Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Temge - 27.05.26 - klo:20:00
-
Tais mennä ihan vihkoon. Ehkä liian aikasin, liian syvään, liian vähän ja kaikenkukkuraksi tuli semmonen sade, joka kuoretti hiukan.
Siellä täällä noussu ylös, mitä tehdä?
-
No jos kuorettunut niin äes matalaan ja hanaa.. taakse ei kannata katsoa. Auttaa tai ei mut kuorettuman läpi ei tule.
Rypsiähän voi kylvää juhannukseen asti ihan huoletta et jos siemeniä löytyy niin ei muuta kuin uusintaan vaan.
Tai sit tutkii tukiehtoja ja meneekö epäonnistuminen johonkin piikkiin et vois tehdä niin et ilmoittaa rypsinä ja alkaa heinäkuussa valmistautumaan kenties syysrypsin/rapsin kylvöön tai muun syyskasvin..
-
Jos on kuorettuman elkeitä, ei maalaji taida olla rypsille sopivaa. Semmoiset vettä helmeilevät hiekka- , hieta- ja multamaat ovat varmimpia. Hiesussa ja savella on itäminen haastavaa, kelillä kuin kelillä. Epäonnistuminen on melko varmaa, jos sää on
-kylmä
-kuuma
-kuiva
-märkä
-pilvinen
-aurinkoinen
Tai yleensäkin jos on sää.
-SS-
-
Onko ne maan al olevat itäne, ootko käyny kuopimas. Mis syvyydes.
-
Nyt kun rypsiä on kylvetty paljon sen takia että viljan viljely v1tuttaa, tulee myös paljon epäonnistumisia, ja tämän kesän jälkee monia v1tuttaa taas rypsin viljely ja kylvömäärät romahtaa seuraavina vuosina
Näin kävi nimittäin v. 2010, jolloin tehtiin uusi Suomen Ennätys rypsin kylvöalassa, 100 000 ha. Sattui tulemaan erittäin helteinen kesä ja useimmilla rypsi epäonnistui ja rypsin viljelyinto romahti seuraavina vuosina totaalisesti, kun tuli niin monelle pahasti turpiin. Myös minulle.
-
Ihan hyvin ehtii uudelleenkylvää, jos siementä on. Nopeaa hommaa kaiken lisäksi, kun ei tarvitse lannoitteiden kanssa touhuta ollenkaan - nehän ovat jo maassa valmiina.
-
Ihan hyvin ehtii uudelleenkylvää, jos siementä on. Nopeaa hommaa kaiken lisäksi, kun ei tarvitse lannoitteiden kanssa touhuta ollenkaan - nehän ovat jo maassa valmiina.
Ei oo samaa siementä tarpeeks. Mul on kyl jotain vanhaa tossii jossain, kun testasin yks vuos onnistuuko.
-
Ihan hyvin ehtii uudelleenkylvää, jos siementä on. Nopeaa hommaa kaiken lisäksi, kun ei tarvitse lannoitteiden kanssa touhuta ollenkaan - nehän ovat jo maassa valmiina.
Ei oo samaa siementä tarpeeks. Mul on kyl jotain vanhaa tossii jossain, kun testasin yks vuos onnistuuko.
Käsittelemätön TOS taitaa olla sama kuin jos kylväisi vaikka fillerihiekkaa. Taimet on syöty jo ennen pintaan tuloa...
-
Ihan hyvin ehtii uudelleenkylvää, jos siementä on. Nopeaa hommaa kaiken lisäksi, kun ei tarvitse lannoitteiden kanssa touhuta ollenkaan - nehän ovat jo maassa valmiina.
Ei oo samaa siementä tarpeeks. Mul on kyl jotain vanhaa tossii jossain, kun testasin yks vuos onnistuuko.
Käsittelemätön TOS taitaa olla sama kuin jos kylväisi vaikka fillerihiekkaa. Taimet on syöty jo ennen pintaan tuloa...
Juurikin näin mitä metsäjussi kirjoitti.Sen verran muitakin haasteita tuon rypsin kanssa niin ei kannata pilata hommaa jollain p.ska siemenellä.Menee toinenkin kylvö hukkaan.
-
Jos on kuorettuman elkeitä, ei maalaji taida olla rypsille sopivaa. Semmoiset vettä helmeilevät hiekka- , hieta- ja multamaat ovat varmimpia. Hiesussa ja savella on itäminen haastavaa, kelillä kuin kelillä. Epäonnistuminen on melko varmaa, jos sää on
-kylmä
-kuuma
-kuiva
-märkä
-pilvinen
-aurinkoinen
Tai yleensäkin jos on sää.
-SS-
Pessimisti ei pety...
-
Käsittelemätön TOS taitaa olla sama kuin jos kylväisi vaikka fillerihiekkaa. Taimet on syöty jo ennen pintaan tuloa...
Haluan olla eri mieltä. Ehkä rapsilla torjunta-ainepeittaus on selvä homma, kun sen orastuminen kestää viikon kauemmin kuin rypsillä. Siltikään ei itänyt 2022 vuonna, rypsi sentään iti, kun oli syksyllä jo muokattu, syysviljoille pitkän kaavan mukaan. Rypsiä oli useimpina 2010 - luvun vuosina rinnan rapsin kanssa, ja sillä on tosiaan heikompi itävyys kuivassa ja kylmässä kuin joillakin heinänsiemenillä. Useimmiten rapsit itivät mutta Cruiser- peitatut rypsit siltikin jäivät jonnekin. Siis se torjunta-ainepilleröinti, väitän, että se toimii satunnaisesti eikä kumminkaan riitä siihen kun kirpat nakertavat neljälehtiasteellakin kasvulehdet seulaksi, ja voi hidastaa kuivassa itämistä ? Eli sitten kun kolme kylvökertaa on takana toukokuun toiselta viikolta kesäkuun puoliväliin, juhannuksen jälkeen elevaattorimontusta seulottu TOS-rypsi on lähtenyt pintaankylvöllä sateen alle nopeasti ja kasvanut öhtiäisiltä karkuun, pilleröidyt sertipussit tai sitten nämä hybridit / synteettiset / CL - versiot nähtävästi ovat TOS-Cordeliaa niin paljon heikommin itäviä, etteivät uskalla orastua mihinkään säätilaan mullan ulkopuolella.
No miksen sitten kylvä sitä sertipussia vasta juhannuksen jälkeen. Toki pellon käytölle hain jo sitten sen tonnin rypsiä valmiiksi, riistapeltotuen muodossa Nyt sitäkin tukea on leikattu. Silloin on helpompi toimia, että lokakuun loppupuolen tihkusateessa ei tarvitse ihan turhan takia lähteä sitä rypsipeltoa leikkaamaan. Ja satotaso kumminkin on alle 400 kg/ha, rasvat 30% ja siemenkoko niin pientä, että juuri ja juuri pölystä erottaa.
-SS-
-
Kylvöajankohta (ja taimettumisen säät) varmaan ratkaisevat tuossa paljon. Syysversiothan ovat paljon helpommassa tilanteessa noiden öttiäisten suhteen.
Jotenkin tuntuu että tuo öljykasvien viljely on tullut aina vaan vaikeammaksi; tiedä sitten mikä on muuttunut. Peittausaineetkin ehkä muttuneet ekologisemmiksi..
Cruiseri ei taida juurikaan enää 4-lehtiasteella kyetä suojaamaan, silloin pitää olla jo muut aseet valmiina.
Mutta näin 'normaaliin' kylvöaikaan kylvetyt TOSsit vaativat kyllä todella hyvää tuuria selvitäkseen - ainakin täällä meikäläisen maisemissa.
-
Kattelin että vappuna kylvetyssä kevätviljassa on varsin terhakoita rypsin jääntitaimia, ei minkäänlaista syöntivioitusta. No nää on näitä mitä ei pysty ennustamaan, omat rypsit on vielä pussissa mutta ehkä viikonloppuna jos saisi maahan.
Mun kokemuksen mukaan kirppoja merkittävämpi juttu peitattua siementä käytettäessä on rapsikuorianen, myöhäisissä kylvöissä kun nuppuvaihe ajoittuu myöhempään kesään sen kanssa pääsee usein paljon helpommalla.
-
Käy kaupasta hakee lisää pusseja ja kylvä uudestaan, matalaan, sateen jälkeen, kuten jo se kallis lanta siellä on eikä se pussi/pussit paljoa maksa, nyt jo muokattu, rikati idätetty, maa lämmin, voi jopa onnistua, se kehittyy hurjan paljon nopeammin nyt kun kuukausi sitten.
-
Cruiseri ei taida juurikaan enää 4-lehtiasteella kyetä suojaamaan, silloin pitää olla jo muut aseet valmiina.
Nimenomaan. Ehkä kirppojen runsastumisen aiheuttavaa koko kasvukauden tuholaispainetta ei haluta tunnistaa ?
"Kukaan muu ei koskaan ole nähnyt" kukkimaan yrittävän täysikasvuiseksi kituneen rapsin raadeltuja pelkillä lehtiruodeilla olevia lehtiä, kunnes näyttää kuvat lehdillä mustanaan ryömiskelevistä kirppakasoista ja samaan aikaan kukkaruusukkeessa parveilevista rapsikuoriaismytyistä.. Nämä etelärannikon kirpat ovat nähtävästi tulleet pyretriineille samalla tavalla vastustuskykyisiksi kuin rapsikuoriaiset. Vain käyttöluvan vastaiset määrät kaksi peräkkäistä päivää Deciksellä tai Karatella viikon välein ylisuurella annoksella taatusti tuulikulkeutuvilla viuhkoilla 5-6 bar paineella, silloin näkee lehtien kasvavan melko reiättöminä. Vieläkin kerrotaan totena tutkimuksia (Seppälä ja Yli-Halla 2008), että kun taimessa on kaksi kasvulehtiparia, kirpoista ei enää ole vaaraa. BS !
Syysrapsi ? Kyllä-kyllä, viime vuonna hehkutettiin kuutta tonnia syysrapseista ? Pitäisi olla jo keltaista maakunnassa, aha - mutta voikukkaa se vaan olikin. Rypsirapsifoorumi hehkuttaa, mutta niin vaan pakkasten mädännyttämät syysrapsit äestettiin yli, siis ei hehtaaria vaan satoja hehtaareja. Olisiko syysöljykasveilla hehkutettava huippusadon sijaan viljelyvuosille tasattua keskiarvosatoa, siten että nolla on todella nolla.
Hiukan toivoa myös herättävät Rypsirapsifoorumin äskettäinen julkaisu kärsäkästoukkien vakavista syysöljykasvivioituksista Etelä-Savossa. Samoin Luken hernepiilokaslöydöt kylvösiemenessä ovat raikasta vaihtelua erikoiskasvien huippukannattavuudesta humaltuneen liturgian väliin.
Olen saanut elä tavallaan ylivuotisen viljelijäsukupolven kertomusten parissa: Perheessä puhuttiin sodan jälkeen suosituista ahkerasti viljellyistä syysrypseistä, joihin sittemmin iskeytyi niin monta toukkaa ja vioitusta, että 1950-luvulle päästyä ei kiinnostanut enää pelleillä. Vasta 1970-luvulla ns. Kanadan kevätrypsit toivat viljelijöitä - eri viljelijöitä tietenkin - takaisin. Ikäloput konkarit ärähtivät, että typeryyttä. 1970-luvilla oli kunnon torjunta-aineet silloin, ja homma oli yhtä juhlaa, vaikkakin tietynlaista salaseuraviljelyä...mehiläispesiäkin kuoli kuin suursodassa.
Syysöljykasvien uusi tuleminen voi olla lyhytaikainen riemun aihe, ainakin se on kevätöljykasvien viljelijöiden pakkiin kusemista, koska tuholaiset valmistetaan ja vahvistetaan hyökkäykseen. Iso-Britanniassa pahimmaksi vitsaukseksi muodostunut rapsikirppa menee toukkana kasvupisteeseen syksyllä ja salaperäisesti kasvusto ei kehitykään keväällä. Suomessa pidettiin uhanalaisena, mutta kyllä niitä vaan tulee kunhan into lisääntyy.
-SS-
-
Mitrn muualla maailmassa torjutaan ötököitä? Onko muissa maissa lainkaan niistä ongelmia, onko esim. rapsin viljelyn suurmaassa Kanadassa mitään ongelmia ötököistä? Vai sallitaanko muissa maissa kovemmat myrkyt kuin Suomessa? Juttuja kun lukee, niin kovia satoja vedetään syysrapsista maailmalla. Käsittääkseni kevätkylvöisiä öljykasveja ei viljellä muualla kuin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, viljelläänkö Kanadassa, kun siellä talvet on yhtä kovia kuin Suomessakin?
-
Käy kaupasta hakee lisää pusseja ja kylvä uudestaan, matalaan, sateen jälkeen, kuten jo se kallis lanta siellä on eikä se pussi/pussit paljoa maksa, nyt jo muokattu, rikati idätetty, maa lämmin, voi jopa onnistua, se kehittyy hurjan paljon nopeammin nyt kun kuukausi sitten.
Yhtään ei huvita maksaa lisää siemenistä, saako niitä edes. Niin kauhee tuuli on ollu viikon, et vaikka satoi, niin on aika syvälle kuivaa. Taidan kattella mitä nousee ja jos ei nouse, niinä äestän yli ja laitan syysvehnää.
-
Toissa vuonna täällä tuli rankkasade kylvöjen jälkeen, osa rypsistä oli jo pinnalla, osa ei. Vettä tuli tunnissa jotain 50 mm ja pellot näytti hetken aikaa järveltä. Mitään kuorettuman rikkomista ei tehty eikä tuon vesimäärän jälkeen olisi voinutkaan tehdä. Kyllä ne rypsit vaan sieltä nousi pintaan ja kohtuullinen sato siitä lopulta tuli.
-
Jo edesmennyt naapuri muisteli usein kuinka oli jonain keväänä harkinnut rypsin uudelleen kylvöä mutta sitten päätynyt säästämään harvan taimiston, pui siitä lopulta koko uransa parhaan rypsisadon.
-
Käy kaupasta hakee lisää pusseja ja kylvä uudestaan, matalaan, sateen jälkeen, kuten jo se kallis lanta siellä on eikä se pussi/pussit paljoa maksa, nyt jo muokattu, rikati idätetty, maa lämmin, voi jopa onnistua, se kehittyy hurjan paljon nopeammin nyt kun kuukausi sitten.
Yhtään ei huvita maksaa lisää siemenistä, saako niitä edes. Niin kauhee tuuli on ollu viikon, et vaikka satoi, niin on aika syvälle kuivaa. Taidan kattella mitä nousee ja jos ei nouse, niinä äestän yli ja laitan syysvehnää.
Tuota, älä nyt vielä. Nyt on jälkiä että olet kylvänyt eikö nyky tuki jutut että force major on ok vaikka ei kasvakkaan, saat tuet. Jos nyt menet äestää, se on kylvömättä, tuet nollassa? Siementä saat, ja ei ne niin paljoa/ha maksa, ja on viikkoja vielä aikaa kylvää.
-
Onko se majorin paikka, jos toukokuussa tajuaa menneen mönkään? En tiedä näistä satokasveista, mutta ainakin monimuotoisuus kasveista painotettiin, että kasvuston pitää olla tänä vuonna kattava. Olikohan se oikea sana? No kumminkin siinä ei enää riitä, että on yritetty kylvää.
Rypsin siemenestä ei mitään tietoa, tai juttelin naapurin kanssa joka oli hakemassa rapsin siementä joskus kolme viikkoa sitten kaupalta. Olis laittanut rypsiä, jos olis saanut vielä siementä.
Muokkaan vaikka en mitään tiedäkkään ...
Ehkä 10v sitten yks tuttu kertoi keväällä rypsiin tulleesta ruiskutusvirheestä. Epätäydellinen ruiskun pesu kostautui rypsin tuhoutumisella. Oli käynyt toimistolla ilmoittamassa, että kirpat on syöneet kasvuston lähes täysin. Oli saanut luvan kyntää jäljellä olleen kasvuston ilman tukiseuraamuksia välittömästi. Nykyään valvotaan sateliitilla, joten jos sinne ei nouse mitään niin ei voi varmaan rikkoakkaan mitään.
-
Ei kannata hosua, seuraava kunnon sade nii on hetkessä vihreä.
-
Mitrn muualla maailmassa torjutaan ötököitä? Onko muissa maissa lainkaan niistä ongelmia, onko esim. rapsin viljelyn suurmaassa Kanadassa mitään ongelmia ötököistä? Vai sallitaanko muissa maissa kovemmat myrkyt kuin Suomessa? Juttuja kun lukee, niin kovia satoja vedetään syysrapsista maailmalla. Käsittääkseni kevätkylvöisiä öljykasveja ei viljellä muualla kuin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, viljelläänkö Kanadassa, kun siellä talvet on yhtä kovia kuin Suomessakin?
Kanadassa ja Pohjois-Amerikassa käytettään monia Euroopassa kiellettyjä aineita, varsinkin kasvuston tappaminen ennen puintia on erinomaisen käyttökelpoinen, jollei sitten niitetä ensi karheelle ja noukinpöydällä pois, lisäksi tietenkin Roundup Ready-lajikkeet ja Libertylink-systeemi helpottavat merkittävästi rikkojen hallintaa. Clearfieldiä kohdellaan siellä vähän niinkuin luonnollisena lajikkeena, nuo toiset ovat geenimuunneltuja, 95% osuus. Kanadassa Reglone, Heat LQ ja Roundup ovat hyväksyttyjä puinnin edistäjiä. Lehtivihreä on alhainen, puinti kuivana ja rypsinviljely sujuu kuin Pohjanmaalla, aina onnistuu. 3 tn+
Kirpat ovat Kanadassa päätuholainen, ja niitä vastaan on sekä neonikoitinoideja että uudempia IRAC 28 - tehoaineita, jotka toimivat mm kaalikoihin paljon paremmin kuin suomalaiset Karatet. Myös dimetoaattia voi käyttää hätätilassa. Mutta suurin ero Suomeen on rapsikuoriaisten puuttuminen. Rapsikuoriainen on Kanadassa ankarasti torjuttava vieraslaji, joka ei suuressa osassa Kanadaa toistaiseksi vielä esiinny.
Kanadassa käytetään laajalti monigeenisiä möhöjuuren kestäviä lajikkeita, joten siellä jopa joka kolmannen vuoden viljelykierto lienee käytetty, tai sitten kaksi peräkkäistä vuotta ja kolmen vuoden tauko. siellä erilaiset linssit, kikherneet ja canola voivat täyttää erikoistuneiden viljelijöiden viljelykierron, ja Reglonella syksyllä ruskeaksi.
Kanada kun on rypsinviljelyn suurvalta, siellä edetään kasvinsuojelussa tarpeen mukaan eikä eurooppalaisena asiaa tuntemattomien byrokraattien virkamiestyönä pelkästään kieltopohjalla. Aktivistit ovat kyllä Kanadassakin saaneet kielletyksi monia hyviä aineita,
-SS-
-
Jo edesmennyt naapuri muisteli usein kuinka oli jonain keväänä harkinnut rypsin uudelleen kylvöä mutta sitten päätynyt säästämään harvan taimiston, pui siitä lopulta koko uransa parhaan rypsisadon.
Jos on liian tiheä, niin ei kasva sivuversoja ja sato jää pienemmäksi. Niistä väljästi kasvaneista sivuhaaroista tulee palkoja enemmän kuin latvatupsusta.
-
Onko se majorin paikka, jos toukokuussa tajuaa menneen mönkään? En tiedä näistä satokasveista, mutta ainakin monimuotoisuus kasveista painotettiin, että kasvuston pitää olla tänä vuonna kattava. Olikohan se oikea sana? No kumminkin siinä ei enää riitä, että on yritetty kylvää.
Rypsin siemenestä ei mitään tietoa, tai juttelin naapurin kanssa joka oli hakemassa rapsin siementä joskus kolme viikkoa sitten kaupalta. Olis laittanut rypsiä, jos olis saanut vielä siementä.
Muokkaan vaikka en mitään tiedäkkään ...
Ehkä 10v sitten yks tuttu kertoi keväällä rypsiin tulleesta ruiskutusvirheestä. Epätäydellinen ruiskun pesu kostautui rypsin tuhoutumisella. Oli käynyt toimistolla ilmoittamassa, että kirpat on syöneet kasvuston lähes täysin. Oli saanut luvan kyntää jäljellä olleen kasvuston ilman tukiseuraamuksia välittömästi. Nykyään valvotaan sateliitilla, joten jos sinne ei nouse mitään niin ei voi varmaan rikkoakkaan mitään.
En nyt enää muista mut takanvuosina ei niin monta vuotta sitten kesäkuun alun luomurypsi kylvös hukkui osittain ja kirpat söi kai ennen aitä ja sen jälkeen niin pelto kasvoi juhannuksena helvetin isoja rikkoja. Silloin vedin ainakin pellon mulloksella joskus heinäkuun alussa ja tukirahat sain ihan normaalisti. En muista mitä kommervenkkejä tuossa tehtiin mut sen muistan et maataloustoimistoon asiasta soittelin..
Väittäisin et nytkin olisi aiheellista olla yhteydessä paikalliseen maataloustoimistoon ja kysyä et mitä tehdään. Voi olla et tässä vaiheessa vuotta on vastaus et uudet siemenet sit jos vastaa et ei saa enää siemeniä niin mikä se vastaus sit mahtaa olla?
Mä ehkä tekisin niin et jos uusintakylvö ei ole vaihtoehto odottelisin tuonne kesäkuun lopulle ja alkaisin sit juhannuksen jälkeen kyselemään et mitäs tehtäisiin. ::)
-
Jo edesmennyt naapuri muisteli usein kuinka oli jonain keväänä harkinnut rypsin uudelleen kylvöä mutta sitten päätynyt säästämään harvan taimiston, pui siitä lopulta koko uransa parhaan rypsisadon.
Jos on liian tiheä, niin ei kasva sivuversoja ja sato jää pienemmäksi. Niistä väljästi kasvaneista sivuhaaroista tulee palkoja enemmän kuin latvatupsusta.
Näinpä. Pahkahomekaan ei tykkää harvasta kasvustosta.
-
Jo edesmennyt naapuri muisteli usein kuinka oli jonain keväänä harkinnut rypsin uudelleen kylvöä mutta sitten päätynyt säästämään harvan taimiston, pui siitä lopulta koko uransa parhaan rypsisadon.
Jos on liian tiheä, niin ei kasva sivuversoja ja sato jää pienemmäksi. Niistä väljästi kasvaneista sivuhaaroista tulee palkoja enemmän kuin latvatupsusta.
Näinpä. Pahkahomekaan ei tykkää harvasta kasvustosta.
Joskus viime vuosituhannen lopulla kävi niin että rypsin kukinta aikaan meni raekuuro rypsivainion poikki ja hakkasi varret poikki.Maatalousihteeri kävi tarkastamassa tilanteen ja tehtiin siitä paperit että kasvusto tuhoutunut.Mutta niin vain kävi että niistä katkenneista varsista versoi uusi kasvusto ja aika myöhään syksyllä puidessa ei paljoa hävinnyt säästyneen osan sadolle.Katoilmoitus sitten poistettiin.
Nythän on parhaat rypsin kylvöajat käsillä ja toissa päivänä ainakin paikallisessa lantamanneissa oli siementä saatavilla.Auringonkukka oli loppu.Kumpaakaan en käynyt ostamassa.
-
Täällä eivät uskoneet, että noin yksi syysrapsin taimi parilla neliömetrillä leviäisi täyttämään maan kuin mansikka rönsyistä. Ennätyssadonko äestivät ylös ?
Olen nähnyt yhden selityksen valtakunnan lounaisosien rypsintuotannon laskusta, hehkutuksesta - jos pellolla on yksikin taimi niin se tuottaa huippusadon - huolimatta. Niin harvaankylvö on esiintynyt yhtenä selittävänä tekijänä. Varsinkin kun Mietoisten esihistoriallisissa savimaiden kylvötiheys- ha kylvöaikakokeissa satovaihtelut, rikkakasvit ja hyönteistuhot ja kuivuuskato liittyivät lähinnä harvaan kylvöön, ei tiheään kylvöön, silloin "ylitiheäksi" katsottiin vasta yli 12-16 kg/ha kylvömäärät.
Voisi joskus vielä kokeilla 20 kg/ha kylvöä, ja sitten kun se tuuhea kaalipehko uuvuttaa ylensyöneet koppiaiset niin ajaa harvalla siipiterä-s- piikkirivillä liiat pois, poikittain kylvöriveihin nähden.
Myös esikasvatusta olen miettinyt, jos kasvihuoneessa idättäisi ja tekisi pottitaimet maahan jollakin perunannostokoneella ....
-SS-
-
Muistan kyllä noi muu syy että yksi yksin oleva tuttaa iteänsä valtavaksi, mutta ennen kuin, se ei ei ole helppoa.
-
Varsinkin kun Mietoisten esihistoriallisissa savimaiden kylvötiheys- ha kylvöaikakokeissa satovaihtelut, rikkakasvit ja hyönteistuhot ja kuivuuskato liittyivät lähinnä harvaan kylvöön, ei tiheään kylvöön, silloin "ylitiheäksi" katsottiin vasta yli 12-16 kg/ha kylvömäärät.
Voisi joskus vielä kokeilla 20 kg/ha kylvöä, ja sitten kun se tuuhea kaalipehko uuvuttaa ylensyöneet koppiaiset niin ajaa harvalla siipiterä-s- piikkirivillä liiat pois, poikittain kylvöriveihin nähden.
Myös esikasvatusta olen miettinyt, jos kasvihuoneessa idättäisi ja tekisi pottitaimet maahan jollakin perunannostokoneella ....
-SS-
Tiheämpi kylvö voisi olla kokeilemisen arvoinen idea, ainakin pienellä alalla. Joskus muinaisuudessa rypsin kylvömäärä oli 8 kg/ha, muokattiin matalaan ja lannoite vedettiin samaan syvyyteen siemenen kanssa (eli ei rikottu hyvää muokkauspohjaa). Silloiset peittausaineet olivat tosin ihan eri maailmasta kuin nämä "mausteet", joilla siemen nyt pilleröidään. Yleensä ei tarvinnut taimettumisen aikaan tuholaisia pelätä, ne tulivat vasta nuppuvaiheessa.
Vasta-argumenttina tiheälle kylvölle voisi väittää, että kirpalle kasvutiheys tuskin on merkittävä tekijä. Merkittävämpää ainakin oman kokemuksen mukaan on alkuunlähdön nopeus (eli kosteutta ja lämpöä pitää olla riittävästi) ja se, onko lähistöllä esim. vanhoja voikukkaa pukkaavia nurmia, joilla kirppakanta voi hyvin ja joista on helppo siirtyä viereiseen rypsipeltoon.
-
Kanadassa Canola-council suhtautuu vakavasti kirppatuhoihin, kun taas Suomessa on tullut vallalle ilmiön täydellinen kieltäminen (ehkä Pohjanmaan - koskaan ei kirppoja ole näkynyt - viljelykokemusten takia)
Ohessa on kuva, joka on enemmän kuin tuttu: tuolla kuvan oikeassa reunassa on vielä lehdestä jotakin jäljellä, itsellä ei ollut kuin lehtiruodin pätkä: siemenkäsittely tehoaa, vain jos kirppoja ei ole ylivoimaista määrää. Juovakirpat söivät hehtaarikaupalla ohranoraitakin muutama vuosi sitten. Suurten kirppajoukkojen paine yhtä tainta kohti vähenee puoleen, jos taimia on samalla alalla kaksinkertainen määrä. Jostakin syystä syöntikin keskittyy yksittäisiin taimiin enemmän. Kirpalla on keväällä yksi sukupolvi, jolloin se taimivaiheen kirppainvaasio tietenkin on se pahin. Samasta syystä heinäkuussa kylvetty rypsi kasvaakin ilman reikiä, mutta en näe mitään mahdollisuutta järkevään sadontuottoon kuumana heinäkuun-elokuun helleaikana. Kesällä kirppatoukat elelevät maassa ja lämpimänä syksynä sitten alkavat uutena sukupolvena syödä syysrapsin taimia ja kerääjäkasveja ja sinappeja ja kaikkea mitä nykymaanviljelys muodikkaana keksii, kirppojen ruokkimiseen. Eräs kollega mainitsi, että kirppatuhoja esiintyi syysrapsilla viime syksyllä, vaikka ei pitänyt olla ollenkaan, eivät kaikki siemenerät edes olleet peitattuja silloin kun syysrapsit tulivat uudestaan muotiin.
En edes rapsikuoriaista pidä pahana tuholaisena, kun tuntuu, että öljykasveja ei kuivina keväinä saa edes kukkimiseen asti pidetyksi hengissä. Täällä kun on vannottu harvaviljelyn nimeen, se kertoo jo paljon: maa on hikevä pintaan asti, lämmin sää kasvattaa muutamassa päivässä kasvit miehenkorkuisiksi ja lako sekä pahkahome ovat jatkuva ongelma. En oikein koskaan ymmärtänyt kymmenen vuoden aikana pelottelua laosta ja pahkahomeesta, miten 40 cm korkeata kituliasta rapsia saisi menemään lakoon ilman traktorilla tallaamista, tai rypsiä, joka halkeilleessa mullassa on parin vaaksan mittaista ?
(https://www.saskatchewan.ca/-/media/images/agriculture/sask-ag-now/flea-beetle-damage.png)
Kuva: https://www.saskatchewan.ca/
Tuossa dokumentissa kirppatuhoja pidetään todennäköisenä , jos on
-kuivaa
-lämmintä tai helteistä
-harva kasvusto
Canola Councilin ohjeissa ihan tosissaan mainitaan torjuntakeinoksi normaalia tiheämpi taimitiheys.
-SS-
-
Buteo -peitatuissa rypsisiemensäkeissä sanotaan et ei saa kylvää 6 kg/ha enempää. Joutuuko linnaan jos kylvää 8 kg/ha? Paskat, pitää kevätrypsiä kylvää 10-15 kg/ha, niin on "särkymävaraa" samal taval kuin metsäprofessori Matti Kärkkäinen kehoittaa istuttamaan kuusentaimia 2000 kpl/ha. Unohtakaa nyt v1tussa rypsikonsulenttien neuvot jostain 6kg/ha pelleilystä. Toimii ehkä kasvihuoneessa tuo kylvömäärä.
-
^
Tuohan on sama kuin kouluaikana opetettu heinän kylvö. Jyräys ennen ja jälkeen kylvön ja kylvömäärä 8kg siementä hehtaarille. No ehkä vois riittää jos tuolla menetelmällä ja todella optimi oloissa ja kesässä. Jos jää menekki alle 30kg niin aina epäilyttää tulooko sinne mitään ::)
-
Lounais-Suomen koeasema teki joskus sata vuotta sitten myös timotein kylvökokeita eikä ollut kovin positiivinen kevätkylvöihin alle 30 kg kylvömäärillä, oliko se niin että kuivina keväinä jäi alle 30% orastuminen...jossakin näin mainitun syyskylvön onnistuneen paremmin.
Tuo Buteo on rajattu vaih yhteen kertaan 6 kg kylvömäärälle, mikä osoittaa, että ohjeen tekijä ei ole edes ajatellut todennäköistä uusintakylvön mahdollisuutta ja "optimaalista kylvöaikaa" kesäkuun lopulla. Poikkeuslupa on voimassa 19.06 asti, vain yksi kylvökerta, 6 kg siementä ja pohjavesialueet jäävät öjykasveista paitsi.
-SS-
-
Ihan hyvin ehtii uudelleenkylvää, jos siementä on. Nopeaa hommaa kaiken lisäksi, kun ei tarvitse lannoitteiden kanssa touhuta ollenkaan - nehän ovat jo maassa valmiina.
Buteon poikkeusluvassa uusintakylvön mahdollisuus on otettu pois, samoin juhannuskylvöt, paitsi tänä vuonna poikkeuksellisesti aattona vielä kerkiää.
-SS-
-
Buteo -peitatuissa rypsisiemensäkeissä sanotaan et ei saa kylvää 6 kg/ha enempää. Joutuuko linnaan jos kylvää 8 kg/ha? Paskat, pitää kevätrypsiä kylvää 10-15 kg/ha, niin on "särkymävaraa" samal taval kuin metsäprofessori Matti Kärkkäinen kehoittaa istuttamaan kuusentaimia 2000 kpl/ha. Unohtakaa nyt v1tussa rypsikonsulenttien neuvot jostain 6kg/ha pelleilystä. Toimii ehkä kasvihuoneessa tuo kylvömäärä.
Heh . Kun kylvät 10 -12 kg ha niin Kaikki lähtee matkaan kun jokaisesta järsitään vain vähän ja tuosta kasvaa vain tiheään lyhkäisiä varsia , joissa vain muutama palko , sato 300 -500 kg ha . Kun kylvät 6 kg ha Kaikkia järsitään niin paljon etta ne kuivaa ja kuolee jos ei mitään tee . Kun kylvää 4 -5 kg ha peitatulla siemenellä ja ruiskuttaa muutaman päivän päästä kirppa myrkyn niin Kaikki lähtee matkaan ja kasvaa pitkiksi runsas palkoisikei puskiksi ja sato rypsillä 2,5 - 3 tonnia ha . Helteisen lämmin touko kuun loppu paras kylvö aika , rypsi kasvaa samalla voimalla kun rikatkin vaikka ei edes sataisi .
-
Mä en ole omilta rypseiltä joutunut torjumaan kirppoja kuin yhtenä vuotena ruiskuttamalla. 2017 oli kesäkuun alku niin kylmä ja kasvu hidasta että kirpat sai vielä suht isoihinkin taimiin tehtyä merkittävää vahinkoa.
Normaalisti rypsi kasvaa kyllä karkuun niin että peittauksen suoja riittää.
-
Heh . Kun kylvät 10 -12 kg ha niin Kaikki lähtee matkaan kun jokaisesta järsitään vain vähän ja tuosta kasvaa vain tiheään lyhkäisiä varsia , joissa vain muutama palko , sato 300 -500 kg ha .
Rypsin keskisadot ovat huomattavasti alemmat kuin 1970-luvulla, jolloin 12 - 15 kg/ha ei ollut mikään ennenkuulumaton kylvötiheys.
Lajikkeissa on pahasti jotakin vialla, jos eivät pysty kasvamaan tiheässä.
-SS
-
Rypsin siemenmäärästä. Tuli joitakin vuosia sitten sohlattua siemenmäärän kanssa. Olin mielestäni säätänyt siemenmäärän 5-6kg/ha. Puolet pellosta kylvetty kunnes katsoin tankkiin ja ihmettelin, kun oli siementä mennyt melkoisesti. Kone ylös ja kiertämään uudestaan tulos oli n.17kg/ha... Uudet säädöt koneeseen ja homma jatkuu, kun tuli pelto kylvettyä vaikutti, että ei ollut säilöstä mitään lähtenyt... kiertokokeen jälkeen huomasin, että tulos oli 3kg/ha. Tumella näköjään hankalaa kylvää vähän...
Pitkälle kesään oli se pelto hieman omituisen näköinen, huomasi varmasti ohikulkijat, että jotakin on nuori-isäntä taas säätänyt...
Puidessa tuon huomasi, että se tiheämpi oli hieman korkeampi. Satoon tuolle ei oikeastaan ollut mitään vaikutusta. Tuli tuo empiirinen koe vietyä sen verran pidemmälle, että lähetin ennakkonäytteet molemmista kylvöistä. Tiheämmässä oli öljypitoisempi sen verran pienempi, että ei saanut hyvitystä. Muuten se näyttää olevan aivan sama kylvääkö noita 17 vai 3kg/ha...
-
Heh . Kun kylvät 10 -12 kg ha niin Kaikki lähtee matkaan kun jokaisesta järsitään vain vähän ja tuosta kasvaa vain tiheään lyhkäisiä varsia , joissa vain muutama palko , sato 300 -500 kg ha .
Rypsin keskisadot ovat huomattavasti alemmat kuin 1970-luvulla, jolloin 12 - 15 kg/ha ei ollut mikään ennenkuulumaton kylvötiheys.
Lajikkeissa on pahasti jotakin vialla, jos eivät pysty kasvamaan tiheässä.
-SS
No onhan siinä nyt tapahtunut aika merkittävä muutos kasvinjalostuksessa kun tuli 00-lajikkeet viljelyyn. Voi olla että samalla menetettiin satoisuuden kannalta jotain.