu paremmat investointituet? Ja kiintiöitä sai melkein lahjaks vrt c-alue jossa aika monta vuotta maksellaan sillä tukierolla pelkästään niitä kalliimpia kiintiöitä? Ja sitten vielä tuo että järjetöntä jättää ne etelän upeat aukeat hyödyntämättä ja samaan aikaan c:llä raivataan lisää peltoa. No aika kallista raivata ja tukikelvotonta että siinä viimeistään tasoittuu aika paljon. Olisko kuitenkin että jostain se leipänsä on revittävä ja usein sen saa jostain muualta helpommalla. Ja noista porttihinnoista jaksat jauhaa, kenen aattelit siitä hyötyvän? Etelässä on karjatiloja jo melko harvassa ja jokainen haluaa tuottaa eri firmaan toisin kuin c-aleen vahvoilla karjatalousalueilla. Ja montakohan meijeriä meillä olis nykyään jos se olis aikoinaan ollu että lähempänä meijeriä parempi hinta. Siinä on hyvä pohja lähtee keskustelemaan kun hommaa aletaan tehostamaan että kummalles paikkakunnalle jää oma meijeri ja parempi tuottajahinta ;D ;D ;D
-
Ja montakohan meijeriä meillä olis nykyään jos se olis aikoinaan ollu että lähempänä meijeriä parempi hinta. Siinä on hyvä pohja lähtee keskustelemaan kun hommaa aletaan tehostamaan että kummalles paikkakunnalle jää oma meijeri ja parempi tuottajahinta ;D ;D ;D
Vastaus meijereiden lukumäärään: Ainakin sata ja maidon hinta selvästi alle EU-tason ;D
Se on vaan noiden investointitukipummien ahneus sitä luokkaa ettei mikään riitä, tällä kertaa yrittävät savustaa pienet tilat ulos jollain maidonkeräilymaksulla tms. pistehinnoittelulla.
-
Ja montakohan meijeriä meillä olis nykyään jos se olis aikoinaan ollu että lähempänä meijeriä parempi hinta. Siinä on hyvä pohja lähtee keskustelemaan kun hommaa aletaan tehostamaan että kummalles paikkakunnalle jää oma meijeri ja parempi tuottajahinta ;D ;D ;D
Vastaus meijereiden lukumäärään: Ainakin sata ja maidon hinta selvästi alle EU-tason ;D
Se on vaan noiden investointitukipummien ahneus sitä luokkaa ettei mikään riitä, tällä kertaa yrittävät savustaa pienet tilat ulos jollain maidonkeräilymaksulla tms. pistehinnoittelulla.
Tässä piilee osa totuudesta... :o
-
kuka haluu pistehinnoittelua niin yhteyden ottoa konkurssi kypsään tanskalaisfirmaan tahi jalostamoa tontille pykäämään ;D
-
Nykyään tarvitsee 4 hehtaaria samaan satoon mikä tuli ennen kolmelta. Luulen että vastaavia tuloksia on monella muullakin "etelän vetelällä jonka kotitilalta lehmät on laitettu pakon edessä korkealaitaiseen". Loistavan kasvupotentiaalin saa hävitettyä muutamassa vuodessa ja tilanne muuttuu "keskinkertaiseksi"..
[/quote]
Rypsiä? Kuminaa? Kuivaa heinää? kummasti paranee kasvukunto ???
-
Nykyään tarvitsee 4 hehtaaria samaan satoon mikä tuli ennen kolmelta. Luulen että vastaavia tuloksia on monella muullakin "etelän vetelällä jonka kotitilalta lehmät on laitettu pakon edessä korkealaitaiseen". Loistavan kasvupotentiaalin saa hävitettyä muutamassa vuodessa ja tilanne muuttuu "keskinkertaiseksi"..
Rypsiä? Kuminaa? Kuivaa heinää? kummasti paranee kasvukunto ???
[/quote]
Viime vuonna oli rypsiä ja nytkin tulee. On tässä muutama idea mietinnässä.