Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: viljelyexpertti - 22.11.09 - klo:22:18
-
Äsken jo kirjoittelin pitkät pätkät, mutta jotain tapahtui ja kaikki katosi. Joten nyt vähän lyhyempänä.
Olen siis aikeissa hankkia tubelinen tuubikäärimen ja kuhnen muuttuvakammioisen pyöröpaalaimen.
Olisiko jollain jo kokemusta näistä vehkeistä?
Myöskin paalausurakoitsijat voivat esittää hyviä argumentteja sen puolesta, että jatkaisin paalausurakoitsijan käyttöä.
Omat kokemukseni urakoitsijan käytöstä, kun ovat aikalailla ikäviä. Ei koskaan tule ajoissa, vehkeet hajoo jatkuvasti, valittaa karhoista joka kerta ja nyt tänä syksynä jokainen paali on ollut homeessa niin, että joka paalista on joutunut heittämään noin neljäsosan hukille ja vielä pisteenä iin päälle hinta on aivan posketon ja on noussut tasaisen tappavasti 1,5€ joka vuosi, tänä vuonna paalin hinnaksi tuli jo 14,6€+alv, lisäksi vielä säilöntäaineet, jotka eivät kuulu urakoitsijan hintaan. Meilläkin kuitenkin tehdään noin 800 rehupaalia ja noin 200 pahnapaalia vuodessa, niin siitä kuitenkin kertyy hintaa reilut 13500€+alv vuodessa. Kyseisellä urakoitsijalla on siis vanha kiinteäkammioinen paalain, jolla paalaa 90cm halkaisijalta olevia paaleja, elikä hinta on suorastaan ryöstö hinta, mutta hänellä kun on monopoli asema, kun muita paalausurakoitsijoita ei pitäjästä löydy.
Elikä mitkä olisivat ne syyt miksi en hankkisi itselleni noita koneita? Onhan se nimittäin jo hitonmoinen helpotus, kun paaleja on käsiteltävänä puolet vähemmän.
Mitä muuten mahtaa maksaa tuo nhk:n paalivaunu? Sen hintaa en ole vielä kysellyt.
-
Tuon 1000 paalia pyöräyttää nättiin edullisemmillakin koneilla. Riippuen vähän mitä raaskii investoida, mc halen paalaajista kuullut vaan hyvää sanottavaa. Eikä tuolle määrällä vielä tartte olla se yhdistelmä.
-
Äsken jo kirjoittelin pitkät pätkät, mutta jotain tapahtui ja kaikki katosi. Joten nyt vähän lyhyempänä.
Olen siis aikeissa hankkia tubelinen tuubikäärimen ja kuhnen muuttuvakammioisen pyöröpaalaimen.
Olisiko jollain jo kokemusta näistä vehkeistä?
Myöskin paalausurakoitsijat voivat esittää hyviä argumentteja sen puolesta, että jatkaisin paalausurakoitsijan käyttöä.
Omat kokemukseni urakoitsijan käytöstä, kun ovat aikalailla ikäviä. Ei koskaan tule ajoissa, vehkeet hajoo jatkuvasti, valittaa karhoista joka kerta ja nyt tänä syksynä jokainen paali on ollut homeessa niin, että joka paalista on joutunut heittämään noin neljäsosan hukille ja vielä pisteenä iin päälle hinta on aivan posketon ja on noussut tasaisen tappavasti 1,5€ joka vuosi, tänä vuonna paalin hinnaksi tuli jo 14,6€+alv, lisäksi vielä säilöntäaineet, jotka eivät kuulu urakoitsijan hintaan. Meilläkin kuitenkin tehdään noin 800 rehupaalia ja noin 200 pahnapaalia vuodessa, niin siitä kuitenkin kertyy hintaa reilut 13500€+alv vuodessa. Kyseisellä urakoitsijalla on siis vanha kiinteäkammioinen paalain, jolla paalaa 90cm halkaisijalta olevia paaleja, elikä hinta on suorastaan ryöstö hinta, mutta hänellä kun on monopoli asema, kun muita paalausurakoitsijoita ei pitäjästä löydy.
Elikä mitkä olisivat ne syyt miksi en hankkisi itselleni noita koneita? Onhan se nimittäin jo hitonmoinen helpotus, kun paaleja on käsiteltävänä puolet vähemmän.
Mitä muuten mahtaa maksaa tuo nhk:n paalivaunu? Sen hintaa en ole vielä kysellyt.
Ostappa tuo koneketju niin arvaa kellä on teijän pitäjän monopoli sen jälkeen ;) :D 8)
-
Mc Hale on ainoa paalain jota kannattaa harkita,ja maksaa siitä vielä.
-
Täysin samaa mieltä :)
-
Mc halesta myös pelkästään hyviä kokemuksia kuten myös urakoitsioiden käytöstä vaikka eivät aina asu ihan naapurissa. Liettenlevittjä joskus tullut 120 km kun lähempää ei silloin löytynyt. Nykyään löytyy jo läheltä (55km matka).
-
Äsken jo kirjoittelin pitkät pätkät, mutta jotain tapahtui ja kaikki katosi. Joten nyt vähän lyhyempänä.
Olen siis aikeissa hankkia tubelinen tuubikäärimen ja kuhnen muuttuvakammioisen pyöröpaalaimen.
Olisiko jollain jo kokemusta näistä vehkeistä?
Kyseisellä urakoitsijalla on siis vanha kiinteäkammioinen paalain, jolla paalaa 90cm
Taitaa olla painovirhe toi paalin mitta? Kuhn=Vicon ja ei sitäkään kukaan oo hirveesti haukkunu.Kyllä varmaan kannattaa olla oma kone ainakin sun tapauksessa, mutta voi ne omatkin koneet hajota ja kulunsa ovat niissäkin.Ja alku menee aina opetellessa jos ei ennen ole paalannut.Mchale tai Kuhn ovat varmaan hyviä muuttuvakammioisia...ja parasta ei ole vielä tehtykään.Mutta onnea konekaupoille. :)
-
Tämä Vicon/Kuhn yhdistelmä kone on toiminut tosi hyvin , viime kesä noin 5500 paalia ajettiin enimmäkseen kokoa 140cm , vikojen takia ei tarvinut pellolta tulla kertaakaan pois . Tavaraa tungettiin melkein koko ajan 9 metrin leveyden jäljiltä . En vaihtaisi pois :)
-
McHalen muuttuvakammioista et voi ostaa, koska Pekka on sanonut ettei sellaista myy jollei ole paalauksesta kokemusta, ja vieläpä muuttuvakammioisella, ja paalattavan materiaalin pitäisi olla pääosin kuivaa. Se on senverran vaativa kone kuljettajalta, että pitäisi harjoitella ensin kiinteäkammioisella. Jos tosiaan teillä on ennen ollut 90cm paaleja, sanoisin kyllä että piukkoja n.125 cm paaleja tekevä kone riittää aivan varmasti, paalien lukumäärä putoaa dramaattisesti.
-
Kombin kun ostaa, niin ei muuta kaipaa! Tuhannelle paalille ei ehkä ihan uutta välttämättä. Tai eiköhän Agronikin 1302:n saa kohtuu edullisesti. Sillä tulee ihan oikeasti komeita paaleja eikä tarvi välttämättä olla 140 hv kone edessä.
Nimim. Juuri 1302:sta luopunut.
-
Kombin kun ostaa, niin ei muuta kaipaa! Tuhannelle paalille ei ehkä ihan uutta välttämättä. Tai eiköhän Agronikin 1302:n saa kohtuu edullisesti. Sillä tulee ihan oikeasti komeita paaleja eikä tarvi välttämättä olla 140 hv kone edessä.
Nimim. Juuri 1302:sta luopunut.
Miksi luovuit?
-
itse en ole vielä kyennyt moittimaan viconia. Viconeilla ajettu ekalla reilu 10 000 ja nykyisellä vajaa 4000. Paalit on tiukkoja ja kone muutenkin toimii sujuvasti. Ainoa isompi murhe ollut sullojan piikkien taipuilu kovassa heinässä.
Itse urakoitsijana voi sanoa että aikataulun paikkansa pitävyys on ehkä tärkein juttu jolla urakoitsija voi myydä palveluitaan.
Joka vuosi tähän saakka ajomäärät olleet kasvavia, yli 6000 kpl ajomäärään en halua sillä silloin rupeaa aikataulut mättämään.
-
noita yhdistelmä vehkeitähän saa jo 3-40000 eurolla toimivia tuolle määrälle
-
noita yhdistelmä vehkeitähän saa jo 3-40000 eurolla toimivia tuolle määrälle
ai jopa 3:lla eurolla?
-
Häh???
Tuolle määrälle tuo koneketju????
Köyhän laskuoppia 1000 sr paalia/v:
Tällä hetkellä 1/2 omisteinen paalausketju nh544 ja 7517 kverneland... ARVO alle 7000€
työtä menee
traktorityö esim 30 e/h (aika halpa)
paalaus 1 h/teko/ha
käärintä 2 h/teko/ha
joten noin 180h/kesä
on 5400 e/v
entä jos urakoitsia 150 cm paalit noin 50 km päästä
säästö muovissa noin 1150 e suuremmista paaleista johtuen
hinta 15 e/kpl sis karhotus
eli 588 paalia vuodessa =8820 e/v
vertailu
nykyinen PELKKÄ TYÖ
5400e
urakoitsia 8820-1150=7670€
erotus:
2270 €/v
TÄMÄN SIIS PITÄISI KATTAA PÄÄOMA, KORKO, YLLÄPITO YMS. KULUT.
Itselle riittää traktorinajoa ihan riittävästi kun niittää alta pois, vaikka ihan miten sattuu, kun karhottaja oikoo jäljet...
Ai niin pärjätään siis jatkossakin yhdellä traktorilla ;D
-
Kukahan tekee 15 eurolla 150cm paalin?
-
Ainakin mä ;) Montas tehdään... ;D
-
Olikos tuo verollinen? Verottomana tuon ymmärtää.
-
Jos ostat erillisen tuubikäärimen nii osta kanttipaalain. Tulee valmista nopeesti ja sillä siirtokaverillakin riittää tekemistä. ja varsinkin heinässä ja oljessa homma toimii. Muuten melkein suosittelen yhdistelmää. Ja se 15€ 150 paalista ei oo kovin paljoo ku muovitkin vie sen 7€ ja vähän huonommassa ja varsinkin kuivassa karhossa saa pitää melkomoista vauhtia yllä jos meinaa saada 10 paalia tunnissa siirtoineen päivineen. Mutta siirtykää enemmän harrastamaan tuntihintaa nii pysyy asiakkaillakin into pitää olosuhteet hyvinä. Nii ja paalaajista sen vertaa, että merkistä en tiiä mutta mitä isomman mytyn tekee niin sitä edullisempaa rehu ja olki sekä heinä on.
-
ei se 15e ymmärtääkseni sisältänyt muovia, koska sen siinä syntynyt säästö miinustettiin laskelmassa ???
-
Mc Hale on ainoa paalain jota kannattaa harkita,ja maksaa siitä vielä.
Makhaalella ei saa 3D-käärintää, joten se merkki kannattaa unohtaa täysin. Vicon/Kuhn on ainoa oikea nykyaikainen paalainkäärijä. Suokuopan täytteeksi muut.
-
Myöskin paalausurakoitsijat voivat esittää hyviä argumentteja sen puolesta, että jatkaisin paalausurakoitsijan käyttöä.
Nii jäi viellä kysymäti, että missäpäin vaikutat koska oman koneen eteen mahtuis viellä muutamia kilometrejä karhoa.
-
Häh???
Tuolle määrälle tuo koneketju????
Köyhän laskuoppia 1000 sr paalia/v:
Tällä hetkellä 1/2 omisteinen paalausketju nh544 ja 7517 kverneland... ARVO alle 7000€
työtä menee
traktorityö esim 30 e/h (aika halpa)
paalaus 1 h/teko/ha
käärintä 2 h/teko/ha
joten noin 180h/kesä
on 5400 e/v
entä jos urakoitsia 150 cm paalit noin 50 km päästä
säästö muovissa noin 1150 e suuremmista paaleista johtuen
hinta 15 e/kpl sis karhotus
eli 588 paalia vuodessa =8820 e/v
vertailu
nykyinen PELKKÄ TYÖ
5400e
urakoitsia 8820-1150=7670€
erotus:
2270 €/v
TÄMÄN SIIS PITÄISI KATTAA PÄÄOMA, KORKO, YLLÄPITO YMS. KULUT.
Itselle riittää traktorinajoa ihan riittävästi kun niittää alta pois, vaikka ihan miten sattuu, kun karhottaja oikoo jäljet...
Ai niin pärjätään siis jatkossakin yhdellä traktorilla ;D
Tuo alle 7000 voinee rahoittaa tulorahoituksella, eli korkovaatimus <1% joka on <70e. Ylläpito iso kysymysmerkki, ehkä keskimäärin 200-300e/v.
Kun sanon tämän, tiedän jonkun huomattavan, että oma työkin maksaa. Kyllä, mutta omaa työtä ei tarvitse rahoittaa, se realisoituu tilille pikkuhiljaa. Huomautat asiallisesti, että oman työn säästöllä pitää maksaa pääoma ja korko. Mutta urakoijan lasku pitää maksaa, eli pitää olla pääomaa, jolle juoksee korko; koneketju <7000e/kerran, urakoija >10700e/vuosi (sis alv).
Ja vielä perussynti: on oma ketju ja sen lisäksi ostaa urakoijan. eli unohtaa laskea oman ketjun kustannukset urakoijan laskun LISÄKSI.
Kaikki on suhteellista 2270/7670*100%=30%. Kelpaisiko tuollainen alennus vaikka rehukaupassa?
-
Jos ostat erillisen tuubikäärimen nii osta kanttipaalain. Tulee valmista nopeesti ja sillä siirtokaverillakin riittää tekemistä. ja varsinkin heinässä ja oljessa homma toimii. Muuten melkein suosittelen yhdistelmää. Ja se 15€ 150 paalista ei oo kovin paljoo ku muovitkin vie sen 7€ ja vähän huonommassa ja varsinkin kuivassa karhossa saa pitää melkomoista vauhtia yllä jos meinaa saada 10 paalia tunnissa siirtoineen päivineen. Mutta siirtykää enemmän harrastamaan tuntihintaa nii pysyy asiakkaillakin into pitää olosuhteet hyvinä. Nii ja paalaajista sen vertaa, että merkistä en tiiä mutta mitä isomman mytyn tekee niin sitä edullisempaa rehu ja olki sekä heinä on.
Camoon hei, tuo paalimäärä on 90 cm elikkä max 500 tavallista rehupaalia (120-125cm) ja 100 olkea. Nämä puheet uudesta kombikoneesta ei ole järkeviä minkään merkkisinä. Eri asia jos aikomus alkaa urakoitsijaksi.
Tuollaiset määrät kantelee paruspaalarilla. Onko tarkoitus jakaa yltiöpäisiä "neuvoja" :)
Onko Agromekkiin mänijöit?
-
Jos ostat erillisen tuubikäärimen nii osta kanttipaalain. Tulee valmista nopeesti ja sillä siirtokaverillakin riittää tekemistä. ja varsinkin heinässä ja oljessa homma toimii. Muuten melkein suosittelen yhdistelmää. Nii ja paalaajista sen vertaa, että merkistä en tiiä mutta mitä isomman mytyn tekee niin sitä edullisempaa rehu ja olki sekä heinä on.
Camoon hei, tuo paalimäärä on 90 cm elikkä max 500 tavallista rehupaalia (120-125cm) ja 100 olkea. Nämä puheet uudesta kombikoneesta ei ole järkeviä minkään merkkisinä. Eri asia jos aikomus alkaa urakoitsijaksi.
Nii joo vähän meni överiksi, mutta jos on suunnitelmissa tuubikäärin nii ei ihan pienimuotoiselle toiminnalle kannata hommata. Ja paalaaja ja käärijä on samaa suuruusluokkaa kun samantasoiset yhdistelmät ja toi kanttikone on kyllä kuivalle tavaralle ihan ylivertanen. Taitaa vaan olla hinnat viellä pilvissä. Lisäksi yhdistelmä ei tartte niitä kahta kaveria jolloin toisen koneen voi valjastaa niittokoneen eteen ja viellä jos paalimäärät huitelee siinä 600 paikkeilla eikä halua urakoida nii kannattaa kattella pätevämpiä urakoitsijoita vaikka vähän kauempaa.
-
Olikos tuo verollinen? Verottomana tuon ymmärtää.
Veroton ja muoviton luonollisesti...
-
Ai niin pärjätään siis jatkossakin yhdellä traktorilla ;D
[/quote]
Tuo alle 7000 voinee rahoittaa tulorahoituksella, eli korkovaatimus <1% joka on <70e. Ylläpito iso kysymysmerkki, ehkä keskimäärin 200-300e/v.
Kun sanon tämän, tiedän jonkun huomattavan, että oma työkin maksaa. Kyllä, mutta omaa työtä ei tarvitse rahoittaa, se realisoituu tilille pikkuhiljaa. Huomautat asiallisesti, että oman työn säästöllä pitää maksaa pääoma ja korko. Mutta urakoijan lasku pitää maksaa, eli pitää olla pääomaa, jolle juoksee korko; koneketju <7000e/kerran, urakoija >10700e/vuosi (sis alv).
Ja vielä perussynti: on oma ketju ja sen lisäksi ostaa urakoijan. eli unohtaa laskea oman ketjun kustannukset urakoijan laskun LISÄKSI.
Kaikki on suhteellista 2270/7670*100%=30%. Kelpaisiko tuollainen alennus vaikka rehukaupassa?
[/quote]
kyl kyl, mut kun pelkät koneet ei kulje pellolla ittekseen, kuten mainittin säästää tuolla yhden traktoin oston. Niin ja tekeviä rukkaspareja kun ei aamuisin ole ilmoittautumassa kun yhdet...
erotus sisältää myös karhotuksen, eli jos poistetaan ero pienenee...
Niin ja tuonikäisillä ja kokoisilla vehkeillä montako vuotta pääsee ilman että korjauskuluihin luiskahtaakin esim. 1500 e
-
kyllä tuolla määrällä pitää olla jo kanttipaalain ;D
miksei joku 25 000alvillinen käytetty yhdistelmäpaalain oo vaihtoehto?
-
kyllä tuolla määrällä pitää olla jo kanttipaalain ;D
Ehottomasti vario eteen, ettei pelto uskottavuus kärsi. ;D
miksei joku 25 000alvillinen käytetty yhdistelmäpaalain oo vaihtoehto?
-
"erotus sisältää myös karhotuksen, eli jos poistetaan ero pienenee..."
Ehkä,ehkä ei. karhotushan on VAIN urakoijaa tukeva toimenpide, jolla ei ole vaikustusta ruhuarvoon ...
Niin ja tuonikäisillä ja kokoisilla vehkeillä montako vuotta pääsee ilman että korjauskuluihin luiskahtaakin esim. 1500 e"
Sekin riippuu, mutta keskimäärin aika monta. tela on noin 1000, ketjut satasia ja laakerit kymppejä. itsellä vanha class (6500 alv 0) nyt kuutena vuotena keskim. 800 paalia/vuosi. varaosat yhteensä 690e/vuosi.
Urakoijan ja urakointihenkisen pitää muistaa, että tällaisella halvalla koneella tehdään yhden-kahden tilan rehut. Urakoinnista ei nähdä edes painajaisia, niistä märistä unista puhumattakaan.
On muodikasta käyttää urakoijaa, mutta sanon kuin se vanha urheilija, kun häneltä kysyttiin milloin hän antaa tilaa nuoremmille: Sitten kun ne voittavat minut. Kun (maito)tilan keskeisimmäksi kannattavuuden tekijäksi on moneen kertaan todettu säilörehun hinta, minusta se on seikka, joka pitää ottaa vakavasti ja laskea.
-
McHalen muuttuvakammioista et voi ostaa, koska Pekka on sanonut ettei sellaista myy jollei ole paalauksesta kokemusta, ja vieläpä muuttuvakammioisella, ja paalattavan materiaalin pitäisi olla pääosin kuivaa. Se on senverran vaativa kone kuljettajalta, että pitäisi harjoitella ensin kiinteäkammioisella. Jos tosiaan teillä on ennen ollut 90cm paaleja, sanoisin kyllä että piukkoja n.125 cm paaleja tekevä kone riittää aivan varmasti, paalien lukumäärä putoaa dramaattisesti.
Hattulassa on yksi muuttuvakammioinen mchale ja vieläpä maan ensimmäinen. Toinen kuulemma tulossa. Ennen ollu 2 f550 mchalea. Tuubiin ovat käärineet ja sekin tietysti konefarmin anderson.
Pekka sano myös ,että itse hän suosittelee kiinteäkammioista ettei ole muuttuvakammioisen kannattaja. Tietysti varmempi ainakin kiinteekammioinen.
-
Tärkein asia tietenkin on se, että itselle saisi tehtyä laadukasta rehua. Hintoihinsa se nimittäin tulee, kun joudumme ostamaan rehua eläimille ainoastaan sen takia, että urakoitsija ei ehtinyt ajallaan paalaamaan. Nurmet oli karholla kolme aurinkoista kuivaa päivää(urakoitsija itse ilmoitti päivän joilloin tulee), mutta vasta neljäntenä päivänä jolloin rankkasade kasteli karhot läpi, suvaitsi urakoitsija tulla paalaamaan ja senkin kruunasi se, että näköjään säilöntäaineen annostelija oli hajalla, elikä pääsääntöisesti paalit on paalattu joko kokonaan ilman tai hyvin vähäisellä säilöntäaine määrällä.
Tämä on vielä sellainen asia, että ainakin minun mielestäni urakoitsijan pitäisi korvata homehtuneista paaleista aiheutuvat kulut. Asiasta itse asiassa hänelle soitinkin, mutta hänen mielestään litimärkänä paalaus, eikä säilöntäaineen puuttuminen ole hänen vikansa ja hänen mielestään paalien home johtuu sitäpaitsi karhoista. Vähän ihmetytti suhtautuminen. Koneena hänellä on agronicin ensimmäisiä malleja oleva paalainkäärin, mutta eipä se taida asiaan vaikuttaa.
Tarkoitus siis olisi alkaa itse urakoimaan paalausta/käärintää. Tilausta kun näyttäisi olemaan enemmänkin, kun useammalta olen kuullut, että meidän rehupaalit eivät olleet ainoat homehtuneet paalit tämän urakoitsijan jäljiltä tänä vuonna.
Myöskin nimenomaan tuo ketju kiinnostaa, koska nimenomaan tuo tuubikäärintä olisi useammalla paikallisella eläintilallisella toivelistalla. Myöskin tuota anderson wraptor tuubikäärintä kävin aikaisemmin katsomassa, mutta se ei jotenkin vakuuttanut. Tubelinen käärin ja paalivaunun systeemi vaikutti vaivattomammalta ja paremmalta systeemiltä, vaikka paalivaunuun ei mahdukaan yhtä montaa paalia kuin andersoniin. Mutta se vaikutti huomattavasti asiallisemmalta, kun paalivaunun saa kipata ja samantien voi lähteä hakemaan uutta kuormaa pellolta, jota andersonilla taas ei pysty tekemään.
Tuo kuhnen muuttuvakammioinen paalain ei tietenkään ole ainoa vaihtoehto, mutta se vaikuttaisi olevan hinta/laatu suhteeltaan kovimmasta päästä. McHalekin kiinnostaisi, mutta onko se todellisuudessakin niin hyvä kuin kehutaan varsinkaan muuttuvakammioisissa. Sehän ei ole tehnyt muuttuvakammioisia vielä vuottakaan, joten mitenkä siitä pystyy kukaan sanomaan vielä mitään varmaa?
-
Ainoa asia joka tässä viestiketjussa arveluttaa on se että kirjoitetaanko Kuhn-sanan yksikön ensimmäinen genetiivi
tosiaan e:llä,kuten ketjun aloittaja tekee?? :)
-
Ainoa asia joka tässä viestiketjussa arveluttaa on se että kirjoitetaanko Kuhn-sanan yksikön ensimmäinen genetiivi
tosiaan e:llä,kuten ketjun aloittaja tekee?? :)
Sinusta tulee aivan mieleen tuo paalausurakoitsijamme, yhtä vähättelevä asenne asiaan. Oletko kenties itse tehnyt yhtä ala-arvoista työtä ja nyt pelottaa että lähtee asiakkaat, vai miksi muuten puuttuisit tuollaiseen kielioppivirheeseen, etkä kommentoi varsinaista asiaa?
Siksi toiseksi Kuhn-merkki tunnetaan suomessa kansanomaisesti kuhnena. Minulta löytyy myöskin Kuhn-merkkinen niittomurskain, joten kyseinen kirjoitusasu on tiedossani.
Eiköhän myöskin noista sinun kirjoituksistasi löytyisi kirjoitusvirheitä liuta, jos niitä viitsisi alkaa selaamaan. Eikä tämä palsta tietääkseni ole mikään kirjoituskilpailu, vaan täällä lähinnä keskustellaan koneista, laitteista ja tekniikasta. Korjaa toki jos olen väärässä.
-
Itse olen vahvasti kiinteän kammion kannalla. Muuttuvilla saa tiukkoja paaleja, mutta kiinteäkammioisella nimenomaan paalin pinta tulee tiiviimpi. Reiät muovissa on aina paalin pinnalla, joten pinnan tiiviys ratkaisee säilymisen.
Esikuivatus vähentää paalimäärää, mutta samalla myös sulavuutta ja maittavuutta..
Joku puhuu 1,6 metrisen paalin puolesta, mutta kahden tonnin paalit vaatii aika kovat laitteet paalien käsittelyyn, esim minun varmolfti ei pystyisi sellaiseen ollenkaan. Kärryssä kahta paalia ei saa pystyyn rinnakkain ym.
Muovimenekin väheneminen ei ole niin suoraviivaista, mitä luullaan koska muovista iso osa on juuri päädyssä, joka kasvaa myös paalin isontuessa.
Tuubi on itselläkin vaihtoehto tulevaisuudessa, jos tietty vähän isompi peltokauppa toteutuu..
-
Uudella heilillä paalattiin viimekesä ja täytyy sanoa että oli tylsää hommaa kun ei tarvinnut ollenkaan jännittää milloin kone laukeaa ;D 20 vuotta mennään tällä ja jäädään sitten eläkkeelle :)
-
Sinusta tulee aivan mieleen tuo paalausurakoitsijamme, yhtä vähättelevä asenne asiaan. Oletko kenties itse tehnyt yhtä ala-arvoista työtä ja nyt pelottaa että lähtee asiakkaat, vai miksi muuten puuttuisit tuollaiseen kielioppivirheeseen, etkä kommentoi varsinaista asiaa?
Siksi toiseksi Kuhn-merkki tunnetaan suomessa kansanomaisesti kuhnena. Minulta löytyy myöskin Kuhn-merkkinen niittomurskain, joten kyseinen kirjoitusasu on tiedossani.
Eiköhän myöskin noista sinun kirjoituksistasi löytyisi kirjoitusvirheitä liuta, jos niitä viitsisi alkaa selaamaan. Eikä tämä palsta tietääkseni ole mikään kirjoituskilpailu, vaan täällä lähinnä keskustellaan koneista, laitteista ja tekniikasta. Korjaa toki jos olen väärässä.
[/quote] Johan mä kommentoin tossa heti kärkeen...jos viitsisit lukea.Ei pinna saa olla niin kireällä että ei huumoria kestä(huonompaakin).Multa löytyy kirjoitusvirheitä mm. tästä lauseesta,mutta tuo sun oli toistuva! ;) Ja minä en tee mitään paalausurakoita.Ymmärrän toki että vituttaa jos paalit ovat homeessa.Itselläni on myös Kuhn-merkkisiä koneita joten uskon ja toivon että se on hyvä merkki ja olen nähnyt ihan tehtaalla livenä ihan ensimmäisen Kuhn:in(huomaa i) muuttuvakammioisen paalauskoneen, ja ihan pätevältä se vaikutti.Kaverilla on sellainen ja on se jo 6000 paalia tehnyt ekana vuonna ja ihan tyytyväinen on ollut hän. Anteeksi ja kiitos että sain kirjoittaa tämänkin :D
-
Kombin kun ostaa, niin ei muuta kaipaa! Tuhannelle paalille ei ehkä ihan uutta välttämättä. Tai eiköhän Agronikin 1302:n saa kohtuu edullisesti. Sillä tulee ihan oikeasti komeita paaleja eikä tarvi välttämättä olla 140 hv kone edessä.
Nimim. Juuri 1302:sta luopunut.
Miksi luovuit?
Ikä täyteen n. 22000 (kevyttä urakointia) => paalaimen vaihto mietintään => "fuusio" toisen urakoijan kanssa ja karhottimen (Elho) hankinta ketjuun. Näin kiteytettynä.
-
Uudella heilillä paalattiin viimekesä ja täytyy sanoa että oli tylsää hommaa kun ei tarvinnut ollenkaan jännittää milloin kone laukeaa ;D 20 vuotta mennään tällä ja jäädään sitten eläkkeelle :)
Kuin paljo tiukempia paaleja tuli ku entisellä, tai kuin paljo paalimäärä tipahti entiseen verrattuna?
-
osta noukinvaunu ja tehkää aumoja niin muovikustannus on vain muutamia satasia..
-
[/quote] Hattulassa on yksi muuttuvakammioinen mchale ja vieläpä maan ensimmäinen. Toinen kuulemma tulossa. Ennen ollu 2 f550 mchalea. Tuubiin ovat käärineet ja sekin tietysti konefarmin anderson.
Pekka sano myös ,että itse hän suosittelee kiinteäkammioista ettei ole muuttuvakammioisen kannattaja. Tietysti varmempi ainakin kiinteekammioinen.
[/quote]
Kun tässä Hattula mainittiin, niin oli pakko allekirjautuneenkin käydä haistelemassa sitä mädäntyneen rehun hajua, joka siellä eräistä tuhottoman pitkistä tuubeista hajusti koko kylän.
Olivat kyläläiset jo valittaneet terveystarkastajallekin.
Noo, oli miten hyvänsä, niin tuli vaan mieleen että rehun laatu tuskin täytti kaikkia toiveita.
-
mikä menny hattulassa vikaan, ku tuubi alkanu haista? tietysti 100m pitkä?
-
Uudella heilillä paalattiin viimekesä ja täytyy sanoa että oli tylsää hommaa kun ei tarvinnut ollenkaan jännittää milloin kone laukeaa ;D 20 vuotta mennään tällä ja jäädään sitten eläkkeelle :)
Kuin paljo tiukempia paaleja tuli ku entisellä, tai kuin paljo paalimäärä tipahti entiseen verrattuna?
Eipä suurta eroa ole welgerin 200 mg.n paalintiukkuuteen. Tosin tällä tehdään tarkoituksella vähän löysempiä että kone kestää varmasti sen 20 v. Otin syksyllä joskus melko tuoreen paalin joka oli paalattu tiukkaan ja kaikki terät paikallaan niin kyllä varmosta perä nous ilmaan että painoa on ;D
-
mikä menny hattulassa vikaan, ku tuubi alkanu haista? tietysti 100m pitkä?
Ei haittaa vaikka on kilometrin pitkä, 8) jos tuubi pysyy ehjänä. Korjuussa on joku epäonnistunut(paskaa, maata paalissa) tai huonot paalit muodoltaan ja tuubikoneen jarru auki. Veikkaisin että naakat nokkineet reikiä pian korjuun jälkeen, (valkoisesta muovista huomaa reiät helpommin) jolloin tulos ja haju karmea..Kätevä keino paikata pienet reiät on liimapuristin ja Sikaflex .Voi tietysti ehkäistä totaalista tuho siten, että karkottaa naakat ym. varislinnut ja paiskoo sinne masiinaan niitä yksittäiskäärittyjä paaleja aika ajoin tulpaksi ja ainakin silloin jos korjuu jää muutamaksi tunniksi kesken,niin se tulppa kannattaa siihen koneeseen nostaa..Ensimmäisen tuubivuoden saldo tuhatkunta 1,5 metrin paalia ja alle kymmenen pilaantunutta ja joka kerta syynä reikiä muovissa..Ihan aukealle tehtäessä linnut tulevat rohkeammin nokkimaan, mutta jos idän puolella metsää, niin ei ikinä reikiä ::) Johtuen siitä että varis on auringon noustessa aktiivinen ruoan haussa ja "haukka" on metsässä auringon noustessa varjon puolella...Järkeenkäypää ...eikö? ::) 8) ;)
-
Uudella heilillä paalattiin viimekesä ja täytyy sanoa että oli tylsää hommaa kun ei tarvinnut ollenkaan jännittää milloin kone laukeaa ;D 20 vuotta mennään tällä ja jäädään sitten eläkkeelle :)
Vaihda kuule Vicon/Kuhniin, niin sun poikaskin ajaa ittensä sillä eläkkeelle!!!
-
Urakoitijan Viconissa ja meidän ex welgerissä oli sitä laakerinvaihtoa ihan loppuelämänkin tarpeisiin ;D
-
Urakoitijan Viconissa ja meidän ex welgerissä oli sitä laakerinvaihtoa ihan loppuelämänkin tarpeisiin ;D
Mikäs teillä sitten kestäisi paremmin? Jos hullunlailla kiristää ja jättää rasvaamatta, niin kaikki hajoaa. Ei tuon merkkiset muuten laakereita hajoita ennenkuin kymppitonneja on täynnä.
-
Tärkein asia tietenkin on se, että itselle saisi tehtyä laadukasta rehua. Hintoihinsa se nimittäin tulee, kun joudumme ostamaan rehua eläimille ainoastaan sen takia, että urakoitsija ei ehtinyt ajallaan paalaamaan. Nurmet oli karholla kolme aurinkoista kuivaa päivää(urakoitsija itse ilmoitti päivän joilloin tulee), mutta vasta neljäntenä päivänä jolloin rankkasade kasteli karhot läpi, suvaitsi urakoitsija tulla paalaamaan ja senkin kruunasi se, että näköjään säilöntäaineen annostelija oli hajalla, elikä pääsääntöisesti paalit on paalattu joko kokonaan ilman tai hyvin vähäisellä säilöntäaine määrällä.
Tämä on vielä sellainen asia, että ainakin minun mielestäni urakoitsijan pitäisi korvata homehtuneista paaleista aiheutuvat kulut. Asiasta itse asiassa hänelle soitinkin, mutta hänen mielestään litimärkänä paalaus, eikä säilöntäaineen puuttuminen ole hänen vikansa ja hänen mielestään paalien home johtuu sitäpaitsi karhoista. Vähän ihmetytti suhtautuminen. Koneena hänellä on agronicin ensimmäisiä malleja oleva paalainkäärin, mutta eipä se taida asiaan vaikuttaa.
Tarkoitus siis olisi alkaa itse urakoimaan paalausta/käärintää. Tilausta kun näyttäisi olemaan enemmänkin, kun useammalta olen kuullut, että meidän rehupaalit eivät olleet ainoat homehtuneet paalit tämän urakoitsijan jäljiltä tänä vuonna.
Myöskin nimenomaan tuo ketju kiinnostaa, koska nimenomaan tuo tuubikäärintä olisi useammalla paikallisella eläintilallisella toivelistalla. Myöskin tuota anderson wraptor tuubikäärintä kävin aikaisemmin katsomassa, mutta se ei jotenkin vakuuttanut. Tubelinen käärin ja paalivaunun systeemi vaikutti vaivattomammalta ja paremmalta systeemiltä, vaikka paalivaunuun ei mahdukaan yhtä montaa paalia kuin andersoniin. Mutta se vaikutti huomattavasti asiallisemmalta, kun paalivaunun saa kipata ja samantien voi lähteä hakemaan uutta kuormaa pellolta, jota andersonilla taas ei pysty tekemään.
Tuo kuhnen muuttuvakammioinen paalain ei tietenkään ole ainoa vaihtoehto, mutta se vaikuttaisi olevan hinta/laatu suhteeltaan kovimmasta päästä. McHalekin kiinnostaisi, mutta onko se todellisuudessakin niin hyvä kuin kehutaan varsinkaan muuttuvakammioisissa. Sehän ei ole tehnyt muuttuvakammioisia vielä vuottakaan, joten mitenkä siitä pystyy kukaan sanomaan vielä mitään varmaa?
Tuo rehun laatu on yksi mikä aina jää urakkoinin "halpuuden" laskennassa pois. Toissa kesänä oli suomalaisessa maaseudussa artikkeli että d- arvon lasku 1 pykälällä tekee 30 lehmän karjassa n.2000€ vuodessa lisääntyneenä rehukustannuksina.
Siinä tilanteessa missä urakoitsian jäljiltä paalut homehtuu, kannataisi ostaa kaikki rehut ulkopuolelta muutenkin, antaa pellot vuokralle muille ja lahjoittaa lanta vuokraajalle.
-
"erotus sisältää myös karhotuksen, eli jos poistetaan ero pienenee..."
Ehkä,ehkä ei. karhotushan on VAIN urakoijaa tukeva toimenpide, jolla ei ole vaikustusta ruhuarvoon ...
Niin ja tuonikäisillä ja kokoisilla vehkeillä montako vuotta pääsee ilman että korjauskuluihin luiskahtaakin esim. 1500 e"
Sekin riippuu, mutta keskimäärin aika monta. tela on noin 1000, ketjut satasia ja laakerit kymppejä. itsellä vanha class (6500 alv 0) nyt kuutena vuotena keskim. 800 paalia/vuosi. varaosat yhteensä 690e/vuosi.
Urakoijan ja urakointihenkisen pitää muistaa, että tällaisella halvalla koneella tehdään yhden-kahden tilan rehut. Urakoinnista ei nähdä edes painajaisia, niistä märistä unista puhumattakaan.
On muodikasta käyttää urakoijaa, mutta sanon kuin se vanha urheilija, kun häneltä kysyttiin milloin hän antaa tilaa nuoremmille: Sitten kun ne voittavat minut. Kun (maito)tilan keskeisimmäksi kannattavuuden tekijäksi on moneen kertaan todettu säilörehun hinta, minusta se on seikka, joka pitää ottaa vakavasti ja laskea.
Juu juu en mie pahalla tuolla ajatuksella nuo omatkin romut tuli aikanaan hommattua...
toisaalta ei se juuri sen kummempia kestäkkään...
-
En tästä tekniikkapuolesta niin ymmärrä, mutta eikö näitä tässäkin keskustelussa esillä olleita eri kustannuseriä pitäisi suhteuttaa rehuyksiköihin tai hehtaareihin eikä paalien kappalemäärään?
-
mikä menny hattulassa vikaan, ku tuubi alkanu haista? tietysti 100m pitkä?
Ei haittaa vaikka on kilometrin pitkä, 8) jos tuubi pysyy ehjänä. Korjuussa on joku epäonnistunut(paskaa, maata paalissa) tai huonot paalit muodoltaan ja tuubikoneen jarru auki. Veikkaisin että naakat nokkineet reikiä pian korjuun jälkeen, (valkoisesta muovista huomaa reiät helpommin) jolloin tulos ja haju karmea..Kätevä keino paikata pienet reiät on liimapuristin ja Sikaflex .Voi tietysti ehkäistä totaalista tuho siten, että karkottaa naakat ym. varislinnut ja paiskoo sinne masiinaan niitä yksittäiskäärittyjä paaleja aika ajoin tulpaksi ja ainakin silloin jos korjuu jää muutamaksi tunniksi kesken,niin se tulppa kannattaa siihen koneeseen nostaa..Ensimmäisen tuubivuoden saldo tuhatkunta 1,5 metrin paalia ja alle kymmenen pilaantunutta ja joka kerta syynä reikiä muovissa..Ihan aukealle tehtäessä linnut tulevat rohkeammin nokkimaan, mutta jos idän puolella metsää, niin ei ikinä reikiä ::) Johtuen siitä että varis on auringon noustessa aktiivinen ruoan haussa ja "haukka" on metsässä auringon noustessa varjon puolella...Järkeenkäypää ...eikö? ::) 8) ;)
harakka linnuista ,,ittumaisin >:(
-
Urakoitijan Viconissa ja meidän ex welgerissä oli sitä laakerinvaihtoa ihan loppuelämänkin tarpeisiin ;D
Mikäs teillä sitten kestäisi paremmin? Jos hullunlailla kiristää ja jättää rasvaamatta, niin kaikki hajoaa. Ei tuon merkkiset muuten laakereita hajoita ennenkuin kymppitonneja on täynnä.
No meidän W.200 oli kestovoidelluilla laakereilla,viconista en ole ihan varma mutta 4000 paalin jälkeen siinäkin alkoi laakereita menemään,tosin viconiin helppo vaihtaa. Niin olihan tuolla meidän welgerillä jo 30000 palloa tehty että iltapuolilla alko jo olemaan. Heilissä on 5 v laakeri takuu ja rasvattavat laakerit että uskoisin melkopitään pääsevän ilman laakerin vaihtoa.
-
Urakoitijan Viconissa ja meidän ex welgerissä oli sitä laakerinvaihtoa ihan loppuelämänkin tarpeisiin ;D
Mikäs teillä sitten kestäisi paremmin? Jos hullunlailla kiristää ja jättää rasvaamatta, niin kaikki hajoaa. Ei tuon merkkiset muuten laakereita hajoita ennenkuin kymppitonneja on täynnä.
No meidän W.200 oli kestovoidelluilla laakereilla,viconista en ole ihan varma mutta 4000 paalin jälkeen siinäkin alkoi laakereita menemään,tosin viconiin helppo vaihtaa. Niin olihan tuolla meidän welgerillä jo 30000 palloa tehty että iltapuolilla alko jo olemaan. Heilissä on 5 v laakeri takuu ja rasvattavat laakerit että uskoisin melkopitään pääsevän ilman laakerin vaihtoa.
Voisi sanoa welgerin tienanneen hintansa.
-
Niin olihan tuolla meidän welgerillä jo 30000 palloa tehty että iltapuolilla alko jo olemaan.
Paljonkohan on hehtaareja takana kun tuntuu että meijän härpäkkeestä ei tolla rehupaalimäärällä taida olla jäljellä kun vetoaisa.
En tästä tekniikkapuolesta niin ymmärrä, mutta eikö näitä tässäkin keskustelussa esillä olleita eri kustannuseriä pitäisi suhteuttaa rehuyksiköihin tai hehtaareihin eikä paalien kappalemäärään?
Niin tai ainoa mihin sitä pitäisi verrata on tuotettuun maito/liha kiloon.
"erotus sisältää myös karhotuksen, eli jos poistetaan ero pienenee..."
Ehkä,ehkä ei. karhotushan on VAIN urakoijaa tukeva toimenpide, jolla ei ole vaikustusta ruhuarvoon ...
Jos urakoitsijat siirtyy tuntiveloitukseen niin isännät ymmärtää että isommat karhot tarkoittaa nopeampaa korjuuta ja sitämyöden taloudellisempaa korjuuta.
Siinä tilanteessa missä urakoitsian jäljiltä paalut homehtuu, kannataisi ostaa kaikki rehut ulkopuolelta muutenkin, antaa pellot vuokralle muille ja lahjoittaa lanta vuokraajalle.
Kyllä omankin ketjun jäljiltä paalit voi syystä tai toisesta homehtua ja homma jäädä kesken esim. iltanavetan takia ja seuraavana aamuna jo sataa. Ja kyllä siitä omasta paalaajastakin voi jokin osa hajota pe iltana eikä osaa saa millää ennen ma aamua. Tässä viestiketjussa on taas tullu ilmi yksi tärkeä seikka eli yhden urakoitsijan välinpitämättömyydestä johtuen on monen liiketoimintaa parjattu.
Itsellä on ollu ajatuksena sijoittaa niittokone raktorin eteen jolloin olis aina kaadettuna vain se osa mikä on raktorin alla, eli jos tulee jokin toppi koneeseen joko hajoamisen tai säätilan takia nii rehu ei menis nii herkästi vanhaksi. Joku puhu viellä urakoinnin ylistämisestä niin parempi olisi vaihtotyö koska harvan tilan talous kestää jatkuvaa rahan virtausta poispäin, mutta vaihtotyöllä pystytään pitämään tehokkaat koneet kovassa käytössä.
-
vaikka paalivaunuun ei mahdukaan yhtä montaa paalia kuin andersoniin.
Niin jäi viellä sanomatta, että kahden yli 130cm paalin kuskaus vierekkäin poikittain yleisellä tiellä on sitten EHDOTTOMASTI ilman selittelyjä kielletty, jos on isompia niin ne on asetettava päädyt vastakkain jotta kuljetusleveys 260 cm ei ylity....
-
Urakoitijan Viconissa ja meidän ex welgerissä oli sitä laakerinvaihtoa ihan loppuelämänkin tarpeisiin ;D
Mikäs teillä sitten kestäisi paremmin? Jos hullunlailla kiristää ja jättää rasvaamatta, niin kaikki hajoaa. Ei tuon merkkiset muuten laakereita hajoita ennenkuin kymppitonneja on täynnä.
No meidän W.200 oli kestovoidelluilla laakereilla,viconista en ole ihan varma mutta 4000 paalin jälkeen siinäkin alkoi laakereita menemään,tosin viconiin helppo vaihtaa. Niin olihan tuolla meidän welgerillä jo 30000 palloa tehty että iltapuolilla alko jo olemaan. Heilissä on 5 v laakeri takuu ja rasvattavat laakerit että uskoisin melkopitään pääsevän ilman laakerin vaihtoa.
No joo, kirjoitit vanhoista eläkeläisistä niiden krämpeistä. Mikä lienee niiden huoltohistoria! Ainakin uudessa velgerissä on voideltavat laakerit ja aika vakuuttavan näköiset. Muutenkin voimansiirto, so ketjut ja rattaat ovat senverran vakuuttavan kokoista rautaa, että ei ihan heti krapise pellolle. Mäkin suhteen elät näämmä uskossa, joka varmaan muuttuu todeksi. En epäile. Mutta 3D:tä Mäkkissä ei ole eikä saa. Muunlaisia paaleja en sitten enää huoliskaan.
-
En malta olla kommentoimatta tuota 3d palvontaa... Ilmeisesti Viirelän tai jonkun muun vastaavan höpinät on uponnut melko tarkkaan. Sanon vain, haluaisin nähdä sen viconin/kuhnin jolla ajetaan vielä 10 000 paalin kohdalla 3d:llä. Täälläpäin kun 3d:t ei tahdo pelata uutenakaan. Ja kun karhotetaan 9/12 metriltä, ei 3D käärintä ehdi kääriä paalien välissä. Nähty on mm. viime kesänä... Ja voivoi sitä viconimiesten jatkuvaa anturi sulkeista ja puhdistus tarvetta, että edes ne ehjätkin anturit toimii...
Ja mielestäni tärkeintä heinäkoneissa on niiden rakenteellinen yksinkertaisuus ja toimintavarmuus. 3d jutut on melko toisarvoisia 10% muovinsäästöineen, jos heinät märkänee luokoihin teknisten murheiden takia. Itse ajelen n. 5000 paalia kesässä ja valtaosan urakalla. Itse pyrin työni tekemään korkealla moraalilla ja toivon myös asiallista kritiikkiä toimistani. Ilmeisesti vakioasiakkaani on olleet tyytyväisiä, kun tilaavat vuodesta toiseen... Suurimmalle asiakkaalle paalaan n.900 paalia vuodessa ja karjan keskituotos on kuulemma yli 12000kg.
Minäkin pidin welgeriä ennen lujana ja tiukan paalinhan se on tehnyt aina, jos on oikeassa tällissä. Viime kesänä jouduin kuitenkin parsimaan kahteen otteeseen rasvarilla varustetun welgerin jälkiä laakeri rikkojen takia. Welgerin mittarissa ei ollut kuin jotain 13000.
Niin, koneenihan on Mc Hale Fusion. Ajettu kahtena kesänä yhteensä n. 9800 paalia. Korjauslistalla on yksi anturi kaudelta 2008, muuten ei muuta kuin laadukasta vaseliinia ja ketjuöljyä. ;)
-
3D:eet ovat paaleja, muut ovat lörtsyjä, jotka puhkuvat ilmaa muovien välistä.
-
Uskosi on vahva ja lapsellinen...
Mc:n moneen otteeseen punnitut säilörehupaalit vrk esikuivatuksella ovat painaneet 850kg - 1100kg(riippuu olosuhteista ja apilan määrästä).
Samalla työmaalla on paalattu viconin kanssa ja talon apevaunun mukaan eroa ei ole puoleen, eikä toiseen.
-
Uskosi on vahva ja lapsellinen...
Mc:n moneen otteeseen punnitut säilörehupaalit vrk esikuivatuksella ovat painaneet 850kg - 1100kg(riippuu olosuhteista ja apilan määrästä).
Samalla työmaalla on paalattu viconin kanssa ja talon apevaunun mukaan eroa ei ole puoleen, eikä toiseen.
Eli Mäkkärin paalit ei silti painavampia? Tehontarve kuitenkin melko lailla isompi?
-
Tehontarve isompi? Taas Reijon kuoro laulaa...?
Edellämainitun painoisia paaleja paalattiin märkä kesä 2008 160 hv:n veturilla säästövoimanotto päällä (1600 rmp), riippumatta maalajista. Turvemaalla raivioilla oli välillä niin märkää, ettei tahtonut uskaltaa pysähtyä. Verkon sidonnan aikana kone tärisi vannetta myöten peltoon, mutta sitten taas mentiin. Alla on micheliinin 710.
Toki jos kyseessä on muuttuvakammioinen viconi, tehontarve voi olla pienempi. Kiinteäkammioisilla koneilla tiukkaa paalia tehdessä loppurutistus ottaa yleensä hieman voimaa merkistä riippumatta.
En ole kritisoinut ikinä viconin paalin tiukkuutta, vaan 3d:n jumalointia. Paalin tiukkuudessa kiinteäkammioisissa on mielestäni kolme ylitse muiden: Mc, welger ja vicon. Acronikilläkin ilmeisesti saadaan lähes samanpainoisia paaleja, mutta silloin ollaan kaukana 125 cm halkaisijasta. :)
-
Tehontarve isompi? Taas Reijon kuoro laulaa...
Edellämainitun painoisia paaleja paalattiin märkä kesä 2008 160 hv:n veturilla säästövoimanotto päällä (1600 rmp), riippumatta maalajista. Turvemaalla raivioilla oli välillä niin märkää, ettei tahtonut uskaltaa pysähtyä. Verkon sidonnan aikana kone tärisi vannetta myöten peltoon, mutta sitten taas mentiin. Alla on micheliinin 710.
Empä tunne Reijoa. Enkä minä näistä hommista niin henkilökohtaista jaksa ruveta tekemään, kun on tärkeämpiäkin mietittäviä.
Oma kone kulkee 110 hv traktorilla, hyvissä oloissa ei edes ahdista. Toki siellä koko konikuoro laulaa.
-
Uskosi on vahva ja lapsellinen...
Mc:n moneen otteeseen punnitut säilörehupaalit vrk esikuivatuksella ovat painaneet 850kg - 1100kg(riippuu olosuhteista ja apilan määrästä).
Samalla työmaalla on paalattu viconin kanssa ja talon apevaunun mukaan eroa ei ole puoleen, eikä toiseen.
Adjektiivivarastosi on nöyryyttävä, mutta ei aiheutaitsetunnolleni vahinkoa.
Kokemuksesta kirjoitan.
Koneenkäyttäjiä on monenmoisia, vetokoneita yhtälailla.
-
sahan noilla nyky paalaajilla kaikilla "särmikkäitä" paaleja ku kuski on kuusalla työstään ;D
-
sahan noilla nyky paalaajilla kaikilla "särmikkäitä" paaleja ku kuski on kuusalla työstään ;D
Juu, sen tiedän, mutta lörtsähtävät helpommin möykyiksi. 3D:ssä muovin kiertäminen alkaa lieriösuunnassa, joka taivuttaa samaan suuntaan kierretyt korret ympyrän kehälle. Korret eivät siis törrötä paalin kulmasta ulkoilmaan.
Sitten sama kiertosuunta puristaa paalin keskiosaa ja puhaltaa ilmat siitä pihalle. Paali muovituksineen ei jää ilmapöhöiseksi vartaloltaankaan, niinkuin raskaana olevat rouvanne. Sata litraa hapekasta ilmaa on muovin alla vähemmän 3D:ssä heti alkajaisiksi. Nämä mainoksessa todetut seikat toteutuivat käytännössä.
Ihan millä tahansa paalaimella tosiaan saa särmikkäitä ja tiukkoja paaleja kun on 160 hevosta kiertämässä. Jotkin paalaimet eivät sitten sylje enää tuotetta ulos ja laakeritkin paukkuvat lystikseen.
Vicon 2235:lla tiukkoja ryhdikkäitä paaleja näyttää saavan 107 heppasella verkulla ihan kepeästi. On siis näin tehty käytännössä, eikä naapurien juttujen perusteella.
-
Edellämainitun painoisia paaleja paalattiin märkä kesä 2008 160 hv:n veturilla säästövoimanotto päällä (1600 rmp), riippumatta maalajista. Turvemaalla raivioilla oli välillä niin märkää, ettei tahtonut uskaltaa pysähtyä. Verkon sidonnan aikana kone tärisi vannetta myöten peltoon, mutta sitten taas mentiin. Alla on micheliinin 710.
Tuommoinen työnteko, kun käytän omia sanojasi, on lapsellista koneiden hajottamista ja työnteon turhuutta muutaman kapisen paalin tähden.
Eihän tuon jälkeen ole mitään korjattavaakaan myöhemmin saati että voisi ajaa tasaisesti.
-
Urakoitijan Viconissa ja meidän ex welgerissä oli sitä laakerinvaihtoa ihan loppuelämänkin tarpeisiin ;D
[/quote]
Mikäs teillä sitten kestäisi paremmin? Jos hullunlailla kiristää ja jättää rasvaamatta, niin kaikki hajoaa. Ei tuon merkkiset muuten laakereita hajoita ennenkuin kymppitonneja on täynnä.
[/quote]
No meidän W.200 oli kestovoidelluilla laakereilla,viconista en ole ihan varma mutta 4000 paalin jälkeen siinäkin alkoi laakereita menemään,tosin viconiin helppo vaihtaa. Niin olihan tuolla meidän welgerillä jo 30000 palloa tehty että iltapuolilla alko jo olemaan. Heilissä on 5 v laakeri takuu ja rasvattavat laakerit että uskoisin melkopitään pääsevän ilman laakerin vaihtoa.
[/quote]
No joo, kirjoitit vanhoista eläkeläisistä niiden krämpeistä. Mikä lienee niiden huoltohistoria! Ainakin uudessa velgerissä on voideltavat laakerit ja aika vakuuttavan näköiset. Muutenkin voimansiirto, so ketjut ja rattaat ovat senverran vakuuttavan kokoista rautaa, että ei ihan heti krapise pellolle. Mäkin suhteen elät näämmä uskossa, joka varmaan muuttuu todeksi. En epäile. Mutta 3D:tä Mäkkissä ei ole eikä saa. Muunlaisia paaleja en sitten enää huoliskaan.
Kävin kattomassa naapurin uutta 235 welgeriä jolla oli paalattu vain 300 paalia ja kuulin ulkona lievän kilkatuksen. Kusiki ei kuullut sitä hyttiin mutta löytyihän sieltä välystä kun rengasraudalla vähän väänneltiin teloja. Tietenkin meni takuuseen mutta mulle oli selvää ettei meidän tilalle sellaista osteta. Nhk:lla on hyvät ja asiantuntevat varaosamyyjät jotka osaa neuvoa ongelmatilanteissa ja liki ympäri vrk. siitä pisteet. Varaosakauppa sitten rosvousta.
[/quote]
-
Niin olihan tuolla meidän welgerillä jo 30000 palloa tehty että iltapuolilla alko jo olemaan.
Paljonkohan on hehtaareja takana kun tuntuu että meijän härpäkkeestä ei tolla rehupaalimäärällä taida olla jäljellä kun vetoaisa.
En tästä tekniikkapuolesta niin ymmärrä, mutta eikö näitä tässäkin keskustelussa esillä olleita eri kustannuseriä pitäisi suhteuttaa rehuyksiköihin tai hehtaareihin eikä paalien kappalemäärään?
Kolmena ekavuonna paalattu 15000 paalia sitten reilu 1000 per vuosi.
Niin tai ainoa mihin sitä pitäisi verrata on tuotettuun maito/liha kiloon.
"erotus sisältää myös karhotuksen, eli jos poistetaan ero pienenee..."
Ehkä,ehkä ei. karhotushan on VAIN urakoijaa tukeva toimenpide, jolla ei ole vaikustusta ruhuarvoon ...
Jos urakoitsijat siirtyy tuntiveloitukseen niin isännät ymmärtää että isommat karhot tarkoittaa nopeampaa korjuuta ja sitämyöden taloudellisempaa korjuuta.
Siinä tilanteessa missä urakoitsian jäljiltä paalut homehtuu, kannataisi ostaa kaikki rehut ulkopuolelta muutenkin, antaa pellot vuokralle muille ja lahjoittaa lanta vuokraajalle.
Kyllä omankin ketjun jäljiltä paalit voi syystä tai toisesta homehtua ja homma jäädä kesken esim. iltanavetan takia ja seuraavana aamuna jo sataa. Ja kyllä siitä omasta paalaajastakin voi jokin osa hajota pe iltana eikä osaa saa millää ennen ma aamua. Tässä viestiketjussa on taas tullu ilmi yksi tärkeä seikka eli yhden urakoitsijan välinpitämättömyydestä johtuen on monen liiketoimintaa parjattu.
Itsellä on ollu ajatuksena sijoittaa niittokone raktorin eteen jolloin olis aina kaadettuna vain se osa mikä on raktorin alla, eli jos tulee jokin toppi koneeseen joko hajoamisen tai säätilan takia nii rehu ei menis nii herkästi vanhaksi. Joku puhu viellä urakoinnin ylistämisestä niin parempi olisi vaihtotyö koska harvan tilan talous kestää jatkuvaa rahan virtausta poispäin, mutta vaihtotyöllä pystytään pitämään tehokkaat koneet kovassa käytössä.
-
Jutut on taas jotenkin niin tuttuja ja moneen kertaan väiteltyjä. Keksikää välillä jotain uutta!
-
"Tuommoinen työnteko, kun käytän omia sanojasi, on lapsellista koneiden hajottamista ja työnteon turhuutta muutaman kapisen paalin tähden.
Eihän tuon jälkeen ole mitään korjattavaakaan myöhemmin saati että voisi ajaa tasaisesti."
Kuten edellä mainitsin, pyrin urakoitsijana toimimaan korkealla moraalilla. Aina ei voi valita vain niitä kivoja työmaita ja ihania auringonpaisteisia kelejä, vaan sekaan mahtuu niin sanottuja paskoja keikkoja. Vähäisen kokemukseni (ei siis vain kavereilta kuultuna ja nhk-keskuksesta) mukaan toiset koneet kestää myös työntekoa, eikä tarvitse lähteä häntä koipien välissä luikkimaan pois kun siltä tuntuu. Kokemusta on siis muistakin paalainmerkeistä, kuin mc:tä. Ajan nykyään tuon 5000 paalia kesässä ja käytössä on tähän mennessä huolettomin kone korjausten suhteen.
"Juu, sen tiedän, mutta lörtsähtävät helpommin möykyiksi. 3D:ssä muovin kiertäminen alkaa lieriösuunnassa, joka taivuttaa samaan suuntaan kierretyt korret ympyrän kehälle. Korret eivät siis törrötä paalin kulmasta ulkoilmaan.
Sitten sama kiertosuunta puristaa paalin keskiosaa ja puhaltaa ilmat siitä pihalle. Paali muovituksineen ei jää ilmapöhöiseksi vartaloltaankaan, niinkuin raskaana olevat rouvanne. Sata litraa hapekasta ilmaa on muovin alla vähemmän 3D:ssä heti alkajaisiksi. Nämä mainoksessa todetut seikat toteutuivat käytännössä."
Paalien täytyy kyllä olla lähtökohtaisesti melko löysiä, jos paalimuovi kiristää esikiristimien avulla paalin vielä tiukemmaksi, kuin mitä se oli kammiosta tullessaan....... ;D
-
.
Siinä tilanteessa missä urakoitsian jäljiltä paalut homehtuu, kannataisi ostaa kaikki rehut ulkopuolelta muutenkin, antaa pellot vuokralle muille ja lahjoittaa lanta vuokraajalle.
Kyllä omankin ketjun jäljiltä paalit voi syystä tai toisesta homehtua ja homma jäädä kesken esim. iltanavetan takia ja seuraavana aamuna jo sataa. Ja kyllä siitä omasta paalaajastakin voi jokin osa hajota pe iltana eikä osaa saa millää ennen ma aamua. Tässä viestiketjussa on taas tullu ilmi yksi tärkeä seikka eli yhden urakoitsijan välinpitämättömyydestä johtuen on monen liiketoimintaa parjattu.
Itsellä on ollu ajatuksena sijoittaa niittokone raktorin eteen jolloin olis aina kaadettuna vain se osa mikä on raktorin alla, eli jos tulee jokin toppi koneeseen joko hajoamisen tai säätilan takia nii rehu ei menis nii herkästi vanhaksi. Joku puhu viellä urakoinnin ylistämisestä niin parempi olisi vaihtotyö koska harvan tilan talous kestää jatkuvaa rahan virtausta poispäin, mutta vaihtotyöllä pystytään pitämään tehokkaat koneet kovassa käytössä.
[/quote]
[/quote]
En sanokkaan että joka urakoitsian jäljiltä paalit homehtuisi ja ettei ne voisi homehtua isännänkin jäljiltä.
Mutta se kaava milla lasketaan urakoinnin hintaa €/paali kun se pitäisi suurinpiistein laskea €/tuotettu rehuyksikkö.
Kuten kirjoitin että d arvon tippuminen yhdellä pykäläällä lisää ostorehukustannusta n.2000€/vuodessa.
Eli jos d arvo tippuu 5 pykälää, niin 30 lehmänkarjassa sillä rahalla alkaa jo ostaa sen paalauskoneen UUTENA 10 vuoden aikana.
Sen 5 pykälää se d arvo tippuu jo viikossa.
MUTTA MUISTETAAN ETTEIVÄT KELIT JA SÄÄ AINA SALLI OPTIMAALISTA REHUNKORJUUTA ISÄNNILTÄ EIKÄ URAKOITSIALTA.
-
kannattais viljellä eri seoksia heinissä , on siten aikaa orotella vähä pitempään urakoijaa...
-
Taitaa Pekka "Meikäläinen" edustaa jotain kaupallista sektoria. Epätoivoinen sellainen ;).
-
En edusta mitään merkkiä enkä liikettä. Traktoreitakin löytyy 3 eri merkkiä. Työkoneita ja traktoreita on hankittu tarpeen ja ominaisuuksien mukaan kaikilta ketjuilta ja haettu itse ulkomailta.
Huvittaa vain tuo yhden "mullistavan" 3d-ominaisuuden ylistäminen. Samalla unohdetaan sellaiset "epäolennaisuudet" kuin mm. toimintavarmuus....
Nhk:kin olen ostanut aikaisemmin mm. paalaimen ja niittokoneen, jne...
-
Paalien täytyy kyllä olla lähtökohtaisesti melko löysiä, jos paalimuovi kiristää esikiristimien avulla paalin vielä tiukemmaksi, kuin mitä se oli kammiosta tullessaan....... ;D
Huvittaa vain tuo yhden "mullistavan" 3d-ominaisuuden ylistäminen. Samalla unohdetaan sellaiset "epäolennaisuudet" kuin mm. toimintavarmuus....
Olekko paleja koskan nähnykkään saati paalannu. Horisetko nurkan takaa kuultua? ;D
-
Paalien täytyy kyllä olla lähtökohtaisesti melko löysiä, jos paalimuovi kiristää esikiristimien avulla paalin vielä tiukemmaksi, kuin mitä se oli kammiosta tullessaan....... ;D
Huvittaa vain tuo yhden "mullistavan" 3d-ominaisuuden ylistäminen. Samalla unohdetaan sellaiset "epäolennaisuudet" kuin mm. toimintavarmuus....
Olekko paleja koskan nähnykkään saati paalannu. Horisetko nurkan takaa kuultua? ;D
:-\ ?? :-\
-
Omat kokemukseni 3D:stä ovat toistaiseksi positiivisia, mutta en konetta sen vuoksi valinnut. Valinnassa merkitsi paljon muut asiat. Mutta jos toimintavarmuus menee huonoksi, voi aina napista painamalla muuttaa normikäärinnälle.
-
Kuten edellä mainitsin, pyrin urakoitsijana toimimaan korkealla moraalilla. Aina ei voi valita vain niitä kivoja työmaita ja ihania auringonpaisteisia kelejä, vaan sekaan mahtuu niin sanottuja paskoja keikkoja. Vähäisen kokemukseni (ei siis vain kavereilta kuultuna ja nhk-keskuksesta) mukaan toiset koneet kestää myös työntekoa, eikä tarvitse lähteä häntä koipien välissä luikkimaan pois kun siltä tuntuu. Kokemusta on siis muistakin paalainmerkeistä, kuin mc:tä. Ajan nykyään tuon 5000 paalia kesässä ja käytössä on tähän mennessä huolettomin kone korjausten suhteen.
Urakoitsijan moraalittomuutta on mennä liian märälle pellolle ja pilata sen tulevan vuoden sato. Sen verran pitää olla älliä, että lopettaa urantekohommat nurmella. Ei kai kyseenalaisen moraalin takia kannata hajoittaa omiakaan koneita, täyttä tyhmyyttä.
-
Juttusi on edelleenkin niin lapsellisia, etten niitä jaksa kommentoida...
Puhutaan sitten lisää, kun olet aikuinen. ;)
-
Juttusi on edelleenkin niin lapsellisia, etten niitä jaksa kommentoida...
Puhutaan sitten lisää, kun olet aikuinen. ;)
Ai, et kestä työmoraalisi ja -tapojesi arvostelua kun aihetta on. Vedä sitten koneitasi vetolenkki soikeena. Ei ne silleen kauaa kestä. En ottais sinua tapoinesi urakoimaan pellolleni.
Katso, jos alkaa lyömään turpaan, niin on sitten itsekkin sitä kestettävä. ;D
-
Yhtään kantaa ottamatta kinasteluunne, niin turvemailla paalain painuu aina tosi paljon ja sidottaessa vielä enemmän, mutta mitään uria ei silti synny jos vaan pinta pysyy eheenä.
Voimaa tarvitaan ja pelisilmää, mihin uskaltaa pysähtyä.
Mäkkihalea pidän kyllä kaikista koneista toimintavarmempana, mutta omaa kokemusta ei kovin monesta merkistä ole.
Onko meikäläisellä 710 renkaat mäkkärissä ja mikä rofiili/vannekoko ja tuliko ensiasennusrenkaana vai myöhemmin ja mitä maksoi??????
-
Rengas on michelin 710/65 tai 60 22,5 vanteella (ei haittaisi vaikka olisi 26). Renkaat otin paalaimeen uutena vaihtoehtoisina rengaskokona. En muista lisähintaa... Menee melko mukavasti pehmeällä 1,5 kg paineilla. Etuna myös paalaimen leveämpi raideleveys: kulkee hieman eri raiteita kuin traktori ja polkee traktorin raiteet umpeen.
-
Omat kokemukseni 3D:stä ovat toistaiseksi positiivisia, mutta en konetta sen vuoksi valinnut. Valinnassa merkitsi paljon muut asiat. Mutta jos toimintavarmuus menee huonoksi, voi aina napista painamalla muuttaa normikäärinnälle.
Joo en epäile yhtään, mutta mitä enemmän liikuvia osia mitä valvotaan jollain anturilla niin sen todennäköisempää on, että jokin häiriö tulee. Mitenkä muuten toi toimii jos vaikka jokin käärijän anturi hälyttää niin voiko esim paalata olkea vai halvaantuuko koko kone yhteen hälytykseen. toi toimintavarmuus on muuten metka juttu ja koitin kerran saada siitä keskustelua tonne maatalous foorumin puolelle, mutta ei siitä oikeen mitään tullu, eli missä kohtaa on paalaajassa liikaa häiriöitä.
Miten muuten toimitte jos on vaikka hehtaari paalaamatta ja rupee satamaan niin lähettekö kotiin vai pistättekö paalit pakettiin vetisinä ja vasta sitten kartkaatte pois. Itte oon todennu, että jos vaan homma toimii eikä jää niitä raiteita niin kannattaa jatkaa paalaamista koska vaikka se rehu on kosteempaa ja kallimpaa kun siinä on vettä säilötty niin laatu on kuitenkin parempi kun se rehu mikä on ollu leveenä sateessa ja paalataan vasta vaikka seuraavana päivänä karheen kuivattua.
-
itte oon kyllä tavannu lähteä' kotia jos sade yllättää. jos hehtaarikaupalla jää sateeseen seuraavana päivänä jatketaan ku pinta kuivuu...
-
Urakointihommissa on monesti 20-30 hehtaarin/200-300 paalin päiväkorjuualoja ja määriä ilman karhotustakin.. tällöin tulee helposti kysyttyä isänniltä, että saako ajaa loputkin paaliin. Tahtoo olla, että jos sen hehtaarin jättää paalaamatta, tulee yleensä se kolmen päivän sadejakso... Ja seuraavan poudan aikaan odottaa jo uudetkin karheet.
Tuntuu vähän siltä, että sääennusteet ei ole pitäneet viime kesinä vähääkään paikkaansa. Joten, jos mahdollista, ei luokoja viitsi jättää märkänemään pelloille.
-
kaikki on tullu koettua poudasta sateeseen...
-
Omat kokemukseni 3D:stä ovat toistaiseksi positiivisia, mutta en konetta sen vuoksi valinnut. Valinnassa merkitsi paljon muut asiat. Mutta jos toimintavarmuus menee huonoksi, voi aina napista painamalla muuttaa normikäärinnälle.
Joo en epäile yhtään, mutta mitä enemmän liikuvia osia mitä valvotaan jollain anturilla niin sen todennäköisempää on, että jokin häiriö tulee. Mitenkä muuten toi toimii jos vaikka jokin käärijän anturi hälyttää niin voiko esim paalata olkea vai halvaantuuko koko kone yhteen hälytykseen. toi toimintavarmuus on muuten metka juttu ja koitin kerran saada siitä keskustelua tonne maatalous foorumin puolelle, mutta ei siitä oikeen mitään tullu, eli missä kohtaa on paalaajassa liikaa häiriöitä.
Miten muuten toimitte jos on vaikka hehtaari paalaamatta ja rupee satamaan niin lähettekö kotiin vai pistättekö paalit pakettiin vetisinä ja vasta sitten kartkaatte pois. Itte oon todennu, että jos vaan homma toimii eikä jää niitä raiteita niin kannattaa jatkaa paalaamista koska vaikka se rehu on kosteempaa ja kallimpaa kun siinä on vettä säilötty niin laatu on kuitenkin parempi kun se rehu mikä on ollu leveenä sateessa ja paalataan vasta vaikka seuraavana päivänä karheen kuivattua.
En oikein osaa vastata tuohon ensimmäiseen, koska käärijässä itsessään ei häiriöitä ole ollut, tehtaalta lähtiessä oli muovikaapparin lähettimestä (RDS) johto poikki, eli hälyt muovin katkeamisesta ei mennyt oikein- paalaamiseen ei silti ollut estettä. Joku muu, joka tuntee tekniikan paremmin, osannee vastata.
-
Onkos kellään kokemuksia kronen paalaimista? Agrin mies semmosta kovasti kauppais. Comprima f125xc tai vastaava on mallimerkintä. Kiinteekammioinen kumminkin.
-
Onkos kellään kokemuksia kronen paalaimista? Agrin mies semmosta kovasti kauppais. Comprima f125xc tai vastaava on mallimerkintä. Kiinteekammioinen kumminkin.
Jos haluat, että verkot ja rehut ovat sekaisin muovin alla, niin siitä vain.
-
kyllä se verkko sieltä tulee pois ku päästä vetää ;D
-
kyllä se verkko sieltä tulee pois ku päästä vetää ;D
Jep, mutta joka kerta repiessä harmittaa.
-
ja verkkoa saattaa mennä tuhottomasti hehtaarille
-
ja verkkoa saattaa mennä tuhottomasti hehtaarille
Ei sitä itse asiassa mee yhtään enempi per paali, mutta sitä kirouksen määrää kun verkko on jossain muualla kun paalin umpärillä ja paali huonosti sidottuna tai sitomatta käärintäpöydällä.
-
Onkos kellään kokemuksia kronen paalaimista? Agrin mies semmosta kovasti kauppais. Comprima f125xc tai vastaava on mallimerkintä. Kiinteekammioinen kumminkin.
Osta Vicon tai Welger. Niistä on hyvät kokemukset.
-
Viconeita sais ny sopivasti ,kun kuhnin tarrat tullu uusii niin viconin teipeil olevat myydään sopivasti. Welgeristä on tarjous pyydetty. Mchalee alustavasti kyselty. Vanhan hyvintyksessäkin ollu suurii eroi ,mut yks vaihtoehto ois et suoraan myis ja ostajaehokaskin ois jo. Kun suorankaupat alennukset on aika tuntuvia.
-
Onkos kellään kokemuksia kronen paalaimista? Agrin mies semmosta kovasti kauppais. Comprima f125xc tai vastaava on mallimerkintä. Kiinteekammioinen kumminkin.
Osta Vicon tai Welger. Niistä on hyvät kokemukset.
ei ku Osta vicon JA welger. Niistä on hyvät kokemukset. ;)