Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Menneisyydenkaipuu - 13.01.08 - klo:23:18
-
Rehuomavaraisuus. Sukutila. Oma puolue. Monialayrittäminen. Täpinöinti.
Siinä tulevaisuuden kotieläintilan suurimmat kirosanat. Nyt ilmeisemmin sukutilan jälkeen toiseksi suurinta tulevaisuuden maataloustuotannon ja rakennemuutoksen hidastajaa, rehuomavaraisuutta, on alkanut tehokkaasti ajamaan maatalousministeri. Linjausten mukaan tiloilla on oltava riittävä määrä pinta-alaa suhteessa eläinmäärään. Rehu tulee tuottaa kannattamattomasti itse vaikka ostorehustuksella päästäisiin parempiin tuloksiin. Voidaanko seuraavaksi odottaa että tulee ohje että jokaisella tilalla tulee olla konekalusto sekä viljan- että nurmenviljelyyn? Mikäli kalusto on 10 vuotta vanhempi, tulee koneet vaihtaa uusiin.
Missä on puhdas järki silloin kun säädöksiä laaditaan? Maataloudelta vaaditaan yritysmäisyyttä mutta samaan aikaan tiloja pidetään tukien vankeina luomalla säädöksiä joilla tilat sidotaan yhteen ainoaan linjaan. Miksi tuottajat eivät saa keskittää osaamistaan siihen mihin osaamistaan haluavat panostaa?
Voisiko joku kertoa terveisiä maa-ja metsätalousministeriöön että nykyaikana rehun ostaminen on täysin mahdollista?
Vai onko Nokian kännykkätehtaille annettu määräys että teidän täytyy tuottaa kännyköiden piirikorteista vähintään 95% itse saadaksenne valmistaa kännyköitä?
-
Rehuomavaraisuus. Sukutila. Oma puolue. Monialayrittäminen. Täpinöinti.
Siinä tulevaisuuden kotieläintilan suurimmat kirosanat. Nyt ilmeisemmin sukutilan jälkeen toiseksi suurinta tulevaisuuden maataloustuotannon ja rakennemuutoksen hidastajaa, rehuomavaraisuutta, on alkanut tehokkaasti ajamaan maatalousministeri. Linjausten mukaan tiloilla on oltava riittävä määrä pinta-alaa suhteessa eläinmäärään. Rehu tulee tuottaa kannattamattomasti itse vaikka ostorehustuksella päästäisiin parempiin tuloksiin. Voidaanko seuraavaksi odottaa että tulee ohje että jokaisella tilalla tulee olla konekalusto sekä viljan- että nurmenviljelyyn? Mikäli kalusto on 10 vuotta vanhempi, tulee koneet vaihtaa uusiin.
Missä on puhdas järki silloin kun säädöksiä laaditaan? Maataloudelta vaaditaan yritysmäisyyttä mutta samaan aikaan tiloja pidetään tukien vankeina luomalla säädöksiä joilla tilat sidotaan yhteen ainoaan linjaan. Miksi tuottajat eivät saa keskittää osaamistaan siihen mihin osaamistaan haluavat panostaa?
Voisiko joku kertoa terveisiä maa-ja metsätalousministeriöön että nykyaikana rehun ostaminen on täysin mahdollista?
Vai onko Nokian kännykkätehtaille annettu määräys että teidän täytyy tuottaa kännyköiden piirikorteista vähintään 95% itse saadaksenne valmistaa kännyköitä?
Siinä on ny vain taas yks yritys pääomittaa tuet pellon hintaan, joka muutenkin välillä hipoo pilviä. Suunnitteilla tulonsiirto lopettajille.
-
Rehuomavaraisuus. Sukutila. Oma puolue. Monialayrittäminen. Täpinöinti.
Siinä tulevaisuuden kotieläintilan suurimmat kirosanat. Nyt ilmeisemmin sukutilan jälkeen toiseksi suurinta tulevaisuuden maataloustuotannon ja rakennemuutoksen hidastajaa, rehuomavaraisuutta, on alkanut tehokkaasti ajamaan maatalousministeri. Linjausten mukaan tiloilla on oltava riittävä määrä pinta-alaa suhteessa eläinmäärään. Rehu tulee tuottaa kannattamattomasti itse vaikka ostorehustuksella päästäisiin parempiin tuloksiin. Voidaanko seuraavaksi odottaa että tulee ohje että jokaisella tilalla tulee olla konekalusto sekä viljan- että nurmenviljelyyn? Mikäli kalusto on 10 vuotta vanhempi, tulee koneet vaihtaa uusiin.
Missä on puhdas järki silloin kun säädöksiä laaditaan? Maataloudelta vaaditaan yritysmäisyyttä mutta samaan aikaan tiloja pidetään tukien vankeina luomalla säädöksiä joilla tilat sidotaan yhteen ainoaan linjaan. Miksi tuottajat eivät saa keskittää osaamistaan siihen mihin osaamistaan haluavat panostaa?
Voisiko joku kertoa terveisiä maa-ja metsätalousministeriöön että nykyaikana rehun ostaminen on täysin mahdollista?
Vai onko Nokian kännykkätehtaille annettu määräys että teidän täytyy tuottaa kännyköiden piirikorteista vähintään 95% itse saadaksenne valmistaa kännyköitä?
Sanoihan toki ministeri myös seuraavaa: "Jos lähtee siitä, että pärjää markkinaehtoisesti ilman tukia, voi viljelijä tehdä päätökset itsenäisesti."
-
Sanoihan toki ministeri myös seuraavaa: "Jos lähtee siitä, että pärjää markkinaehtoisesti ilman tukia, voi viljelijä tehdä päätökset itsenäisesti."
On täysin ymmärrettävää, että julkisin varoin tuetun kotieläin-investoinnin laajuus sidotaan jonkin suuruiseen peltoalaan. Taustalla on investoinnin toiminnan turvaaminen eli yhteiskunnan sijoituksen suojaaminen jollakin tasolla. Esimerkiksi maitotilalla voisi olla järkevä suuruusluokka: peltoa siten, että nurmirehuomavaraisuus 50 - 75 % (täysin hatusta vedetty luku kyllä ). Väkirehu voidaan ostaa täysin. Lannanlevitysala voi joskus olla vaikeampi, jos naapureiden kanssa ei suju. (Vika silloin tietysti aina niiden naapureiden ;D )
Siis tiivistettynä periaate järkevä. Turpeeseen sitomisen laajuus pidettävä kohtuullisena.
-
Sanoihan toki ministeri myös seuraavaa: "Jos lähtee siitä, että pärjää markkinaehtoisesti ilman tukia, voi viljelijä tehdä päätökset itsenäisesti."
On täysin ymmärrettävää, että julkisin varoin tuetun kotieläin-investoinnin laajuus sidotaan jonkin suuruiseen peltoalaan. Taustalla on investoinnin toiminnan turvaaminen eli yhteiskunnan sijoituksen suojaaminen jollakin tasolla. Esimerkiksi maitotilalla voisi olla järkevä suuruusluokka: peltoa siten, että nurmirehuomavaraisuus 50 - 75 % (täysin hatusta vedetty luku kyllä ). Väkirehu voidaan ostaa täysin. Lannanlevitysala voi joskus olla vaikeampi, jos naapureiden kanssa ei suju. (Vika silloin tietysti aina niiden naapureiden ;D )
Siis tiivistettynä periaate järkevä. Turpeeseen sitomisen laajuus pidettävä kohtuullisena.
Kyllähän jonkinasteinen sitominen voi olla, mutta tyyliin "kiintiötä maksimissaan 12000 litraa/ha", mikä tietääkseni nykyisin on voimassa, on järjetön. Tarkoitus on siis kiintiöiden poistuessa jarruttaa laajentamista haluavien laajennuksia...
Miten sitten, jos tilalla kaikki pellot valjastettu tehokkaaseen nurmirehun tuotantoon ja väkirehut ostaen... Pelkkä pinta-alaan sitominen ei siis käyne?
Toki Ilkan "maaseutumaanantai"-jutussa oli, että "tilan rehuomavaraisuus merkitsee paljon kannattavuuteen, sillä kaikki, mikä on omasta takaa, parantaa tilannetta". Mä en kyllä allekirjoittaisi tuota täysin. Nurmirehun suhteen kyllä, mutta rehuviljan tuotantokustannus on kuitenkin suurempi kuin ostoviljan hinta, vaikka sen sitten miten päin laskisi...
-
rehuomavaraisuutta, on alkanut tehokkaasti ajamaan maatalousministeri. Linjausten mukaan tiloilla on oltava riittävä määrä pinta-alaa suhteessa eläinmäärään... Miksi tuottajat eivät saa keskittää osaamistaan siihen mihin osaamistaan haluavat panostaa?...Voisiko joku kertoa terveisiä maa-ja metsätalousministeriöön että nykyaikana rehun ostaminen on täysin mahdollista?
Ympäristösyistä paskanlevitysalaa täytyy olla. Yksi syy maksaa maanviljelystä on tuo yllämainittu kriisi/omavaraisuusajattelu. Siksi ymmärrän ja jopa kannatan, että jos yhteiskunnan tukea laajennukseen haluaa, niin em. asiat pitää olla kunnossa. Jos ei tarvi (investointi)tukieuroja, niin perusympäristösäädökset täytyy kuitenkin täyttää, ei kait muuten mitään väliä, mistä rehut tulee. Joko olet laittanut tilauksen Erkki Auralle, jotta saat väännettyä ne ostorehut myyntilannoitteiksi?
Peltoalaksi täytyy luonnollisesti kelvata myös vuokra-ala, muuten menee "köyhät kyykkyyn" -linjalle.
Petri
-
rehuomavaraisuutta, on alkanut tehokkaasti ajamaan maatalousministeri. Linjausten mukaan tiloilla on oltava riittävä määrä pinta-alaa suhteessa eläinmäärään... Miksi tuottajat eivät saa keskittää osaamistaan siihen mihin osaamistaan haluavat panostaa?...Voisiko joku kertoa terveisiä maa-ja metsätalousministeriöön että nykyaikana rehun ostaminen on täysin mahdollista?
Ympäristösyistä paskanlevitysalaa täytyy olla. Yksi syy maksaa maanviljelystä on tuo yllämainittu kriisi/omavaraisuusajattelu. Siksi ymmärrän ja jopa kannatan, että jos yhteiskunnan tukea laajennukseen haluaa, niin em. asiat pitää olla kunnossa. Jos ei tarvi (investointi)tukieuroja, niin perusympäristösäädökset täytyy kuitenkin täyttää, ei kait muuten mitään väliä, mistä rehut tulee. Joko olet laittanut tilauksen Erkki Auralle, jotta saat väännettyä ne ostorehut myyntilannoitteiksi?
Peltoalaksi täytyy luonnollisesti kelvata myös vuokra-ala, muuten menee "köyhät kyykkyyn" -linjalle.
Petri
Ei kuluttajaa kiinnosta paljonko tilalla on peltoa, kunhan pystytään tuottamaan kannattavasti. Kemira pitää norjalaisomistuksen voimin kyllä huolen siitä että myös vanhat suvun viljatilaa viljelevät änkyrät alkavat vuosien saatossa ymmärtää kotieläintilojen lantatarjonnan. Täten rehuomavaraisuus on yhteiskuntamme maataloustuotannon kehitykseen vaivalloisesti väännetty jarru. Toivottavasti jarru ei aiheuta haittavaikutuksia valtakunnan mittakaavassa..
Ja mitä tulee köyhät kyykkyyn.. Jopa sikatiloilla on pohohohohohhoohojammaalla varaa maksaa vuokraa 560€/ha, siitä hyvästä että voi olla rehuomavarainen ja levittää lannat melekeeen omille pellllooollle. Siinä moni broileritilallinen katselee jo kateellisena.
-
Ei kuluttajaa kiinnosta paljonko tilalla on peltoa, kunhan pystytään tuottamaan kannattavasti. Kemira pitää norjalaisomistuksen voimin kyllä huolen siitä että myös vanhat suvun viljatilaa viljelevät änkyrät alkavat vuosien saatossa ymmärtää kotieläintilojen lantatarjonnan.
Toivoakseni poliitikot ovat kuluttajia fiksumpia, näinhän sen pitäisi olla. Kotieläinkeskittymissä (nautapuolella esim. Ylä-Savo ja Keskipohjanmaa) näitä viljaänkyröitä ei ole, vaan kaikilla on eläimiä, monilla paljon. Siellä jäljet vesistöissä näkyvät jo nyt, paskaa on yksinkertaisesti liikaa.
Edelleen olen sitä mieltä, että rehuomavaraisuutta nurmirehun osalta täytyy pystyä näyttämään, jos minkäänlaista yhteiskunnan tukea kotieläinrakennusinvestoinnilleen haluaa. Ja ilman tukieurojakin paskanlevitysalaa. Ihan sama, viljeleekö peltoa itse, mutta oikeasti tavaran pitää levitä tarpeeksi laajalle.
Petri
-
Toivoakseni poliitikot ovat kuluttajia fiksumpia, näinhän sen pitäisi olla. Kotieläinkeskittymissä (nautapuolella esim. Ylä-Savo ja Keskipohjanmaa) näitä viljaänkyröitä ei ole, vaan kaikilla on eläimiä, monilla paljon. Siellä jäljet vesistöissä näkyvät jo nyt, paskaa on yksinkertaisesti liikaa.
Rehuomavaraisuus... Paskaa liikaa? Eiköhän Ylä-Savos ja Keski-Pohjanmaallakin ympäristöluvis määritellä lannanlevitysalan tarve. Vai sotkeeko pakan pienet tuottajat, joilla ei ole ympäristölupaa, vai eikö lupamääräyksiä noudateta, Vai eikö huolehdita suojakaistoista/pientareista. Syitä on siis monia, muttei kyllä missään tekemisis rehuomavaraisuuden kans.
Edelleen olen sitä mieltä, että rehuomavaraisuutta nurmirehun osalta täytyy pystyä näyttämään, jos minkäänlaista yhteiskunnan tukea kotieläinrakennusinvestoinnilleen haluaa. Ja ilman tukieurojakin paskanlevitysalaa. Ihan sama, viljeleekö peltoa itse, mutta oikeasti tavaran pitää levitä tarpeeksi laajalle.
Tuo nurmirehun omavaraisuus nyt tuskin kynnyskysymys onkaan... Tosta viimesestä oon ihan samaa mieltä. Levitysalaa ja -tasaisuutta pitää parantaa riippumatta siitä saako sille tukea, ja eiköhän YaraKemira auta meitä siinäkin lannoitteiden hintoja nostamalla, kunhan pitää ensin huolen Suomen fosfaattivarantojen riistämisestä...
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-807/norjalainen-yara-osti-kemira-growhown
Norjalainen Yara osti Kemira GrowHow'n – Käytännön Maamies
-
Toivoakseni poliitikot ovat kuluttajia fiksumpia, näinhän sen pitäisi olla. Kotieläinkeskittymissä (nautapuolella esim. Ylä-Savo ja Keskipohjanmaa) näitä viljaänkyröitä ei ole, vaan kaikilla on eläimiä, monilla paljon. Siellä jäljet vesistöissä näkyvät jo nyt, paskaa on yksinkertaisesti liikaa.
Edelleen olen sitä mieltä, että rehuomavaraisuutta nurmirehun osalta täytyy pystyä näyttämään, jos minkäänlaista yhteiskunnan tukea kotieläinrakennusinvestoinnilleen haluaa. Ja ilman tukieurojakin paskanlevitysalaa. Ihan sama, viljeleekö peltoa itse, mutta oikeasti tavaran pitää levitä tarpeeksi laajalle.
Petri
Petri, noi rehualavaatimukset ei takaa lannan leviämistä tasan sen kummemmin kuin levitysalakaan. Oikeasti on luotettava toimijaan ja sanktiot oltava sitä luokkaa, ettei fuskaamista ihan heti viitsi yrittää. Mulla on tässä oma lehmä ojassa, kun investointi on suunniteltu levitysalapeltojen varaan. Vaihtoehto on sitten jäähdyttely ja alasajo, koska peltoa ei niin vain saa hankittua omiin nimiin, kiitos anteliaiden ha-tukien.
Peltoalavaatimukset investointeihin takaavat vain nousevaa hintaa pellolle ts. palvelevat luopuvia. Varmistetaan yhteiskunnan rahojen valuminen samantien ulos sektorilta.
-
Petri, noi rehualavaatimukset ei takaa lannan leviämistä tasan sen kummemmin kuin levitysalakaan. Oikeasti on luotettava toimijaan ja sanktiot oltava sitä luokkaa, ettei fuskaamista ihan heti viitsi yrittää. Mulla on tässä oma lehmä ojassa, kun investointi on suunniteltu levitysalapeltojen varaan. Vaihtoehto on sitten jäähdyttely ja alasajo, koska peltoa ei niin vain saa hankittua omiin nimiin, kiitos anteliaiden ha-tukien.
Peltoalavaatimukset investointeihin takaavat vain nousevaa hintaa pellolle ts. palvelevat luopuvia. Varmistetaan yhteiskunnan rahojen valuminen samantien ulos sektorilta.
Olet kyllä oikeassa. On vain tuotantopanosten (=lannoitteiden) hinnat saatava sellaisiksi, että tulee oikeasti intressi levittää lanta huolella ja tehokkaasti.
Hallinnollinen ohjaus pienten purojen kahlitsemisessa (=maatalous) on keskimäärin ottaen tehotonta sanoi jo Soininvaara 80-luvulla "Vihreässä markkinataloudessa". Tähänastiset ja vielä nykyisetkään lannoitteiden hinnat eivät valitettavasti ole kunnollista ympäristönsuojelun markkinaohjausta, mikä sopii parhaiten maatalouteen. Vielä uskon, että hallinnollinenkin ohjaus on parempi kuin ei mitään ohjausta, mutta saas nähdä, kuinka kauan usko kestää...
Tuo tukien kapitalisoituminen peltojen hintoihin on kyllä kaikinpuolin surkea juttu maataloudelle. Valitettavasti edunvalvojissamme on paljon niitä, jotka eivät erottele elinkeinotoiminnan ja siihen liittyvän omistuksen etua toisistaan, joten vakavaa huolestumista en ole laajemmin havainnut.
Petri
80% viljelyalasta vuokrattua
-
Olet kyllä oikeassa. On vain tuotantopanosten (=lannoitteiden) hinnat saatava sellaisiksi, että tulee oikeasti intressi levittää lanta huolella ja tehokkaasti.
Tuo tukien kapitalisoituminen peltojen hintoihin on kyllä kaikinpuolin surkea juttu maataloudelle. Valitettavasti edunvalvojissamme on paljon niitä, jotka eivät erottele elinkeinotoiminnan ja siihen liittyvän omistuksen etua toisistaan, joten vakavaa huolestumista en ole laajemmin havainnut.
Petri
80% viljelyalasta vuokrattua
Eiköhän norskit hoitele tuon hintaongelman. "Maailman suurin lannoitevalmistaja..."
Vuokramailla on paikoin semmonen ominaisuus, että ne voidaan "ampua alas".
Kun edes ymmärrettäis, ettei kaikkea lannanlevitysalaa tarvitse itse omistaa tai edes vuokraamalla hallita. On kylläkin paikkakuntia, joissa lannanlevitysalan löytäminen voi tuottaa ongelmia.
-
Vuokramailla on paikoin semmonen ominaisuus, että ne voidaan "ampua alas".
Näinhän se on, mutta.. en nyt keksi mitään fiksua Mattinykäs-aforismia tähän. Yrityksissä on aina riskinsä.
Itsellä niitä vuokrasopimuksia on kolmattakymmentä, joten tuskin kaikki laukeavat kerralla ellei mokaa tosi raskaasti.
Petri
-
Vuokramailla on paikoin semmonen ominaisuus, että ne voidaan "ampua alas".
Näinhän se on, mutta.. en nyt keksi mitään fiksua Mattinykäs-aforismia tähän. Yrityksissä on aina riskinsä.
Itsellä niitä vuokrasopimuksia on kolmattakymmentä, joten tuskin kaikki laukeavat kerralla ellei mokaa tosi raskaasti.
Petri
Ongelma konkretisoituu parhaiten silloin, jos maata on vuokrattuna perikunnilta, varsinkin riitaisilta. (ei oo toki omalle kohdalle sattunu)
-
Tehotuottajilla on siis halut rakentaa eläintehtaita. No hyvä. Projektit pystyyn satamien viereen. Rehu ja lanta menopaluu laivoilla ja vartiointikin on jo valmiina. :D Saadaan lopunalku käyntiin....
vanhoilla stalinisteilla ei muuta olekaan mielessä kuin suunnitelmatalous. Sun jutut alkaa kuulostaa yhtä monotonisilta kuin eräänkin tän saitin kirjottelijan.
Eikä muuten etiikka, eläinten hyvinvointi ja sosiaalinen arvonlisä ole sun ja sun fihreänuttusten kaveries yksinoikeus. Natsityylinen tulkinta näistä on.
-
Rehuomavaraisuus. Sukutila. Oma puolue. Monialayrittäminen. Täpinöinti.
Siinä tulevaisuuden kotieläintilan suurimmat kirosanat. Nyt ilmeisemmin sukutilan jälkeen toiseksi suurinta tulevaisuuden maataloustuotannon ja rakennemuutoksen hidastajaa, rehuomavaraisuutta, on alkanut tehokkaasti ajamaan maatalousministeri. Linjausten mukaan tiloilla on oltava riittävä määrä pinta-alaa suhteessa eläinmäärään. Rehu tulee tuottaa kannattamattomasti itse vaikka ostorehustuksella päästäisiin parempiin tuloksiin. Voidaanko seuraavaksi odottaa että tulee ohje että jokaisella tilalla tulee olla konekalusto sekä viljan- että nurmenviljelyyn? Mikäli kalusto on 10 vuotta vanhempi, tulee koneet vaihtaa uusiin.
Missä on puhdas järki silloin kun säädöksiä laaditaan? Maataloudelta vaaditaan yritysmäisyyttä mutta samaan aikaan tiloja pidetään tukien vankeina luomalla säädöksiä joilla tilat sidotaan yhteen ainoaan linjaan. Miksi tuottajat eivät saa keskittää osaamistaan siihen mihin osaamistaan haluavat panostaa?
Voisiko joku kertoa terveisiä maa-ja metsätalousministeriöön että nykyaikana rehun ostaminen on täysin mahdollista?
Vai onko Nokian kännykkätehtaille annettu määräys että teidän täytyy tuottaa kännyköiden piirikorteista vähintään 95% itse saadaksenne valmistaa kännyköitä?
Niin, pitää muistaa myös se, että nykyään on paljon näitä heinänviljelijöitä, eli heinästä on ylitarjontaa vielä vuosia.
Moni on laittanut eläimet pois ja viljelee peltoja heinällä, eli nostaa tuet ja odottelee eläkkeelle pääsyä.
Miksi siis ei toinen viljelijä hyödyntäisi tilannetta ja ostaisi heinää pois, sehän ei ole hinnankiroissa, molemmat hyötyy ja pellot pysyy kunnossa.
-
KLJ:n sanomaa:
"Toki Ilkan "maaseutumaanantai"-jutussa oli, että "tilan rehuomavaraisuus merkitsee paljon kannattavuuteen, sillä kaikki, mikä on omasta takaa, parantaa tilannetta". Mä en kyllä allekirjoittaisi tuota täysin. Nurmirehun suhteen kyllä, mutta rehuviljan tuotantokustannus on kuitenkin suurempi kuin ostoviljan hinta, vaikka sen sitten miten päin laskisi..."
Miksihän sitä viljaa yleensä kannattaa kasvattaa, jos asia tosiaan noin on.
Jos tilalla on käytössä "ylimääräistä" peltoalaa, on mielestäni se kannattavampaa pitää viljalla yms. kun rehualaa ja rehua on saatavissa hyvin edullisesti ja niidenkin tuotantokustannus on korkea ja markkinointi vaikeaa. Tuet näyttelevät näissä kuvioissa hyvin merkittävää osaa tuotantokustannuksista riippumatta. Toiminta hoidetaan minimikoneistuksella, jotka peruskaluina ovat tilalla ja sesonkivaiheet ja erikoisvermeen ostopalveluna.
-
Rehuomavaraisuus ei ole ehkä se keskeisin ongelma, vaan maareformin panttaaminen. Kaikinpuolin hallinnon ohjaamalla sektorilla pidetään omaisuudensuojaa "pappojen" mieliksi pystyssä.
-
Juurikin näin.
-
omaisuudensuojaa "pappojen" mieliksi pystyssä.
Omakin tuotanto on kompastunut oman pellon vähyyteen. Mutta, silti, eiköhän eräätkin pappat olleet itärajalla pyssy kädessä juuri maareformia torjumassa?
Ehkä vaan pitää vapaaehtoisin yhteenliittymin ja verkostoin yrittää selättää tätä olosuhdehaittaa.
-
omaisuudensuojaa "pappojen" mieliksi pystyssä.
Omakin tuotanto on kompastunut oman pellon vähyyteen. Mutta, silti, eiköhän eräätkin pappat olleet itärajalla pyssy kädessä juuri maareformia torjumassa?
Ehkä vaan pitää vapaaehtoisin yhteenliittymin ja verkostoin yrittää selättää tätä olosuhdehaittaa.
Se on nautakarja puolella iso rajoitus, että pitää olla rehuomavarainen. Tuolla yksimahaisten puolella on huomattavasti helpompaa laajentaa. Lannanlevitys rajoitukset on tietysti, mutta Yara helpottaa nykyään sitä asiaa. Miten se tulkitaan, jos tekee rehuntuotanto sopimuksen naapurin kanssa? Tässä yksi naapuri tarjosi mahdollisuutena semmoista, kun hänellä jurtinviljelyn lopettamisen jälkeen kaikki viljat ei mahtuisi kuivuriin...
-
tiloilla on oltava riittävä määrä pinta-alaa suhteessa eläinmäärään
***Normaali maatiaisjärki tuon kertoo. Karjatilaa perustettaessa täytyis olla 100 ha omaa peltoa
talouskeskuksen ympärillä.
Vain silloin on tulevaisuutta ja työrauha.
-
Rehuomavaraisuus ei ole ehkä se keskeisin ongelma, vaan maareformin panttaaminen. Kaikinpuolin hallinnon ohjaamalla sektorilla pidetään omaisuudensuojaa "pappojen" mieliksi pystyssä.
Heti reformoidaan UCD:n pellot mulle. ;)
-
Maat uusjakoon vaan! Robin Hood meininki kunniaan. Niillä joilla on vähän, eivät tarvitse sitä vähääkään vaan se jaetaan kunnon tuottajille(joilla on varaa ostaa Yaraa) ;D
-
Maat uusjakoon vaan! Robin Hood meininki kunniaan. Niillä joilla on vähän, eivät tarvitse sitä vähääkään vaan se jaetaan kunnon tuottajille(joilla on varaa ostaa Yaraa) ;D
No mihinkäs peusee vetää hehtaarirajan, jotta tietää kumpahan katekoriahan kuuluu?
Kas kun ei joku jo ehdottanu, että sosialisoidaan kaikki pellot ja mettät valtiolle ja sitten ne jaetaan vaikkapa arpomalla sadalle todelliselle yrittäjähenkiselle isännälle...
-
Eikai investointituet rehualaa vaadi, eiks siinä tingata vaan lannanlevitysalaa? Ja siihen kelpaa pitkät levityssopimukset naapureiden kanssa.
-
Eikai investointituet rehualaa vaadi, eiks siinä tingata vaan lannanlevitysalaa? Ja siihen kelpaa pitkät levityssopimukset naapureiden kanssa.
Kyllä minun on ainakin annettu ymmärtää, että mahdollista s-rehu alaa pitää olla vähintään 0,7ha/ey... Ei kait lanta-ala näillä Yaran hinnoilla ole kenellekkään ongelma?
-
Jos nykyään kasvatat mulleja ostorehulla edullisemmin niin onnittelut.
Muistaakseni ympäristökeskus määrittelee jonkinlaisen lannalevitysalan ja jos omilla tai pankinrahoilla tekee niin ei kait siinä mitään estettä ole.
-
Rehuomavaraisuus ei ole ehkä se keskeisin ongelma, vaan maareformin panttaaminen. Kaikinpuolin hallinnon ohjaamalla sektorilla pidetään omaisuudensuojaa "pappojen" mieliksi pystyssä.
Mikäli tarkoitat yhteiskunnan ajamaa lakisääteistä, maatilojen uusjakoa, niin sitä voit odotella ihan rahassa ...
Sellainen toiminta ei kuulu länsimaiseen yhteiskuntajärjestys arvomaailmaan, eikä se tule Suomeenkaan enää, N-liitto oli ja meni, eikä yhteiskunta enää jaa maita uudestaan.
Tilusjärjestyksiä voidaan ja varmaan tullaankin tekemään, enempi vapaaehtoisuuden pohjalta, tulevaisuudessa, ehkä siihen yhteiskunta keksii porkkanat, miten niihin saadaan vauhtia.
Esim. jakamalla kansallisesta varannosta palautuneita tukioikeuksia palkinnoksi näihin järjestelyihin osallistuneille.