Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: arzyboy - 29.12.09 - klo:15:07
-
Onko muilla vastaavia hyviä kokemuksia valkoapilan torjunta-aineiden kestävyydestä. Laitumella ja pihanurmessa kasvava valkoapila on kasvanut vuosia, eikä tunnu hätkähtävän normaaleja primus, starane ja gratil käsittelyjä. Ruiskutuksia on tehty pelloille alkukeväästä niin kuin pitääkin, mutta pihanurmille tarpeen vaatiessa vaikka keskikesällä. Ajattelin ottaa valkoapilan laajempaan käyttöön säilisnurmissa jos/kun näyttäisi kestävän torjunta-aineita. Minkälaisia määriä valkoapilaa laittaisitte säilörehunurmeen?
-
Gratil + mcpan kestää minimi annoksena, mutta mcpa:n käyttöä ei kannata mainostaa. Lehden kärjet menee valkoiseksi, mutta jatkaa kasvamista. Viittä kiloa olen puna-apilaa kylvänyt savimaihin + 25kg muita. Voisi olla ehkä minun maissa vieläkin parempi, jos laittas 10kg apilaa ja 20kg heinämäisiä. Silloin kolmen niiton taktiikalla tuskin tarttee ruikutuksista murehtia...
-
Puna-apila lähtee kuin atte potalta kolmen sadon korjuulla. Se on vaihdettava valkoiseen ;) Joka muuten kestää muutaman kilon glyfosaattiakin pienellä nuupahtamisella. Eli RoundupReady Sonja tai Jögeva ;D
-
1,5 tabua expressiä kestää hyvin. Puna-apila tosiaan suutuu melkoherkästi tallamisesta. Kannattaa pistää alsiketta ja valkoista joukkoon, niin kestäisi ehkä paremmin. Itsellä puna-apila on hävinnyt melko hyvin 2 satovuoden jälkeen 2 korjuulla.
apila häviää myös melko tehokkaasti jatkuvalla apila viljelyllä. Kannataisi käyttää välillä pelkällä heinällä tai sinimailasta yrittää välillä seoksessa.
-
1,5 tabua expressiä kestää hyvin. Puna-apila tosiaan suutuu melkoherkästi tallamisesta. Kannattaa pistää alsiketta ja valkoista joukkoon, niin kestäisi ehkä paremmin. Itsellä puna-apila on hävinnyt melko hyvin 2 satovuoden jälkeen 2 korjuulla.
apila häviää myös melko tehokkaasti jatkuvalla apila viljelyllä. Kannataisi käyttää välillä pelkällä heinällä tai sinimailasta yrittää välillä seoksessa.
Torjunta-ainekestävyydestä en osaa kertoa aineenmyyjiä enempää. Muuten Terminaattorin kommentit asiaa. Valkoapilaa kaksikin kiloa per ha seoksessa on jo hyvä. Ruotsissa oli aikanaan mielenkiintoinen koesarja, jossa vertailtiin valko- ja puna-apilaa kahden ja kolmen niiton systeemissä. Valkoapila ja kolme niittoa tarjosi suunnilleen saman kokonaissadon kuin puna-apila kahdella niitolla, mutta huomattavasti vakaammin (mailla, joissa kuivuus ei ole suuri ongelma) ja sulavammin. Hintaa tuli tietysti lisää sen kolmannen korjuun verran.
Petri
-
Jep. Terminaattorin viljelykiertoajatus on oikea. Mikähän mahtaa olla riittävä katko viljelyssä, tietääkö Petri? Tänä vuonna katkaisin apilakierrettä kokoviljalla, jossa oli pelkkä raiheinä alla syyskorjuuta varten/ravinneansana. Viljassa oli kyllä hernettä joukossa, lienee apilakiertoa ajatellen pahasta?
-
Jep. Terminaattorin viljelykiertoajatus on oikea. Mikähän mahtaa olla riittävä katko viljelyssä, tietääkö Petri? Tänä vuonna katkaisin apilakierrettä kokoviljalla, jossa oli pelkkä raiheinä alla syyskorjuuta varten/ravinneansana. Viljassa oli kyllä hernettä joukossa, lienee apilakiertoa ajatellen pahasta?
Noita palkokasvien tauteja on monenlaisia, spesifejä (apilamätä eli pahkahome, herneen lakastumistauti ym.) ja "yleisiä", ns. minipatogeeneja, jotka eivät suoraan ole kuolemaksi eivätkä välttämättä aiheuta selkeitä oireita, mutta kuitenkin jarruttavat kasvua.
Nuo spesifit eivät välitä toisesta palkokasvista, vaikka olisikin viljelykierrossa.
Mutta nuo minipatogeenit ovat hankalia, koska selkeää diagnostisoivatissa olevia oireita ei ole. Oma käsitykseni on, että apilaa max. 50% viljelykierron vuosista tai vähintään kahden vuoden totaalitauko. Ehkä vielä viisivuotinen "kaksi viljaa, vihanta+ns, kaksi apilavuotta" on vielä turvallinen, mutta esim. "kolmevuotinen apilanurmi, vilja, vilja +ns" on mielestäni jo riskaabeli.
Tästä viimeksimainitusta "minipatogeeni" -osastosta on erittäin vähän tutkimusta, aiheen vaikeudesta johtuen. Patoloogien näkökulmasta apila on lähes mahdoton viljeltävä, mutta käytännössä näyttää toimivan, kunhan pidetään riittäviä välejä. Aihe olisi ehdottomasti syvällisen pitkäaikaisen tutkimuksen arvoinen, mutta tutkimussektorin tämänhetkiset (rahoitus)käytännöt tekevät sen käytännössä lähes mahdottomaksi.
Petri
-
Jep. Terminaattorin viljelykiertoajatus on oikea. Mikähän mahtaa olla riittävä katko viljelyssä, tietääkö Petri? Tänä vuonna katkaisin apilakierrettä kokoviljalla, jossa oli pelkkä raiheinä alla syyskorjuuta varten/ravinneansana. Viljassa oli kyllä hernettä joukossa, lienee apilakiertoa ajatellen pahasta?
Teoriassa 2 vuotta viljalla pitäisi riittää apilan sairauksia vastaan.
Nurmen seassa sinimailanen voisi mennä hyvänä katkona, kun sinimailasta ei voi uusia suoraan vanhaan sinimailas peltoon. Ei nimittäin kasva.
Mutta mailanen kasvaa kierolla apila->sinimailanen->apila->sinimailanen ja siinä saa sen tarvittavan 3 vuoden katkon aikaan. Vielä jos viljaa pitää välissä niin pääsee 5 vuoteen.
-
Olikos apila pahkahometta ylläpitävä/levittävä eli ei kiertoon rypsin kanssa. Entä härkäpavun kanssa?
-
Puna-apila lähtee kuin atte potalta kolmen sadon korjuulla. Se on vaihdettava valkoiseen ;) Joka muuten kestää muutaman kilon glyfosaattiakin pienellä nuupahtamisella. Eli RoundupReady Sonja tai Jögeva ;D
Se voi olla, kestävämpi tuo valkoinen, mutta mulla on viljelyksessä kolmeen niittoon suunniteltu puna-apila Mars. Tallausta märkänä toki kestää valkoinen paremmin.
-
Oma käsitykseni on, että apilaa max. 50% viljelykierron vuosista tai vähintään kahden vuoden totaalitauko. Ehkä vielä viisivuotinen "kaksi viljaa, vihanta+ns, kaksi apilavuotta" on vielä turvallinen, mutta esim. "kolmevuotinen apilanurmi, vilja, vilja +ns" on mielestäni jo riskaabeli.
Petri
Naapurin luomupellot oli apila viherlannoitusnurmella seitsemän vuotta putkeen. Viimeisenäkin vuonna murskattiin kolmeen kertaan ennen heinäkuun puoltaväliä. Apilaa oli lopussa joku 70% kasvustossa, eikä kertaakaan oltu paikka kylvetty. Murskakuski oli vähä harmitellu ku niin hyvän kasvuston joutu maahan laittamaan.
-
Oma käsitykseni on, että apilaa max. 50% viljelykierron vuosista tai vähintään kahden vuoden totaalitauko. Ehkä vielä viisivuotinen "kaksi viljaa, vihanta+ns, kaksi apilavuotta" on vielä turvallinen, mutta esim. "kolmevuotinen apilanurmi, vilja, vilja +ns" on mielestäni jo riskaabeli.
Petri
Naapurin luomupellot oli apila viherlannoitusnurmella seitsemän vuotta putkeen. Viimeisenäkin vuonna murskattiin kolmeen kertaan ennen heinäkuun puoltaväliä. Apilaa oli lopussa joku 70% kasvustossa, eikä kertaakaan oltu paikka kylvetty. Murskakuski oli vähä harmitellu ku niin hyvän kasvuston joutu maahan laittamaan.
Olisiko joku ajokerta jäänyt ajamatta normi peltoon verratuna. Lannoitus(jos ei luomussa), niitto, korjuu, lannoitus(jos ei luomussa), lietteen ajo, niito, korjuu. Että tallaus on saatanut olla vähäisempää.
Että kyllä se puna-apila lähtee kahdessa vuodessa melko tehokkaasti pellosta normi viljelyssä.
-
Oma käsitykseni on, että apilaa max. 50% viljelykierron vuosista tai vähintään kahden vuoden totaalitauko. Ehkä vielä viisivuotinen "kaksi viljaa, vihanta+ns, kaksi apilavuotta" on vielä turvallinen, mutta esim. "kolmevuotinen apilanurmi, vilja, vilja +ns" on mielestäni jo riskaabeli.
Petri
Naapurin luomupellot oli apila viherlannoitusnurmella seitsemän vuotta putkeen. Viimeisenäkin vuonna murskattiin kolmeen kertaan ennen heinäkuun puoltaväliä. Apilaa oli lopussa joku 70% kasvustossa, eikä kertaakaan oltu paikka kylvetty. Murskakuski oli vähä harmitellu ku niin hyvän kasvuston joutu maahan laittamaan.
Olisiko joku ajokerta jäänyt ajamatta normi peltoon verratuna. Lannoitus(jos ei luomussa), niitto, korjuu, lannoitus(jos ei luomussa), lietteen ajo, niito, korjuu. Että tallaus on saatanut olla vähäisempää.
Että kyllä se puna-apila lähtee kahdessa vuodessa melko tehokkaasti pellosta normi viljelyssä.
Juu se oli nimenomaan viherlannoitusnurmena, eli vain 3-4 niittoa per vuosi.
Vankilan tilanhoitaja oli sitä mieltä, että salppia max 200kg/ha per sato niin apila kyllä pysyy. Lietelantaa lisäksi, jos kesällä on kuivaa.
-
Puna-apila tahtoo häipyä rehunkorjuun sotkemisissa. MOT. Aina silloin kasvaa rehottaa pirusti kun ei saa satoa korjata ja rehunurmissakin vuoden, mutta seuraavasta vuodesta se ei anna mitään takeita.
-
Tuon puna-apilan "häviämisen" vuoksi valkoista tuli laitettua viime kesänä suojaviljan alle. Eloperäisille maille laitoin alsiketta. Saapi nähä mitä tulee ensi kesänä. Syksyllä näytti vielä hyvältä. Noissa valmiissa seoksissa valkoapilaa ei ole kovinkaan paljoa - siis riittävästi omiin kokeiluihin. Voi olla että betonkimyllyllä pitää sekoitella siemeniä ensi keväänä ???
-
Puna-apila tahtoo häipyä rehunkorjuun sotkemisissa. MOT. Aina silloin kasvaa rehottaa pirusti kun ei saa satoa korjata ja rehunurmissakin vuoden, mutta seuraavasta vuodesta se ei anna mitään takeita.
Tästä herää kysymys, että korjataanko puna-apila kasvustot väärään aikaan? Apilan D-arvon laskuhan on melko hidas, joten pitäisikö se korjata myöhään, ehkä etelässäkin kahtena niittona? Vai pitäiskö sitä niittää usein kuten esimerkkini luomu viherlannoitusnurmissa? Märällä kelillähän saa melkein kaikki nurmikasvit kuolemaan sinimailanen on erittäin herkkä kosteudelle. Toisaalta täällä Huittisisa ei märkyys ole ollut ongelma viime kesää lukuunottamati.
-
Puna-apila tahtoo häipyä rehunkorjuun sotkemisissa. MOT. Aina silloin kasvaa rehottaa pirusti kun ei saa satoa korjata ja rehunurmissakin vuoden, mutta seuraavasta vuodesta se ei anna mitään takeita.
Tästä herää kysymys, että korjataanko puna-apila kasvustot väärään aikaan? Apilan D-arvon laskuhan on melko hidas, joten pitäisikö se korjata myöhään, ehkä etelässäkin kahtena niittona? Vai pitäiskö sitä niittää usein kuten esimerkkini luomu viherlannoitusnurmissa? Märällä kelillähän saa melkein kaikki nurmikasvit kuolemaan sinimailanen on erittäin herkkä kosteudelle. Toisaalta täällä Huittisisa ei märkyys ole ollut ongelma viime kesää lukuunottamati.
1998, 2000, 2004 ainakin onnistui ensikertaisen apilan elinvoima sotkea märkään maahan. Syyskesällä on aika, jolloin ei saisi niittää, ehkä luomuviljely kohottaa minut sellaiseelle henkistymisen asteelle että oppisin sen aistimaan. Alsikeapila on selvästi varhaisempi kuin puna-toverinsa, meni kerran vahingossa kakkossato puintikuntoon kun varottiin sitä herkkää hetkeä. Sitten riitti apilaa maassa kun siemenet varisi.
-
Puna-apila tahtoo häipyä rehunkorjuun sotkemisissa. MOT. Aina silloin kasvaa rehottaa pirusti kun ei saa satoa korjata ja rehunurmissakin vuoden, mutta seuraavasta vuodesta se ei anna mitään takeita.
Tästä herää kysymys, että korjataanko puna-apila kasvustot väärään aikaan? Apilan D-arvon laskuhan on melko hidas, joten pitäisikö se korjata myöhään, ehkä etelässäkin kahtena niittona? Vai pitäiskö sitä niittää usein kuten esimerkkini luomu viherlannoitusnurmissa? Märällä kelillähän saa melkein kaikki nurmikasvit kuolemaan sinimailanen on erittäin herkkä kosteudelle. Toisaalta täällä Huittisisa ei märkyys ole ollut ongelma viime kesää lukuunottamati.
Ei typpilannoitus suoranaisesti tapa apilaa, apilakin osaa hyödyntää apulannan typen. Mutta apulannalla lannoitetussa nurmessa nurmi kasvaa nopeammin kuin apila joka käytännössä tukehtuu nurmen juureen. Luomupellossa taas apila kasvaa typensitojana nopeammin kuin heinä.
-
1998, 2000, 2004 ainakin onnistui ensikertaisen apilan elinvoima sotkea märkään maahan. Syyskesällä on aika, jolloin ei saisi niittää, ehkä luomuviljely kohottaa minut sellaiseelle henkistymisen asteelle että oppisin sen aistimaan. Alsikeapila on selvästi varhaisempi kuin puna-toverinsa, meni kerran vahingossa kakkossato puintikuntoon kun varottiin sitä herkkää hetkeä. Sitten riitti apilaa maassa kun siemenet varisi.
Yhteinen ystävämme joka viljelee Huittisten ainoaa järveä, sanos että elokuun puolesta välistä syyskuun puoleen väliin ei saisi apilaa niittää. Ei kuulemma riipu ilmasta vaan päivän pituudesta.