Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: apemies - 04.01.10 - klo:15:53
-
Ympäristökeskuksen kiltti setä sai oudon päähän pistoksen, jonka seurauksena joudun kattamaan yhden käytössä olevista lietesäiliöistä. Kyseisen säiliön halkaisia on 22 metriä. Helpoin ratkaisu olisi Seinäjokinen kupolikatto, mutta ovat hinnoitelleet itsensä pihalle. Kantavia rakenteita ei säiliössä ole.
Millaisia ehdotuksia? Onko muuallapäin Suomea kupolikaton tekijöitä?
-
Hollannissa on pari valmistajaa pressukatoille. Etsivät maahantuojaa...
-
Ei kai tuokaan halpa ole:
http://www.veljeksetmatintalo.fi/index.phtml/art/9584/t/articles1
Mutta sinähän voisit myydä mainostilaa siihen, olisi junan ikkunasta mukava katsella, eikä tulisi joka kerta kökittyä vessassa siinä teidän kohdalla.
Mitäs ne muuten maksaa? Minulla olisi raskas ratkaisu, jos joku tässä lähistöllä kattaa 25 metrisen.
http://www.pielisenbetoni.fi/index.php?article_id=5020
-
Hollannissa on pari valmistajaa pressukatoille. Etsivät maahantuojaa...
***Sullahan on noita suhteita Pyyköseen, joten...voisin toimia pilottina
-
Hollannissa on pari valmistajaa pressukatoille. Etsivät maahantuojaa...
***Sullahan on noita suhteita Pyyköseen, joten...voisin toimia pilottina
Jos löydän sen s-postin, niin voin kysellä mitä se lysti maksaa. Katotaan sitte onko siinä järkeä...
-
Eikös tuo lietesäiliön kattaminen ole pääsääntöisesti järkevä investointi. Ainakin mitä meidän kusisäiliötä seurasi, niin sadevesistä kertyy vuoden aikana melkoisesti nestettä. Kallista ajella kiireempään aikaan pellolle.
-
Eikös tuo lietesäiliön kattaminen ole pääsääntöisesti järkevä investointi. Ainakin mitä meidän kusisäiliötä seurasi, niin sadevesistä kertyy vuoden aikana melkoisesti nestettä. Kallista ajella kiireempään aikaan pellolle.
Kattamisen varjo puolena tulee tuo lietteen jäätyminen ja sulaminen kestää yli juhannuksen , vähän hankalaa ,mutta eihän se viranomaisia kiinnosta .
-
Eikös tuo lietesäiliön kattaminen ole pääsääntöisesti järkevä investointi. Ainakin mitä meidän kusisäiliötä seurasi, niin sadevesistä kertyy vuoden aikana melkoisesti nestettä. Kallista ajella kiireempään aikaan pellolle.
Katetusta säilöstä löytyy usein vähemmän typpeä/m3 verrattuna avoimeen. Ammoniakki on vesiliukoista ;)
-
Eikös tuo lietesäiliön kattaminen ole pääsääntöisesti järkevä investointi. Ainakin mitä meidän kusisäiliötä seurasi, niin sadevesistä kertyy vuoden aikana melkoisesti nestettä. Kallista ajella kiireempään aikaan pellolle.
Katetusta säilöstä löytyy usein vähemmän typpeä/m3 verrattuna avoimeen. Ammoniakki on vesiliukoista ;)
Minä pistin ymppilupahakemukseen, että säiliötä ei kateta, jotta lieteestä tulee sadeveden kanssa notkeampaa ja se imeytyy paremmin nurmeen. Eivät kysenalaistaneet sitä... 8)
-
Ympäristökeskuksen kiltti setä sai oudon päähän pistoksen, jonka seurauksena joudun kattamaan yhden käytössä olevista lietesäiliöistä. Kyseisen säiliön halkaisia on 22 metriä. Helpoin ratkaisu olisi Seinäjokinen kupolikatto, mutta ovat hinnoitelleet itsensä pihalle. Kantavia rakenteita ei säiliössä ole.
Millaisia ehdotuksia? Onko muuallapäin Suomea kupolikaton tekijöitä?
Siis vain yhden mikä niissä muissa säiliöissä tekee sen että niissä ei tarvita katetta,Tai arvaan joku hyvä naapuri on huolstunut siitä että säiliöst pääsee ravinteet taivaan tuuliin ennen pellolle levitystä.Kattohan ei sitä haihtumista estä yhtikäs mitään,mutta määräys mikä määräys.Kateratkaisuun en osaa muuta sanoa mutta Styrox siinä pinnassa on hyvä.sadevesiähän se ei tietenkään pidätä.
-
Ruotsssa löyty ainakin pari firmaa jotka kupooli kattoja tekee . Yhden kaa tuli tovin juteltua agromeksissä. Olivat kyllä halukkaaita tuoda tuotteitaan suomeenkin.
-
No ei kateta sitten :)
-
Kattamisen varjo puolena tulee tuo lietteen jäätyminen ja sulaminen kestää yli juhannuksen , vähän hankalaa ,mutta eihän se viranomaisia kiinnosta .
Huh, onneksi meidän lietesäiliö ei oo kuullu tuota. Älä vain kirjoita isommilla kirjaimilla ettei se näekään. Kyllä se yleensä vapun tietämillä on hyvinkin ollut sekoitettavissa.
Sianlietteellä luulisin tuohon jäätymiseen olevan suurempi riski.
-
Eikös tuo lietesäiliön kattaminen ole pääsääntöisesti järkevä investointi. Ainakin mitä meidän kusisäiliötä seurasi, niin sadevesistä kertyy vuoden aikana melkoisesti nestettä. Kallista ajella kiireempään aikaan pellolle.
Katetusta säilöstä löytyy usein vähemmän typpeä/m3 verrattuna avoimeen. Ammoniakki on vesiliukoista ;)
Siis sadevesi "imee" muuten ilmaan haihtuvaa typpeä?
Mielenkiintoista jos pitää paikkansa. Tällöin kattaminen saattaa olla jopa ympäristöä ajatellen haitallista. Hajupuoli sitten ihan omanaan.
-
Muutenkin tuo lietesäiliön kattaminen... ajettavan tavaran määrän kannaltahan se on hyvä asia, mutta ei se OIKEASTI hajuhaittoja estä. Haju"haittahan" tulee oikeastaan vain sekoitusvaiheessa eikä silloinkaan kovin voimakkaana. Ei ne määräykset kattamisesta aina oo todellisuuden kans missään suhteessa, mutta niitä nyt vaan on noudatettava. Vanhan säiliön kattaminen on aina vähän haasteellista. Uuteen onnistuu oikeestaan millä vaan, kun pystyy tekemään pilareita ja palkkeja tarvitsematta kahlata paskassa. Meilläkin oli tarkoituksena laittaa kevytrakenteinen katto, mutta vaativat betonikannen... Ontelolaatoista tehtiin ja pieni peittovalu päälle. Sekoitusaukkojen peittäminen onkin sitten oma lukunsa...
Eikös tuo lietesäiliön kattaminen ole pääsääntöisesti järkevä investointi. Ainakin mitä meidän kusisäiliötä seurasi, niin sadevesistä kertyy vuoden aikana melkoisesti nestettä. Kallista ajella kiireempään aikaan pellolle.
Katetusta säilöstä löytyy usein vähemmän typpeä/m3 verrattuna avoimeen. Ammoniakki on vesiliukoista ;)
Siis sadevesi "imee" muuten ilmaan haihtuvaa typpeä?
Mielenkiintoista jos pitää paikkansa. Tällöin kattaminen saattaa olla jopa ympäristöä ajatellen haitallista. Hajupuoli sitten ihan omanaan.
Siis... sateen mukanahan tulee muutenkin jo 5kg/ha typpeä - ihan jokaiselle hehtaarille oli sitten peltoa, metsää, asuntoaluetta tai moottoritietä...
-> suppilo altaan päälle keräämään sadevettä...
Missäs tommosta vertailua on oikein sitten tehty, kun sadevesi ei laimennakaan typpipitoisuutta vai perustuuko se olettamukseen, että sade liuottaa itseensä laarin päällä leijailevaa ammoniakkikaasua ja ikään kuin laskeumana sitten päätyy laariin -> sadevedessä siis onkin enemmän typpeä kuin kusessa ja paskassa ja näin ollen liete ei laimene vaan "vahvistuu". Pikkuusen vaikuttaa oudolta koko ajatusmalli... Vai onko tuo juuri amerikkalaasten peruste/oletus/väittämä, jolla mahdollistetaan sikäläiset lietelaguunit?
-
Meilläkin naapurit jätti muistutuksen, että vanha laari olisi pitänyt kattaa, kun uutta ymplupaa haettiin. Ympkeskus oli kuitenkin meidän kannalla, että liian kalliiksi ja hankalaksi menisi. Eivätkä naapuritkaan siitä sitten valittaneet.
-
Meilläkin naapurit jätti muistutuksen, että vanha laari olisi pitänyt kattaa, kun uutta ymplupaa haettiin. Ympkeskus oli kuitenkin meidän kannalla, että liian kalliiksi ja hankalaksi menisi. Eivätkä naapuritkaan siitä sitten valittaneet.
TT tai HTT laatta vois olla olikeesti hyvä tuollaisiin käytössä oleviin laareihin. Ongelma tulee oikeestaan vain siitä, kun laarit on yleensä pyöreitä - enemmän tai vähemmän...
-
Kattamisen varjo puolena tulee tuo lietteen jäätyminen ja sulaminen kestää yli juhannuksen , vähän hankalaa ,mutta eihän se viranomaisia kiinnosta .
Huh, onneksi meidän lietesäiliö ei oo kuullu tuota. Älä vain kirjoita isommilla kirjaimilla ettei se näekään. Kyllä se yleensä vapun tietämillä on hyvinkin ollut sekoitettavissa.
Sianlietteellä luulisin tuohon jäätymiseen olevan suurempi riski.
Varsinkin etäsäiliössä,johon tuodaan pitkin talvee soppaa,tää jäätyminen voi olla isompi ongelma.Kyllä siinä vapun kantturoilla saa joskus oikein rynniä sita ropelia jääkamin läpi. Ja sekotusta saa jatkaa pari pitkää päivää ennenkuin viimeiset lautat on hävinneet.Välillä kuuluu aika rytinää varsinkin sähkösekoittajasta, mutta ei traktoriropelikaan helpolla pääse. KATTAMISESTA: Kupoleista ja vesikatoista ei kokemuksia, mutta kymmenen sentin kerros lecasoraa pitää lemut kurissa. (niin kauan kun ne pikkuhiljaa kulkee pellolle päin) Tämän jälkeen olen ottanut mallia Hollantilaisista ja silpunnut pahnasilppurilla OLKEA katteeksi. Lopputulos sama kuin sata kertaa kalliimmalla lecasoralla!
-
Kattamisen varjo puolena tulee tuo lietteen jäätyminen ja sulaminen kestää yli juhannuksen , vähän hankalaa ,mutta eihän se viranomaisia kiinnosta .
Huh, onneksi meidän lietesäiliö ei oo kuullu tuota. Älä vain kirjoita isommilla kirjaimilla ettei se näekään. Kyllä se yleensä vapun tietämillä on hyvinkin ollut sekoitettavissa.
Sianlietteellä luulisin tuohon jäätymiseen olevan suurempi riski.
Varsinkin etäsäiliössä,johon tuodaan pitkin talvee soppaa,tää jäätyminen voi olla isompi ongelma.Kyllä siinä vapun kantturoilla saa joskus oikein rynniä sita ropelia jääkamin läpi. Ja sekotusta saa jatkaa pari pitkää päivää ennenkuin viimeiset lautat on hävinneet.Välillä kuuluu aika rytinää varsinkin sähkösekoittajasta, mutta ei traktoriropelikaan helpolla pääse. KATTAMISESTA: Kupoleista ja vesikatoista ei kokemuksia, mutta kymmenen sentin kerros lecasoraa pitää lemut kurissa. (niin kauan kun ne pikkuhiljaa kulkee pellolle päin) Tämän jälkeen olen ottanut mallia Hollantilaisista ja silpunnut pahnasilppurilla OLKEA katteeksi. Lopputulos sama kuin sata kertaa kalliimmalla lecasoralla!
Periaatteessa mikä hyvänsä kelluva pinnassa toimii. Oljessa on se paha puoli (ainakin valvovan viranomaisen näkökulmasta), että se pitää uusia vuosittain, valvonta ja kontrollointi on vaikeaa. Mutta käytännöllinen. Leca kuluu noin 1 cm/vuosi, sen verran menee pumpatessa mukaan.
Yksi vaihtoehto olisi sellainen kelluva "telttapatja" siinä säiliön päällä. Pysyy varmasti paikallaan, ei katoa pumpatessa, estää haihtumisia ja eristää vielä pakkasen pois, liete on pumpattavissa milloin vain. 90-luvun alussa kun aktiivisesti toimin lietesektorilla, niitä oli myytävänä, mutta en enää muista, kuka. Heikki Rahikainen Joroisista (se Hesver-ilmastinvalmistaja) saattaisi muistaa, kulkivat usein näyttelyissä yhdessä.
Ammoniakin haihtumiseen tuolla on ja ei ole vaikutusta. Jos katos on niin tiivis, että estää ilman vaihtumisen lietteen pinnalla, niin estää myös ammoniakin poispeseytymisen. Kyllä haju kertoo useimmiten myös ammoniakin haihtumisesta (näin hieman oikoen), ei siinä mitään "rakettitiedettä" tarvita: hajuhaittojen minimointi minimoi myös ammoniakkitappiot. Riittävä vesilaimennos ajaa saman asian.
Petri
-
Kyllä se paska-altaan rantapatja paikaltaan voi lähteä, ja lähteekin. Entinen karjatilallinen tuskaili kovasti millä sen takaisin saa, ei uskaltanut päällekään mennä, ja paskaa pukkas syrjän yli, sadevesipumppu oli jossakin missä ei pitäis olla.
Jos allas on lähellä täysi, ja sattuu olemaan vähän reilumpi tuuli, niin mukavasti on patja rypyssä ja osa yli laidan. Ainakin olen sellaisen tapauksen ihan itse nähnyt.
-
Siis... sateen mukanahan tulee muutenkin jo 5kg/ha typpeä - ihan jokaiselle hehtaarille oli sitten peltoa, metsää, asuntoaluetta tai moottoritietä...
-> suppilo altaan päälle keräämään sadevettä...
Missäs tommosta vertailua on oikein sitten tehty, kun sadevesi ei laimennakaan typpipitoisuutta vai perustuuko se olettamukseen, että sade liuottaa itseensä laarin päällä leijailevaa ammoniakkikaasua ja ikään kuin laskeumana sitten päätyy laariin -> sadevedessä siis onkin enemmän typpeä kuin kusessa ja paskassa ja näin ollen liete ei laimene vaan "vahvistuu". Pikkuusen vaikuttaa oudolta koko ajatusmalli... Vai onko tuo juuri amerikkalaasten peruste/oletus/väittämä, jolla mahdollistetaan sikäläiset lietelaguunit?
Toi on ihan omista kakkinäytteistä todettu, ei mikää teesi mistään. Vaikuttavia asioita on varmasti puoliälyttömästi alkaen siirtolietteen matalammasta kuiva-aineesta. Muodostuuko pinnalle kuiva-ainepatja vai ei on varmaan se olennaisin kysymys.
-
Siis... sateen mukanahan tulee muutenkin jo 5kg/ha typpeä - ihan jokaiselle hehtaarille oli sitten peltoa, metsää, asuntoaluetta tai moottoritietä...
-> suppilo altaan päälle keräämään sadevettä...
Missäs tommosta vertailua on oikein sitten tehty, kun sadevesi ei laimennakaan typpipitoisuutta vai perustuuko se olettamukseen, että sade liuottaa itseensä laarin päällä leijailevaa ammoniakkikaasua ja ikään kuin laskeumana sitten päätyy laariin -> sadevedessä siis onkin enemmän typpeä kuin kusessa ja paskassa ja näin ollen liete ei laimene vaan "vahvistuu". Pikkuusen vaikuttaa oudolta koko ajatusmalli... Vai onko tuo juuri amerikkalaasten peruste/oletus/väittämä, jolla mahdollistetaan sikäläiset lietelaguunit?
Toi on ihan omista kakkinäytteistä todettu, ei mikää teesi mistään. Vaikuttavia asioita on varmasti puoliälyttömästi alkaen siirtolietteen matalammasta kuiva-aineesta. Muodostuuko pinnalle kuiva-ainepatja vai ei on varmaan se olennaisin kysymys.
Tuossa se selitys on... Ei niinkään kattamisessa tai kattamattomuudessa. Parhaan suojan hajuja ja samalla ravinteiden haihtumista vastaan antaa juuri tuo kuorettuma.
-
Tuossa se selitys on... Ei niinkään kattamisessa tai kattamattomuudessa. Parhaan suojan hajuja ja samalla ravinteiden haihtumista vastaan antaa juuri tuo kuorettuma.
Näin mekin asia selitettiin ympäristökeskuksen väelle. Kummasti vain etäsäiliöönkin tulee se kuorettuma, vaikka se muuten paljon notkeampaa onkin kotosäiliöön verrattuna.
-
Ruotsissa Skånessa on juuri tullut ympäristöoikeuden päätös, jossa sianlietesäiliöön kiinteän katteen rakentamisvaatimusta ei "pidetty kohtuuttoman kalliina". Varmaankin naudanlietteelle samanlainen päätös pitää sitten hakea erikseen, mutta tästä voinevat halukkaat perata lisää argumentaatiota tai jotain:
http://www.greppa.nu/arkiv/nyhetsarkiv/stallgodsel2006/fasttakpaflytgodselbehallarekravsavenforgodselfransuggor.5.72e5f95412548d58c2c80006813.html
Petri
-
Apemiehen mainitsema seinäjokisten pressukupoli ollu nyt n. 5vuotta laarin päällä. Aiva hyvä se on ollu. Maksoi silloin muistaakseni n. 50€/m2 veroineen. Minkä verran mahtaa nyt sitte ollakaan?
Jäätymisestä sen verran, notta käytös on 2 kpl katettua laaria sianpaskalle. niihin lurahtaa lisää tavaraa 1-2 kuukauden välein. Täyttö alta. Keväällä ei ole tietoa jäästä. Saa nähdä mitä ensi keväänä kun nyt on oikia talvi pitkään aikaan. Tuskin jäästä kuitenkaan ongelmaksi asti.
-
Kelluva kate ja katteeksi lecasora... Jossainpäin kävi turvekkin...
-
Kelluva kate ja katteeksi lecasora... Jossainpäin kävi turvekkin...
Turve ok, lecasora ei koskaan. Sillä tukkii siirtovaunut ja levittimet.
-
...tu siinä mitää kattoa tartte. Kuorettuma siihen tuloo joka tapaukses... Jos vaan jossain tuokin joskus ymmärrettäis, kuinka lehmänpaska käyttäytyy.
-
Kelluva kate ja katteeksi lecasora... Jossainpäin kävi turvekkin...
Turve ok, lecasora ei koskaan. Sillä tukkii siirtovaunut ja levittimet.
periaatteessa turpeenki pitäs riittää, koska se on MMM:n hyväksymä kate aines, varsinkin jos lietesäiliötilavuuteen on laskettu sadevesivara. tosta vain ei vissiin ole minkään oikeusasteen ennakkopäätöstä..
-
Ylös.. Ja nyt tuoreita ajatuksia lietesäiliön kattamisesta. Täälläpäin ei ole yhtään katettua ja itselle kun on tulossa uus säiliö niin pitää sitä kattamistakin miettiä.
-
Ylös.. Ja nyt tuoreita ajatuksia lietesäiliön kattamisesta. Täälläpäin ei ole yhtään katettua ja itselle kun on tulossa uus säiliö niin pitää sitä kattamistakin miettiä.
6-kulmaiset Hexa-Cover-muovipalikat.
http://www.hexa-cover.com/
http://www.youtube.com/watch?v=F-W8gMrA54Q
-
Meillä on katetut säiliöt kantavalla pellillä ei tarvinnut kun liimapalkkit säliön yli ja kantavat pellit päälle . Hyöty on ainoastaan siinä että ei tarvii ajaa kesän saremärää hajuhan tulee kun lietettä käsitellään ,kun on kova pakkastalvi niin jäätyy vallan pirusti kun lumi ei suojaa pintaa ja on hidasta sulamaan
-
Aikoinaan oli uutisia kun macdonaldsit luopu pallomeristä, kun ne eu-direktiivien mukaan olis tarvinnu jatkuvan uimavalvojan. Silloin aattelin jotta olis ollu bisnes ostella ne pallot pois ja myydä lietesäiliöihin katteeksi ;D Ja olis ollu komian monivärinenkin
Vieläköhän noita löytys jostain
-
Aikoinaan oli uutisia kun macdonaldsit luopu pallomeristä, kun ne eu-direktiivien mukaan olis tarvinnu jatkuvan uimavalvojan. Silloin aattelin jotta olis ollu bisnes ostella ne pallot pois ja myydä lietesäiliöihin katteeksi ;D Ja olis ollu komian monivärinenkin
Vieläköhän noita löytys jostain
http://www.playgroundsupplies.com/id47.html (http://www.playgroundsupplies.com/id47.html)
http://www.orangeproducts.com/game.htm (http://www.orangeproducts.com/game.htm)
-
Ite en ymmärrä et miks sitä "kattaisi"muuten kun veden ajamisen välttämiseks..
-
Ite en ymmärrä et miks sitä "kattaisi"muuten kun veden ajamisen välttämiseks..
Etkö vieläkään kun olet lukenut aloitusviestin?
-
Niin no tuolla aiemmalla kommentillani tarkoitin lähinnä tätä keskustelua lecasora/hexacover/ym "kattamisesta"
-
Työmaalta löytyy tällainen (http://www.ltnj.net/timo/konegalleria/displayimage.php?album=86&pid=3650). Kehikko (http://www.ltnj.net/timo/konegalleria/displayimage.php?album=86&pid=3638) kasattiin talvella ja asennettiin kaivon päälle reilu kuukausi sitten.
-
Mielenkiintonen. Kenen lie valmistama? Hinta?
-
Onks toi sen tehokkaan parranajokoneen, mikä powershawe se ny oli.... :P
http://www.powershaping.fi/lietealtaan_kupolikatto.html
-
Hinnasta en renkinä mene sanomaan kun ei ole muistikuvaa. Alle parikymppiä..? Taitaa olla tuo Poweri... :)
-
mites olis ontelolaatta?
-
Täälä olis yksi lumenpainosta romahtanut "poweri" myytävänä. Kilohinnalla.
Uuden hinta määräytyy halkaisijan ja kantavuuden mukaan, mutta 30m halkaisijaltaan olevaan säiliöön katon tarvikkeet on luokkaa 50k€. Asennus päälle.
-
Ale. 32m halkasija :<
-
Täälä olis yksi lumenpainosta romahtanut "poweri" myytävänä. Kilohinnalla.
Uuden hinta määräytyy halkaisijan ja kantavuuden mukaan, mutta 30m halkaisijaltaan olevaan säiliöön katon tarvikkeet on luokkaa 50k€. Asennus päälle.
Siis pelkästään lumen takia särkynyt? Kuinka suuri halkaisija? Onko tiedossa vinkkejä millä mahdollista romahtamista voisi ennalta ehkäistä? Työmaallani kaivon koko noin 20m.