Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: JOKIAHO - 13.01.08 - klo:14:45
-
Minusta on ihan sama minkämerkkisen robotin kukin valitsee ja suosittelenkin turhien asioiden puimisen sijasta keskittymään niihin ominaisuuksiin mitä itse arvostaa.Turhaa on väitellä kuinka paljon mikäkin robotti pystyy lypsämään vuodessa.Kapasiteetti on 99% kiini lehmien maidon virtausnopeudesta.Esim.mikäli kaikki karjamme eläimet olisivat hitaiman tasoisija lypsäisi robotti vuodessa 300 000l maksimissaan tai parhaan tasoisija 1300 000l vuodessa.Näin ollen on ihan turha pitää robotin hyvyytenä tai huonoutena vuodessa tuotettuja maitomäärää,se on eläin aineesta kiini ei robotista.
Mielestäni pitääkin kiinittää huomiota millaiset ovat robotin ominaisuudet ja mitä niistä on sellaisija joista on hyötyä.Robotin toimivuus(onko tuotanto katkoksija),kuinka huoltopelaa alueella,asettaako karjanrakenne vaatimuksija robolle,ylläpitokulut(huoltokustannus,varaosahinnat,kestävyys,erikoisvarusteiden pitokustannukset),robotilta saatvaa tietoa ja sen tarpeellisuutta,työnmenekki navetassa robotista riippuva ja ennenkaikkea ohjattu vai vapaa liikenne ja siitä seuraava työmenekki.Voi olla ja on myös muita ominaisuuksija jotka voivat ratkaista merkin.Parhaiten tästä saa tietoa seuraamalla itse eri merkkejä,jonkin verran isänniltä ja erittäin vähän myyjiltä.
Henkilökohtaisesti olen tyytyväinan vemssiin ja ohjattuun kiertoon tässä positiiviset asiat:
+liikenne 2.7-3,6 niin kuin haluan(erottelu portin ohituksija keskimäärin 10-12 vrk,jolloin voin valita kuinka usein kukin lehmä lypsetään.)
+robotin toiminta varmuus ja avun saanti.Vajaan kahden vuoden aikana on ollut kaksi toiminta katkosta jolloin on apu tullut nopeasti(hiiri söi robotista johtoja),toki on joskus muitakin pieniä vikoja jotka ovat härinnyt robotin toimintaa,näistä 90% :sesti saa katsoa joku meistä peiliin.Itse robotista johtuvat häiröt ovat yllättävän harvinaisija tähän menessä.
+Robotin kyky lypsää matali- ja hankaliautareita,robotti saa vähän yli 20 cm utareitakin kiinni ja ristissä olevia vetimiäkin kohtuullisesti
+käsikäytöllä lypsy, kun karja on pääsääntöisesti Ay-pohjainen niin on monesti sellaisija utareita jotka tarvitsevat apua ainakin aluksi,joskus 2 ekaa viikko on hiehollakin utarepöhöa/lyhyet vetimet voi lypsää robotilla ja näin eläin oppii heti missä lypsetään ja näin säästyy aikaa.
+robotin päivitettävyys varauksin,mielestäni hyvä että firman politiikka
on että pääsääntöisesti uudistukset saa vanhoihin koneisiin.
Sitten negatiiviset puolet:
-varaosa hinnat eivät ole kohtuulliset.Monet osat ovat tehty halpatuotanto maissa muttei se näy hinassa.Olemme huomannut että monessa osassa että vastaava osa löytyy jostain mualta aivan eri hintaan.Pahaksi onneksi on sanottava että tähän syylistyy myös kilpailijat ja monet muutkin firmat.Tuntuu olevan yleinen käytäntö että jos jokin firma myy koneen vaikka nahkoilla se kannatta kun laskee että varaosilla voi rahastaa mielivaltaisesti.Tätä pitäis mielestäni vastustaa että jokin esim. ammattilehti tekisi jukisija vertailuja säänöllisesti.
-robotinpesu/pesuri tästä vehkeestä on eniten ollut harmia.Vanhoissa malleissa 2006 saakka on vanhanaikainen pesuri joka on hidas ja pikkuvika altis.tätä laitetta en osaa kehua ja ikäväkseni olen kuulut ettei ainakaan vielä ei tätä vehettä saa päivitettyä
-Takaraskaiden lypsy varauksin.En tiedä pystyykö mikään robotti lypsämmän sellaisija mörköjä mitä nyt on tullut vastaa,takavetimet ovat 10cm korkeamalla kuin etu.Nämä ovat vemsille mahdottomia,vielä kun
etuneljännekset ovat kuin rantapallo >:(
Robotti/vemssi on
??? ???kone eikä täydellistä olekkaan,mutta paras meille :D
+++++ Robotti monttu on mielestäni ehdoton ei tarvii kyykkiä ;D
-
Harvinaisen asiallinen robo-juttu. Tulikohan se nyt väärään osoitteeseen. ;D
-
Yksi tärkeä asia mikä JOKIAHOn tekstistä puuttui, on tuotantoneuvonta.
Kai sen tarve vähenee aika paljon alun (eka vuoden?) jälkeen mutta juuri käynnistämisen ja tuotannon ylösajon on upeaa että voi soittaa henkilölle joka TODELLA tietää ja ymmärtää mitä navetassa tapahtuu/ pitäisi tapahtua. Ja kertoo hyviä ja toteuttamiskelpoisia vinkkejä miten tavoitteisiin voidaan päästä. Harvat huoltomiehet (millään merkillä) ymmärtävät oikeasti lehmien päälle, mutta eihän se neuvonta toisaalta heidän hommiinsa pitäisi kuuluakaan.
-
Monttu oli merkitty erittäin tärkeäksi?
Olen nähnyt enemmän punaisia robotteja, enkä jaksa ymmärtää mihin sitä ainakaan näkemissäni paikoissa tarvittaisiin. Käsin kiinnittämiseenkö?
-
Minulle robotin valintaan vaikuttivat seuraavat asiat
1. Huolto, sen toimivuus, hinta ja päivitysten hinta
2. Robotin hinta asennettuna kaikkine " hilkkeineen" (hintaero oli yli 25000 e)
3. Neuvonta ja jälkimarkkinointi
4. Asennuksen nopeus (vanhaan pihattoon)
5. Se, että robotti lypsää kaikki lehmät, tämä on automaattinen lypsyjärjestelmä
6. Muiden robottitilojen asiakastyytyväisyys
7. Lypsyteho (tällä ei kai kahden johtavan merkin välillä ole enää eroa)
Edelliselle kirjoittajalle montusta; meijerin tuotantoneuvojan sitä suosittelevat. Muutaman vuoden kokemuksella, meille ei ole tullut tilannetta, että monttua tarvittaisi (mihin? on vaan yksi ylimääräinen hankala kohta pestä ja puhdistaa...).
-
Mielestäni pitääkin kiinittää huomiota millaiset ovat robotin ominaisuudet ja mitä niistä on sellaisija joista on hyötyä.Robotin toimivuus(onko tuotanto katkoksija),kuinka huoltopelaa alueella,asettaako karjanrakenne vaatimuksija robolle,ylläpitokulut(huoltokustannus,varaosahinnat,kestävyys,erikoisvarusteiden pitokustannukset),robotilta saatvaa tietoa ja sen tarpeellisuutta,työnmenekki navetassa robotista riippuva ja ennenkaikkea ohjattu vai vapaa liikenne ja siitä seuraava työmenekki.
Mun mielestä tuossa tuli suurin piirtein kaikki, mitä varmasti kannattaa miettiä, jos robotista alkaa haaveilla. Tosin mä en ihan allekirjoita tuota, että työmenekki navetassa olis robotista riippuva. Jos tilan tuotanto on kunnossa ja isäntäväki osaa hommansa, työnmenekki tuskin on yksin robotista kiinni. Se navetan toimivuus siinä robotin ympärillä ja ruokinta vaikuttaa työmenekkiin varmasti enemmän kuin se, minkä värinen se härveli sattuu olemaan ja montako porttia sen ympäriltä löytyy. Toinen asia, mitä etenkin nuorilta aloittajilta kuulee, on se harha, että laitetaan robotti, niin ei tarvitse lehmien kans takuta itse... Jos sitä mielenkiintoa ei ole, niin parempi jättää koko homma.
Kyllähän ne toimivissa navetoissa käynnit varmasti antavat parhaan kuvan robottia suunnittelevalle. Parasta olis tietysti päästä ihan muutamaksi päiväksi töihin, niin homma aukeis varmasti. Näiden tutustumisten pohjalta ja oman lähtökohtansa mukaan sitten tehdään päätökset, mitä asioita painotetaan. Meillä ainakin robottikauppa tehtiin sen firman kans, jolla oli tarjota sopivin ja varmatoimisin ratkaisu siihen meidän suunnitelmaan. Ei siis niin päin, että ensin annetaan myyntimiesten tehdä käännytystyö ja vasta robotin ympärille tehdään sitten navetta. Meillä navetta tehtiin lehmiä varten ja sinne valittiin ne koneet, jotka helpottavat niiden lehmien hoitamista valitulla ruokinnalla ja pohjaratkaisulla. Tavoite oli saada joustoa työaikoihin ja homma sellaiseksi, että yksikin ihminen suoriutuu päivittäisistä rutiineista ja into lehmien parissa työskentelyyn säilyy. Muut tavoitteet kuten keskituotoksen nostot, lehmien rakenteen parantamiset jne... eivät mielestäni riipu lypsytavasta. On ihan yhtä tympeää lypsää sitä repsahtanutta tissiä päällä seisoen parressa, kahdelta puolen asemalla kuin käsin robotilla. Sen lisäksi, että se on ihmisrääkkäystä, se on kyseenalaista myös sen lehmäparan kannalta, joka joutuu sitä hökötystä jalkojensa välissä kannattelemaan.
Monttua minäkin suunnittelin ensin jätettäväksi robotin viereen, kun se siirtyy lopulliseen paikkaansa aseman kohdalle, mutta enpä tiedä enää... En oo ainakaan vielä vajaassa kolmessa kuukaudessa keksinyt, mihin sitä lopulta tarvittais... Varsinkaan, kun meillä ei sitä käsinlypsyä harrasteta edelleenkään. Nuo museomallin perustelut allekirjoitan suoralta kädeltä myös, vaikka malli oliskin vähän uudempi ;).
-
Minulle robotin valintaan vaikuttivat seuraavat asiat
1. Huolto, sen toimivuus, hinta ja päivitysten hinta
2. Robotin hinta asennettuna kaikkine " hilkkeineen" (hintaero oli yli 25000 e)
3. Neuvonta ja jälkimarkkinointi
4. Asennuksen nopeus (vanhaan pihattoon)
5. Se, että robotti lypsää kaikki lehmät, tämä on automaattinen lypsyjärjestelmä
6. Muiden robottitilojen asiakastyytyväisyys
7. Lypsyteho (tällä ei kai kahden johtavan merkin välillä ole enää eroa)
Edelliselle kirjoittajalle montusta; meijerin tuotantoneuvojan sitä suosittelevat. Muutaman vuoden kokemuksella, meille ei ole tullut tilannetta, että monttua tarvittaisi (mihin? on vaan yksi ylimääräinen hankala kohta pestä ja puhdistaa...).
Pitkälti samojen kriteerien mukaan tulen ropbottimerkin valitsemaan. Lypsytehossa edelleen aikas merkittävä ero eikä tule kapanemeen jollei jotain täysin mullistavaa tapahdu.
Varustetasossa myös erittäin merkittävät erot merkkejen välillä. Vaaka, märepannat,neljänneskohtainen soluseuranta, höyrydesinfiointi nyt ensin tulee mieleen . No ohan lavallilla höyry ollut tulossa jo muutaman vuoden mut ei tule niin kauan kun kumiset nännikumit käytössä.
-
Minulle robotin valintaan vaikuttivat seuraavat asiat
1. Huolto, sen toimivuus, hinta ja päivitysten hinta
2. Robotin hinta asennettuna kaikkine " hilkkeineen" (hintaero oli yli 25000 e)
3. Neuvonta ja jälkimarkkinointi
4. Asennuksen nopeus (vanhaan pihattoon)
5. Se, että robotti lypsää kaikki lehmät, tämä on automaattinen lypsyjärjestelmä
6. Muiden robottitilojen asiakastyytyväisyys
7. Lypsyteho (tällä ei kai kahden johtavan merkin välillä ole enää eroa)
***Lähes samoin perustein valitsin aikoinaan vemssin lypsämään. Erityisen merkityksellinen asia on ollut alhainen maavaravaatimus. Tässä 5 vuoden aikana olis jäänyt ainakin 15 kovalypsyisen lehmän tuotantokautta lypsämättä, jos olisin erehtynyt nykyiseen museomalliin. Toisaalta koko aikana ei ole tarvinnut poistaa yhtään lehmää eturaskauden, lyhyiden vetimien tai ristikkaisten vetimien vuoksi.
-
Omasta mielestäni päivittäisen työn kannalta on erittäin tärkeää että robo tosiaan lypsää kaikki lehmät, myös ristitissit, pöhöttyneet lyhytvetimiset ja eturaskaat utareet. 20cm:n maavaroihin tuskin kukaan pyrkii tai on tyytyväinen karjanjalostuksessa, ilman robottilypsyäkin sellaiset poistuvat karjoista nopeaan tahtiin vedinpolkemien tai utaretulehdusten takia.
Kannattaa miettiä kumpia karjassa on enemmän ja kumpi on tärkeämpi ryhmä omassa karjassaan: 20cm maavaroilla varustetut vanhat lehmät vaiko eturaskaat, lyhytvetimiset, ristitissit yleensä nuoret lehmät?
En minäkään ymmärrä mitä sillä montulla tehdään robolla? Robotti on automaattinen lypsyjärjestelmä eikä mikään yhden miehen lypsyasema joka vaatii lypsymontun ergonomisen työasennon takia. ;D Jos haluaa lypsää käsin lehmiä niin se on helpompaa lypsyasemalla tai parressa. ;)
Oikeasti, jos niitä käsinkiinnitettäviä on vaikka vain 1kpl, (kuten meillä on) se tietää sitä että siellä navetassa on edelleen käytävä säännöllisiin kellonaikoihin lypsämässä, ja jos se käsinkiinnitettävä on kovin suuri maitoinen niin sehän pitäisi oikeastaan lypsää 3 kertaa päivässä... Yksi robon mukavuuksia on juuri se ettei navetta ajat ole niin tarkkaan kelloon sidottuja, joten ei kannata hankkia käsinlypsettäviä.
-
robotti monttu on hyvä kun:
-lypsyn ja pesun seuraaminen on mielestäni tärkeää, jopa pakollista tehdä se "raportti"
-karvoja poistettaessa ei tarvii ryömiä lehmän alle
- jos tarvii käsikäytöllä lypsää
ja keskusteluun mihin mikäkin robotti pystyy en viitsi kommentoida.Painotan käykää katsomassa tiloilla mihin koneet pystyy.
-
robotti monttu on hyvä kun:
-lypsyn ja pesun seuraaminen on mielestäni tärkeää, jopa pakollista tehdä se "raportti"
-karvoja poistettaessa ei tarvii ryömiä lehmän alle
- jos tarvii käsikäytöllä lypsää
ja keskusteluun mihin mikäkin robotti pystyy en viitsi kommentoida.Painotan käykää katsomassa tiloilla mihin koneet pystyy.
Meillä poistetaan karvat aina joko parsissa tai sitten käyn niitä läpi ruokintapöydän puolella kun lehmät syövät. Haluan käyttää roboa siihen mihin se on hankittukin eli lypsyyn ja hoitoparret on sitten tuossa robon vieressä. Käsikäytöllä lypsystä kirjoitinkin mieleipiteeni jo tuohon aikaisempaan tekstiin.
Minusta taas on tärkeää että robotilalliset viitsisivät kommentoida siihenkin mihin robot pystyy, ja kertovat omia näkemyksiään vaikka hiukan provosoidenkin. ;) Tuskin kukaan vain näiden keskustelupalstojen kirjoitusten takia omiaan valitsee, mutta kyllä näistä aina jotain tietoa kuitenkin saa.
Olen samaa mieltä kanssasi että ehdottomasti kannattaa käydä katsomassa mihin ne koneet pystyy, samalla kannattaa kysellä esim.toimintakatkoista kuinka pitkiä katkoja voi tulla ja miten sinä aikana toimitaan (joka tilalla varmaan hiukan erilaiset tavat) lypsetäänkö kaikki lehmät robolla (myös lääkityt ja poikineet ja syy jos ei lypsetä) paljonko on käsinkiinnitettäviä ja avustettavia ja mistä syystä ja kuinka täynnä robotti on (vertailuja on helpompi tehdä mm.liikenteen suhteen kun tietää onko robo täynnä vaiko ei)
Niin ja meillä on käynytkin vierailijoita ja saa tulla jatkossakin katsomaan millaisia utareita robo meillä lypsää, olen joitain kuvia laittanut kotisivuillekin näkyville. :)
-
Ministeriön edustaja kertoi Kalajoella, etteivät he jatkossa enää suosittele automaattilypsyjärjestelmiin eikä lämpimiin navetoihin investointeja.
Nähtäväksi jää, miten asia tuodaan käytäntöön. Tulevissa ehdoissahan on tämä harkinnanvaraisuus.......
-
Ministeriön edustaja kertoi Kalajoella, etteivät he jatkossa enää suosittele automaattilypsyjärjestelmiin eikä lämpimiin navetoihin investointeja.
Nähtäväksi jää, miten asia tuodaan käytäntöön. Tulevissa ehdoissahan on tämä harkinnanvaraisuus.......
***Tämä menee mielenkiintoiseksi. Siinä tapauksessa lämpimien pihattojen ja robottien hinnat käytännössä laskevat, siis kun ne pitää ilman tukea investoida. Kun taas näitten puolilämpimien hinnat nousevat tai niinhän niissä on jo nyt käynyt...
-
Jees, ensimmäistä kertaa ministeriö ilmaisee kantaansa investointeihin lystin osamaksajana. Hintoihin on kannalla taatusti vaikutusta, varsinkin tekniikkaan niinkuin sanoit. Rakennustekniikkaa on taas nin monenlaista, etten usko siihen olevan suurta vaikutusta. Viileää voi tehdä ilman verhoja tms. ....tähän hintaan vaikuttaa rakentamisen kokonaistilanne enemmän.
Viisaampia ollaan, kun kriteereillä on lainvoima......
-
***Tämä menee mielenkiintoiseksi. Siinä tapauksessa lämpimien pihattojen ja robottien hinnat käytännössä laskevat, siis kun ne pitää ilman tukea investoida. Kun taas näitten puolilämpimien hinnat nousevat tai niinhän niissä on jo nyt käynyt...
Tämä menee erittäin mielenkiintoiseksi. Toivottavasti ei mene mielivaltaiseksi.
TE-keskuksilta vaaditaan jatkossa todella asiallista jämäkkyyttä. Päätökset pitääkin alkaa perustelemaan ja perusteiden pitää kestää. Tähän asti on riittänyt, että hanke on taloudellisesti osoitettu pysyvän jollakin tavalla haarukassa ja teknisesti täyttää minimiehdot.
-
Tästähän voi vielä päästä rakentamaan kohtuuhinnalla ET-keskusta kuulematta. ;D
-
***Tämä menee mielenkiintoiseksi. Siinä tapauksessa lämpimien pihattojen ja robottien hinnat käytännössä laskevat, siis kun ne pitää ilman tukea investoida. Kun taas näitten puolilämpimien hinnat nousevat tai niinhän niissä on jo nyt käynyt...
Tämä menee erittäin mielenkiintoiseksi. Toivottavasti ei mene mielivaltaiseksi.
***Ihan varmasti menee mielivaltaiseksi. Nyt on taas jotakin ministeriön heppua aivopesty oikein urakalla. On syntynyt käsitys, että hankkeen kannattavuus olisi kiinni lypsyjärjestelmästä tai seinien materiaalista. Ei osata ajatella, että robottilypsyssä ostetaan investoinnin yhteydessä myös työpanosta, joka taas asemainvestoinnissa lankeaa maksettavaksi vuosien varrella.
Seinien osuus kokonaisinvestoinnista on loppujen lopuksi aika pieni. Nyt sitten yritetään ohjata hankkeita rakennustekniikkaan, josta on vasta lyhyt kokemus Suomen olosuhteissa. Tässä kohtaa on aivan turha väittää, että Kanadassa olisi vastaavat olosuhteet. Lämpötilan puolesta kyllä, mutta ei ilman kosteuden...
-
Kyllä perusteluista löytyi aivan kotimaisia tutkimuksia eri lypsyjärjestelmien työmenekistä ja kustannusten muodostumisesta. Painopiste ei ole investointikustannus, vaan tarkoituksena on kaiketi kannustaa rakentamaan low-maintenance-ratkaisuja eli matalampaa kustannustasoa. Wejjo ihmetteli joskus aikaisemmin, miksi tuetaan investointeja, jotka aiheuttavat korkeita kustannuksia.....ehkäpä tästä on kysymys.
Toinen painopiste on skaalautuvuus. Pyristellään eroon Tanskanmallista, jossa aina tehdään uusi navetta ilman pidemmän tähtäimen suunnitelmaa......
Mutta samaa mieltä olen tuosta mielivaltaisuuden uhasta. TE-keskuksen yritystutkijat ovat kovan paikan edessä....
-
Kyllä perusteluista löytyi aivan kotimaisia tutkimuksia eri lypsyjärjestelmien työmenekistä ja kustannusten muodostumisesta. Painopiste ei ole investointikustannus, vaan tarkoituksena on kaiketi kannustaa rakentamaan low-maintenance-ratkaisuja eli matalampaa kustannustasoa. Wejjo ihmetteli joskus aikaisemmin, miksi tuetaan investointeja, jotka aiheuttavat korkeita kustannuksia.....ehkäpä tästä on kysymys.
***Voisko Adami linkittää noihin kotimaisiin tutkimuksiin? Heitä samalla muutama käytännön kotimainen esimerkki low-maintenance-ratkaisusta?
-
***Voisko Adami linkittää noihin kotimaisiin tutkimuksiin? Heitä samalla muutama käytännön kotimainen esimerkki low-maintenance-ratkaisusta?
Ei mulla ole linkkejä, en ole nähnyt mitään sellaista.
Tuota toista kohtaa löytyy ainakin Rantsilasta, Ahvenanmaalta ja Kruunupyystä :)
-
***Voisko Adami linkittää noihin kotimaisiin tutkimuksiin? Heitä samalla muutama käytännön kotimainen esimerkki low-maintenance-ratkaisusta?
Ei mulla ole linkkejä, en ole nähnyt mitään sellaista.
Tuota toista kohtaa löytyy ainakin Rantsilasta, Ahvenanmaalta ja Kruunupyystä :)
***Niin ei niitä linkkejä ole, koska mitään virallista tutkimusta ei ole tehty. Taitaa ministeriö tehdä ratkaisuja pahasti mutu-perustein.
Ai tarkoittaako adamin lannanpoistoja. Aika lillukan varsista kehitys rakennetaan, jossa tavoitteena on vastaava. Niin ja ihmistyöhän on ilmaista varsinkin yrittäjän itsensä.
-
***Niin ei niitä linkkejä ole, koska mitään virallista tutkimusta ei ole tehty. Taitaa ministeriö tehdä ratkaisuja pahasti mutu-perustein.
Aika tarkoittaako adamin lannanpoistoja. Aika lillukan varsista kehitys rakennetaan, jossa tavoitteena on vastaava. Niin ja ihmistyöhän on ilmaista varsinkin yrittäjän itsensä.
hmm...saattaa olla. Mutta MTT:ltä löytyy työmenekkilaskelmia eri lypsymenetelmistä. Niitä pitäisi löytyä heidän sivuiltaan, itse olen nähnyt vain tulosteita....virallisuudesta en tiedä.
En tarkoita mitään yksittäistä asiaa, vaan mahdollisuutta toimia matalalla energiakulutuksella ja pienellä työmenekillä ja mahdollisuutta kasvattaa tuotantoa tuntuvasti pienemmillä lisäinvestoinneilla em. yksikkökohtaisten kustannuserien samalla pienentyessä.
Ei mun mielestäni automaattilypsy ole mitenkään tuhoontuomittu tämän pohjalta. Se ei vain ole valmis isompiin yksiköihin siksi, että esimerkiksi energiankulutuksessa ei saada mitään skaalaetuja, vaan kulutus kasvaa lineaarisesti. Tätä tuskin sinäkään voit kiistää.
-
***Voisko Adami linkittää noihin kotimaisiin tutkimuksiin? Heitä samalla muutama käytännön kotimainen esimerkki low-maintenance-ratkaisusta?
Ei mulla ole linkkejä, en ole nähnyt mitään sellaista.
Tuota toista kohtaa löytyy ainakin Rantsilasta, Ahvenanmaalta ja Kruunupyystä :)
Ainakin tossa Rantsilan tapauksessa "halvassa navetassa" ovat vain lehmät joiden maito menee tankkiin.
Umpparit, umpeen menevät ja poikivat eri navetassa toisaalla ja niillä oma lypsyasema (lämpimässä navetassa)
Paljonko siellä on muuten lehmiä työntekijää kohden (isäntäväki mukaan luettuna) ???
-
Ollanhan suomessa aikasemminkin rakennettu halpoja tulevaisuuden ratkaisuja. Eipä vaan moni 90 luvun luvun kylmäpihatto enään ole kylmä tai sit eläintenpito jo tilalta loppunut. Tiedän ainakin 5 kylmäpihattoa jotka eristetty tai eläintenpito loppunut kokonaan. Halpa ja hyvää kun harvoin saa samassa kaupassa. Helsingin yliopisto lienee jo ymmärtänyt että kylmäpihatto tulee kalliiksi ylläpitää ja eikä työskentely ole täysin kylmässä kovin mukavaa.
Tanskaa lian usein verrataan suomeen vaikka toki tanskasta voimme paljon oppia hakea. Täysin eristämätön rakennus ei mielestäni edelleenkään sovi suomeen vaikka tanskassa se hyvinkin käy. Kun paska jäätyy ja luvataan pari viikkoa 30 astetta pakkasta ei kyllä minua hymylyttäis. Tanskassa voi koko peltopuolen ulkoistaa helpolla ja kohtuuhintaan mikää suomessa monasti täysin mahdotonta. Tanskassa karjakoot ja tilat isommat joten rakennuskustannukset automattisesti pienemmät per parsipaikka. Tanskassa voi navetan ostaa avaimet käteen periaattella ilman että se maksaa ihan mahottomia mikä suomessa edelleenkin täysin mahdotonta. Tanskassa eläinaines ihan eri maata kun suomessa. Jos suomessa pitää 100 hyvätasoista eläintä ostaa vaatii se todella paljon aikaa ja vaivannäköä.
Robottilypsystä minäkin kaipaan tutkimusta jossa ilmanee onko se lopulta niin kallista. Asemalla 3 kertaa päiväsä lypsy kun vaatii työvoimaa ja hyviä lypsäjiä ei helpolla löydy.
Ja eikun robottipihattoa katsomaan ;)
-
***Niin ei niitä linkkejä ole, koska mitään virallista tutkimusta ei ole tehty. Taitaa ministeriö tehdä ratkaisuja pahasti mutu-perustein.
Aika tarkoittaako adamin lannanpoistoja. Aika lillukan varsista kehitys rakennetaan, jossa tavoitteena on vastaava. Niin ja ihmistyöhän on ilmaista varsinkin yrittäjän itsensä.
hmm...saattaa olla. Mutta MTT:ltä löytyy työmenekkilaskelmia eri lypsymenetelmistä. Niitä pitäisi löytyä heidän sivuiltaan, itse olen nähnyt vain tulosteita....virallisuudesta en tiedä.
En tarkoita mitään yksittäistä asiaa, vaan mahdollisuutta toimia matalalla energiakulutuksella ja pienellä työmenekillä ja mahdollisuutta kasvattaa tuotantoa tuntuvasti pienemmillä lisäinvestoinneilla em. yksikkökohtaisten kustannuserien samalla pienentyessä.
Ei mun mielestäni automaattilypsy ole mitenkään tuhoontuomittu tämän pohjalta. Se ei vain ole valmis isompiin yksiköihin siksi, että esimerkiksi energiankulutuksessa ei saada mitään skaalaetuja, vaan kulutus kasvaa lineaarisesti. Tätä tuskin sinäkään voit kiistää.
Mttn laskemia kannataa kyllä lukea erittäin varaukselliseti. Teoria ja käytäntö kun völillä täysin eri asioita...
-
Ei mun mielestäni automaattilypsy ole mitenkään tuhoontuomittu tämän pohjalta. Se ei vain ole valmis isompiin yksiköihin siksi, että esimerkiksi energiankulutuksessa ei saada mitään skaalaetuja, vaan kulutus kasvaa lineaarisesti. Tätä tuskin sinäkään voit kiistää.
***Kun tuotanto laajennetaan, sähkön kulutus per lypsy-yksikkö pysyy samana riippumatta siitä onko kyseessä robotti tai lypsyasema. Toki robotti on huomattavasti iso ruokaisempi tässä suhteessa. Muut yksikkökustannuksethan eivät ole riippuvaisia lypsyjärjestelmästä.
Suomessa aioitaan ottaa kunnon hyppäys rakennekehityksessa, jos 2-4 robotin yksiköt luetaan ns pieniin. On aivan selvää, että Suomeen tulee muutamia 3-800 lehmän yksiköitä, mutta ennustaisin kuitenkin, että keskiarvo on reilusti alle sadan vielä kymmenenkin vuoden päästä
-
Jos Suomessa hypätään keskilehmäluvussa noihin keskieuroopan tään hetken keskiarvoihin niin todennäköisesti menetetään myös tulevaisuuden kilpailuedut pienuus, yksilöllisyys ja laatu. Jonkun Suomessa pitäisi tääkin ymmärtää.
Sitten toi otsikko, robotin valinnan arvot, niin luulen että tää keskustelukanava on ollut omiaan hankaloittamaan tota valintaa. Ihmiset on täältä lukeneet lähinnä yksisilmäisten ihmisten yksisilmäisiä näkemyksiä omasta robotistaan, ja kun näitä totuuksiaan ovat ovat ladelleet taitavat kirjottajat jotka on vielä isosti julkisuudessa esillä muutenkin, niin moni yrittäjä on harhautunut. Eli tehnyt valintansa mielikuvien perusteella.
Laatu on sellainen asia, joka voisi olla meidän tärkeimpiä kilpailuetuja maitomarkkinoilla, ja robottivalinta vaikuttaa tähänkin. Mielestäni 5000 bakteeria pitäis olla hälytysraja.
Siin taas yksi yksisilmäinen mielipide...
-
Jos Suomessa hypätään keskilehmäluvussa noihin keskieuroopan tään hetken keskiarvoihin niin todennäköisesti menetetään myös tulevaisuuden kilpailuedut pienuus, yksilöllisyys ja laatu. Jonkun Suomessa pitäisi tääkin ymmärtää.
Sitten toi otsikko, robotin valinnan arvot, niin luulen että tää keskustelukanava on ollut omiaan hankaloittamaan tota valintaa. Ihmiset on täältä lukeneet lähinnä yksisilmäisten ihmisten yksisilmäisiä näkemyksiä omasta robotistaan, ja kun näitä totuuksiaan ovat ovat ladelleet taitavat kirjottajat jotka on vielä isosti julkisuudessa esillä muutenkin, niin moni yrittäjä on harhautunut. Eli tehnyt valintansa mielikuvien perusteella.
Laatu on sellainen asia, joka voisi olla meidän tärkeimpiä kilpailuetuja maitomarkkinoilla, ja robottivalinta vaikuttaa tähänkin. Mielestäni 5000 bakteeria pitäis olla hälytysraja.
Siin taas yksi yksisilmäinen mielipide...
- on hyvä, että lypsyjärjestelmästä keskustellaan myös arvojen ja arvotuksen pohjalta. Jos 10 v.sitten olisi ollut nykyiset robotit käytössä, meillä ei olisi koskaan lypsetty lypsyasemalla lehmiä. Sen verran raskasta touhua ja sitovaa lypsyasemalypsy on. Ennen robotin hankkimista, aleneva sukupolvi oli harjoittelemassa sekä sinisillä että punaisella tilalla. Meillä oli tietoa vapaasta ja ohjatusta kierrostaa ennen päätöksentekoa, joka sekin viime kädessä perustuu arvovalintaan. Kuten kaikki rahankäyttö.
Sen verran olen moalimalla kierrellyt, että suuretkin karjat tullaan lypsämään automaattisemmilla järjestelmillä kuin mitä nyt tapahtuu. Työvoiman saatavuu raskaisiin navettatöihin ei hankala pelkästään Suomessa.
Mitä karjakoon kasvuun tulee, niin Suomi seuraa euroopplaista meininkiä. Hitaasti, mutta varmasti yksikkökoko kasvaa. Ei kuitenkaan radikaalisti. Uskon, että kohtullisen hallitusti. Eli tuotantoa tupltataan kaksikertaiseksi vuosikymmenen välein. Näin se on mennyt muuallakin.
Muuten olen sitä mieltä, että tällä osastolla osataan keskustella joskus ihan oikeasti. Joku voi saada oikeitakin vinkkejä omaa päätöksentekoaan tukemaan.
-
Mttn laskemia kannataa kyllä lukea erittäin varaukselliseti. Teoria ja käytäntö kun völillä täysin eri asioita...
MTTn tulokset varmaan ovat ihan oikeita. Niitä en kyseenalaista, mutta tarkkuutta lukemiseen. Mitä tutkittiin? Missä oloissa? Mitkä olivat alkuoletukset ja miten tutkittava asia rajattiin?
Muistuu mieleen MTTn verhoseinätutkimus ja PTTn robottilypsyselvitys, joiden tuloksia ei voi kritiikittömästi siirtää käytäntöön tilatasolle.
-
Onhan se nyt omituista että täällä tapellaan kuin pikkukakarat hiekkalaatikolla; kenen isillä on hienoin auto. Ei kai meitä "ammattilaisia" voikaan kukaan tosissaan ottaa, kun asiallisen otsikon alla on puolet tukkanuottasilla oloa.
Ihan tuntuu että robotti, olipahan sitten vaikka violetti syö toistensa leipää. Muutamat rehelliset kommentit sitten katoavat omakehujen alle, ja lukijan saaliina on kokonainen lajittelutehtävä.
Hyvä se on että puhutaan, mutta ei varmaan edes pitkänlinjan ammattilaisten etua aja se että ongelmilta vältytään sulkemalla silmät.
Mitkä ovat robotin valinnan oikeat arvot, jokainen varmaan tietää omalla kohdallaan sen parhaiten, jokainen kai sitten itse arvoistaan vastaa. Mutta kyllä kai arvoja ovat tuotteen laatu, sen arvo ja toimintavarmuus. Totuutta voi katsoa silmiin kokeilemalla itse.. virheet on helpompaa löytää jos niitä ei tarvii etsiä omasta pesästä. Eli hattu kouraan ja työkomennukselle jo valinnat tehneelle tilalle.
Tulos ei pääty siihen paljonko mikäkin kone lypsää, itseasiassa se on vasta alku. Merkittävää lienee sekin paljonko maitoa lähtee meijeriin, kuinka laadukasta se on, paljonko sen tuottaminen oikeasti maksoi ja ovatko työläiset (etenkin lehmät) edelleen terveitä, vai heiluvatko trapetsinarun päällä..? Seuraava topiikki voisikin ehkä olla; "JOS olen IHAN rehellinen, missä kannattaa toisten tehdä valintansa toisin". Sieltä sitten jos muita olisi uskominen voisi vilkaista onko omissa piirrustuksissa tai suunnitelmissa jotain vastaavaa?
Sitten kun rahaa on niin paljon, rehellisen työn palkaksi, että varastoja joutuu niiden seteiden säilytykseen suurentamaan on varmaan onnistunut aika hyvin. Mutta kuka on?
-
Laatu on sellainen asia, joka voisi olla meidän tärkeimpiä kilpailuetuja maitomarkkinoilla, ja robottivalinta vaikuttaa tähänkin. Mielestäni 5000 bakteeria pitäis olla hälytysraja.
Siin taas yksi yksisilmäinen mielipide...
Käsittääkseni bakteeripitoisuus on kiinni siitä miten puhtaita lehmät ovat, ei robottimerkistä. Kaikilla robottimerkeillä lypsetään alle "5000 maitoa".
-
Teki mieli vastata muutamaan väitteeseen, mutten sitten jaksanut. Asia, jota kukaan ei huomaa tekniikkaan ja suorittamiseen keskittyessään on, ettei näitä linjauksia tehdä tämän päivän ehdoilla. Kyllä apemies ja muut robolypsäjät saavat tulosta aikaiseksi, ei sitä kukaan epäile. Mutta pystyykö samalla konseptilla siihen 10-20 vuoden horisontilla, onkin jo hankalampi kysymys. Tähän yritetään vaikuttaa tulevilla ehdoilla. Apemies itsekin on sanonut, etteivät saavutetut tulokset ole tae saman konseptin toimimisesta jatkossa........
Yhteen väitteeseen on silti vastattava.
Jos Suomessa hypätään keskilehmäluvussa noihin keskieuroopan tään hetken keskiarvoihin niin todennäköisesti menetetään myös tulevaisuuden kilpailuedut pienuus, yksilöllisyys ja laatu. Jonkun Suomessa pitäisi tääkin ymmärtää.
Pienuus ja yksilöllisyys ovat kilpailuvaltteja mikäli ostajat ovat valmiita maksamaan siitä nykyistä korkeampaa hintaa. Mikäli näin on, joku jalostaja profiloituu varmasti tähän segmenttiin ja myy jalosteensa sillä.
Tuo laatujuttu on taas vähän sellainen mtk-kupla. Aina voi olla mielikuvamarkkinointia, mutta jalat on pidettävä maassa. Muuallakin tuotetaan laatua ainakin kliinisillä mittareilla mitattuna.
-
Sen takia ton bakteerijutun otin ylipäätään esille, että silloin kun joskus ite robottivalintaani mietin, niin pääsin paria lavalia vertaamaan lelyn käyttäytymiseen, ja havannoin että lavali imuroi paskaa oikein urakalla lattialta jos lehmä sattui kupin sinne potkasemaan. Arvoin että noin viisi sekuntia se kerkesi sontaa imee, ennen kun robotti älysi nostaa lypsimen tantereesta. Lelyllä se sama aika oli jo sillon noin sekunti. Sillon vaikutti myös siltä et pesut on lelyllä paremmin hoidossa. Jälleen suoraan maidon laatuun vaikuttavia asioita..
Toivottavasti nää asiat on nykyään siniselläkin korjaantunut.
Olisipa se mielenkiintoista saada nähdä vaikkapa kymmenen satunnaisesti arvalla valitun tilan bakteeritulokset ihan anonyymisti molemmilta merkeiltä. No näillä nyky laadun rajoilla näillä ei varmaan kenelläkään oo mitään vaikeutta pysytellä parhaan luokan rajoissa mutta silti. Ainakin muutamaa emäntää tää argumentti vois kiinnostaa.
Mulla ei oo tarkotus provosoida ketään haukkumaan mitään laitetta, vaan nää oili oikeita huomioita joita silloin tein.
Vähän aikaa sitten pääsin kattomaan taas uutta lavalia, mut en saanut uusia havaintoja näistä laatuasioista. Nopeutunu se kyllä oli kiinnityksen suhteen, eli kapasiteettiero on ainakii pienentynyt.
-
Asia, jota kukaan ei huomaa tekniikkaan ja suorittamiseen keskittyessään on, ettei näitä linjauksia tehdä tämän päivän ehdoilla. Kyllä apemies ja muut robolypsäjät saavat tulosta aikaiseksi, ei sitä kukaan epäile. Mutta pystyykö samalla konseptilla siihen 10-20 vuoden horisontilla, onkin jo hankalampi kysymys. Tähän yritetään vaikuttaa tulevilla ehdoilla. Apemies itsekin on sanonut, etteivät saavutetut tulokset ole tae saman konseptin toimimisesta jatkossa........
***En jaksa ihan tältä istumalta uskoa, että robotit eivät olisi huomisen tekniikkaa. Jos ministeriössä niin uskotaan, niin pahasti on heitä harhautettu.
Robottien hinnat on asetettu markkinalähtöisesti niin ylös, että markkinat vetävät. Kysyntää riittää niin paljon kun tehtaat ehtivät tehdä. Jos sattuisi kysyntä hiipumaan (eikä varmasti ensimmäisenä Suomessa), niin hinnat lähtevät varmasti laskemaan.
Ei ole ollenkaan mahdottomuus että tulevaisuudessa Suomessa olisi 6-10 robotin yksikköjä. Isossa maailmassa olen sellaisen jo nähnyt. Taitaa olla nykypäivänän jo tuplaten sieläkin.
10-20 vuoden säteellä työvoiman saatavuus heikentyy ja hinnat nousevat. Samaa ilmiötä on ollut jo havaittavissa isojen karjojen tuotantomaissa.
Ennustan, että robottilypsy on nykypäivää Suomessa vielä 10-20 vuoden päästä. :)
-
Sen takia ton bakteerijutun otin ylipäätään esille, että silloin kun joskus ite robottivalintaani mietin, niin pääsin paria lavalia vertaamaan lelyn käyttäytymiseen, ja havannoin että lavali imuroi paskaa oikein urakalla lattialta jos lehmä sattui kupin sinne potkasemaan. Arvoin että noin viisi sekuntia se kerkesi sontaa imee, ennen kun robotti älysi nostaa lypsimen tantereesta. Lelyllä se sama aika oli jo sillon noin sekunti. Sillon vaikutti myös siltä et pesut on lelyllä paremmin hoidossa. Jälleen suoraan maidon laatuun vaikuttavia asioita..
- bakteeriongelmia ei ole ollut. Vaihteluväli 3000-8000. Lehmien puhtaus ratkaisee. Robottinavetalla on pidettävä huolta, että lantakäytävät ovat puhtaat= raapat toimii ja parsien puhtaudesta on myös huolehdittava. Solujen kanssa on enemmän tehtävää, mutta siihen löytyy joka lypsyltä dataa, jota voi utareterveyden seurannassa käyttää. Vanha kunnon lettupannukin on hyvä apuväline.
-
mutta tuolla suuressa maailmassa on roboteista jo luovuttu todella paljon koska robotti on sielläpäin "pikkutilojen" kapistus
ja jos itse rakentaisin navetan niin en harkitsisikaan robottia vaan esim karusellia
mut ei onneks ei enää lypsäviä ole vaan on täysin siirrytty pihvilihan tuotantoon niin ei näitä ongelmia ole
robotin hinnalla sentää saa jo yli 150 emon kasvattamon ;D ;D ;D
-
niin saa ja saa sillä paljon muutakin, mutta ei kannata verrata hajuvettä lihapulliin.
-
mutta tuolla suuressa maailmassa on roboteista jo luovuttu todella paljon koska robotti on sielläpäin "pikkutilojen" kapistus
ja jos itse rakentaisin navetan niin en harkitsisikaan robottia vaan esim karusellia
mut ei onneks ei enää lypsäviä ole vaan on täysin siirrytty pihvilihan tuotantoon niin ei näitä ongelmia ole
robotin hinnalla sentää saa jo yli 150 emon kasvattamon ;D ;D ;D
- kerropas missä päin suurta maailmaa olet lypsyjärjestelmiin käynyt tutustumassa. Itselläni on eri käsitys automaattilypsystä nyt ja tulevaisuudessa olli sitten kyseessä Suomenmaa tai muu maailma.. Muuten tuolla moaliman suunnalla pihvikarjat ovat eri kokoluokkaa kuin näillä Suomen nummilla.
-
Sen verran on tullu maailmaa kierrettyä ja siellä myös töitä tehtyä, että en itseäni aivan "untuvikkona" pidä. Meillä ihmisllä kun sellainen luontainen taipumus "laiskuuteen", toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Merkille pantavaa on myös se, että hyödykkeitä pyritään valmistamaan mahdollisimman edullisesti. Ja ihmisen tekemä työpanos on tietyn hintainen ja ihmisen jaksamisella tietty yksilökohtainen rajansa. Mutta kukin olkoon uskoonsa autuas.
-
Vedänpä tähän nyt pari kohtaa, joiden perusteella jäin itse odottamaan tekniikan, tai paremminkin toiminnan organisoinnin kehittymistä.
-työmenekin liian vähäinen pieneneminen.
Jos rinnalla on asema, jolla lypsetään satakunta lehmää tunnissa/työntekijä, ei automaattilypsylle jää paljoa killpailukykyä. Aina voi epäillä työntekijöiden saatavuutta, mutta tarvitaan sitä työvoimaa robonavetoissakin, aivan yhtä paljon. Työ on toki erilaista, ehkä kevyempääkin. Useamman automaatin yksikössä tulee eteen myös eri ruokintaryhmien määrä, mikäli umpilehmät ja poikivat pidetään aina samassa yksikössä, missä ne lypsetään. Valvontatyö moninkertaistuu.
-suhteeton energiankulutus saavutettuun hyötyyn.
tämä tietysti vaikuttaa vasta suuremmissa yksiköissä ja kertautuu, mitä useampi yksikkö on käytössä, ero asemaan kasvaa. Lisänä on vielä em. ruokinta, joka eläinten liikkuvuuden varmistamiseksi pitäisi tapahtua useita kertoja päivässä. Edellyttää joko suuressa yksikössä monimutkaiseksi käyvää automaattista rehunjakoa, mikä lisää energiankulutusta tai sitten houkutusrehua robotilta. Toimii ehkä neljään-kuuteen roboon asti, mutta tässä koossa alkaa sentin kymmenesosat kustannuksissa vaikuttamaan suurilta ja kertaruokinnalla saadaan jo energiasäästöjäkin aikaan.
Noi on mun tärkeimmät pointit, toki muitakin on. Näistä huolimatta olen miettinyt automaattilypsyn mahdollisen toteuttamisen tulevassa yksikössä valmiiksi, mikäli näyttää, että olen väärässä tai tekniikka kehittyy.
-
Montas työnteijää sulla sit aikomus pitää kun sulla on se 800 lehmän navetta pystyssä?
-
voi elämän käsi adamin aivoituksilla 70lehmän navettaan täytyisi tehdä 300 lehmää vetävä karuselli ja pihviliha pellejen aivan turha kommentoida lypsyhommia 50 000 pään pihviliha on vielä pieni ja 150 on hyttysenps lypsyjärjestelmä tulee mitoittaa lehmämäärän ja oman viitseliäisyyden mukaan ja toteuttaa muutoksen sitten kun ne ovat ajankohtaisia ja harvalle tulee olemaan arkipäivää suomessa yli tuhannen lehmän karjat ja mitä robotteihin tulee niin kävivarren nivelet ovat helpommat ja halvemmat vaihtaa kuin omat nivelet.
Kannattaisi adamin käydä ensin harjoittelemassa esin teksasissa muutaman tuhannen ammun tilalla ja harkita vakavasti tilan ostoa esin kanadasta jos kykyä riittää eikä pelleillä suomessa,
yksilöllisyyden ja pienuuden ihanoinnin aika on ohi
-
voi elämän käsi adamin aivoituksilla 70lehmän navettaan täytyisi tehdä 300 lehmää vetävä karuselli
Ah tätä viisautta..... :P
2x12 takaalypsyasema ajolaitteella riittää 100 lehmään tunnissa....
Lypsyjärjestelmän valinnassa pitäis ottaa muitakin asioita huomioon kuin oma viitseliäisyys. Robouskovilla on selvä harha perinteisten lypsyasemien kehityksestä, varsinkin ergonomian tasolla......
Jiiwee: kun sais ensin sen parisataa. Katsotaan siitä sitten eteenpäin...
-
tämä tietysti vaikuttaa vasta suuremmissa yksiköissä ja kertautuu, mitä useampi yksikkö on käytössä, ero asemaan kasvaa. Lisänä on vielä em. ruokinta, joka eläinten liikkuvuuden varmistamiseksi pitäisi tapahtua useita kertoja päivässä. Edellyttää joko suuressa yksikössä monimutkaiseksi käyvää automaattista rehunjakoa, mikä lisää energiankulutusta tai sitten houkutusrehua robotilta. Toimii ehkä neljään-kuuteen roboon asti, mutta tässä koossa alkaa sentin kymmenesosat kustannuksissa vaikuttamaan suurilta ja kertaruokinnalla saadaan jo energiasäästöjäkin aikaan.
Kiertäessäni Hollanissa useamalla robotttitilalla jokunen vuosi sitten havaitsin seuraavaa. Ne tilat jakoivat appeen yhden kerran päivässä (okei, hallit ovat viileitä ja vapaasti tuulettuvia, mikä takaa ettei rehu ala "märäntyä" pöydällä), lehmät kävivät lypsyllä n. kolme kertaa päivässä. Yksi matkan oppeja oli, että lehmien liike tehdään tasapainoisella ruokinnalla, ei karkearehun jakokertoja lisäämällä. Lieneekö sitten Suomen konemyyjät vai neuvonta lähtenyt kehittämään systeemiä, jossa lehmien liike tehdään ruokintakertojen määrää kasvattamalla?
-
voi elämän käsi adamin aivoituksilla 70lehmän navettaan täytyisi tehdä 300 lehmää vetävä karuselli
Ah tätä viisautta..... :P
2x12 takaalypsyasema ajolaitteella riittää 100 lehmään tunnissa....
Lypsyjärjestelmän valinnassa pitäis ottaa muitakin asioita huomioon kuin oma viitseliäisyys. Robouskovilla on selvä harha perinteisten lypsyasemien kehityksestä, varsinkin ergonomian tasolla......
Jiiwee: kun sais ensin sen parisataa. Katsotaan siitä sitten eteenpäin...
2x12 asemalla kyllä teoriassa varmaan lypsää 100 lehmää tunnissa. Mutta teoria ja käytäntö ihan eri asia. Kun lehmiä 200 niin aina löytyy hitaita lehmiä erikseenlypsettäviä lypsylle opetettavia jne ...
-
2x12 asemalla kyllä teoriassa varmaan lypsää 100 lehmää tunnissa. Mutta teoria ja käytäntö ihan eri asia. Kun lehmiä 200 niin aina
löytyy hitaita lehmiä erikseenlypsettäviä lypsylle opetettavia jne ...
Ei kun lypsyhän menee aina niin kuin lehdissäkin kirjoitetaan. Lehmät tulevat itse juoksujalkaa asemalle, kaikki ovat valmiiksi puhtaita, koneet vain kiinni ja irroittimet hoitavat lypsyn. Lisäksi kaikki lehmät lypsävät yhtä kauan ja yhtä paljon, kukaan ei potki, kukaan ei väännä sontaa asemalle ja erikseen lypsetään vain poikineet. Näinhän se menee... ;)
-
2x12 asemalla kyllä teoriassa varmaan lypsää 100 lehmää tunnissa. Mutta teoria ja käytäntö ihan eri asia. Kun lehmiä 200 niin aina
löytyy hitaita lehmiä erikseenlypsettäviä lypsylle opetettavia jne ...
Ei kun lypsyhän menee aina niin kuin lehdissäkin kirjoitetaan. Lehmät tulevat itse juoksujalkaa asemalle, kaikki ovat valmiiksi puhtaita, koneet vain kiinni ja irroittimet hoitavat lypsyn. Lisäksi kaikki lehmät lypsävät yhtä kauan ja yhtä paljon, kukaan ei potki, kukaan ei väännä sontaa asemalle ja erikseen lypsetään vain poikineet. Näinhän se menee... ;),
No tietysti , eikö teillä sitten ole näin. ::) ::) Ett ole vielä valmis robotin omistajaksi jos et pysty naama peruslukemilla näin puhumaan.
-
2x12 asemalla kyllä teoriassa varmaan lypsää 100 lehmää tunnissa. Mutta teoria ja käytäntö ihan eri asia. Kun lehmiä 200 niin aina
löytyy hitaita lehmiä erikseenlypsettäviä lypsylle opetettavia jne ...
Ei kun lypsyhän menee aina niin kuin lehdissäkin kirjoitetaan. Lehmät tulevat itse juoksujalkaa asemalle, kaikki ovat valmiiksi puhtaita, koneet vain kiinni ja irroittimet hoitavat lypsyn. Lisäksi kaikki lehmät lypsävät yhtä kauan ja yhtä paljon, kukaan ei potki, kukaan ei väännä sontaa asemalle ja erikseen lypsetään vain poikineet. Näinhän se menee... ;)
Nämä asiat ratkaistaan sillä managementilla :D
-
. Aina voi epäillä työntekijöiden saatavuutta, mutta tarvitaan sitä työvoimaa robonavetoissakin, aivan yhtä paljon.
Robouskovilla on selvä harha perinteisten lypsyasemien kehityksestä, varsinkin ergonomian tasolla......
***Olen tähän asti pitänyt adamin hanketta "jalat tukevasti maassa" olevana, mutta nyt alkaa tuntua odotukset aika korkea lentoisilta. Ettäkö robonavetassa yhtä paljon työvoimaa....asemien ergonomian kehitys...sata lehmää tunnissa...ei ota yhtää niveliin 10 vuoden päästä...esim lattiakorkeus kaikille sopivaksi vaatii yhdestä muotista olevia latinoja montuun..
-
. Aina voi epäillä työntekijöiden saatavuutta, mutta tarvitaan sitä työvoimaa robonavetoissakin, aivan yhtä paljon.
Robouskovilla on selvä harha perinteisten lypsyasemien kehityksestä, varsinkin ergonomian tasolla......
***Olen tähän asti pitänyt adamin hanketta "jalat tukevasti maassa" olevana, mutta nyt alkaa tuntua odotukset aika korkea lentoisilta. Ettäkö robonavetassa yhtä paljon työvoimaa....asemien ergonomian kehitys...sata lehmää tunnissa...ei ota yhtää niveliin 10 vuoden päästä...esim lattiakorkeus kaikille sopivaksi vaatii yhdestä muotista olevia latinoja montuun..
Tämä on mennyt vähän naurettavaksi kärjistykseksi, enkä jaksa pitää vakavaa virettä yksin yllä. Täältä kun löytyy kyllä loistavasti toimivia robonavettoja, mutta hyvin toimivat lypsyasemanavetat ovat harvassa. Tällaisiin kun robonavettaa vertaa, tulee työmenekin vertailuun jotain järkeä. Miksi ihmeessä täällä robonavetan toimintaa on kyllä tuunattu viimeisen päälle samalla, kun lypsyasema junnaa 90-luvulla ahtaine poistumiskäytävineen ja 180-asteen käännöksineen jossain metrin levyisessä tilassa?? Tottakai robonavetat näyttävät aivan ylivoimaisilta, kun niitä verrataan näihin ankeisiin lypsyoloihin. Eihän näitä voi edes verrata keskenään, kun ei kaikkea sen kirotun managementin puitteissa ole tehty tässä toisessa......
Sataan lehmään tunnissa pitää kaiken osua nappiin, sitä ei voi pitää minään keskiarvona. Kärjistystä. Ei onnistune ainakaan parinsadan lehmän karjalla, en ainakaan odota niin. Ergonomialla tarkoitan montaa asiaa, mm. lypsimiä kannattelevia hydraulikäsivarsia, montun korkeudensäätöön on myös kaikenlaisia pikkujuttuja säätölattioiden ohella. Yhdellä lypsäjällä kerrallaan ei säätöongelmia luulisi olevan. Juju on siinä, että meillä useimmat asiat jäävät automaattien varjoon, varmasti ihan markkinointitarkoituksena.
-
2x12 asemalla kyllä teoriassa varmaan lypsää 100 lehmää tunnissa. Mutta teoria ja käytäntö ihan eri asia. Kun lehmiä 200 niin aina
löytyy hitaita lehmiä erikseenlypsettäviä lypsylle opetettavia jne ...
Ei kun lypsyhän menee aina niin kuin lehdissäkin kirjoitetaan. Lehmät tulevat itse juoksujalkaa asemalle, kaikki ovat valmiiksi puhtaita, koneet vain kiinni ja irroittimet hoitavat lypsyn. Lisäksi kaikki lehmät lypsävät yhtä kauan ja yhtä paljon, kukaan ei potki, kukaan ei väännä sontaa asemalle ja erikseen lypsetään vain poikineet. Näinhän se menee... ;)
Nämä asiat ratkaistaan sillä managementilla :D
Hohoijaa... Jos sun ihan pakko leijailla niin mene nyt hyvä mies riippuliitokursille 8)
-
Hohoijaa... Jos sun ihan pakko leijailla niin mene nyt hyvä mies riippuliitokursille 8)
Vai pitäiskö harkita basehyppyä retusella varjolla, vrt. investointi??? ;D ;D
Vakavasti ottaen, jos utareiden puhtaus, eläinliikenne ym asioihin ei vaikuteta tällä m-sanalla, niin millä sitten?? Oikeaa rautaa ostamalla??
-
voi elämän käsi adamin aivoituksilla 70lehmän navettaan täytyisi tehdä 300 lehmää vetävä karuselli
Ah tätä viisautta..... :P
2x12 takaalypsyasema ajolaitteella riittää 100 lehmään tunnissa....
Lypsyjärjestelmän valinnassa pitäis ottaa muitakin asioita huomioon kuin oma viitseliäisyys. Robouskovilla on selvä harha perinteisten lypsyasemien kehityksestä, varsinkin ergonomian tasolla......
Jiiwee: kun sais ensin sen parisataa. Katsotaan siitä sitten eteenpäin...
Helpostihan sitä lypsää ne 100 hyvää lehmää tunnissa, mutta toinen tunti menee sitten niiden poikineiden ja "sairaiden kanssa" VAI hoidetaanko ne toisessa navetassa ja niitähän ei lasketa ;)
-
. Aina voi epäillä työntekijöiden saatavuutta, mutta tarvitaan sitä työvoimaa robonavetoissakin, aivan yhtä paljon.
Robouskovilla on selvä harha perinteisten lypsyasemien kehityksestä, varsinkin ergonomian tasolla......
***Olen tähän asti pitänyt adamin hanketta "jalat tukevasti maassa" olevana, mutta nyt alkaa tuntua odotukset aika korkea lentoisilta. Ettäkö robonavetassa yhtä paljon työvoimaa....asemien ergonomian kehitys...sata lehmää tunnissa...ei ota yhtää niveliin 10 vuoden päästä...esim lattiakorkeus kaikille sopivaksi vaatii yhdestä muotista olevia latinoja montuun..
Tämä on mennyt vähän naurettavaksi kärjistykseksi, enkä jaksa pitää vakavaa virettä yksin yllä. Täältä kun löytyy kyllä loistavasti toimivia robonavettoja, mutta hyvin toimivat lypsyasemanavetat ovat harvassa. Tällaisiin kun robonavettaa vertaa, tulee työmenekin vertailuun jotain järkeä. Miksi ihmeessä täällä robonavetan toimintaa on kyllä tuunattu viimeisen päälle samalla, kun lypsyasema junnaa 90-luvulla ahtaine poistumiskäytävineen ja 180-asteen käännöksineen jossain metrin levyisessä tilassa?? Tottakai robonavetat näyttävät aivan ylivoimaisilta, kun niitä verrataan näihin ankeisiin lypsyoloihin. Eihän näitä voi edes verrata keskenään, kun ei kaikkea sen kirotun managementin puitteissa ole tehty tässä toisessa......
Sataan lehmään tunnissa pitää kaiken osua nappiin, sitä ei voi pitää minään keskiarvona. Kärjistystä. Ei onnistune ainakaan parinsadan lehmän karjalla, en ainakaan odota niin. Ergonomialla tarkoitan montaa asiaa, mm. lypsimiä kannattelevia hydraulikäsivarsia, montun korkeudensäätöön on myös kaikenlaisia pikkujuttuja säätölattioiden ohella. Yhdellä lypsäjällä kerrallaan ei säätöongelmia luulisi olevan. Juju on siinä, että meillä useimmat asiat jäävät automaattien varjoon, varmasti ihan markkinointitarkoituksena.
- olen sen verran tuore vierailija näillä sivuilla, etten tiedä onko adamilla pihatto, jossa on ergonomisesti oikein mitoitettu lypsyasema eli kokemuksen syvä rintaääni ottaa kantaa.
Meillä on viiden ja puolen vuoden kokemus 2x7 kalanruodosta 1990-luvun lopun tekniikalla varustettuna. Nouseva/laskeva lattia puuttui, muut herkut löytyivät. Edelleen väitän, että riippumatta asemamallista, on lypsytyö äärettömän raskasta.
Meillä oli enimmillään 60 lehmää lypsyssä. Vieläkin hiki tulee pintaan, kun ajattelen klo kuuden aamuja, jolloin lypsy alkoi. Aina oli paita märkä, käsivarsista puhumattakaan, kun lypsy loppui. Pulssi oli työmaalla korkealla, huonosta kunnosta se ei johtunut, koska juoksin tuolloin maratonin rapiaan kolmeen tuntiin.
Fyysisiä ongelmia tuli kyynärpäihin ja hartiohin. Jos lypsyasemalypsyä olisi jatkettu, olisi lehmät lähteneet seuraavan viiden vuoden aikana.
Vaikka kuinka puhutaan ergonomiasta, erilaisista apuvälineistä ja virityksistä, on lehmien utareiden puhdistus ja lypsinten kiinnitys edelleen kurkottamista, potkujen varomista,lehmien ajoa ja ainaista aseman pesua.
Automaattilypsy parasta mitä lehmänpitoon on sitten lypsykoneen kesimisen jälkeen tullut. Motot hakkaa metsissä, automaatit lypsävät navetoissa. Se on tulevaisuutta.
-
näin on ei taida olla hitsaus linjastoillakaan paluuta robotista pois työvoimakustannus on korkea puhumatta ennen aikaisesta sairaseläkkeestä asemalypsyn säästöt saadaan aikaan omasta selkänahasta tuki ja liikunta ja hengityselin sairaudet seurauksena lehmien alla konttaamisessa.
-
Automaattilypsy parasta mitä lehmänpitoon on sitten lypsykoneen kesimisen jälkeen tullut. Motot hakkaa metsissä, automaatit lypsävät navetoissa. Se on tulevaisuutta.
[/quote]
no paljonko sitä metää pitää vuodessa hakkautaa. Että pystyy taas sitä pesubetonipalatsia maksamaan ;D ;D :D
-
Kyllä tuo Aadamin 100 lehmää tunnissa onnistuu varmasti käytännössä , kun asiat on kunnossa. Meillä lypsettiin 2x5 kalanruodossa parhaillaan 40 lehmää tunnissa, muta keskiasvo heilui 30 seutuvilla. Aina kun tahtoo olla näitä ternimaito-antibiotti- tai muita hitaita mukana. Kovaa työtä oli jos viikon yksin kolmesti päivässä hoiti lypsyn.
Robon myötä työaika väheni ja työ keveni radikaalisti. Veden kulutus väheni, ja sähkön kulutus jonkin verran nousi. Maidon laatu parani ja lehmät ovat terveenpiä. Lehmät palasivat robon myötä yksillölliseen hoitoon. Vuoden päästä meillä saadaan kannattavuuskirjanpitotulosten myötä tarkempaa vertailua edellisiin vuosiin.
Tässä roboa puoltavia faktoja:
- Korkeassa tuotannossa olevat lehmät tulee lypsää vähintään kolmesti vuorokaudessa. On eläinrääkkäystä kiduttaa niitä painavilla utareilla.
-Lehmän yksillöllinen hoito onnistuu suuressa karjassa vain robon avulla. Lypsyasema on massa hoitoa.
-Kannattaako Suomen olosuhteissa edes pyrkiä suurkarjoihin. "Pienissä" 100-200 lehmän navetoissa saavutetaan jo kohtuullinen tehokkuus. Tulevaisuudessa yleinen mielipide suurtuotantoa vastaan kasvaa.
-Kuluttava lypsyasematyöskentely pois ihmisiltä. Vajaassa parissa kymmenessä vuodessa kaikilla meidän työntekijöillä tuli siitä työstä jonkinlaisia terveys ongelmia.
- Robo vie huomattavasti vähemmän tilaa kalliista Suomalaisesta navetasta, mitä tehokas lypsyasema.
Nim. erittäin tyytyväinen robo-lypsäjä.
-
Uskallan väittää, että meillä oli asema-aikaan tehokas ja toimiva asema yhdellä lypsäjällä, vaikkei toki lehmämäärissä päästykään suuren maailman lukuihin. Samalla asemalla olis pienellä työvoimalla lypsetty varmasti kohtuu halvalla jaatkossakin varmasti kolminkertainenkin määrä maitoa tankkiin, mutta... Ensinnäkään ihminen ei ole kone, kuten joku aikaisemmin sanoi, ihmisniveliä ei vielä saa kaupasta. Vaikka sitä työtä tekis karjanhoitaja - hänkin on ihminen. Suomen karja-aineksella jatkossakin lehmien maavaroissa löytyy pahimmillaan 40 sentin erot, sitä ei nousevat lattiat muuta miksikään. Kone kiinnitetään edelleen ihmisvoimin ja se liike satoja kertoja päivässä tehtynä rasittaa ranteita (kun se kerran teki sen vain 100 kerta päivässä tehtynäkin). Vaikka se hydraulikäsi olisikin, niin toistoa tulee silti liikkeissä ja tehokkuus tehdään kai sillä, että koko kylää ei lypsyyn palkata. Ei ne meksikaanitkaan koneita ole, mutta työterveyshuollosta ei suuressa maailmassa lie puhuta ja lahden yli tulee soutuveneellä lisää, jos joku alkaa hartioitaan kitisemään... Kukin tila tietysti kehittää toimintaansa omien mieltymystensä ja mahdollisuuksiensa mukaan, mutta minä en käsitä, mistä ne yli-ihmiset löydetään, jotka lypsävät satoja lehmiä päivässä omilla TERVEILLÄ käsillään vuosikymmenet... Montaa sellaista en ole tavannut, eikä varmasti moni muukaan. Ootteko niillä Amerikan toivioretkillä kysyneet, montako vuotta ne samat meksikaanit on yhtä menoa siellä lypsyhommissa ennenkuin siirretään lappamaan sontaa tai traktorin puikkoihin tai siirtyvät slummeihin rikottuaan käsivartensa. Isäntä voi sanoa pitäneensä tilaa vaikka sata vuotta, mutta kuinka monta äijää on siinä ajassa mennyt asemasta läpi - luultavasti saman verran kuin yhdessä asemallisessa menee lehmiä. Viro on lähin paikka, mistä pitäsi löytyä esimerkkejä kolhoosilypsäjinä elämäntyönsä tehneistä. Montakohan saadaan koottua, jos lähdetään etsimään? Ja moniko on elämänsä kunnossa? Aseman ergonomiaa voidaan toki parantaa, mutta missä kohtaa se ergonomian parantaminen on sitä, että hommataan sinne robottikäsivarsi tekemään se toistoliike?
Tarmo taisi kirjoittaa hienommin saman asian =).
-
Suomessa eläinten hoitoa on raudan ostaminen investointituella, muu jääkin retuperälle. Osaaminen ei taida riittää kuin kaupassa tinkikierroksen pitämiseen. ;D ;D ;D
Ihan pakko sanoa, että raudan määrällä ei eläinten hyvinvointiin ole mitään tekoa. Sillä VOI olla tekemistä ihmisten hyvinvointiin ja sitä kautta se takuulla vaikuttaa myös eläinten hyvinvointiin. Jos se ihminen, joka niitä eläimiä hoitaa, alkaa piiputtaa, niin ennenpitkää eläintenkin hyvinvointikin varmasti kärsii. Investointituet on varmasti parantaneet monella tilalla niin eläinten kuin ihmistenkin olosuhteita. Mikäli siis ajatellaan, että eläinten on hyvä olla silloin, kun esimerkiksi pääsevät liikkumaan vapaasti, saavat maata puhtaassa, kuivassa ja tilavassa parressa, ruokaa on aina edessä eikä niitä hutkita paskakolalla mennen tullen. Mikäli hyvinvoinniksi kuvitellaan edelleenkin se, että viittä lehmää passataan kauniissa kivinavetassa ihmisen selkänahasta, emäntä supattaa joka ämmyn korvaan mukavia ja kutsuu nimeltä laitumelta (ja itkee illat kolottavia lihaksiaan ja näyttää linnunpelätiltä väliajat), juotetaan viinapaukut poikineelle ja laitetaan villiheinäpeltoon käyskentelemään kesän ajaksi, niin sitten kai nekin tuet on menneet hukkaan...
-
Toivoa vain sopii että animalian ja muiden eläintensuojelu hullut lukevat kirjoituksesi ja menevät itseensä,haluaisimpa nähdä nähdä miten nämä rastaletti pellet pärjäisivät oikeiden tuottajien kengissä
(luette kuitenkin animalian pellet toivottavasti verisuonenne katkeavat ja pyörtyilette säälinsekaisissa tunteissanne tofusotkuilla alira*****ina)
-
Kun asemalypsyssä yksikkökoko on optimaalinen täytyy jokaisen lypsäjän olla päivässä korkeintaan vain yhdessä lypsyvuorossa. Jokaisella lypsäjällä viisi 8 tunnin työvuoroa viikossa. Tällöin ehkä säästytään suuremmilta vaivoilta. Tietysti lisäksi täytyy olla työkykyä ylläpitäviä toimintoja (kuten hieronta) työntekijöille.
Itse pitäisin myös parsien käsin puhdistamista ja kuivikkeiden kantamista suurena rasituksena niska-hartiaseudulle.
Pidän tärkeimpänä asiana navettojen suurentuessa sitä, että eläimet ovat terveitä. Mielestäni jokin olosuhdeasia mättää jos 60 lehmän karjassa on useita erilleenlypsettäviä ternien lisäksi.
Tärkein asia rakennettaessa ns. "halvan mallin navettaa verhoilla" on juuri eläinten mahdollisimman optimaaliset olosuhteet eikä se, että pyrittäisiin säästämään.
-
Löytyykö robottifarmareilta vastaus rationaaliseen kuivitukseen? Asemalypsyssä helppo käyttää kuivitusmopoa ja sata makuu partta puhdistuu ja kuivitetaan hetkessä ilman hikoilua?
-
No tietysti , eikö teillä sitten ole näin. ::) ::) Ett ole vielä valmis robotin omistajaksi jos et pysty naama peruslukemilla näin puhumaan.
Kyllä näin on, en ole valmis robotin omistajaksi. Asemaa on tarkoitus laajentaa ja testata niiden nivelien kestävyyttä. Paljon on tullut robotinomistajilta asiaa tuossa ennemmin, mutta silti aion jatkaa asemalla lypsyä. 90-luvun pihatto minimimitoituksilla ei tulisi toimimaan robottinavettana, siksi jatketaan nykyisellään.
-
saadaankohan suomeen neljäs robottimerkki myyntiin kun westfalia on palannut robotti markkinoille titanin turvin http://www.westfalia.com/hq/en/what_is_new/news/2007/titan.aspx .miten käy mestarifarmin ja nhk keskuksen yhteistyö heivataanko LELY pihalle ja Westfalia tilalle?huolto on vain vähän huonolla tolalla täällä suomessa keskon jäljiltä. Westfaliakin tajusi etta robottilypsylle on kysyntää myös suuremmissa karjoissa.
-
Löytyykö robottifarmareilta vastaus rationaaliseen kuivitukseen? Asemalypsyssä helppo käyttää kuivitusmopoa ja sata makuu partta puhdistuu ja kuivitetaan hetkessä ilman hikoilua?
- tanskalaisella tilalla oli kiskoilla kulkeva kuivitusvaunu. Hyvä ratkaisu. Pellonpaja,Delaval ym myy kiskoruokkijoita,jotka sopivat myös kuivitukseen. Onko kokemuksia suomalaisella tilalla?
-
saadaankohan suomeen neljäs robottimerkki myyntiin kun westfalia on palannut robotti markkinoille titanin turvin http://www.westfalia.com/hq/en/what_is_new/news/2007/titan.aspx .miten käy mestarifarmin ja nhk keskuksen yhteistyö heivataanko LELY pihalle ja Westfalia tilalle?huolto on vain vähän huonolla tolalla täällä suomessa keskon jäljiltä. Westfaliakin tajusi etta robottilypsylle on kysyntää myös suuremmissa karjoissa.
Titan = askel alenevaan maidontuotantoon. Ruotsalisella tutullani on Titani mut kohta ei enään lehmiä. Suurelta osin koska robotti täysin proto. Robottilypsyn huonon toimivuuden takia tilan maitotuotos pudonnut 20 %. Tällä hetkellä tuntuu kyllä siltä että laatumerkkinä tunnettu Westfalia haukkasi ison kasan paskaa. Toivottavasti eivät tuo titania suomeen.
-
No tietysti , eikö teillä sitten ole näin. ::) ::) Ett ole vielä valmis robotin omistajaksi jos et pysty naama peruslukemilla näin puhumaan.
Kyllä näin on, en ole valmis robotin omistajaksi. Asemaa on tarkoitus laajentaa ja testata niiden nivelien kestävyyttä. Paljon on tullut robotinomistajilta asiaa tuossa ennemmin, mutta silti aion jatkaa asemalla lypsyä. 90-luvun pihatto minimimitoituksilla ei tulisi toimimaan robottinavettana, siksi jatketaan nykyisellään.
"Pienissä" karjoissa(ts. Suomen oloissa keskivertoa suuremmissakin eli 40-80 lehmää) sitä nivelten kestävyyttä voi vielä kokeillakin. Jos mennään satoihin lehmiin, silloin ei voi puhua enää kokeilemisesta vaan silloin se homma täytyy vaan jotenkin pystyä hoitamaan joka päivä. Tuo Tartsan systeemi vois kuulostaa ihan toimivalta, mutta noihin karjakokoihin päästään Suomessa parhaimmillaankin /pahimmillaankin vasta 10-20 vuodessa. Täytyy toivoa, että silloin on vielä ihmisiä, joille se homma kelpaa... Vaikka ei tahdo löytyä porukkaa mummojen pyllyjä pyyhkimään, niin ainahan voi elää toivossa, että joku sentään tykkää lehmänp.skanhajussa itseään toteuttaa.
Ja todellakin, yritän vain tuoda näkökulmaa keskusteluun. En edes välttämättä itse aina pysty toimimaan omienkaan ihanteitteni mukaan.
Löytyykö robottifarmareilta vastaus rationaaliseen kuivitukseen? Asemalypsyssä helppo käyttää kuivitusmopoa ja sata makuu partta puhdistuu ja kuivitetaan hetkessä ilman hikoilua?
Periaatteessahan navetan puhtaanapito on ihan lypsyjärjestelmästä riippumaton juttu. Puhtaat lehmät ja puhdas ympäristö helpottavat työtä ja parantavat navetan toimivuutta oli kyseessä sitten robotti tai asema. Mikä estää kojeen käytön robonavetassa (en oo nimittäin nähnyt vehjettä ikinä)?
-
Itse pitäisin myös parsien käsin puhdistamista ja kuivikkeiden kantamista suurena rasituksena niska-hartiaseudulle.
Tässä olen samaa mieltä, vielä ei itse lypsy tunnu niin rasittavan yläkroppaa, mutta juuri tuo parsien ja välikäytävien putsaaminen tuntuu hartioissa. Voi vain kuvitella, mikä olisi tilanne, jos ei olisi tullut muutama vuosi sitten laitettua raappaa ritilöiden päälle. Pitää toivoa, että nuorempi polvi on yhtä sitkeää laatua kuin edellinen polvi, joka hoiti liki 40 lehmää parressa melkein 25 vuotta. Työolosuhteet ovat nyt ainakin aivan erilaiset.
-
saadaankohan suomeen neljäs robottimerkki myyntiin kun westfalia on palannut robotti markkinoille titanin turvin http://www.westfalia.com/hq/en/what_is_new/news/2007/titan.aspx .miten käy mestarifarmin ja nhk keskuksen yhteistyö heivataanko LELY pihalle ja Westfalia tilalle?huolto on vain vähän huonolla tolalla täällä suomessa keskon jäljiltä. Westfaliakin tajusi etta robottilypsylle on kysyntää myös suuremmissa karjoissa.
Titan = askel alenevaan maidontuotantoon. Ruotsalisella tutullani on Titani mut kohta ei enään lehmiä. Suurelta osin koska robotti täysin proto. Robottilypsyn huonon toimivuuden takia tilan maitotuotos pudonnut 20 %. Tällä hetkellä tuntuu kyllä siltä että laatumerkkinä tunnettu Westfalia haukkasi ison kasan paskaa. Toivottavasti eivät tuo titania suomeen.
- jokainen joka on Titanin nähnyt, tajuaa, ettei kyseinen laite ole jokapojan ja -tytön robotti. Ohutta metalliputkea ja sunmuuta virveliä kulkee lypsinten alla ja päällä. Yksi sorkanpolkaisu ja boksi ei lypsä yhtään lehmää vähään aikaan. Luulen, että suomalaisten valinnat joko sinisen tai punaisen kesken ovat toiminallisesti parempia ratkaisuja kuin titanin kaltainen rakennelma. Galaxyn toimintavarmuudesta ei ole tietoa kylillä eikä täällä agrossakaan. Valaiskaa galaxin käyttäjät, miten teillä menee.
-
Galaksin käyttäjillä ei ole vissiin nettiyhteyksiä, ei ole tosiaan ollut agronpalstoilla kommentteja galaksi käyttäjiltä.. Ongelmana on Saparn kuivitusmopon käytössä robottitilalla se että parret eivät ole yhtäaikaa tyhjinä, koska niitä ei välillä kerätä lypsylle.. Että taitaa olla ekana käsipropleema parsienpuhdistuksesta?
-
Kuivitus helpottui huomattavasti kun hankimme runkoohjattavan pienkuormaajan. Reippaan puolenkuution kauhalla ladataan vastakkain olevien parsirivien väliin turvetta kerralla parin viikon tarve. Noin vartin - puolentunnin homma. Siitä lehmät pääasiassa itse vyöryttelevät turvetta alleen. Aina makuuparsiosastoilla kävellessä ja kiimoja kytätessä, on kola mukana, jolla vedellään parsiin eksyneet paskat pois ja tarvittaess heilutetaan turvetta levälleen.
Ritilät pyyhkii Delavalin hydrailinen pintaraappa ja välikäytävien ritilöitä tarvitsee harvoin puhdistaa. Kova liikenne näillä käytävillä auttaa tässä. Raappa ontoiminut alun jälkeen hyvin. Pienkuormaaja on Weidemannin 1130 malli. Se on myös rehunjaon varakone ja kaikenlainen apu tavaran nosteluissa ja siirroissa.
-
saadaankohan suomeen neljäs robottimerkki myyntiin kun westfalia on palannut robotti markkinoille titanin turvin http://www.westfalia.com/hq/en/what_is_new/news/2007/titan.aspx .miten käy mestarifarmin ja nhk keskuksen yhteistyö heivataanko LELY pihalle ja Westfalia tilalle?huolto on vain vähän huonolla tolalla täällä suomessa keskon jäljiltä. Westfaliakin tajusi etta robottilypsylle on kysyntää myös suuremmissa karjoissa.
Titan = askel alenevaan maidontuotantoon. Ruotsalisella tutullani on Titani mut kohta ei enään lehmiä. Suurelta osin koska robotti täysin proto. Robottilypsyn huonon toimivuuden takia tilan maitotuotos pudonnut 20 %. Tällä hetkellä tuntuu kyllä siltä että laatumerkkinä tunnettu Westfalia haukkasi ison kasan paskaa. Toivottavasti eivät tuo titania suomeen.
- jokainen joka on Titanin nähnyt, tajuaa, ettei kyseinen laite ole jokapojan ja -tytön robotti. Ohutta metalliputkea ja sunmuuta virveliä kulkee lypsinten alla ja päällä. Yksi sorkanpolkaisu ja boksi ei lypsä yhtään lehmää vähään aikaan. Luulen, että suomalaisten valinnat joko sinisen tai punaisen kesken ovat toiminallisesti parempia ratkaisuja kuin titanin kaltainen rakennelma. Galaxyn toimintavarmuudesta ei ole tietoa kylillä eikä täällä agrossakaan. Valaiskaa galaxin käyttäjät, miten teillä menee.
Se hitsausropottihan ei sit oo kalaksi... Vaan nimistä piittaamatta... eipä oo hitsausrobottiakaan nähty ylistettävän, jos ei oo liioin haukuttukaan... Nitää on kaiketi niin vähä vasta?
-
Kun asemalypsyssä yksikkökoko on optimaalinen täytyy jokaisen lypsäjän olla päivässä korkeintaan vain yhdessä lypsyvuorossa. Jokaisella lypsäjällä viisi 8 tunnin työvuoroa viikossa. Tällöin ehkä säästytään suuremmilta vaivoilta. Tietysti lisäksi täytyy olla työkykyä ylläpitäviä toimintoja (kuten hieronta) työntekijöille.
Itse pitäisin myös parsien käsin puhdistamista ja kuivikkeiden kantamista suurena rasituksena niska-hartiaseudulle.
Pidän tärkeimpänä asiana navettojen suurentuessa sitä, että eläimet ovat terveitä. Mielestäni jokin olosuhdeasia mättää jos 60 lehmän karjassa on useita erilleenlypsettäviä ternien lisäksi.
Tärkein asia rakennettaessa ns. "halvan mallin navettaa verhoilla" on juuri eläinten mahdollisimman optimaaliset olosuhteet eikä se, että pyrittäisiin säästämään.
Kerrankin joku näkee asioita samalla tavalla.
Tarmolle myös kiitosta.
Saparnille vastaan, että mistä tahansa toistuvasta työstä saadaan kuluttavaa, jos sitä on liikaa eikä monipuolisuudesta, lihashuollosta tms. muuten huolehdita. Yrittäjä rytkii pyhät arjet, työntekijän työaikaa säätelee laki. Enkä usko, että kukaan haluaa tehdä elämäntyönsä pelkkänä lypsäjänä. Jokaisessa ihmisessä on annos kunnianhimoa ja vaihteluntarvetta, sitä on kyettävä työnantajan hyödyntämään ja ruokkimaan. Jossei tilalta löydy mahdollisuutta "edetä", vaihtuu työnantaja ennemmin tai myöhemmin. Koskee kaikkia työpaikkoja. Turvetyömailla on paljon pari-kolme vuotta konetta ajavia kavereita, sitten vaihtuu homma. Sekin on yksitoikkoista ja kuluttavaa hommaa.
Ei palkkatyöntekijä lähde samoista arvoista ja lähtökohdista kuin yrittäjä. Asioita ei voi ajatella vain omasta perspektiivistä. Työnantajan pitää myös nähdä etukäteen, milloin jokin asia tai rasitus käy työntekijälle ylivoimaiseksi ja osata puuttua asiaan. Ihmetyttää vähän tuo "riistohenki", aivan kuin olisit vanhanajan sosialisti??
-
Saparnille vastaan, että mistä tahansa toistuvasta työstä saadaan kuluttavaa, jos sitä on liikaa eikä monipuolisuudesta, lihashuollosta tms. muuten huolehdita. Yrittäjä rytkii pyhät arjet, työntekijän työaikaa säätelee laki. Enkä usko, että kukaan haluaa tehdä elämäntyönsä pelkkänä lypsäjänä. Jokaisessa ihmisessä on annos kunnianhimoa ja vaihteluntarvetta, sitä on kyettävä työnantajan hyödyntämään ja ruokkimaan. Jossei tilalta löydy mahdollisuutta "edetä", vaihtuu työnantaja ennemmin tai myöhemmin. Koskee kaikkia työpaikkoja. Turvetyömailla on paljon pari-kolme vuotta konetta ajavia kavereita, sitten vaihtuu homma. Sekin on yksitoikkoista ja kuluttavaa hommaa.
Ei palkkatyöntekijä lähde samoista arvoista ja lähtökohdista kuin yrittäjä. Asioita ei voi ajatella vain omasta perspektiivistä. Työnantajan pitää myös nähdä etukäteen, milloin jokin asia tai rasitus käy työntekijälle ylivoimaiseksi ja osata puuttua asiaan. Ihmetyttää vähän tuo "riistohenki", aivan kuin olisit vanhanajan sosialisti??
[/quote]
;) ;D Joo, mutta mä riistänki vaan itseäni :P Sehän siitten tarkoittaa, jos työntekijän pitää päästä vaihtamaan alaa ja/tai etenemään, että niitä pitää olla jonossa tulossa montakin...Totta puhuen, toivon tietysti, että olis - ihan omastakin puolestani. Heitinpä vaan muutaman kärjistyksen, että entäs jos ei olisikaan. Yritin tuoda vähän sävyjä kovin mustavalkoiseen kirjoitteluun. Edes sitä punaista ;D. Kukaan ei kuitenkaan oo kertonut, mitä tapahtuu, jos niitä innokkaita/vastuuntuntoisia/työnsä oikeasti osaavia ei löydykään tarpeeksi. Ja sellainen ympäripyöreä vastaus, että oikealla managementillä niitä kyllä löytyy, ei sitten riitä. En usko, että lopulta palkalla tai kuntosalilla navetan alakerrassa kilpaillaan työntekijöistä pitemmän päälle, jos itse työ on niinkuin sanot, yksitoikkoista ja kuluttavaa. Mikä se olis oikeasti se herkku, jolla se hyvä työntekijä pidetään - eteneminen traktorikuskiksi/työnjohtajaksi muille lypsäjille/isännäksi vai osuus tilasta tai sen tekemästä voitosta? Ja jos tilalla on 10 työntekijää, onko kaikilla samat mahdollisuudet? Ja entäs jos se onkin aina se innokkain työntekijä, jonka jännetupet sanoo sopimuksensa irti kaikesta hieromisesta huolimatta? Nämähän on kai sen yrittäjän ajateltava valmiiksi, kun hommaan lähtee... Kuinka moni ajattelee? Tai millä saadaan ajattelemaan?
-
;) ;D Joo, mutta mä riistänki vaan itseäni :P Sehän siitten tarkoittaa, jos työntekijän pitää päästä vaihtamaan alaa ja/tai etenemään, että niitä pitää olla jonossa tulossa montakin...Totta puhuen, toivon tietysti, että olis - ihan omastakin puolestani. Heitinpä vaan muutaman kärjistyksen, että entäs jos ei olisikaan. Yritin tuoda vähän sävyjä kovin mustavalkoiseen kirjoitteluun. Edes sitä punaista ;D. Kukaan ei kuitenkaan oo kertonut, mitä tapahtuu, jos niitä innokkaita/vastuuntuntoisia/työnsä oikeasti osaavia ei löydykään tarpeeksi. Ja sellainen ympäripyöreä vastaus, että oikealla managementillä niitä kyllä löytyy, ei sitten riitä. En usko, että lopulta palkalla tai kuntosalilla navetan alakerrassa kilpaillaan työntekijöistä pitemmän päälle, jos itse työ on niinkuin sanot, yksitoikkoista ja kuluttavaa. Mikä se olis oikeasti se herkku, jolla se hyvä työntekijä pidetään - eteneminen traktorikuskiksi/työnjohtajaksi muille lypsäjille/isännäksi vai osuus tilasta tai sen tekemästä voitosta? Ja jos tilalla on 10 työntekijää, onko kaikilla samat mahdollisuudet? Ja entäs jos se onkin aina se innokkain työntekijä, jonka jännetupet sanoo sopimuksensa irti kaikesta hieromisesta huolimatta? Nämähän on kai sen yrittäjän ajateltava valmiiksi, kun hommaan lähtee... Kuinka moni ajattelee? Tai millä saadaan ajattelemaan?
Kärjistys rules!! :D
Olen ainakin yrittänyt ajatella näitä asioita etukäteen monelta kantilta. Enpä usko, että mulla on mahdollisuutta urakehityksen tarjoamiseen ainakaan alussa. Lähinnä tarkoitin sillä varautumista työntekijöiden vaihtumiseen....pelkällä palkalla ja kuntosalilla kun ketään tuskin pidetään töissä ;) Suurin tekijä taitaa olla kuitenkin se työnantajan asenne.
-
Kovin on ylijumala Robotti valtaisia mielipiteitä. Sitä vaan 700 lehmän tilalle 10 robottia ja ihmettelemään mihin se pääoma katosi.
Ai menikö se uusimpien robotin kuorien hankkimiseen ja vaihtamiseen? Anteeksi siis.. Rosterikuorien.
-
Tammikuun puolivälissä käytiin Tanskassa 250 lehmän maitotilalla. Päivässä tuli 6000 litraa maitoa ja lypsyssä kului 2x14 kalanruotoasemassa kahdelta lypsäjältä aikaa 6h. Jos palkka kuluineen olisi 20€/tunti, niin yksistään lypsyn työkustannus on 4snt/litra. Aseman kulut tulee tämän päälle.
Robo lypsää tehokkaassa navetassa 3 - 4 snt/l. Työn valvontaa vaatii kumpikin systeemi.
Ps. Oliko kukaan muu reissussa mukana?