Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Agronautti - 16.09.26 - klo:10:49
-
Meneekö näin....
Eli jos haluaa vaikka 40% viherlannoitusta (apilaa) niin:
25% viherlannoitus-apila, pidetään 3v eli kolmantena vuonna syysviljalle..
- kerääjäkasvilla perustus?
15 % saneerauskasvi: apila
- 2027: kylvö kerääjäkasvina viljan alle
- 2028: 1. saneerausvuosi, tarvittaessa lisää täydennyskylvönä apilansiementä keväällä
- 2029 : 2. saneerausvuosi, syksyllä sitten syysviljalle..
Viherlannoitus ei saa talviaikaista kasvipeitetukea mutta entä saneerauskasvi?
EDIT:
Korjataan sit noi apilat pois kun ne hiertää...
-
Saa.
Kyllä rehunurmelle on vaihtoehtoja ja parempitukisia. Toki vaatii muutaman päivän töitä jos se on liikaa. Mm. rypsi suoraan siilosta ja murskaus on aika edullinen ja hyvä tuki.
Saneerauskasvi pitää kylvää keväällä. Et voi perustaa sitä suojaviljaan. Sanoin edellinen on oltava yksivuotinen viljelykasvi, joten ikinurmia ei sillä voi korvata.
-
No mitä nyt? Mikä on viherlannoitus-apila? Viherlannoitusnurmihan vaatii 4 kasvia. Noilla jutuillanne sekoitatte vaan lisää monien päitä tässä tukiviidakossa.
Argonautin avaus tosi sekava ja eksyttävä.
-
No mitä nyt? Mikä on viherlannoitus-apila? Viherlannoitusnurmihan vaatii 4 kasvia. Noilla jutuillanne sekoitatte vaan lisää monien päitä tässä tukiviidakossa.
Argonautin avaus tosi sekava ja eksyttävä.
Jep. En päässyt minäkään jyvälle..
Jos siis kyseessä vln ja sille haetaan se ekojärjestelmän tuki niin 25% maksimi ja 4 kasvia oltava. Se siementen osuudet voi kai olla niin et 97% puna-apilaa ja loput 3% sit jaettuna niille muille prosentti kullekin..
Taviksessa saa sen 45% (25% vln + 20% maanparannus) helposti. Ja jos se riittää niin ei aiheuta vielä tukien tippumista. Maanparannuskasvin prosenttirajaa puhutaan et poistuisi mut sit poistuu varmaan myös se tuki mikä nyt on reilut 200€/ha. Maanparannuksen joutuu toki kylvämään erikseen et silleen tulee kulua.
Luomussa se päänvaiva alkaa mut kai siihenkin ratkaisut löytyy..
-
^
Pitääkö maanparannuskasvi kylvää erikseen? Tänä kesänä oon kuullut ja nähnyt heikkoja näennäis rypsipeltoja jotka puskee nyt jo pelkkää puna-apilaa. Siis tänä kesänä viljelykasvina rypsi, seuraavat kaksi saneerauskasvi puna-apila.
-
Ei muuten varmaan tarvitsekaan kylvää erikseen. Sotkin ajatukset siihen et kerääjäkasvitoimenpidettä ei pysty hyödyntämään kylvössä..
-
Maanparannus- ja saneerauskasvit täytyy kylvää sinä keväänä, kun tuki haetaan ensimmäisen kerran. Toisena vuotena sitä ei tietenkään tarvitse uudelleen kylvää, jos on kaksivuotinen kasvusto, kuten tuo puna-apila.
-
Maanparannuskasvin prosenttirajaa puhutaan et poistuisi mut sit poistuu varmaan myös se tuki mikä nyt on reilut 200€/ha.
Toivon mukaan ei poistuisi. Nyt on sellainen tilanne, että jokaisen pitäisi pystyä maksimoimaan puitavien kasvien ala, varsinkin kun rehunurmien korjuuvelvoite pasahtaa päälle ensi vuonna.
-
Maanparannuskasvin prosenttirajaa puhutaan et poistuisi mut sit poistuu varmaan myös se tuki mikä nyt on reilut 200€/ha.
Toivon mukaan ei poistuisi. Nyt on sellainen tilanne, että jokaisen pitäisi pystyä maksimoimaan puitavien kasvien ala, varsinkin kun rehunurmien korjuuvelvoite pasahtaa päälle ensi vuonna.
Eikös se ollut niin että Eu:n puolesta on mahdollista nostaa % , mutta kansallinen päätös voi olla ettei nosteta, kun rahaa ei ole..
EI ole toi saneerauskasvi tuttu kun sitä ei ole vielä tarvinnut.. ::)
-
Olen sitä mieltä, että saneerauskasvi tai niiden seos pitää kylvää keväällä. Se rypsin alla kasvava apila voi olla VLN-seos ja ensi vuonna sitten VLN. Ja saa tänä vuonna kerääjäkasvituen.
-
Olen sitä mieltä, että saneerauskasvi tai niiden seos pitää kylvää keväällä. Se rypsin alla kasvava apila voi olla VLN-seos ja ensi vuonna sitten VLN. Ja saa tänä vuonna kerääjäkasvituen.
Ok. Kiitti tiedosta.
-
Se tukioptimointi tarkoituksessa kylvetty rypsi on sitten öljykasvivuosi vaikka se murskattaisiin joskus kesällä, viljelykierron välivuosien laskenta alkaa sen jälkeen alusta jos muuten on aikomus viljellä öljykasveja.
-
Ei muuten varmaan tarvitsekaan kylvää erikseen. Sotkin ajatukset siihen et kerääjäkasvitoimenpidettä ei pysty hyödyntämään kylvössä..
Kyllä sillä nykyisn voi perustaa seuraavan vuoden nurmen, alkuun oli niin että ei voinut.
-
^
Ja kylvää molemmat kerralla.
-
Rypsiä voi mainiosti kylvää joka vuosi, vuokramaille. Karkottaa mukavasti kärkkyjiä.
Tuottaa Canadasta sitten möhöjuuren kestäviä kevätöljykasvilajikkeita. Syyrapsilla on jo sellainen täkäläisilläkin markkinoilla olemassa. Joku alibaba tai aliexpress mikäsenyt oli.
Viherlannoitusnurmen vaadittuja kasviljajeja toivon mukaan tutkitaan talvehtimisen jälkeen valvonnassa yhtä tarkasti kuin kesantojen juolavehnänjuuria.
Monet menevät nyt laukalle noiden monimuotojen ja ekojärjestelmien rahahanojen vuoksi. Vaikka useimmilla on vain huoli, voiko vaikka kymmenesosan pitää huoletta pitää viherkesannolla, vain niittämällä, vai tuleeko joku peltoalaa hamuava sitäkin kyyläämään, että löytyykö ohdake tai voikukka...onneksi viherkessannolla voi ruiskuttaa staranet, kokopelllon pesäkekäsittelynä.
-SS-
-
Hakuopas 2026: "Voit kylvää maanparannus- ja saneerauskasvin myös jo edellisenä vuonna jonkin muun kasvin yhteydessä. Sinä vuonna, jolloin ilmoitat lohkolla maanparannus- ja saneerauskasvin toimenpiteen, lohkolla saa kuitenkin kasvaa ainoastaan maanparannus- ja saneerauskasveja."
-
Hakuopas 2026: "Voit kylvää maanparannus- ja saneerauskasvin myös jo edellisenä vuonna jonkin muun kasvin yhteydessä. Sinä vuonna, jolloin ilmoitat lohkolla maanparannus- ja saneerauskasvin toimenpiteen, lohkolla saa kuitenkin kasvaa ainoastaan maanparannus- ja saneerauskasveja."
Ahaa, tuo kohta jäi opusta lukiessa huomiotta. Eli kylvö suojaviljaankin siis onnistuu ja siitä voi perustamisvuotena sitten kerätä sen kerääjäkasvituen.
Paitsi että: "kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista".
-
Milläs se sitten varmistetaan, että saneerauskasvi vuosina ei kasva mitään muuta? Edellisvuoden viljaa , tai sitä rypsiä. Toki tiheä puna-apila tappaa paljon alleen, mutta mitäs jos se ei talvehdikkaan kunnolla? Niittämällä pari kertaa viikossa ja silti saa -SS:n kypsyttämät tarkastajat paikalle ja ne kaivaa juolaheinän juuria, ohran orasta ja kaikkea muuta. Lohko hylkyyn ja sanktiot päälle ::) Aina kait sitä jotain muutakin kasvia pellossa kasvaa, kuin sitä mitä siellä yritetään viljellä. Vai onko saneerauskasvit poikkeus ja rikkakasvit vilkuttaa vaan rajalta - saneerauskasveille. Yksivuotinen raeheinäkin on alkanut talvehtivaksi rikkakasviksi.
-
Kylhän se taitaa pitkälti kyse olla tulkinnasta niin maanparannus ja saneerauskasvien kans kuin viherkesannon rikkojenkin kans.
Voi tietysti olla et asiaa aletaan tulkita taas tiukemmin kun rahat uhkaavat loppua tai jotain..
Maanparannusa ja saneerauskasvin toimenpiteen kasvin voi siis kylvää edellisenä vuonna mut kerääjäkasvituki jää saamatta koska kerääjäkasvi ei voi olla pelkkää typensitojakasvia. Onko jokin retikka sit typensitoja? Vai onko järkestelmässä tosiaan estetty et mikäli edellisenä vuonna otettu lohkolta kerääjäkasvituki niin ei voi ilmoittaa maanparannus ja saneerauskasvia sille vuodelle?
Olen melko varma et tuki tulee tippumaan. Ens vuonna voi vielä saada tuon yli 200€ mut sen jälkeen alkaa monella tilalla olemaan tuo 20% toimenpiteellä niin rahat ei riitä. Toinen vaihtoehto on se et % nostetaan jo ens vuodelle johonkin esim. 50% ja tuki tiputetaan muutamaan kymppiin per ha.
Alhaisen satotason lohkoilla edelleen ihan varteenotettava vaihtoehto siltikin. Ei tietysti kestä jos lohko vuokrattu 600€/ha tai ostettu 15000€/ha..
-
Eikös luonnonhoitonurmi ole kumminkin vaihtoehto? Parikymppiä parempi tuki, kuin rehunurmelle. Viimevuosina on peltoheitot tullut merkattua rehunurmiksi karvanverran pienemmästä tuesta huolimatta, mutta jos sen innostuu kylvämään vaikka syysvehnälle niin ei ole mitään lopettamisajan rajoitteita.
-
Lhh:ssa on kai just se lopettamisajankohta rajattu. Ja oliko niin ettei saanut olla typensitojaa..
Kyl nuo aikoinaan tuli läpi mietittyä ja todettua et rehunurmena ilmoittaminen on paras juttu. Eilen kävi luomutarkastaja niin hänen kanssaan oli juttua muutoksesta. Sanoi että ehkä yksi sadasta tilasta on ilmoittanut latausnurmet jonain muuna kuin rehunurmena. Et niin yleistä se luomussa on. ::)
Mut hei ainahan me voidaan siirtyä tavistuottajiksi ei ole mitään ylituotantoa niin hyvinhän sinne mahtuu. Yaraltakin saa taas apulantaa niin saadaan oikein oikeaa rahatuotantoa ensivuodelle.. ;D
-
Eikös luonnonhoitonurmi ole kumminkin vaihtoehto? Parikymppiä parempi tuki, kuin rehunurmelle. Viimevuosina on peltoheitot tullut merkattua rehunurmiksi karvanverran pienemmästä tuesta huolimatta, mutta jos sen innostuu kylvämään vaikka syysvehnälle niin ei ole mitään lopettamisajan rajoitteita.
Ei se luonnohoitonurmi taida rajoittaa kuin ensimmäisenä vuonna, toisen vuoden nurmen saa lopettaa jo 15.7 alkaen jos siihen kylvää syyskasveja.
Ja rupesin miettimään että sen kasvikoodinhan saa nykyisin muutettua kasvukaudella jos tuleekin hinku kylvää siihen jotain ennen 1.9. sillon ekana vuonna? ???
-
Lhh:ssa on kai just se lopettamisajankohta rajattu. Ja oliko niin ettei saanut olla typensitojaa..
Kyl nuo aikoinaan tuli läpi mietittyä ja todettua et rehunurmena ilmoittaminen on paras juttu. Eilen kävi luomutarkastaja niin hänen kanssaan oli juttua muutoksesta. Sanoi että ehkä yksi sadasta tilasta on ilmoittanut latausnurmet jonain muuna kuin rehunurmena. Et niin yleistä se luomussa on. ::)
Mut hei ainahan me voidaan siirtyä tavistuottajiksi ei ole mitään ylituotantoa niin hyvinhän sinne mahtuu. Yaraltakin saa taas apulantaa niin saadaan oikein oikeaa rahatuotantoa ensivuodelle.. ;D
Kylvetettäessä max 20% siemenestä typensitojaa. Kasvustossa vähintään 50% heinä tai nurmirehukasveja. Eiköhän juolavehnäkin ole heinäkasvi.
-
Kylvetettäessä max 20% siemenestä typensitojaa. Kasvustossa vähintään 50% heinä tai nurmirehukasveja. Eiköhän juolavehnäkin ole heinäkasvi.
Tukikoulutuksessa 2025 keväänä Salon Lukiolla : "juolavehnäkin on heinäkasvi."
Tukikoulutuksessa 3026 keväänä Salon Lukiolla: "Juolavehnä ei ole heinäkasvi" .
Tämä jälkimmäinen voi tuntua epätieteelliaeltä toteamukselta, mutta asia, johon viitataan, tulee Ruokaviraston uudesta tulkinnasta suoraan: "Juolavehnää ei saa käyttää ilmoituskasvina, eikä sen olemassaolo pellolla täytä nurmiperustaisen kesannon tai luonnonhoitopellon vaatimuksia. Se on hallinnollisesti haitallinen rikkakasvi, jonka torjumiseen viljelijällä on velvollisuus"
-SS-
-
Kylvetettäessä max 20% siemenestä typensitojaa. Kasvustossa vähintään 50% heinä tai nurmirehukasveja. Eiköhän juolavehnäkin ole heinäkasvi.
Tukikoulutuksessa 2025 keväänä Salon Lukiolla : "juolavehnäkin on heinäkasvi."
Tukikoulutuksessa 3026 keväänä Salon Lukiolla: "Juolavehnä ei ole heinäkasvi" .
Tämä jälkimmäinen voi tuntua epätieteelliaeltä toteamukselta, mutta asia, johon viitataan, tulee Ruokaviraston uudesta tulkinnasta suoraan: "Juolavehnää ei saa käyttää ilmoituskasvina, eikä sen olemassaolo pellolla täytä nurmiperustaisen kesannon tai luonnonhoitopellon vaatimuksia. Se on hallinnollisesti haitallinen rikkakasvi, jonka torjumiseen viljelijällä on velvollisuus"
-SS-
Oho, meinaatko että tuollaisia järjestetään silloin vieläkin? ;D
No juu, ehkä ihan ymmärrettävää, ettei juolavehnä kelpaa... ::)
-
Filosofista tulisi hyvä verotarkastaja. Kaiken se huomaa. Mut tuo 3026 panovirhevuosi tuo itse asiassa dramatiikkaa lausuntoon lisää, vaikka se oli tän S-pen kynän vika oikeasti...
-SS-
-
mikä mahtaa olla tuo juola virallisesti? entäs tuo kanahirssijuttu? tahi norsuheinä? nekö on hylättävä ?
-
Kylvetettäessä max 20% siemenestä typensitojaa. Kasvustossa vähintään 50% heinä tai nurmirehukasveja. Eiköhän juolavehnäkin ole heinäkasvi.
Tukikoulutuksessa 2025 keväänä Salon Lukiolla : "juolavehnäkin on heinäkasvi."
Tukikoulutuksessa 3026 keväänä Salon Lukiolla: "Juolavehnä ei ole heinäkasvi" .
Tämä jälkimmäinen voi tuntua epätieteelliaeltä toteamukselta, mutta asia, johon viitataan, tulee Ruokaviraston uudesta tulkinnasta suoraan: "Juolavehnää ei saa käyttää ilmoituskasvina, eikä sen olemassaolo pellolla täytä nurmiperustaisen kesannon tai luonnonhoitopellon vaatimuksia. Se on hallinnollisesti haitallinen rikkakasvi, jonka torjumiseen viljelijällä on velvollisuus"
-SS-
Oho, meinaatko että tuollaisia järjestetään silloin vieläkin? ;D
No juu, ehkä ihan ymmärrettävää, ettei juolavehnä kelpaa... ::)
Tekoälyn ensimmäinen kappale juolavehnän säilörehu kokeista ...
"Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (nyk. Luonnonvarakeskus Luke) ja Atrian tekemien kokeiden mukaan juolavehnän rehuarvo ja sulavuus ensimmäisessä sadossa ovat lähes timotein veroisia, mutta sen esiintyminen nurmessa heikentää toisen sadon maittavuutta ja vaikeuttaa ruokinnan optimointia.Vaikka juolavehnä mielletään ensisijaisesti haitalliseksi rikkakasviksi, kokeissa on selvitetty sen soveltuvuutta naudanrehuksi, sillä sitä päätyy väkisinkin säilörehustukseen (nurmilohkoilla esiintyvyys on keskimäärin 22 %). "
-
Oikein hyvä kasvi jos tekee menee yhden korjuun tekniikalla. Toki hieman haastava siirtyä muuhun viljelyyn. No monessa paikassa sitten kivimurskaamo olisi paras vaihtoehto, puuntaimetkin hukkuu sinne heinikkoon
-
Miten olis kumina ihan maanparannuskasvina? Ruokavirasto sen hyväksyy maanparannuskasviksi, mut mikä on siemenkustannus ja myydäänkö sitä maatalouskaupoissa tai esim. Naturcomissa vain maanparannustarkoitukseen? Tarkoitus vain 1 vuotiseen käyttöön, ei siis tarkoituskaan ottaa satoa. Olisko sen siemenkustannus halvempi kuin apilan? Ei viitsis apilaa kylvää, kun ei oo murskainta enkä siksi halua mitään valtavaa biomassaa riesaksi.
-
Eikö ennemmin rehu- tai ruisvirnaa... toki massaa tulee enemmänkuin kumina.
Ruisvirna syksyllä kylvettävä 2-vuotinen...
Ai väittää että:
Rehuvirna (Vicia sativa): Löytyy viralliselta TOS-lajikelistalta. Jos suojeltua rehuvirnalajiketta viljellään omasta sadosta otetulla siemenellä (ja tila ylittää pientilapoikkeuksen rajan), siitä tulee maksaa TOS-korvaus.
Ruisvirna (Vicia villosa): Ei kuulu Suomessa maksettavien TOS-lajien piiriin. Ruisvirnan siementä voi tuottaa ja käyttää omalla tilalla ilman TOS-ilmoitusta tai -maksua.
-
Miten olis kumina ihan maanparannuskasvina? Ruokavirasto sen hyväksyy maanparannuskasviksi, mut mikä on siemenkustannus ja myydäänkö sitä maatalouskaupoissa tai esim. Naturcomissa vain maanparannustarkoitukseen? Tarkoitus vain 1 vuotiseen käyttöön, ei siis tarkoituskaan ottaa satoa. Olisko sen siemenkustannus halvempi kuin apilan? Ei viitsis apilaa kylvää, kun ei oo murskainta enkä siksi halua mitään valtavaa biomassaa riesaksi.
Kumina voisi olla kokeilunarvoinen. Sänki glyfolla keväällä ja sitten suorakylvö 30 kg/ha. Siemenkustannus siten luokkaa 90 €/ha, vrt puna-apila 8 kg/ha kylvömäärällä luokkaa 75€/ha.
Siemen ehkä kannattaa ottaa Carawayn kautta vaikka tulisi maanparannukseen?
-
Siemen ehkä kannattaa ottaa Carawayn kautta vaikka tulisi maanparannukseen?
Eivät ainakaan viime keväänä halunneet myydä maanparannus käyttöön kuminan siementä, ihan itse kysyin vaikka henkilökohtaista tarvetta ei ollutkaan.
Taimettuu hitaasti, ei kesässä kovasti tapahdu.
-
Meinasin just et kumina ei kyl yhdessä vuodessa tee mitään..
Jos omistaa niittokoneen niin apilan lopetus onnistuu kyllä sillä. Mä olen lopettamis vuonna niittänyt kaksi tai kolme kertaa, yleensä kolme. Eka niitto heti kevätkylvöjen jälkeen kesäkuun alussa. Toka sit juhannuksena ja kolmas pari viikko tästä. 2 ja 3 niiton välin kun pitää tiheänä niin kakkosen niittojäte hajoaa ja leviää kolmosessa ja uutta tulee vähän. Sit kun odottaa ihan napsun uutta kasvua niin se sitoo lopun irtotavaran sen jälkeen kyntö tai kultivointi onnistuu ainakin.
Jos tavisviljelijä ja rikoista ei tarvitse välittää niin ykkösniiton voi varmaan jättää pois. Ei se puna apila savimailla niin paljon massaa tee ettei siitä selviäis.. ::)
-
Niinhän sitä sanotaan, että kuminalla kaikki tapahtuu ensimmäisenä vuotena maan alla. Mutta eihän tuo kuminan juuristo koskaan millään tasolla lähentele apilan juuristomassan laajuutta. Ja savimaalla taitaa ikävä kyllä jäädä kuminan paalu aika vaatimattomaksi kyllä ensimmäisenä vuotena.
-
Kuminan siementä saa Saksasta. Kummallista monopolin/duopolin yritelmää täällä ylläpitävät. Kumina on ihan ok kesantokasvi, kuivalla savimailla ei kasvu etene pientä tainta kummemmaksi ehkä pariin vuoteen. Sitten jos vähän sataa, tulee kukkiminen ja siementäkin, kolmantena vuonna ehkä.
Sen verran kuminakesantoa pidin, että näin, että poudanarka kasvi se on.
-SS-
-
Meillä oli joskun ysärin alkupuolella apilakesantoja kun sen aikainen tukipolitiikka suosi tuotantoa vähentäviä kasveja. Ne niitettiin kaksi-kolme kertaa kesässä lautaskoneella eikä siinä mitään merkittävää ongelmaa ollut lopettaa kyntämällä.
-
Aihe tuntuu kiinnostavan keskustelun perusteella oikeitakin viljanviljelijöitä ,joihin itse kuulun. Rahansiirtohan taas on kyseessä viljalta karjataloudelle. Ne jotka osaa laskea ovat aina pitäneet rehunurmia viljanviljelyn kanssa. Karjanpitäjiä pidetään muina kuin hömpän viljelijöinä, joka on omalla seudulla aivan P-puhetta. Nurmi vedetään kerran paaliin ilman apulantaa, kaikki kuvaston kasvit pellossa kasvamassa .Peltoja haalitaan joka puolelta ilman mitään tarvetta lisärehulle. .
Olisi kannattanut palata tukiasiassa vanhaan ,jossa nurmen tuki oli viljaa alempi. Tuki tuli nurmelle kun alettiin vinkua Suomessa viljakasvien tekemisestä säilörehuksi muualla Euroopassa,vaikka se saa viljan tuet .Säästynyt summa siirretty sille sektorille ,joka oikeasti tarvitsee. . En muutenkaan ymmärrä sitä vahingoniloa, jota eräät toivat julki, kun nurmen korjuupakko tulee. Mulle ei tee mitään, mutta kai se kateellisuuden siemen on jo äidinmaidossa annettu kun noin naurattaa. Viljapuoli tarvitsee selkeästi omaa edunvalvontaa ,jota ollaan alulle laittamassa. Ei ne Someron kokoukset pelkkää kahvin ja pullan syöntiä ole olleet. Ovat vaan pintaraapaisu siitä,mitä pinnan alla kytee. Jatkoa odotellessa.
-
on se totellakin hienoa että kansa jo tuolleen herää.. toivottavasti alkaa jotain tapahtuakin eikä vaan hetken hurmaa.. kyllä vilja jotain muutakin tarvihtoo kuin keppiä. ( tuleva viljankasvattaja )
-
Miten olis kumina ihan maanparannuskasvina? Ruokavirasto sen hyväksyy maanparannuskasviksi, mut mikä on siemenkustannus ja myydäänkö sitä maatalouskaupoissa tai esim. Naturcomissa vain maanparannustarkoitukseen? Tarkoitus vain 1 vuotiseen käyttöön, ei siis tarkoituskaan ottaa satoa. Olisko sen siemenkustannus halvempi kuin apilan? Ei viitsis apilaa kylvää, kun ei oo murskainta enkä siksi halua mitään valtavaa biomassaa riesaksi.
1-vuotisviljelyssä ehkä vähän huono kun ei kylvövuonna ehdi kasvaa kovinkaan kummoiseksi eikä siis myöskään kilpaile rikkojen kanssa.. Niittelemällä toki saa pidettyä roinaa aisoissa. Myrkyn voi tietysti ajaa ennen taimelle tuloa (joka kestää piiitkään) jos haluaa.
-
Kuminan voi kyllä kylvää vuotta aikaisemmin myös suojaviljaan, varsinkin jos ei ole kovin varjostava pääkasvi. Herne ainakin toimii hyvin siinä.
-
Neuvokaas joku miten saan kuvan lisättyä kännykästä tähän. Juu, liitteenä toki, mutta tiedosto aivan liian suuri...
Niin sitten ehkä päästään asiaan.
-
Neuvokaas joku miten saan kuvan lisättyä kännykästä tähän. Juu, liitteenä toki, mutta tiedosto aivan liian suuri...
Niin sitten ehkä päästään asiaan.
Kännystä en tiedä, varmaan vaatii jonkun kuvankäsittelyohjelman play-kaupasta..
Ainakin jos siirtää tietokoneelle (piuha, wifi yms,google gmail / drive) ja sitten Paint ohjelman muuta kokoa toiminnolla pienentää kuvan kokoa (prosenttia muuttamalla) jonnekin 20-30% niin alkaa ehkä mahtumaan 128Kt kokoon...
Tai sitten käyttöön joku nettisivu minne voi ladata kuvia ja linkki tänne niin ei tarvi muuttaa kokoa...
-
Kuminan voi kyllä kylvää vuotta aikaisemmin myös suojaviljaan, varsinkin jos ei ole kovin varjostava pääkasvi. Herne ainakin toimii hyvin siinä.
Kasvinsuojelu on aika rajoittunutta jo herneen tai pavun allakin.
-
Kiitos Agronautille vinkistä.
https://ibb.co/3mwrXx44 (linkki korjattu)
Kuvassa perustamisvuoden kumina, kylvetty savimaahan toukokuun lopulla. Talouspaperipalasta saa vähän mittakaavaa juuristosta.