Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Oksa - 04.06.26 - klo:09:17
-
kattelin tuossa dokua tuosta urakasta ja siinä huomioni kiinnittyi kuinka paljon isoa ja järeää puutavaraa käytettiin valtion metsistä. ja kuinka paljon käytettiin perinnetyömenetelmiä. yleensä noissa dokuissa joissa esitetään rakennustöitä on käytössä järeää puuta. korjausrakentamiseen ei pahemmin käytetä 2x4 tahi ohutta lautaa.. puuta ei tartte säästää kun sitä on. mutta miksi suomessa kaikki pitää tehdä kuin pierun kuoresta? ja viranomaisetkin sen hyväksyy.. kun meillä ei sitä puuta riittäis...
-
Raha ratkaisee... kai täälläkin saa tehdä hyvinkin massiivisesta jos on lompsa lyönnissä.
-
hauskaa siinä suhteessa että kun sahuutan puita itelle ni 4x4 tulee maksamaan vähemmän kuin 2x4 kun siinä menee pölliä kohti vähemmän aikaa.. kelkka liikkuu sen kerran vähemmän.. ainakin sahuri mulle tuon kertoi..
-
kattelin tuossa dokua tuosta urakasta ja siinä huomioni kiinnittyi kuinka paljon isoa ja järeää puutavaraa käytettiin valtion metsistä. ja kuinka paljon käytettiin perinnetyömenetelmiä. yleensä noissa dokuissa joissa esitetään rakennustöitä on käytössä järeää puuta. korjausrakentamiseen ei pahemmin käytetä 2x4 tahi ohutta lautaa.. puuta ei tartte säästää kun sitä on. mutta miksi suomessa kaikki pitää tehdä kuin pierun kuoresta? ja viranomaisetkin sen hyväksyy.. kun meillä ei sitä puuta riittäis...
" Ohutta lautaa"
Miten ohutta on ohut lauta?
-
Laudasta en tiedä mutta yksi höyläämö ainakin teki muistaakseni 9 mm paneelia. Vientiin... kotimaassa tuo olisi varmaan myyty päreenä ;-)
No tehdäänhän niitä viilujakin, kalliistakin puulajeista.
-
hauskaa siinä suhteessa että kun sahuutan puita itelle ni 4x4 tulee maksamaan vähemmän kuin 2x4 kun siinä menee pölliä kohti vähemmän aikaa.. kelkka liikkuu sen kerran vähemmän.. ainakin sahuri mulle tuon kertoi..
Olisko kannattanut vaan ajatella tuotakin asiaa itsekseen ja jättää tyhmyys osoittamatta ja kirjata se tänne. Siis sen tyhmyyden osoittaminen. 4x4 parrua on vaikea käyttää samaan paikkaan mihin 2x4 lankku soveltuu. Toisin päin tietysti onnistuu tietyin varauksin liittämällä kaksi lankkua yhteen ;D
-
Juu mutta 4*4 menee puuta tuplaten, kallis sahuri Oksaisella jos ylimääräinen veto maksaa enempi kuin tupla määrä puuta
-
Juu mutta 4*4 menee puuta tuplaten, kallis sahuri Oksaisella jos ylimääräinen veto maksaa enempi kuin tupla määrä puuta
Eihän sille omalle puulle lasketa hintaa.... ... ::)
-
On silläkin merkitystä mitä puuta käytetään, jotain "banaanipuuta" voi tarvita tuplapaksuuden samaan kantavuuteen kuin täkäläisellä kuusella.
Notre Damessa kyllä taitaa olla tammea mutta on se rakennuskin mittasuhteiltaan melkoinen että jännevälit voi olla isoja se kun pitää varmasti tehdä mahdollisimman alkuperäistä kunnioittaen ei modernit liimapuu ja ristikkoratkaisut tule kysymykseen.
-
Kai tuo Notre Dame pitää rakentaa entisiä perinteitä noudattaen ja samoja rakenteita ja materiaaleja käyttäen. Ehkä sen lyijyn jättävät pois (sitä oli satoja tonneja).
Tuota sanovat lujaksi ja kovaksi puuksi, onhan se hyvin painavaakin. Tiheys 1,225 - ei pysy vedessä pinnalla tuo kuivanakaan.:
https://www.traimport.fi/tuote/azobe/
-
Kyllä ne näköjään käyttää lyijyä uudelleen rakentamisessakin. '
https://www.friendsofnotredamedeparis.org/roofers-work-on-the-spire-needle/
-
Kyllä ne näköjään käyttää lyijyä uudelleen rakentamisessakin. '
https://www.friendsofnotredamedeparis.org/roofers-work-on-the-spire-needle/
Näköjään, perinnettä noudattaen :-)
-
juu, ja perinteisillä menetelmillä jopa työstöä. ei taija enää suomesta löytyä moista ammattitaitoa ja eikä yleensäkään vanhaa tekniikkaa suomessa arvosteta joten jopa 2x4 on lankku vaikka vasta 2x5 on semmonen... mutta mitäpä siitä kun ei meillä etes puuta ole ja sitä osata käyttää...
-
juu, ja perinteisillä menetelmillä jopa työstöä. ei taija enää suomesta löytyä moista ammattitaitoa ja eikä yleensäkään vanhaa tekniikkaa suomessa arvosteta joten jopa 2x4 on lankku vaikka vasta 2x5 on semmonen... mutta mitäpä siitä kun ei meillä etes puuta ole ja sitä osata käyttää...
Miksi ihmeessä ihmisen pitää olla noin pessimisti ! Ehkä Suomessakin on jokunen ihan oikea ammattilainen joka osaa tehdä käsillään. Luultavasti sellaisia ei tosin ole savossa. Ja miksi 2x4 ei ole lankku ? Mikäs se on Oksan virallisessa kielessä. Suomen kielessä sitä kyllä kutsutaan lankuksi. "Lankku on tukista sahattua puutavaraa, jonka paksuus on vähintään 38 mm ja leveys vähintään 75 mm. " Kirjoittaa puumesta sivuillaan ja samaa kokoa ehdottaa myös tekoäly.
-
oho, no sit onkii tuo lankun määritelmä nykyään toinen kun toi olis se kakkosnelonen ja lankku olis vasta se 5 tuumaa leviä mieluummin se 7 tuumanen.. mutta kait se nyt on nykyään toista.. mutta ohan se 14. millinenkin jo lauta kun aikasemmin se oli joku paneli.. mut enhän miä noista tiijä kun on viisaampiakin , - täällä. paikallisen sahurin kanssa nuista vaan juteltiin kun parreja sahailtiin.. net ei kait nykyään kait ole kuin 3x3 tuumasia.. itelle tuli 7x7 tuumasia..
-
oho, no sit onkii tuo lankun määritelmä nykyään toinen kun toi olis se kakkosnelonen ja lankku olis vasta se 5 tuumaa leviä mieluummin se 7 tuumanen.. mutta kait se nyt on nykyään toista.. mutta ohan se 14. millinenkin jo lauta kun aikasemmin se oli joku paneli.. mut enhän miä noista tiijä kun on viisaampiakin , - täällä. paikallisen sahurin kanssa nuista vaan juteltiin kun parreja sahailtiin.. net ei kait nykyään kait ole kuin 3x3 tuumasia.. itelle tuli 7x7 tuumasia..
Nuukuuksissas et malttanut sahata tukista kuin pinnat pois. Olis halvemmaksi tullut kun olisit vaan kuorinut. Kummatkaan ei paikkaansa löydä seuraavan 100v aikana. Ehkä sen jälkeen joku löytää ja polttaa, jos silloin enää saa puuta polttaa.
-
juu, ja perinteisillä menetelmillä jopa työstöä. ei taija enää suomesta löytyä moista ammattitaitoa ja eikä yleensäkään vanhaa tekniikkaa suomessa arvosteta joten jopa 2x4 on lankku vaikka vasta 2x5 on semmonen... mutta mitäpä siitä kun ei meillä etes puuta ole ja sitä osata käyttää...
Miksi ihmeessä ihmisen pitää olla noin pessimisti ! Ehkä Suomessakin on jokunen ihan oikea ammattilainen joka osaa tehdä käsillään. Luultavasti sellaisia ei tosin ole savossa.
Se on tuollaista kun katselee tynnyristä maailmaa ja ympäristössä on samanlaisia.Ei ole ensimmäinen kerta kun Oksa dissaa suomalaista tekijää,oli ala mikä tahansa.
Mitähän Oksa rakentaa kun on sahoittanut 7*7 tuuman parrua?
-
en miä ewnää mitään uutta vaan nuita vanhoi koputtelen...panelitkii 27mm x 280 mm..
-
en miä ewnää mitään uutta vaan nuita vanhoi koputtelen...panelitkii 27mm x 280 mm..
Löytyykö jostain vielä nykyään sellainen höylä, jolla tuollaista saa höylättyä. En nyt itte tartte, mutta uteliaana kyselen. Ittiä kyllä harmittaa kun vuonna 2000 höylöötin tuvan ulkovuorin 5" laudasta. Olishan niistä laudoostani vahavempaakin saanut, kuin sitä liparetta mitä höylääjä sai höylättyä. Toki se on saman moista kun kaupastakin ulkovuorilautana myydään. Ehkä se vahavempi olis lujempaa maailmaa vastaan. Muutenhan tuo on vaan näkönä, ei vaikuta lämmöneristykseen mitenkään. Ölijy maalilla oon yrittänyt saada väriä pintaan. -00 *2 , -10 ja -25 kerran molempina. Väri aina sama. Viimeksi oli Virtasen maalia, kun muita öljymaaleja ei enää kait oo olemaskaan. Oli kyllä todella riittoista.
-
Kakkoskutosesta limilaudoituksena tulee vahva ulkovuori.
-SS-
-
juu, ja perinteisillä menetelmillä jopa työstöä. ei taija enää suomesta löytyä moista ammattitaitoa ja eikä yleensäkään vanhaa tekniikkaa suomessa arvosteta joten jopa 2x4 on lankku vaikka vasta 2x5 on semmonen... mutta mitäpä siitä kun ei meillä etes puuta ole ja sitä osata käyttää...
Miksi ihmeessä ihmisen pitää olla noin pessimisti ! Ehkä Suomessakin on jokunen ihan oikea ammattilainen joka osaa tehdä käsillään. Luultavasti sellaisia ei tosin ole savossa.
Se on tuollaista kun katselee tynnyristä maailmaa ja ympäristössä on samanlaisia.Ei ole ensimmäinen kerta kun Oksa dissaa suomalaista tekijää,oli ala mikä tahansa.
Mitähän Oksa rakentaa kun on sahoittanut 7*7 tuuman parrua?
👍👍👍😁😁😁
-
Mä olen tasohöylällä höylännyt 8x8" eli 200 millisiä yläkertaan pilareiksi. Jyrsimellä koriste nurkkiin. Ihan kantavia rakenteita jotka jäivät näkyviin oleskelutilaan. Ei oma kämppä.
Vanhoja hirsiseiniä korjailessa käyttöä on 6, 7 ja 8 tuuman tavaralle...
-
niiinpä. ei net tuolloin 1800- luvulla mistää pierunkuorista rekennellu nuita mökkejään.... oishan se aika hupsun näköstä jos nyt laittais jotain k-rauta 11 millistä panelia seiniin.. mut eihän kaikki näitä vanahoja asuntoja etes nää kuin kaukaa.. mut se 8 tuumanen lankku on monessa ihan hyää materiaalia. köyhillä ei ole varaa käyttää puuta rakenteissa.. mutta kuin mahtaa tampesterin seutulla olla nuita vanhan korjaajia?? ite kun tynnörissä niin sen reijästä olen montakin tekijää nähny.. 8)
-
niiinpä. ei net tuolloin 1800- luvulla mistää pierunkuorista rekennellu nuita mökkejään....
Savon neitsyt puhuu taas paskaa. Köyhä kansa rakensi itselleen kaupunkeihin muuttaessaan itselleen hökkeleitä siitä puutavarasta, mitä vaan käsiinsä sai. Esimerkiksi Turussa Nummenpakka ja Raunistula...täynnä hökkeleitä muiden jättämistä hukkapuista rakennettuna.
Se, ettei ennen muinoin rakennettuja umpisurkrita rakennuksia ole enää näkösällä johtuu siitä, että ne on purettu jo ajat sitten tai ovat hajonneet omia aikojaan.
-
niiinpä. ei net tuolloin 1800- luvulla mistää pierunkuorista rekennellu nuita mökkejään....
Savon neitsyt puhuu taas paskaa. Köyhä kansa rakensi itselleen kaupunkeihin muuttaessaan itselleen hökkeleitä siitä puutavarasta, mitä vaan käsiinsä sai. Esimerkiksi Turussa Nummenpakka ja Raunistula...täynnä hökkeleitä muiden jättämistä hukkapuista rakennettuna.
Se, ettei ennen muinoin rakennettuja umpisurkrita rakennuksia ole enää näkösällä johtuu siitä, että ne on purettu jo ajat sitten tai ovat hajonneet omia aikojaan.
Nimenomaan. Se on myytti ja osittain vale että "ennen osattiin rakentaa paremmin". Ne huonot rakennukset on purettu aikoja sitten. Hyviä ja huonoja rakennuksia kuten myös rakentajia on ollut aina ja tulee olemaan tulevaisuudessakin.
-
Meillä laitettiin talon ulkovuoraus 25 mm panelista. Hinnanero ei ollut suuri 22 mm. Pohjamaalatun ulkovuorauspanelin hinta on muutenkin ihan olematon peruskorjauksen muuhun hintaan nähden. Ulkovuorauksen tarkoitus on muutenkin toimia uhrina ja suojata varsinainen hirsirunko.
-
Me tehtiin 32* 150 millisestä ulkovuori 15 vuotta sitten taloon, paneeli valmiiksi maalattuna oli halvempaa kuin teetettynä maalaus toiseen kertaan
-
niiinpä. ei net tuolloin 1800- luvulla mistää pierunkuorista rekennellu nuita mökkejään....
Savon neitsyt puhuu taas paskaa. Köyhä kansa rakensi itselleen kaupunkeihin muuttaessaan itselleen hökkeleitä siitä puutavarasta, mitä vaan käsiinsä sai. Esimerkiksi Turussa Nummenpakka ja Raunistula...täynnä hökkeleitä muiden jättämistä hukkapuista rakennettuna.
Se, ettei ennen muinoin rakennettuja umpisurkrita rakennuksia ole enää näkösällä johtuu siitä, että ne on purettu jo ajat sitten tai ovat hajonneet omia aikojaan.
Nimenomaan. Se on myytti ja osittain vale että "ennen osattiin rakentaa paremmin". Ne huonot rakennukset on purettu aikoja sitten. Hyviä ja huonoja rakennuksia kuten myös rakentajia on ollut aina ja tulee olemaan tulevaisuudessakin.
Joo, kuvia noista hökkeleistä löytyy varmaan sadoittain mutta tää on jotenkin puhutteleva, rakennusten välinen kontrasti on niin valtava. https://www.finna.fi/Record/hkm.EBB450F7-7F97-4C0F-9EC8-E917AA8DEC34?imgid=1
-
en tiijä millasessa alutahökkelissä perseporari asustelee mutta täällä on nuo torpatkin ollu yleensä hirrestä tehtyi.. viime syksynä olin mukana purkamassa yhtä torppaa ( kaks huonetta ja eteinen..) ja hirret oli kivaa 28- 32 senttistä jäätiä, saa hyän savusaunan joka noista rakentelee tahi kotteron tallin.. uusio käyttöön meni nuo puut ja osa latatavarastakin kun oli semmosta tuumasta sekin.. ja reilun sata vuotta oli tuollakin ikää, pärekatolla.. mitäs se nykyään mitallistettu tavara.. 2x4 on joku 47mmx96mm tai jotain...
-
en tiijä millasessa alutahökkelissä perseporari asustelee mutta täällä on nuo torpatkin ollu yleensä hirrestä tehtyi.. viime syksynä olin mukana purkamassa yhtä torppaa ( kaks huonetta ja eteinen..) ja hirret oli kivaa 28- 32 senttistä jäätiä, saa hyän savusaunan joka noista rakentelee tahi kotteron tallin.. uusio käyttöön meni nuo puut ja osa latatavarastakin kun oli semmosta tuumasta sekin.. ja reilun sata vuotta oli tuollakin ikää, pärekatolla.. mitäs se nykyään mitallistettu tavara.. 2x4 on joku 47mmx96mm tai jotain...
Olet todellinen typerys, jos luulet, ettei teidän seudulla tehty aikanaan myös onnettomasta ja surkeasta puutavarasta töllejä ja hötisköjä. Kyllä on kuule tehty ja ne ovat jo aikoja sitten hajonneet tai purettu . Sun juttusi ovat kehitysvammaisen tasolla. Taannoin väitit, ettei teidän alueella tehdä edes itsemurhia, kun kerran tutut pajalla eivät kahvikupin äärellä ole niistä sinulle kertoneet . Ja tilastot kertovat ihan muuta.
Ehtapoika-Oxan mielestä sellaista ei ole olemassakaan, mikä ei näy hänen silmissään. Aivan tyypillistä luuloa tynnyrissä asuneelle peräkamarivanhapojalle.
-
Sinänsä totta että kun mennään riittävästi ajassa taaksepäin niin hirrestä ja muusta järeästä ne kaikki tehtiin kun sahatavara oli kallista, harvinaista ja/tai sitä ei läheltä saatu ollenkaan.
Hirttä tai vastaavaa muuta pelkkaa sai hakemalla pyöreän puun metsästä ja sitä piilukirveellä veistämällä, lautaa ja rimaa ei niinkään ollut helpolla tehtävissä.
Ainakin tällä seudulla vanhimmat ladotkin ovat hirttä, yleensä tietysti helpompaa pyörösellaista. Katoissakin oli puolipyöreää (halkaistua) jossa sitten päreet tai olkikatto. Pari sellaista latoa olen omalta tilalta aikoinaan purkanut.
Se on sitten myöhempien aikojen juttu kun on lautahökkeleitä alettu pykäämään.
-
en tiijä millasessa alutahökkelissä perseporari asustelee mutta täällä on nuo torpatkin ollu yleensä hirrestä tehtyi.. viime syksynä olin mukana purkamassa yhtä torppaa ( kaks huonetta ja eteinen..) ja hirret oli kivaa 28- 32 senttistä jäätiä, saa hyän savusaunan joka noista rakentelee tahi kotteron tallin.. uusio käyttöön meni nuo puut ja osa latatavarastakin kun oli semmosta tuumasta sekin.. ja reilun sata vuotta oli tuollakin ikää, pärekatolla.. mitäs se nykyään mitallistettu tavara.. 2x4 on joku 47mmx96mm tai jotain...
Olet todellinen typerys, jos luulet, ettei teidän seudulla tehty aikanaan myös onnettomasta ja surkeasta puutavarasta töllejä ja hötisköjä. Kyllä on kuule tehty ja ne ovat jo aikoja sitten hajonneet tai purettu . Sun juttusi ovat kehitysvammaisen tasolla. Taannoin väitit, ettei teidän alueella tehdä edes itsemurhia, kun kerran tutut pajalla eivät kahvikupin äärellä ole niistä sinulle kertoneet . Ja tilastot kertovat ihan muuta.
Ehtapoika-Oxan mielestä sellaista ei ole olemassakaan, mikä ei näy hänen silmissään. Aivan tyypillistä luuloa tynnyrissä asuneelle peräkamarivanhapojalle.
Kyllä niitä lautahökkeleitä on täällä böndellä vähemmän ollu.Syy lienee tuohon se ettei niitä lautoja ole ollut.Rintamamiestalot on sitten näitä lautahökkeleitä.
-
en tiijä millasessa alutahökkelissä perseporari asustelee mutta täällä on nuo torpatkin ollu yleensä hirrestä tehtyi.. viime syksynä olin mukana purkamassa yhtä torppaa ( kaks huonetta ja eteinen..) ja hirret oli kivaa 28- 32 senttistä jäätiä, saa hyän savusaunan joka noista rakentelee tahi kotteron tallin.. uusio käyttöön meni nuo puut ja osa latatavarastakin kun oli semmosta tuumasta sekin.. ja reilun sata vuotta oli tuollakin ikää, pärekatolla.. mitäs se nykyään mitallistettu tavara.. 2x4 on joku 47mmx96mm tai jotain...
Olet todellinen typerys, jos luulet, ettei teidän seudulla tehty aikanaan myös onnettomasta ja surkeasta puutavarasta töllejä ja hötisköjä. Kyllä on kuule tehty ja ne ovat jo aikoja sitten hajonneet tai purettu . Sun juttusi ovat kehitysvammaisen tasolla. Taannoin väitit, ettei teidän alueella tehdä edes itsemurhia, kun kerran tutut pajalla eivät kahvikupin äärellä ole niistä sinulle kertoneet . Ja tilastot kertovat ihan muuta.
Ehtapoika-Oxan mielestä sellaista ei ole olemassakaan, mikä ei näy hänen silmissään. Aivan tyypillistä luuloa tynnyrissä asuneelle peräkamarivanhapojalle.
Kyllä niitä lautahökkeleitä on täällä böndellä vähemmän ollu.Syy lienee tuohon se ettei niitä lautoja ole ollut.Rintamamiestalot on sitten näitä lautahökkeleitä.
Mäkitupalaisten ja jopa torppareidenkin hökkelit olivat yleisesti vaatimattomia rakennuksia. Puhumattakaan siitä todellisesta köyhälistöstä, joka valui maalta kaupunkeihin ja värkkäsivät.perheelleen asuimistot siitä, mitä käteen saivat. Osa joutui asumaan jopa maakuopissa. Tuossa yksi esimerkki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Porin_kuoppakaupunki
-
juuu, kehitysalueilla oli noin mutta täälläpäin oli jopa köyhillä rakentaa kunnon mökki... joka kertookin sen miks siä alun peri aloit kirjoittaa kommenttia. kunnon puusta tehty kestää sit reilusti sukupolvia...
-
Sehän on lähes yks hailee mistä seinät on tehty. Mutta perustukset ja katto ovat tärkeitä. Romahtaa se hirsitalokin, jos katto vuotaa.
-
juuu, kehitysalueilla oli noin mutta täälläpäin oli jopa köyhillä rakentaa kunnon mökki...
Juu juu, sehän on selvä, että savossa kaikilla on aina ollut varaa asua vankasta hirrestä rakennetuissa hirsilinnoissa. Kaikilla maalaisillakin oli kartanonisännän varallisuus takataskussaan.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
-
lauta on kallista tehä mut kun puut reilun kokosia ni miks tehä tölliki vain päreistä? täälläpäin on puut ollu oikean kokosia tehä vaikka se 5x6 metrinen mökki torppalaiselle.. muutaman torpan purkaneena katellu että on hyästi osattu tehäkii..
-
lauta on kallista tehä mut kun puut reilun kokosia ni miks tehä tölliki vain päreistä? täälläpäin on puut ollu oikean kokosia tehä vaikka se 5x6 metrinen mökki torppalaiselle.. muutaman torpan purkaneena katellu että on hyästi osattu tehäkii..
Köyhät tekivät töllinsä muiden jättämistä " päreistä" koska saivat ne ilmaiseksi. Piste . Koska heidän elämänsä oli niin niukkaa ja köyhää, että nälkä oli jokapäiväinen vieras. Piste. Rahaa ei yksinkertaisesti ollut laittaa kiinni kunnon rakennustarpeisiin. Piste.
Ne vanhat rustingit, joita sinä olet purkanut ovat olleet rakennuksista parhaasta päästä, koska ovat kestäneet siihen saakka, että sinä olet päässyt ne näkemään. Ne muut kyseisen aikakauden rakennukset ovat hajonneet jo aikoja sitten.
Pieni pala yleistä kotimaisen kansanhistorian tuntemusta olisi monelle paikallaan.
-
ootko muuten ite purkannu tuohikattoisia rakennuksia? ja nuo oli ns. joutoväen rakennuksia jotka oli torppareina ja muonamiähinä.. ja niissä tosiaan vähän lautaa käytetty.. ja hiton hyin oli piiput tehty silloin. metässä on vieläkii piippu pystyssä vaikka ei enää siinä kuusikossa muuta nurkkakivien lisäks löyty.
-
Köyhälistön puolustukseksi on sanottava, että ennen vanhaan köhyilläkin oli kädentaidot hallussa, osasivat muiden jätteistä tehdä edes jotakin, kuten muurata vaikka savuhormin hökkeliinsä, mutta tänä päivänä uusavuttomuus kukoistaa, harvoilla on käden taidot hallussa, ennen vanhaan ei edes tunnettu käsitettä uusavuttomuus, kaikki osasi tehdä käsillään monia asioita, nykypolvi osaa vain räpltä kännykkää, ja siitäkin vain pelejä osataan pelata. Itellä ei ole kännyssä pelejä, kun en osaa niitä yhtään pelata.
-
Aina ei ole ymmärryskään riittänyt. Rakennusvirheitäkin on osattu tehdä kautta aikain.
Suhteellisen tuore tapaus on kun naapurustossa rakensivat siirtolaistilan päärakennuksen joskus 1950-luvulla. Asuivat aiemmin oljilla eristetyssä ladon osassa. Kerrotaan että rakennuksessa käytettiin eristeenä kosteaa purua. Rakennus oli purettu jo 1960-luvun alussa.
-
Karjalaiset tekivät hirsitalonsa maapenkille, vaikka lattia olisikin ollut irti maasta, ei talo ollut nurkista ja lattian ja seinän seutuvilta vetoinen niin kuin monesti korkeiden kivien päälle ladottu hirsitalo lännempänä. Alimpien hirsien uusiminen oli määräaikaishuollon omainen tapahtuma. Ilman tällaista kunnossapitoa ne hirsitalot ovat painuneet unholaan.
-SS-
-
mutta kun on rakennettu kumpareeseen ni jopa säilyy pitkään. kun vesi ei ole jatkuvana riesana. tuo viimeisin mökki jonka purin oli just ns. läjän päällä ja alimmat hirret oli vain murkkujen syömiä, siis jouti polttopuuksi. ne nurkkakivet oli kyllä hyin aseteltuja ja saivat jäähä siihen sijoilleen ja nykyään kait löytyy sen piipun mukaan etittäessä hyinkin.. mitat olen kyllä jo unohtannu..
-
ootko muuten ite purkannu tuohikattoisia rakennuksia? ja nuo oli ns. joutoväen rakennuksia jotka oli torppareina ja muonamiähinä.. ja niissä tosiaan vähän lautaa käytetty.. ja hiton hyin oli piiput tehty silloin. metässä on vieläkii piippu pystyssä vaikka ei enää siinä kuusikossa muuta nurkkakivien lisäks löyty.
Olen purkanut elämässäni ihan kaikenlaisia rakennuksia, paitsi ikivanhoja lautahökkeleitä, koska ne ovat hajonneet itsestään jo kauan ennen syntymääni.
Malka- eli tuohokatto saattaa kestää lähes ihmisiä, kunhan malkoja jaksoi vaihtaa ja niiden kuntoa tiirailla . On pari sellaistakin tullut vastaan. Museokohteita, ei purettu.
Pärekatto oli yleisin kattomateriaali taannoin.Yleensä pärekatto kestää sen 15-30 vuotta, mutta hyvin huollettuna ja jatkuvasti sen kuntoa seuraten katto voi kestää huomattavasti kauemminkin. Toki mm.päreiden valmistamistapa, katon aurinkoalttius ym. vaikuttavat asiaan.
-
Aina ei ole ymmärryskään riittänyt. Rakennusvirheitäkin on osattu tehdä kautta aikain.
Suhteellisen tuore tapaus on kun naapurustossa rakensivat siirtolaistilan päärakennuksen joskus 1950-luvulla. Asuivat aiemmin oljilla eristetyssä ladon osassa. Kerrotaan että rakennuksessa käytettiin eristeenä kosteaa purua. Rakennus oli purettu jo 1960-luvun alussa.
Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa on hyvä kuvaus asiasta. Kalle oli muistaakseni vuoden ajan sodan jälkeen Taivalkoskella rakennusmestarina. Paikkakunnan kouluissa käytettiin lattiaeristeenä märkää purua ja lopputulos oli sitten selvä.
-
Karjalaiset tekivät hirsitalonsa maapenkille,
-SS-
Ei sen yleisimmin kuin muutkaan suomalaiset.
Ainakin, jos uskomme asiassa Museovirastoa tai Perinnemestareita, ja miksi emme uskoisi?
Maapenkille eli perinteiselle multapenkille tai multiaisperustukselle tehtyjä rakennuksia on tehty ja pystytetty kaikkialla Suomessa, erityisesti maaseudulla, mutta se oli erityisen yleinen Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta sitä käytettiin yleisesti myös Länsi-Suomessa.
Evakon poikana maantieteellisiä juuriani tutkiessani olen itsekin Museoviraston kannalla asiassa. Luovutetussa Karjalassa käydessäni ikivanhoissakin tölleissä näkyy olevan jonkinlainen kivijalka. Toki multapenkkitöllit lienevät romahtaneet jo silloin, kun 1980- luvulla siellä ekaa kertaa kävin ihmettelemässä tuota vasemmistoaatteen kehtoa ja unelmaa.
-
juuu, kehitysalueilla oli noin mutta täälläpäin oli jopa köyhillä rakentaa kunnon mökki...
Juu juu, sehän on selvä, että savossa kaikilla on aina ollut varaa asua vankasta hirrestä rakennetuissa hirsilinnoissa. Kaikilla maalaisillakin oli kartanonisännän varallisuus takataskussaan.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
En nyt muista millä nimellä on niitä ihmisiä kututtu,joilla ei ole ollut missä varsinaisesti asua.Ovat kiertäneet ja asuneet toisten taloissa ja tehneet talontöitä asumisen ja ruokansa eteen.
-
juuu, kehitysalueilla oli noin mutta täälläpäin oli jopa köyhillä rakentaa kunnon mökki...
Juu juu, sehän on selvä, että savossa kaikilla on aina ollut varaa asua vankasta hirrestä rakennetuissa hirsilinnoissa. Kaikilla maalaisillakin oli kartanonisännän varallisuus takataskussaan.
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
En nyt muista millä nimellä on niitä ihmisiä kututtu,joilla ei ole ollut missä varsinaisesti asua.Ovat kiertäneet ja asuneet toisten taloissa ja tehneet talontöitä asumisen ja ruokansa eteen.
Kiertolaiset?
Irtolaiset?
-
mutta eipä noita paljoa ole mökeissä ollu täälläpäin. mutta nuo torpparit ja mäkitupalaiset kuiteskin asusteli mökeissä..
-
mutta eipä noita paljoa ole mökeissä ollu täälläpäin. mutta nuo torpparit ja mäkitupalaiset kuiteskin asusteli mökeissä..
Siis mitä ei ole ollut? Irtolaisiako?
-
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
En nyt muista millä nimellä on niitä ihmisiä kututtu,joilla ei ole ollut missä varsinaisesti asua.Ovat kiertäneet ja asuneet toisten taloissa ja tehneet talontöitä asumisen ja ruokansa eteen.
Kiertolaiset?
Irtolaiset?
[/quote]
Loiset
-
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
En nyt muista millä nimellä on niitä ihmisiä kututtu,joilla ei ole ollut missä varsinaisesti asua.Ovat kiertäneet ja asuneet toisten taloissa ja tehneet talontöitä asumisen ja ruokansa eteen.
Kiertolaiset?
Irtolaiset?
Loiset
[/quote]
Niinpä.
Taannoin irtolaisia halveksittiin laajasti, jopa loisiksi kutsuttiin.
AI:
"Suhtautuminen irtolaisuuteen on historian saatossa ollut Suomessa hyvin tuomitsevaa ja kontrolloivaa. Yhteiskunta on perinteisesti pyrkinyt kitkemään työn välttelyn ja kiertelyn. Tähän reagoitiin pitkään lainsäädännöllä, joka luokitteli irtolaiset yhteiskunnallisiksi ongelmiksi tai jopa turvallisuusuhiksi.Irtolaisuuteen suhtautumisen ja lainsäädännön kehitys jakautuu Suomessa muutamiin päävaiheisiin:Historiallinen tausta: Irtolaisiksi katsottiin työtä välttelevät, vailla vakituista asuntoa tai laillisia elatuskeinoja olevat henkilöt. Esimerkiksi naisten irtolaisuuteen liitettiin usein haureus, kun taas miesten kohdalla ongelmana pidettiin kuljeksintaa.Vuoden 1936 irtolaislaki: Tätä lakia (57/1936) sovellettiin vuosikymmenten ajan. Sen perusteella irtolainen voitiin määrätä valvontaan, kirjoittaa irtolaisrekisteriin tai pahimmassa tapauksessa lähettää pakkotyöhön työlaitokseen."
-
eipä vanha porukka ainakaan kertonu nuista irtolaisista olis ollu mainittavia määriä.. mutta laukkuryssiä ja mustalaisia oli kyllä liikkellä..
btw. katellu tuossa töllössä nuita parn puildeja ja niissä olen katellu kuin hiton kätevä tuollanen kurkottaja onkaan remppahommissa..
-
eipä vanha porukka ainakaan kertonu nuista irtolaisista olis ollu mainittavia määriä.. mutta laukkuryssiä ja mustalaisia oli kyllä liikkellä..
btw. katellu tuossa töllössä nuita parn puildeja ja niissä olen katellu kuin hiton kätevä tuollanen kurkottaja onkaan remppahommissa..
Ruukkilaiset on ollu jätkiä,jotka talaven on ollu savotalla ja kesällä tiloilla töissä.
-
Muonamiehiä... 🎅
(Ei liity alotukseen... :'( )
-
eipä vanha porukka ainakaan kertonu nuista irtolaisista olis ollu mainittavia määriä.. mutta laukkuryssiä ja mustalaisia oli kyllä liikkellä..
btw. katellu tuossa töllössä nuita parn puildeja ja niissä olen katellu kuin hiton kätevä tuollanen kurkottaja onkaan remppahommissa..
Äiti puhelee, että sodan jälkeen oli usein yösijan kyselijöitä Härkätien varressa.
Syötävä taisi olla lukkojen takana hieman sivummallakin. Pikkupoikana oli entisen puimahuoneen sivuovien aspeissa munalukot.
-
ite katellu nuita vanhoja paikkoja ja vasta 2020 luvulla on ollu joku tarve laittaa lukkoja nuihin oviin.. net kyläsepän takomat ruokit on riittääny jopa näihin aikoihin. täällä, vaikka paikka kestikievari, ei tarvinna lukoilla laittaa.. isävainaa kertoi jopa että oli kulkujat haastannu et jos jotain häviä ni kertokaa heille ja tavara palaa.. kait tuo ihan paikallista mut kuiteskin täällä länsi siperiassa toimi!