Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Vastaranta - 22.09.09 - klo:12:43
-
Mistä tietää paljonko säilörehussa ja siitä johtuen appeessa on k-a%?
-
Mittaile säilörehujakeiden ka% ja laske siitä seokseen menevä kuiva-aine. Väkirehujakeistahan ka% lienee tiedossa. Ainakin Olli-merkkistä kosteusmittaria löytyy, mittausalue 10-70 kosteus%:a. Tuolla pystyisi mittaamaan periaatteessa myös suoraan apeseoksen kosteuden, mutta tuloksesta en ole varma, kun en ole tehnyt tarkistuslaskentaa enkä ottanut näytteitä viime aikoina.
-
Olli-mittari onkin kokeilematta. Artturi-analyysi ja "kuivatamikrossatesti" näyttävät tällä kertaa samansuuntaista lukemaa, mutta noista tuloksista laskettuna lehmien kokonaissyönti olisi yli 25kg ka? Ei kai ne niin paljon syö ??? ???
-
eiköhän se artturi analyysillä löydy samoin kuin muutki säilörehun rehuarvot. muiden jakeiden kuiva-aineethan saa myyjältä.
-
Olli-mittari onkin kokeilematta. Artturi-analyysi ja "kuivatamikrossatesti" näyttävät tällä kertaa samansuuntaista lukemaa, mutta noista tuloksista laskettuna lehmien kokonaissyönti olisi yli 25kg ka? Ei kai ne niin paljon syö ??? ???
On se mahdollista. Nyt kun saat vielä rehuhyötysuhteen sinne 1.6 tasolle niin avot :)
Vakavasti ottaen näyttäs siltä, että aperuokkijat saa kyllä kuiva-ainetta menemään, mutta sen muuttaminen maidoksi jää vaillinnaiseksi. 19 kilon päivittäisellä kuiva-aineensyönnillä pitäisi saada keskimäärin 30 kilon päivätuotos. Tuolla 25 kilon päivittäismenekillä pitäis olla 40 kilon tasossa.... meillä ollaan 22 ka-kilon tasossa ja hädintuskin tulee tuo 30 kiloa päivässä maitoa. Tosin olot on mitä sattuu, mutta silti. Rehua hukkaantuu johonkin joka päivä, hiton 10-15%!!
Se mistä kiikastaa on ainakin mulle vielä arvoitus. Onko se kuitu vai proteiini ja minkälaatusta proteiinia puuttuu? Hitaasti vai nopeasti liukenevia? Vai onko kyse aminohappojen aliruokinnasta, lysiini/metioniini? Puuttuuko pötsimikrobeilta jotain? Hiilihydraatteja? minkälaisia? sokereita vai tärkkelystä? Millaista tärkkelystä? Ei-proteiini-typpeä?
Ikävä kyllä näihin kysymyksiin ei toistaiseksi saa vastauksia suomeksi :(
-
Visaisia kysymyksiä... Sitten vielä ruokinnan lisäksi varmasti moni asia vaikuttaa tuohon hyötysuhteeseen; olosuhteet, eläinaines, olisko roduilla eroja?? jne.
Mutta ajattelin aloittaa ihan yksinkertaisista perusasioista. Ensin pitäisi pystyä luotettavasti mittaamaan tuo sr:n kuiva-aine, että pystyisi laskemaan edes väkirehu% tai voisi ryhtyä pohtimaan onko parannettavaa ensisijaisesti syönnissä vai juurikin tuosta hyötysuhteesta kiikastaa...
Sen tiedän, että näitä rehuja eivät syö 25 kuiva-ainekiloa. Vika on siis mittauksessa.
-
Visaisia kysymyksiä... Sitten vielä ruokinnan lisäksi varmasti moni asia vaikuttaa tuohon hyötysuhteeseen; olosuhteet, eläinaines, olisko roduilla eroja?? jne.
Mutta ajattelin aloittaa ihan yksinkertaisista perusasioista. Ensin pitäisi pystyä luotettavasti mittaamaan tuo sr:n kuiva-aine, että pystyisi laskemaan edes väkirehu% tai voisi ryhtyä pohtimaan onko parannettavaa ensisijaisesti syönnissä vai juurikin tuosta hyötysuhteesta kiikastaa...
Sen tiedän, että näitä rehuja eivät syö 25 kuiva-ainekiloa. Vika on siis mittauksessa.
Appeen olet punninnut/mikrottanut/punninnut? Hukka%? Saako vasikat lehmien apetta?
-
Kuivaa sitä säilistäs vaikka uunissa kun mamma ei ole kotona. Mittaa kilon rehua pellille ja tunniksi uunin. Ja hei.. uuni päälle. Siis virta päälle. Sitten punnitset vaan lopuksi. Voit tehdä tuon mikrollakin jos tahdot sutata enemmän mutta vähemmän aikaa. Vai oliko sinulla se ihme vekotin?
Ei tuo syönti 24 kgka ole mahdoton eikä paha. Hyvin menee jos saat tuolla 39kg maitoa/turpa. Huonosti jos saat jotain 33.
-
Olli-mittari onkin kokeilematta. Artturi-analyysi ja "kuivatamikrossatesti" näyttävät tällä kertaa samansuuntaista lukemaa, mutta noista tuloksista laskettuna lehmien kokonaissyönti olisi yli 25kg ka? Ei kai ne niin paljon syö ??? ???
On se mahdollista. Nyt kun saat vielä rehuhyötysuhteen sinne 1.6 tasolle niin avot :)
Vakavasti ottaen näyttäs siltä, että aperuokkijat saa kyllä kuiva-ainetta menemään, mutta sen muuttaminen maidoksi jää vaillinnaiseksi. 19 kilon päivittäisellä kuiva-aineensyönnillä pitäisi saada keskimäärin 30 kilon päivätuotos. Tuolla 25 kilon päivittäismenekillä pitäis olla 40 kilon tasossa.... meillä ollaan 22 ka-kilon tasossa ja hädintuskin tulee tuo 30 kiloa päivässä maitoa. Tosin olot on mitä sattuu, mutta silti. Rehua hukkaantuu johonkin joka päivä, hiton 10-15%!!
Se mistä kiikastaa on ainakin mulle vielä arvoitus. Onko se kuitu vai proteiini ja minkälaatusta proteiinia puuttuu? Hitaasti vai nopeasti liukenevia? Vai onko kyse aminohappojen aliruokinnasta, lysiini/metioniini? Puuttuuko pötsimikrobeilta jotain? Hiilihydraatteja? minkälaisia? sokereita vai tärkkelystä? Millaista tärkkelystä? Ei-proteiini-typpeä?
Ikävä kyllä näihin kysymyksiin ei toistaiseksi saa vastauksia suomeksi :(
Ensimmäinen kerta kun näkee että aperuokinnasta puhutaan jotain ilman pilvilinnojen maalaamista edullisemmasta ruokinnasta ynnä muusta vähäisen työn ilosta. Hienoa! Tätä ei K U K A A N ole aikaisemmin ottanut kunnolla esille.
Kyllä se kioskien ja erillisruokinnankin kanssa herkästi nousee sinne 25 kuiva-ainekiloonkin mutta onhan tuotoskin jo sitten pitkälti päälle neljääkymppiä parhaimmillaan. Erillisruokinta on siis edelleen aika fiksunkuuloinen ratkaisu,
Itte uskoisin että syy aperuokinnan heikkoon hyötysuhteeseen on osittain valkuaisen saannin ansiota. Ainakin kun itse siirtyi joskus rypsistä puolitiivisteeseen niin tuotos nousi väkirehumääriä nostamatta.
-
Visaisia kysymyksiä... Sitten vielä ruokinnan lisäksi varmasti moni asia vaikuttaa tuohon hyötysuhteeseen; olosuhteet, eläinaines, olisko roduilla eroja?? jne.
Mutta ajattelin aloittaa ihan yksinkertaisista perusasioista. Ensin pitäisi pystyä luotettavasti mittaamaan tuo sr:n kuiva-aine, että pystyisi laskemaan edes väkirehu% tai voisi ryhtyä pohtimaan onko parannettavaa ensisijaisesti syönnissä vai juurikin tuosta hyötysuhteesta kiikastaa...
Sen tiedän, että näitä rehuja eivät syö 25 kuiva-ainekiloa. Vika on siis mittauksessa.
Appeen olet punninnut/mikrottanut/punninnut? Hukka%? Saako vasikat lehmien apetta?
Säilistä olen aina sillointällöin mikrotellut. Täytyy kai lisätä mittausten lukumäärää, komponentit erikseen ja valmiista satsista vielä. Niitä sitten keskenään vertailee, eiköhän totuus löydy, kun tarpeeksi mittailee.
-
Ei tuo syönti 24 kgka ole mahdoton eikä paha. Hyvin menee jos saat tuolla 39kg maitoa/turpa. Huonosti jos saat jotain 33.
Aika korkealle asetat tuotostavoitteet??? 10 000 - 12 000 vuositasolla?? Siis 10 huono, 12 hyvä???
-
Olli-mittari onkin kokeilematta. Artturi-analyysi ja "kuivatamikrossatesti" näyttävät tällä kertaa samansuuntaista lukemaa, mutta noista tuloksista laskettuna lehmien kokonaissyönti olisi yli 25kg ka? Ei kai ne niin paljon syö ??? ???
On se mahdollista. Nyt kun saat vielä rehuhyötysuhteen sinne 1.6 tasolle niin avot :)
Vakavasti ottaen näyttäs siltä, että aperuokkijat saa kyllä kuiva-ainetta menemään, mutta sen muuttaminen maidoksi jää vaillinnaiseksi. 19 kilon päivittäisellä kuiva-aineensyönnillä pitäisi saada keskimäärin 30 kilon päivätuotos. Tuolla 25 kilon päivittäismenekillä pitäis olla 40 kilon tasossa.... meillä ollaan 22 ka-kilon tasossa ja hädintuskin tulee tuo 30 kiloa päivässä maitoa. Tosin olot on mitä sattuu, mutta silti. Rehua hukkaantuu johonkin joka päivä, hiton 10-15%!!
Se mistä kiikastaa on ainakin mulle vielä arvoitus. Onko se kuitu vai proteiini ja minkälaatusta proteiinia puuttuu? Hitaasti vai nopeasti liukenevia? Vai onko kyse aminohappojen aliruokinnasta, lysiini/metioniini? Puuttuuko pötsimikrobeilta jotain? Hiilihydraatteja? minkälaisia? sokereita vai tärkkelystä? Millaista tärkkelystä? Ei-proteiini-typpeä?
Ikävä kyllä näihin kysymyksiin ei toistaiseksi saa vastauksia suomeksi :(
Puuttuuko energiaa?
-
Puuttuuko energiaa?
Mahdollisesti, mutta millaista? Ry-arvojen perusteella ei puutu.
-
Mistä tietää paljonko säilörehussa ja siitä johtuen appeessa on k-a%?
***Säilörehun kuiva-aineen pystyy arvioimaan myös ns. nyrkkitekniikalla. Kun puristaa säilörehua nyrkissä ja siitä irtoaa puristenestettä, on kuiva-ainen alle 30. Kun taas ei irtoa nestettä, on kuiva-aine yli 30. Siitä ylös/alaspäin arvion virhemarginaali kasvaa.
-
Ei tuo syönti 24 kgka ole mahdoton eikä paha. Hyvin menee jos saat tuolla 39kg maitoa/turpa. Huonosti jos saat jotain 33.
Aika korkealle asetat tuotostavoitteet??? 10 000 - 12 000 vuositasolla?? Siis 10 huono, 12 hyvä???
Ei kun sinä mietit tuota ka:n syöntiä. Jos lasket ko. päivän ruokinnan hyötysuhteita niin tuolla syönnillä 39kg on hyvä ja 33 on huono. Toisaalta... enpä tiedä mitä tuo kuiva-aine sisältää.
-
Puuttuuko energiaa?
Mahdollisesti, mutta millaista? Ry-arvojen perusteella ei puutu.
Kuinka suuresta ry-arvosta puhutaan? Siis ry/kg ka, sillä tässähän on vastakkainasettelu energiansaanti vs. kuiva-aineen syönti.
Tietysti ry-arvon nostaminen määräänsä korkeammalle on vaikeaa, ja seos voi olla liian voimakasta suurelle osalle lehmistä.
-
Energiasta... Osa kertyvästä energiasta on ns. "paperienergiaa", joka näkyy lähinnä rehufirmojen esitteissä. Viljoissa oleva energia on "oletusenergiaa" ellei viljasta ole määritetty myös tärkkelystä. Säilörehussa oleva energia on "satuenergiaa" jonka imeytyminen lehmään ja todellinen syöntimäärä riippuu kaikesta mahdollisesta. Tähän kun lisätään ajatus siitä että lehmä lihoo tai laihtuu ja että tuotosta ei seurata energiakorjattuna maitona niin onpahan soppa valmis.
Eli heitä ilmoille joku luku, niin se toteutuu 10% tarkkuudella suuntaan tai toiseen. Tilastollinen totuus on että 90% liian hyvistä tuloksista on laskuvirheitä ;D
Mutta hienoa että täläl palstalla kirjoittavat ovat kiinnostuneita tästä aiheesta! Tämä on tärkeää!
-
Ry-arvo on aika naurettava suure. Se ei huomioi säilörehussa fermentoitumisen myötä syntyneitä maitohappoja energialähteenä ja siksi kaiketi muurahaishapoilla on niin suuri osuus säilöntäainemarkkinoistakin. Hapot kun säilövät rehun suurinpirtein sellaisena kuin se korjataan, entsyymi ja maitohappobakteerit taas edesauttavat fermentoitumista. Sillä onko säilörehu muurahais- ja maitohappopitoisuus 35g/kgka tai 75 on valtava ero tuotannossa, mutta rehuyksikkömäärä kuiva-ainekilossa on sama.
-
Onneksi markkinoilla on ohjelmia/laskijoita jotka voivat huomioida myös rasvahapot...
-
Ry-arvo on aika naurettava suure. Se ei huomioi säilörehussa fermentoitumisen myötä syntyneitä maitohappoja energialähteenä ja siksi kaiketi muurahaishapoilla on niin suuri osuus säilöntäainemarkkinoistakin. Hapot kun säilövät rehun suurinpirtein sellaisena kuin se korjataan, entsyymi ja maitohappobakteerit taas edesauttavat fermentoitumista. Sillä onko säilörehu muurahais- ja maitohappopitoisuus 35g/kgka tai 75 on valtava ero tuotannossa, mutta rehuyksikkömäärä kuiva-ainekilossa on sama.
***Mä ainakin koen siten, että nämä ns. kikkailut ovat osa reseptin hienosäätöä, joka tehdään tilatasolle. Reseptin teko menee aivan liian monimutkaiseksi, kun ruvetaan laskemaan happopitoisuuksia, rehujen yhdysvaikutuksia jne.
-
Ry-arvo on aika naurettava suure. Se ei huomioi säilörehussa fermentoitumisen myötä syntyneitä maitohappoja energialähteenä ja siksi kaiketi muurahaishapoilla on niin suuri osuus säilöntäainemarkkinoistakin. Hapot kun säilövät rehun suurinpirtein sellaisena kuin se korjataan, entsyymi ja maitohappobakteerit taas edesauttavat fermentoitumista. Sillä onko säilörehu muurahais- ja maitohappopitoisuus 35g/kgka tai 75 on valtava ero tuotannossa, mutta rehuyksikkömäärä kuiva-ainekilossa on sama.
Hitto on ;) helppoa.
Paljonkos on heittoa rehunäytteissä ;D vaikka samasta rehusta näytteen ottaakin. :o yllättävän paljon.
-
Energiasta... Osa kertyvästä energiasta on ns. "paperienergiaa", joka näkyy lähinnä rehufirmojen esitteissä.
Tarkotatko sitä Raision ihmekonetta, joka valmentaa kaurat niin timmiin kuntoon että energiaa löytyy vaikka muille jakaa. Vissiin se on sama masiina, kun puristaa rypsiin lisää valkuaista ;D ;D
-
Hitto on ;) helppoa.
Paljonkos on heittoa rehunäytteissä ;D vaikka samasta rehusta näytteen ottaakin. :o yllättävän paljon.
Helppoo ku appeen teko. Sillä rupesin kyselemään yksinkertaista kuiva-aineen mittausmenetelmää, sais edes jonkun selkeän faktan, josta vois miettiä asioita eteenpäin.
-
Energiasta... Osa kertyvästä energiasta on ns. "paperienergiaa", joka näkyy lähinnä rehufirmojen esitteissä.
Tarkotatko sitä Raision ihmekonetta, joka valmentaa kaurat niin timmiin kuntoon että energiaa löytyy vaikka muille jakaa. Vissiin se on sama masiina, kun puristaa rypsiin lisää valkuaista ;D ;D
En tiedä mikä se kone on jolla rehujen energia-arvo nostetaan. Mutta se näkyy olevan kaikilla täysrehutehtailla. Vissiin viljan kypsennys ja valmentimet nostavat viljan jo muutenkin liian sulavan tärkkelyksen sulavuutta ja näin saadaan muutama prosentti lisäenergiaa. Paperille siis. Naudoille tästä ei ole mitän hyötyä, mutta rehureseptien suunnittelussa ihan valtava ero.
Mutta rypsin valkuainen voidaan nostaa oikeasti. Lämpökäsittely poistaa öljyä joten valkuaisen osuus rehussa kasvaa.
-
Hitto on ;) helppoa.
Paljonkos on heittoa rehunäytteissä ;D vaikka samasta rehusta näytteen ottaakin. :o yllättävän paljon.
Helppoo ku appeen teko. Sillä rupesin kyselemään yksinkertaista kuiva-aineen mittausmenetelmää, sais edes jonkun selkeän faktan, josta vois miettiä asioita eteenpäin.
Keenan -tiloille on välitetty niitä lämpölampulla kuivaavia ka-mittareita. Markkinoilla on myös laite jolla voi tehdä säilörehuanalyysin ihan itse muutamassa minuutissa. Tämä kone maksaa jotain 18000€ +alv.
-
Hitto on ;) helppoa.
Paljonkos on heittoa rehunäytteissä ;D vaikka samasta rehusta näytteen ottaakin. :o yllättävän paljon.
Helppoo ku appeen teko. Sillä rupesin kyselemään yksinkertaista kuiva-aineen mittausmenetelmää, sais edes jonkun selkeän faktan, josta vois miettiä asioita eteenpäin.
Keenan -tiloille on välitetty niitä lämpölampulla kuivaavia ka-mittareita. Markkinoilla on myös laite jolla voi tehdä säilörehuanalyysin ihan itse muutamassa minuutissa. Tämä kone maksaa jotain 18000€ +alv.
Tuohan on ihan pakko hankkia! Ja on varmaan kalibroitu tuoreelle sekä esikuivatulle säilörehulle, oljelle, heinälle ja appeelle!
-
Ainakin eri säilörehuille. En nyt muista ko. firman nimeä... Ilmoitus oli KM-Vetissä tai KM:ssä keväällä tai viime syksynä.
-
Ainakin eri säilörehuille. En nyt muista ko. firman nimeä... Ilmoitus oli KM-Vetissä tai KM:ssä keväällä tai viime syksynä.
Eikö tuommoinen raha kannata käyttää johonkin järkevään?
-
Joo. Tai ostaa tuo muutaman tilan kimppaan.
-
Hitto on ;) helppoa.
Helppoo ku appeen teko. Sillä rupesin kyselemään yksinkertaista kuiva-aineen mittausmenetelmää, sais edes jonkun selkeän faktan, josta vois miettiä asioita eteenpäin.
Niin. Helppoa kun ei enää tule edes maitoa ;D
-
Hitto on ;) helppoa.
Paljonkos on heittoa rehunäytteissä ;D vaikka samasta rehusta näytteen ottaakin. :o yllättävän paljon.
Helppoo ku appeen teko. Sillä rupesin kyselemään yksinkertaista kuiva-aineen mittausmenetelmää, sais edes jonkun selkeän faktan, josta vois miettiä asioita eteenpäin.
Keenan -tiloille on välitetty niitä lämpölampulla kuivaavia ka-mittareita. Markkinoilla on myös laite jolla voi tehdä säilörehuanalyysin ihan itse muutamassa minuutissa. Tämä kone maksaa jotain 18000€ +alv.
Tuohan on ihan pakko hankkia! Ja on varmaan kalibroitu tuoreelle sekä esikuivatulle säilörehulle, oljelle, heinälle ja appeelle!
mikä järki tuossa on ku artturi analyysi maksaa vain muutaman kympin ja viljavuuspalvelu varmaan analysoi myös valmiin appeen..
-
Hitto on ;) helppoa.
Paljonkos on heittoa rehunäytteissä ;D vaikka samasta rehusta näytteen ottaakin. :o yllättävän paljon.
Helppoo ku appeen teko. Sillä rupesin kyselemään yksinkertaista kuiva-aineen mittausmenetelmää, sais edes jonkun selkeän faktan, josta vois miettiä asioita eteenpäin.
Keenan -tiloille on välitetty niitä lämpölampulla kuivaavia ka-mittareita. Markkinoilla on myös laite jolla voi tehdä säilörehuanalyysin ihan itse muutamassa minuutissa. Tämä kone maksaa jotain 18000€ +alv.
Tuohan on ihan pakko hankkia! Ja on varmaan kalibroitu tuoreelle sekä esikuivatulle säilörehulle, oljelle, heinälle ja appeelle!
mikä järki tuossa on ku artturi analyysi maksaa vain muutaman kympin ja viljavuuspalvelu varmaan analysoi myös valmiin appeen..
Nii-in . Tätä samaa yritän tälle Jorahalle sanoa.
-
Nähtävästi kannattavuus on liian hyvä, jos tuollaisia hommataan. :o
-
Energiasta... Osa kertyvästä energiasta on ns. "paperienergiaa", joka näkyy lähinnä rehufirmojen esitteissä.
Tarkotatko sitä Raision ihmekonetta, joka valmentaa kaurat niin timmiin kuntoon että energiaa löytyy vaikka muille jakaa. Vissiin se on sama masiina, kun puristaa rypsiin lisää valkuaista ;D ;D
En tiedä mikä se kone on jolla rehujen energia-arvo nostetaan. Mutta se näkyy olevan kaikilla täysrehutehtailla. Vissiin viljan kypsennys ja valmentimet nostavat viljan jo muutenkin liian sulavan tärkkelyksen sulavuutta ja näin saadaan muutama prosentti lisäenergiaa. Paperille siis. Naudoille tästä ei ole mitän hyötyä, mutta rehureseptien suunnittelussa ihan valtava ero.
Mutta rypsin valkuainen voidaan nostaa oikeasti. Lämpökäsittely poistaa öljyä joten valkuaisen osuus rehussa kasvaa.
Kylläpä oli tuo JoHaRan kirjoituksen ensimmäinen kappale asiaa ja viimeisen päälle. Mutta tuo toinen kappale rypsin valkuaisen nostosta palautti asiantuntemuksen takaisin maan pinnalle. Vai että rypsin olemassaoleva valkuaispitoisuus voidaan nostaa... Ja vieläpä oikeasti... On tainnut olla erään pörssiyhtiön agentti pirtin pöydän päässä istumassa...
Rypsi on rypsiä ja sillä selvä. Tietenkin sillä on eroa, onko rypsi rouheena vai puristeena. Puristeen hyödyt voi jokainen katsoa MTT:n rehutaulukot -kirjasesta, jos sattuu kiinnostamaan.
-
Kylläpä oli tuo JoHaRan kirjoituksen ensimmäinen kappale asiaa ja viimeisen päälle. Mutta tuo toinen kappale rypsin valkuaisen nostosta palautti asiantuntemuksen takaisin maan pinnalle. Vai että rypsin olemassaoleva valkuaispitoisuus voidaan nostaa... Ja vieläpä oikeasti... On tainnut olla erään pörssiyhtiön agentti pirtin pöydän päässä istumassa...
Rypsi on rypsiä ja sillä selvä. Tietenkin sillä on eroa, onko rypsi rouheena vai puristeena. Puristeen hyödyt voi jokainen katsoa MTT:n rehutaulukot -kirjasesta, jos sattuu kiinnostamaan.
Lämpökäsittely muuttaa kyllä rypsin koostumusta. Käyttökelpoinen proteiini lisääntyy, raakavalkuainen sinänsä ei muutu. Käsittelyn hinta vaan ei taida olla hyödyn arvoinen. Ja rasvan poistaminen rypsistä nostaa taatusti lopputuotteen raakavalkuais%, kysehän on matematiikasta. Valkuaisen absoluuttinen määrä ei tietenkään muutu.
-
Joo, rypsirouheessa öljyä on edelleen 4-6% mutta lämpökäsitellyssä lähellä nollaa. Eli tällöin kuiva-aineesta laskettuna valkuainen nousee. Olkoon matemaattista kikkailua tai ei. Mutta näin se vain menee. Samalla OIV nousee kuten AD tuossa mainitsi.
JA... Onhan 18000 € jostain NIR-koneesta aika paljon. Olenko usuttanut jotakuta sellaista ostamaan... Mutta JOS minulla OLISI iso karja ja haluaisin siirtyä koko ajan kohti parempaa ruokintaa niin voisin itse henkilökohtaisesti olla kiinnostunut hankkimaan tuollaisen koneen kimppakäyttöön. Kyllä se maksaisi itsensä takaisin parantuneena ruokintana ja tulisi ainakin otettua tarpeeksi näytteitä. Maalla käytetään rahaa turhempaankin..
Onhan Artturikin "ihan kiva" arvio karkearehun teoreettisesta sisällöstä jos näytteen vaan viitsii ottaa ja vielä järkevästä paikasta.
-
Joo, rypsirouheessa öljyä on edelleen 4-6% mutta lämpökäsitellyssä lähellä nollaa. Eli tällöin kuiva-aineesta laskettuna valkuainen nousee. Olkoon matemaattista kikkailua tai ei. Mutta näin se vain menee. Samalla OIV nousee kuten AD tuossa mainitsi.
JA... Onhan 18000 € jostain NIR-koneesta aika paljon. Olenko usuttanut jotakuta sellaista ostamaan... Mutta JOS minulla OLISI iso karja ja haluaisin siirtyä koko ajan kohti parempaa ruokintaa niin voisin itse henkilökohtaisesti olla kiinnostunut hankkimaan tuollaisen koneen kimppakäyttöön. Kyllä se maksaisi itsensä takaisin parantuneena ruokintana ja tulisi ainakin otettua tarpeeksi näytteitä. Maalla käytetään rahaa turhempaankin..
Onhan Artturikin "ihan kiva" arvio karkearehun teoreettisesta sisällöstä jos näytteen vaan viitsii ottaa ja vielä järkevästä paikasta.
pitäähän tohon koneeseekin näyte viitsiä ottaa + viittiä puhdistaa + kalibroida
-
Joo, rypsirouheessa öljyä on edelleen 4-6% mutta lämpökäsitellyssä lähellä nollaa. Eli tällöin kuiva-aineesta laskettuna valkuainen nousee. Olkoon matemaattista kikkailua tai ei. Mutta näin se vain menee. Samalla OIV nousee kuten AD tuossa mainitsi.
Tuohan on selvä asia, suhteellinen osuus nousee, mutta absoluuttinen ei. Mutta kun se tosiasia tuntuu kääntyvän välillä mitä ihmeellisimpiin tarinoihin, kun sitä kertoo agentti... Lehmähän toimii pötsimikrobiston kautta, joka tuottaa maitoa jopa ureasta ja sanomalehdestä... Siis kärjistetysti sanottuna, ettei kukaan ala saivartelemaan :-\
Jos lehmä osaisi lukea, niin osaisiko se lypsää paremmin rehulla, jonka ry-arvo olisi korkeampi kuin verrokin??? ;D
-
No onhan siinä absoluuttisestikkin enemmän valkuaista/ kuiva-aine. Eipä tämä käsittely tietysti valkuaista lisää, mutta sen pitoisuus jäljelle jääneessä rehussa on suurempi. Käytännössä lämpökäsiteltyä rypsiä voi ruokkia noin 15% vähemmän kuin käsittelemätöntä saadakseen eläimeen saman OIV-kertymän.
Ja terminologiaa. Kun käytän täällä sanaparia "lämpökäsitelty rypsi" niin tarkoitan oikeasti lämpökäsiteltyä tavaraa. Kuten esim. ExPro-nimellä joskus myytyä. Salmonellan ehkäisyyn käytettävä lämpökäsittely on eri juttu.
Puriste... ihan "kiva" asia vähän käytettynä. Ongelmana tuossa on korkea öljypitoisuus joka aiheuttaa karmeitä pötsiongelmia korkeina pitoisuuksina. Puristeessa on kyllä paljon energiaa ;D Lieneekö sitten kovin käyttökelpoista.
-
Ry-arvo on aika naurettava suure. Se ei huomioi säilörehussa fermentoitumisen myötä syntyneitä maitohappoja energialähteenä ja siksi kaiketi muurahaishapoilla on niin suuri osuus säilöntäainemarkkinoistakin. Hapot kun säilövät rehun suurinpirtein sellaisena kuin se korjataan, entsyymi ja maitohappobakteerit taas edesauttavat fermentoitumista. Sillä onko säilörehu muurahais- ja maitohappopitoisuus 35g/kgka tai 75 on valtava ero tuotannossa, mutta rehuyksikkömäärä kuiva-ainekilossa on sama.
Tuo on asiaa. Rehun käyminen kannattaa siirtää naudan mahoihin, odotankin että mullikat alkavat kasvaa paremmin kun siirryin noihin säilönta-aineisiin.
-
Nostetaanpa asiaa ylös.
Onko kukaan laskeskellut energiakorjattua maitomäärää jaettuna syödyllä kuiva-ainekiloilla ja millaisia hyötysuhteita löytyy? Ameriikanlehdistä löytyy huikeita hyötysuhteita, Posilacilla kiristettyjä. Ilmankin pitäis päästä 1.5 maitokilon tuntumaan per ka-kilo. Samaa näyttäs wanha matulaskelman, kun 0.68 ry-tä on käytetty maitokiloa kohden erillisruokinnan aikana. Miten tähän ja tästä yli päästään appeella?
-
Tuo laskenta on osana Keenanin neuvonnassa. Parhaat tulokset ovat 1.68 kiloa maitoa kilolla kuiva-ainetta. Suomen keskiarvo erillisruokinnassa siis jotain 1,32 kg maitoa/kgka ja apetiloilla noin 1,20.
Minä tiedän miten tuohon päästään, mutta se tieto ei kuulu listaan "ilmaiseksi kierrätettävät vanhat ajatukset" ;D Homma perustuu hyvään suunnitteluun ja oikeaan kuiva-aineen koostumukseen. Suunnittelu alkaa naudan syntymästä ja jatkuu katkeamatta kunnes lehmä jostakin syystä poistetaan. Eläimen hyötysuhde paranee ja mahdollistaa paremmat tulokset.
Jenkeillä on kyllä käytössä myös mukavia pikku kemikaaleja joilla lehmän tuotantoa voidaan ohjailla aika kivuttomasti.