Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: klapikasa - 13.08.25 - klo:15:24
-
Niin, hankin sitten 1080, on siinä ihmetelemistä kun on sr500sesta siirtynyt.
Parit, onko niin että silppurin pitää sammuttaa pois kun sammuttaa moottorin ja mustettava käynnistää sen myös kun koneiston käynnistää? Tossa sähköä ihmetelin, niin säikähdin kun silppuri oli päällä kun käynnistin moottorin, se kolina että hajosiko nyt jotain.
Toinen, onhan se sakemanni, niin DIN kaikki laakerit hihnat jne, mutta mistä sitten ne muuta osia tomoseen?
-
purkaamot ja ikh sekä latvala on hyiä hankintapaikkoja... hihnat on kait ihan tavan tavaraa... itellä niiin vähän ollu tarvetta et ihan ikhlta ostannu..
-
Latvalalla tuskin on enää oikein mitään puimuriin viittaavaankaan. Ainakin purkukoneet on sulatettu ja raskaat maansiirtokoneet täyttäneet tontin.
-
Latvalla ei ole mitään Vaariin ja Kurikassakin on purkuosat jo aika vähissä. En tiedä miten varaosahuolta toimii nykyisellä maahantuojalla . Ikh ja esim Marjakangas Alavieskasta välittää jotain . Silppuri toimii sähkönapin takaa ja elää omaa elämäänsä . Jos sen sähkökela hajoaa , niin pultilla saa aina pyöriväksi jolloin kiilahihna laitetaan ennen käynnistystä tarpeen mukaan päälle tai pois .
-
Latvalan pihassa käynti kun muu perhe pyörii siinä naapuri talossa, totta että puimurit vähenee ja valtamerkki maarakennuskoneta on enemän. Sattui silmään kun sr680? varsta silta poistettu polttamalla reikä kylkeen, sitten heräsin, eihän tolla enää pui... Jotenkin sisäistä risti riitaa, mutta, nehän antaa lisää elämää muille noi raadot.
Ja onhan mulla suht lähellä Janno tossa käyttökoneessa, hänellä hyvät balttian kontaktit
Lähinnä jossain kohtaa elevaattorin ja kolan ketjut, rattaat, niin kai ne suht yleis? Niin uus vielä mulle, et ei ulkomaalaiset paikat tälle vielä tutut.
Jotenkin pelottava se sähkönappi semmoinen ku sillppuri. Ei hirveesti ajatuskatkosta tarvii. On merkkejä että kohlimet oijottu, ja vanhaisäntä luetteli mitä hän korjannut "vävykokeliaitten" tuhoja.
Tosi hiljainen koneisto kun käynnissä, ei vatkaa, hypi, nirise jne. Siinä sähköt, n, puolet ei toimi, takerruin laturin murtuneeseen häiriösuojan piuhaan eilen vaikka ei liity mitenkään. Laturin valo palaa, sammu välillä, ja esm kaikki valot vilkut ei toimi. Kaavake, selkee semmonen olemassa, töötti ja se punainen valo toimii, kuten myös öljypainevalo sammuu kun käynnistää.
Ihan nyt, nyt vielä kuivahko. Siinä on vakiot 23 x26? etuset, ja minulla on muutama cm rivoilla olevia vantineilla michelin xm28 600/65? x28. On ne muutan cm matalempii, mutta eläis ja kantais todenäköisesti paremmin. 600 vissin levein joka tohon mahtuu, ja yllä mainitut sais käyttöön sen kuin levyleikkaamosta teetäis levyt fahr pulttijaolla.
-
sähköjen häiriöt on paljolti liittimien hapettumisia ja löystymisiä. Voi olla että rotat syöneet johtoja poikki. Sähköpuoli kannattaa tutkia kuitenkin ettei siitä aiheudu mitään kipinöintiä ja sitten pala koko puima. Itellä yleensä noi valo + muut systeemit pitää läpitte käydä talven seisonnan jälkeen. Vanhaan tulee niitä hapettumia vaikka toimintakuntoon jäisi.
-
En kuulu Fahr-kerhoon mutta voi olla että silppurin kytkin on esim. pultetilla vedetty kiinni asentoon jolloin silppuri pyötii aina kun moottorikin. Silloin kun sähköisiä silppurin kytkimiä tuli niin harmaiden muistikuvien mukaan ainakin osa kykimistä tehtiin jo tehtaalla sellaisiksi että ne sai helposti mekaanisesti kiinni asentoon sitten jos tai kun sähköt pettivät. Tai tuollainen muutos tehtiin itse.
Tuolla korjataan Claysonin sähköistä kytkintä ja kuviin on päässyt myös tarra jossa neuvotaan mitä tehdä jos sähköongelmia tulee
https://juubi.hlan.net/index.php?page=farmingEquipment/Clayson8030/electmagClutch1
Nykyisessä puimurissa silppurin sähköinen kytkin pitää erikseen laittaa päällä mutta silppurin kytkeytyy päälle vasta sitten kun käynistää puimakoneen vaikka silppurin kytkimessä olisi virta päällä. Silppurin saa käynistää vain tyhjäkäynillä.
-
Joo, kuullut että on ajettu jumiin vastaavanlaisia kun unohdettu tai ei opastettu.
Laturi ei lataa, purin sen hiilet ja takas, ei on ei, saan uuden tos joskus iltapäivämmällä. Laurin valo paloi jatkuvasti, joskus eilen se lakkas palamasta ajoittain, mutta saatoi että ei saanut virtaakaan silloin. Nyt perehtyä eneäen ja aikaa tutkii sähköö, joku pieni siellä on, ei vilkun rele naksu, ja silloin keväällä se kyllä toimi. Ei kopin puhalinkaan toimi.
Todella selkee sähkökaava, mutta mikä sulake on mikä ei ihan ole merkitty, tai en tajuu.
Sr500, sen sähöt niinyksikertaisia ja just siinä sivuluukussta käsin kaikki ja jopa valot toimi, vilkut ei toiminnut varmaan pariinkymenen vuoteen, mutta avokopilesella seisomaan ja viitoittaa kädellä minne menossa
Suppeampi ohjevihkopsessakin on miten sähkökytkin kytketään mekaanisesti ja silpurin hihnalle on kuten sampossakin paikkaa silleen ettei hankaa kun ei käytössä, siis silppuri ales taittetuna.
-
No rupes löytyy valoja, mutta vilkun rele ei edeleen. Noh, siinä sitten vähän enemän tutkin, niin peltiluukku puintikelan edestä puuttuu. Myyjä onneksi löysi sen, tunnin ajomatkan päässä se on.
-
Saksalaisissa on elektroninen vilkkurele, jossa on kaikenlaisia erikoistoimintoja pöytävaunulle ym. Tuo Fahr on valtavan painava, 6700 kg, ja säiliö on vain 22 hl. Isot renkaat tarvitaan, ja kääntöympyrä on suuri, jotain 13 m (Sampo 600 jotain 9m) , ehkä suuret takapyörät rajoittavat kääntymistä ?
Vakolan koetusselostuksessa (https://jukuri.luke.fi/server/api/core/bitstreams/b1982b90-2432-44cf-aee9-c1de62dddab3/content) on Fahr 1080 :n ominaisuuksista yhteenveto: voi olla, että raskas pöytä auraa lakoisella multamaalla varsinkin ohranjuurakkomultaa edellään. Puhdistettavuus on kuulemma hyvä, ja hytti on ylellinen.
Faarista saa puimakoneen eläkkeeseen asti. Voi olla köntyksen oloinen Sampon jälkeen, mutta 500 ei oikein taida olla laatukoneen maineessa.
-SS-
-
18,4 x26 ja 11,5 x15 rengastus nyt, Katoin mixhelinin xm kuormitetavuus taulokkoa tolle 600/65 x28, jotka mulla on puoli jouten, jos kelit niin vaatii, niin yllä manittu fahr ja yllämaintut michelin renkailla etuakseli painon voi pitää jopa alta puoli baaria, luulis että puhdistuis ja kantais.
Minulla on alavia multapeltoja jolla ei ihan ole asiaa liian painavilla pilaa taas salaojitukset.
Ja nyt tänään ne haluaa iltapäivä kuuroja..... ja huomenna, ja sunnuntaina.
-
mut eiks jo poutalla kantsi puita nuokin..? ja ei taija tuo niiin paljon painaa et uppois noillakaan... kokeilitko??
-
mut eiks jo poutalla kantsi puita nuokin..? ja ei taija tuo niiin paljon painaa et uppois noillakaan... kokeilitko??
Värisokeus helpottaisi asiaa, voisi alkaa jo heinäkuussa ;D
-
18,4 x26 ja 11,5 x15 rengastus nyt, Katoin mixhelinin xm kuormitetavuus taulokkoa tolle 600/65 x28, jotka mulla on puoli jouten, jos kelit niin vaatii, niin yllä manittu fahr ja yllämaintut michelin renkailla etuakseli painon voi pitää jopa alta puoli baaria, luulis että puhdistuis ja kantais.
Minulla on alavia multapeltoja jolla ei ihan ole asiaa liian painavilla pilaa taas salaojitukset.
Ja nyt tänään ne haluaa iltapäivä kuuroja..... ja huomenna, ja sunnuntaina.
Tuollainen 1080 oli kasarin lopulta ysärin loppupuolelle. Sen jälkeen tuli 58 Claas, ja paljon tuli takapakkia monessa asiassa, jos jotain edistystäkin.
23.1/26 renkailla, muistaakseni eivät olleet vyörenkaat ja "mammuttirenkaina" myytiin uuteen koneeseen. Joku 600/65R28 tai 30, jos vain mahtuu, taitaa olla loistava valinta. Mulla nykyisessä puimurissa takarenkaina 600/65R28 , etenemiskyky ihan eriluokkaa kuin tuolla Fahrilla aikoinaan. Mutta on sitä painoakin, varmaankin enemmän taka-akselilla täydellä säiliöllä kuin Fahrilla koskaan etuakselilla :-X
Sellainen pikkujuttu noista isommista renkaista seurasi, että taka-akselilla olleet leveämmät renkaat hajotti akselin navan. Muistan hyvin kun isä vei konetta latoon etäämmälle talvisäilytykseen ja lähes perillä putosi toinen takarengas :D Edessä ei ollut mitään ongelmaa, kai paino kertoo riittävästä järeydestä. -91 oli todella märkä vuosi ja yhdellä multamaalohkolla puitiin kauraa "vedestä", niin että vedin pahimmissa paikoissa 110 fiiatilla leikkuupöydän nurkan alta puimuria eteenpäin. Silloin oli sadolla jotain arvoakin, mutta sitä en tiedä oliko hommassa mitään järkeä.
Toiko kesko ns. loppuun saakka Fahrien rinnalla Claysonia/nyykkäriä, kunnes vaihtui Claasiin? Ja siksi ei koskaan tuotu isompia fahreja? Loppuajasta ts. ysärillä ei tuotu enää lainkaan 1080 kokoluokkaakaan, vaan pienempiä malleja. Olisi ollee kovia pelejä, ne isommatkin koneet, ja haluttuja vaihtokoneita. Kuten on 1080, legendan maineessa ainakin näillä nurkin.
-
Niin, hankin sitten 1080, on siinä ihmetelemistä kun on sr500sesta siirtynyt.
Parit, onko niin että silppurin pitää sammuttaa pois kun sammuttaa moottorin ja mustettava käynnistää sen myös kun koneiston käynnistää? Tossa sähköä ihmetelin, niin säikähdin kun silppuri oli päällä kun käynnistin moottorin, se kolina että hajosiko nyt jotain.
Toinen, onhan se sakemanni, niin DIN kaikki laakerit hihnat jne, mutta mistä sitten ne muuta osia tomoseen?
Jätä se nappi päälle vaan, kyllä se jaksaa käynnistyä ja kolina vituttaa paljon vähemmän kuin tiivis kasa olkea tai jos oikein jää huomaamatta kohlimen katkeaminen siihen kun paakku olkea vain kasvaa ja kasvaa... ;D
-
Oli kyllä niin lähellä eilen että olisin vaan ottanut sr500 ja sillä rupenut puimaan.
Fahr ei ladannut. latausvalo paloi, uusi laturi, sama juttu. Sitten sähköt hävis kokonaan, pää plussan virtalukoon, kopin liitos oli hitsannut itsensä heikoon kuntoon. Myös muita liitoksia, mutta sain sen lataamaan, ja menoksi. Kaatokela ja kierukka rupes kerää ja aika herkästi, vaikka ei nyt kovin paljon rikkoja seassa ollut, pöydän kytkin ei irronnut, koko koneisto piti sammuutaa kun sitä repi irti, ei semmosisa ikinä ollut sammossa. Pöydön kulma maata vasten jotenkin silleen että noi kurkien ja peurojen talaamat ei saanut nostettua, mutta savee laahas kyllä pöydän alla, lopulta tukkien terän? Noi laon nosto piikit kai vois vääntää alemas?
Ohjevikonen tietty jäi kotiin, ja säädöt nyt ihan miten oli, ensin tikkuja ja se heitti yli, reilusti, mutta kyll se siitä
Nyt sataa ja jarrut sun muuta korjausta täytyy harrastaa.
-
Joo, kuullut että on ajettu jumiin vastaavanlaisia kun unohdettu tai ei opastettu.
(silppurin kytkennän unohdus)
Merkkiin katsomatta se olkikopan hälytin kannattaa pitää toimivana. Silppurin hihnakin voi katketa ja muitakin mokia sattua... minäkin olen Claysonissa vahingossa tuupannut silppurin kytkimen pois päältä. Onneksi tuo hälytin toimi, pääsin hyvin vähällä. Riitti kun pudotti silppurin alas ja antoi olkikasan pudota pellolle ja silppuri vaan takaisin paikalleen.
Hauskin kohdalle osunut oli JF:n sivupuimuri. Siinä oli yhtenäinen heittokohlin. Ja hihnan saattoi laittaa kummalle puolelle hihnapyörää tahansa. Väärällä puolella se vaan ei oikein tuonut olkia kelalta eteenpäin vaan vinttasi niitä takaisin kelalle... ongelma vaati alkuun pientä funtsimista :-)
Kai Fahrissakin sellainen on...
-
Seps just, kun aika vähissä ne sähköt joka siinä toimii. Se kojelaudan alla, siellä on ne piuhat hyvikni ahtaasti.
Voishan sen noista liitimista irroitaa ja puhdistaa, voidella liitimet ja taikaisin. Kun siinä on abikon näköiset, oisk 6 vai 8 yhdessä nipussa, sitten pidike joka kiinni puimurissa, ja vastaavaa sitten toisella puolella, ulkopuolella, siinä aika monta pinniä jotka voi jättä kontaktia ottamatta ja sulakerasia noilla pyöreillä, onneksi oli rasia semmosia kotona vielä. Niin, vikapaikkoja tosi monia miksi vain osa toimii ja sekin ajoitain.
-
Liitokset, sulakkeet, maadoitukset ja kytkimet. Siinä yleisimmät jos ei rotat ole syöneet.
Jos sulakkeina on niitä päistään pituussunassa puristettavia posliinipötkylöitä niin ne kontaktit hapettuvat erittäin usein. Tavallisesti riittää kun pyörittelee niitä siinä paikoillaan muutaman kierroksen ellei pidikejouset ole jo kovin palaneita. Virtakynällä tms on kyllä helppoa löytää niiden ongelmat.
Muille liittimille irrotus, CRC ja takaisin auttaa tavallisesti. Samalla näkee jos niissä on löysyyttä ja/tai lämpenemisen merkkejä - silloin voi pahimmillaan joutua jopa vaihtamaan.
-
Koko kojelauta irti nytten, paineilamaa ja contakt cleaneria litoksiin. Mittailin vähän nyt ja ehkä, vilkun relen kiinitys sattaa otaa kiinni sulakeen liitokseen, tarkuutta. Kylla ne orkkis valojen johdot ainakin toimi ja oli yhteyttä ihan littimeen asti. Nyt ois tlaa ja valoisaa kun se on irti mittailla, mutta kun ei ihan taitoa riitä mittailla.
Ei ole merkkejä rotista, mutta johtoja, just väli johtoja on uusittu, sen erottaa kun eri abikoja kun orkkikset. Ne kyllä toimi.
Ja kute arvaatte, toi kolo just se kojelauudan alla kerty hirveesti moskaa, jo eilisen kärrylisen puinti niin oli paljon moskaa, kun tietty oli puhdistettu nyt tässä kun oli auki ennen eilistä
-
Kannattaa kattoo et hälyttimet toimii, ainakin silppurin ja moottorin puhaltimen remmin.
-
Kannattaa kattoo et hälyttimet toimii, ainakin silppurin ja moottorin puhaltimen remmin.
Tärkeä asia. Myöntää täytyy, että Sampossa on ollut huolettomat sähköt, ja kotitekoisen näköisenä avoimia ruuviliitinrimoja on sopivasti, mittauksia varten.
Claasissa lattian alla oleva sähkörelekaappi on suorastaan luotaantyöntävän näköinen. Varsinkin kun se on aina umpiseen täynnä ohranpurua. Koko puimurin yli ulottuva virtapiiri on kytketty ensimmäiseksi hälytinsireeniin. Sen jälkeen jokainen haaroitettu hälytinrele, joka yhdistää maihin, hälyttää. Lisäksi jokainen maavuoto hälyttää. Tietenkin hälytys tulee satunnaisesti, ehkä tärinän yhteydessä, vaikka jokainen hälytinkytkin, syylärin termostaattikytkin ja ohjauspylvään tööttäkytkin on irrotettu. Ei siinä sitten muuta kuin muutamaksi päiväksi vetelemään vedot armeeratulla johdolla joka pisteeseen uudelleen. Alkuperäiset johdot on ujutettu koteloihin ja palkkeihin sisälle, silloin kun puimuri on ollut vielä paljas runko tehtaan lattialla.
Selvää on, että toinen käsillä oleva vaihtoehto, taustapeilistä silppurin suihkun vilkuilu, on se toteutunut vaihtoehto.
-SS-
-
(https://i.ibb.co/rS8sqZG/IMG-20250816-102601.jpg) (https://ibb.co/rS8sqZG)
Kojelauta aika helppo otta pois. Ei mitään suoraan pahan näköistä siellä, mutta paineilmaa, kontakttori puhdistus suihketta ja se crc electroa ja uudestaan. jotain lisä toimintoja sain pelaa kun just kävi laittaa kiinni, mutta yleismittari unohtui, se olkikopan, kun sinne ähkeröin yläkautta, se johto tuli pis, mutta irto johdot kun yhdisti, merkkivalo paloi kopissa. Myös raiais tukeuma luukun toimi. Hälytys ääni toimii mutta taas nyt se ohjaupylväässä ei toimi, myös nyt taas ei mitään kopin katon sisävalo, puhallin tai pyyhkijä toimi. Ei ne nyt vaikuta puintiin mitenkään, mutta sr500 ei semmoisa oo. Todelakin kuinka helpot ja murto osaa sähköö kun siinä on, jopa viime vuonna vielä tankin sisävalo toimi!
Niin ja yksi ylimääräinen haara joka on lataus valon yhteydessä siellä liitin sarjan yhteydessä, kun on erivärisiä niin hyppää seuraavaan, joka tosin nyt irtosi, enkä tiedä mistä, mutta kuitenkin starttaa ja lataa, myös mistä hälyts johtuu toimii.
Pikku hiljaa
Eikö näissä deutzeissä ole hihna kiristys pö sulku? Eli jos hihna katkee se sulkee pön tuloa?
-
oisko mahollista et kun puinnin tehty tutustut ihan oikeesti tuohon koneeseen? löytyy paljon muutakin jota ei sanpo harrasta ja kun laittaa net sesonkin ulkopuolella kuntoon on juhlaa puita, - puhasta viljaa!!
-
Niin, taas tuntikaupalla ihmetellyt masiinan, noh sataa kuuroja välillä, mitä tuosta on pois. Nyt se mysteeri irronnut abikon paikka löytyin. Latauksen lampun johto menee moneen paikkaan. Nii se taas ei latannu, ja kun on maalattu johtosrajat paikoillan, aika madotonta onko se sininen vai sini punainen kun aika monta sini joku on, Ni piti ettii ohmimittarilla tuli luku 735 navasta maahan, niin löytyi paikaa sille eksyneelle abikolle ja lataa taas,
Siinä, kaikki ne ryhmäliitokset kopin nurkassa puhdistettu ja voideltu. Noihin valokatkaisijiin tulee sähköö, mys sieltä pois. Vilkun releeseen tulee sähköö, usempaan paikkaan, mutta ei vilku missään, sillon kesemällä, kun suuliin sen ajoin, joka nurkassa oli vilkut ja omat ajovalot toimi. Nyt ei kumpikaan, vaikee uskoo että kaikki polttimot on rikki. Jatketaan mittauksia huomenna
-
Taas hyppjohdoilla koitettu suoraan saada sähköö menee, laihoin tuloksin. Se lataa ja ne varot, ainakin merkkivalot toimii, niin olkoon, nytten toistaiseksi.
-
Kun nyt oli auki, niin vielä lisää, niin rupes löytyy valoo, muutama poltimo oli rikki, mutta edeleen vilkut ei tuu virtaa ulos polttimoille, rele kai sökö? Kyllä lapsettaa mutta työvoitto kun ohikävelen näin että valot takana palaa.
Puimureita pijoissa ja kärryjä menee ees taas, mutta suht hiljaista vielä.
-
Nyt jo toinen kerta kun unohtanut silppurin päälle laittoa,,,
Onneksi se merkkivalo ja töötti pelaa
Nytten vetänyt akkunavan pois kun jätän sen. Eilen illalla unohdin, Tänään oli 2,3v sähköä ja uusi akku. Nousi se jännite 14v. Täytyy seurata
-
Nyt jo toinen kerta kun unohtanut silppurin päälle laittoa,,,
Onneksi se merkkivalo ja töötti pelaa
Nytten vetänyt akkunavan pois kun jätän sen. Eilen illalla unohdin, Tänään oli 2,3v sähköä ja uusi akku. Nousi se jännite 14v. Täytyy seurata
Päävirtakytkin...?
Fahrista mitään tiedä mutta oletan että vehkeen ei levossa pitäisi suuremmin virtaa viedä - ellei nyt unohda muutenkin virtoja päälle, valoja tms.
-
ja yleensäkin noissa vehkeissä, kun ovat pölyn ja ruumenen peitossa tuo päävirtakytkin on hyä olla.. kahvitauonkin jälkeen löytää ehjän puimurin pellolta.. itellä on nykyään kytkimet joka koneessa jossa on virtaa.. pitää ettiä paikka viälä viaskossakin.. kun seisoo pitkiä aikoja tallissa.. ration toiminta pitää viälä selvittää..
-
Nyt uusi yllätys, kaikki liittyy toisiinsa, oiken pulimainen vilkku taakse ei maata eikä virtaa tuu, muuten valot toimii, nytten kun puinti variaattorin hihna ei kiristy, niin herne puinnissa jumi paikka varjo paikasta tost noin, sen päälle ei vaan enää avaimesta käynnisty, poltaa käsivarren pakosarjaan hyppyjohdolla ja saada nokee naamaan kun hörähti, sen pääle tyhjennyksen hihna katkes, Ilmeiseti orkkis Fahr tekstein.
Niin on voideltu sen mikä pystyy ajettu variaattori ees taas, mutta varsinkin pienimillä kierroksilla ei kiristy se variaattorin hihna puinti kelalle, ohjekirja melko suppeahko, miten se hina vaihdetaan m16 xq40 erikoisruuvilla apuna käyttäen, mutta onko hihna niin loppu nyt että se ei vaan kiristy oikein? Limppujen välit ei mene kiinni toisiinssa
Uuden hihnan saan kyllä, mutta se jos jumi tulee, ja ei kovin mielelään sammuttais sen kun siellä pyörii ne tietyt hihnat aina, melko läheltä kelan luukuilta.
Ei siinä vielä, pöytä ei osu maahan orkkis renkain, laahaa ne pellit maata vasten ja lopulta terä mullassa.
Se pohjan säätö täynnä multaa jo edeliseltä omistajalta...
Ei sampo 500sessa ikinä tämmösii ollut.......
-
En ole Fahr-mies mutta yleensä kun variaattorin hihna on kulunut liian kapeaksi niin säädön ääripäät alkavat jättää hihnan liian löysäksi kun lautasten mekaaninen liikevara ei enää riitä.. Ja sitten tulee näitä ylläreitä.. olen tehnyt saman NH:lla ja kuminalla kun säädin kelan kierrokset niin pienelle kuin säätöruuvi menee.
Myös ajovariaattori käyttäytyy samoin kun hihna on liian kulunut, keskialueella hihna on tiukka mutta hitaimmillaan jää löysälle.
Muihin oireisiin en osaa ottaa kantaa :-/
-
Nyt uusi yllätys, kaikki liittyy toisiinsa, oiken pulimainen vilkku taakse ei maata eikä virtaa tuu, muuten valot toimii, nytten kun puinti variaattorin hihna ei kiristy, niin herne puinnissa jumi paikka varjo paikasta tost noin, sen päälle ei vaan enää avaimesta käynnisty, poltaa käsivarren pakosarjaan hyppyjohdolla ja saada nokee naamaan kun hörähti, sen pääle tyhjennyksen hihna katkes, Ilmeiseti orkkis Fahr tekstein.
Niin on voideltu sen mikä pystyy ajettu variaattori ees taas, mutta varsinkin pienimillä kierroksilla ei kiristy se variaattorin hihna puinti kelalle, ohjekirja melko suppeahko, miten se hina vaihdetaan m16 xq40 erikoisruuvilla apuna käyttäen, mutta onko hihna niin loppu nyt että se ei vaan kiristy oikein? Limppujen välit ei mene kiinni toisiinssa
Uuden hihnan saan kyllä, mutta se jos jumi tulee, ja ei kovin mielelään sammuttais sen kun siellä pyörii ne tietyt hihnat aina, melko läheltä kelan luukuilta.
Ei siinä vielä, pöytä ei osu maahan orkkis renkain, laahaa ne pellit maata vasten ja lopulta terä mullassa.
Se pohjan säätö täynnä multaa jo edeliseltä omistajalta...
Ei sampo 500sessa ikinä tämmösii ollut.......
https://konekansa.net/threads/fahr-m900-variaattorin-jousien-vaihto.812/
-
Jaa, se ei ollukkaan tuo ajopaketti.
-
Ja sadetta taas, kävin mittaa se hinhna, kuukkelin mukaan sen leveys pitäis 57mm, nyt se on 54mm. Voiko olla niin pienestä kiinni? Se on löysähkö myös kovemilla kierroksilla. elää se jousi.
Tää on muunin puinti sylinteriin ja yksi iso jousi. Jos en nyt ihan väärin muista niin tää on vain näissä isoissa, pinessä on kiinteä kierroksinen
-
Ja sadetta taas, kävin mittaa se hinhna, kuukkelin mukaan sen leveys pitäis 57mm, nyt se on 54mm. Voiko olla niin pienestä kiinni? Se on löysähkö myös kovemilla kierroksilla. elää se jousi.
Tää on muunin puinti sylinteriin ja yksi iso jousi. Jos en nyt ihan väärin muista niin tää on vain näissä isoissa, pinessä on kiinteä kierroksinen
Jossain kohtaa tulee se että millikin on liikaa... ei niihin mitään dramaattisia kulumia tarvitse tulla kun se jo tulee vastaan.
Joskus on joissakin variaattoreissa tullut vastaan että siellä keskellä on kulumisen tekemä porras josta säätö ei sitten halua oikein mennä enää yli pienemmälle. Syntyy kai pitkällisen samassa kohtaa ajon seurauksena, tietysti vielä vajaalla voitelulla.. mutta tämä vika kyllä löytyy jos vaan saa sen paketin purettua...
-
Saas nähdä, tarviiko puida tänään. Ohjekirja sanoo että pitää käytää se ääripäästä toiseen, rasvasin kyllä, mutta mahtaako siellä olla vielä joku nippa jossain piilossa, räjäytyskuvastakaan limppupaketista ei ole kun 4 kpl rasvanippoja ja se varsinainen liuku, ei se ihan näy että vois suihkuttaa älpytintä suoraan, täytyis tutkii ja joku että sais käyntiin sen hieman inhimilesmin.....
-
Semmone se pöytä, siellä alla täys leveet jalakset, jo edeltäjä ajannut ne puhki, nyt herneissä ja jo pehmeetä niin kulmat väärät ja pohja koskettaa maata. nyt sadepäivänä aatelin irroittaa se pohja mutta aika haaste. ne tapit ei tuu ulos sielä takana, eikä pultit ja mutterit tosi oudosti kulman takaa ja edessä törmätty niin että jos se sieltä taskusta tulee ulos, ei taatusti enää sinne mee.
https://konekansa.net/attachments/img20260823120712-webp.171830/
https://konekansa.net/attachments/img20260823120657-webp.171829/
Niin suurempi urakka sitten,.
Voiko niitä laihon nostaja lämmittää ja taivuttaa alemas että ei pöytä tarttis käyttää maata vasten? Entäpä miten se kaatokelaa pitää säätää että ois apua nostaa se kasvusto?
-
Puinti variaattori rupes kiristää, jotain kivaa. Se pohja, ruuvit kiinni ja katotaan jos laon nostaja säädöillä onnistuisi. Oiskohan purkaamoilla pohjiin?
-
Joissakin laon nostaja systeemeissä on siinä ruuvissa pöydän alla , johon nostimen pää työnnetään ,kaksi tai kolme hahloa . niistä ylemmän valitsemalla lako piikin kärki jää alemmas .
-
En kuulu Faari kerhoon ja ihan mielenkiinnosta utelen että miksi merkin koneita kehutaan aika yleisesti? Onko joku ominasuus joka on yli muiden vai riittääkö syyksi se että oli enemmän rautaa kuin Sampossa? Jos on ominaisuus josta mainita niin onko jossain nykykoneessa vastaava ja onko se kokonaisuuteen jotenkin merkitsevä?
-
Joku kulttimaine,minulle kerrottiin kun olin melekeen mopoiässä että "Vaari ei jätä jyvän jyvää"
Tästähän on vajaa 50 vuotta,ja Fahrilla en oo ikinä puinu.
-
En kuulu Faari kerhoon ja ihan mielenkiinnosta utelen että miksi merkin koneita kehutaan aika yleisesti? Onko joku ominasuus joka on yli muiden vai riittääkö syyksi se että oli enemmän rautaa kuin Sampossa? Jos on ominaisuus josta mainita niin onko jossain nykykoneessa vastaava ja onko se kokonaisuuteen jotenkin merkitsevä?
Kestävyys ja helppo korjailla.
Nyt täytyy muistaa, klapikasankin kohdalla, että ikää sekä tunteja alkaa kyseisen merkin puimilla olevan....
-
Fahr oli raudan vieressä tehty kova paketti. Ne joille merkkas valmistusmaa jotain, hommas Fahrin. Oli vaan niin pieni tekijä, että hävisi fuusion myötä Deuz-Fahriin. Ilmeisesti läpilyöntiä Suomessa hidasti sekin, että isommissa puimureissa Kesko tarjosi Clayssonia. Nuo Fahrin isommat versiot olisi ollut mielenkiintoisia nähdä. Olisi voinut olla merkittäväkin tekijä puimurimarkkinoilla.
-
ite ainakin olen tykänny noiten huolettomista tekniikasta ja helposta huollosta. ja eiks joku meinaa tuota maahan nuita keskikokoisia d-f puimureita? jossain olisin nähny mainintaa..
-
ite ainakin olen tykänny noiten huolettomista tekniikasta ja helposta huollosta. ja eiks joku meinaa tuota maahan nuita keskikokoisia d-f puimureita? jossain olisin nähny mainintaa..
Joku voisi alkaa tuoda uusia pieniä puimureita . Paljon maa jusseja jotka eivät tarvitse oma koti talon kokoista 8 metrin pöydällä ja lento kone ohjaamolla varustettua tappuria . Ihan siis vaan uutta pientä yksin kertaista edullista perus puimuria . Vaikka sitten kiinasta tai intiasta ,kunhan jotain uutta pientä :D
-
jossain tuli esille että jokun tehtas tekee noita pienempiä puimureita.. en vaan muista oliko se jontikka vai just d-f mutta kait noille olis ihan monellekin toimiva kone kun ei net kaikki puitavakaan ole aina niillä 50 hehtaarin aloilla..
-
ite ainakin olen tykänny noiten huolettomista tekniikasta ja helposta huollosta. ja eiks joku meinaa tuota maahan nuita keskikokoisia d-f puimureita? jossain olisin nähny mainintaa..
Joku voisi alkaa tuoda uusia pieniä puimureita . Paljon maa jusseja jotka eivät tarvitse oma koti talon kokoista 8 metrin pöydällä ja lento kone ohjaamolla varustettua tappuria . Ihan siis vaan uutta pientä yksin kertaista edullista perus puimuria . Vaikka sitten kiinasta tai intiasta ,kunhan jotain uutta pientä :D
Mutkun niissäkin pitää olla Eussa ne kusivehkeet ja häkäpöntöt ja niille tietokoneet :'(
-
Ja onkohan esim. ohjaamon melutasollekin jotain säädöksiä?
-
jossain tuli esille että jokun tehtas tekee noita pienempiä puimureita..
Se tehdas on Porissa, tekee Sampoja...
Mutta siitä pienemmän koneen kannattavuudesta: Sampo Verrato V4 maksanee nykyään n. 110 000 € alv 0%. Korjatkaa jos hinta on pielessä. Jos tuolla puidaan 40 vuotta 50 ha tilalla, ja kone on sen jälkeen lähes loppu (jäännösarvo 15 000 €), on pelkkä pääomakustannus yli satasen hehtaarille. Siihen sitten polttoaine, huolto, korjaukset, vakuutukset ja säilytys päälle. Eli todellinen hehtaarikustannus omalla pienellä koneella lähentelee 200 €/ha. Jos rahtikone tulee 120 €/ha niin ei tarvi kovin korkeaa matematiikka että ymmärtää miksei pienet koneet joka torpassa ole tämän päivän juttu. Eikä ne torpatkaan...
-
jossain tuli esille että jokun tehtas tekee noita pienempiä puimureita..
Se tehdas on Porissa, tekee Sampoja...
Mutta siitä pienemmän koneen kannattavuudesta: Sampo Verrato V4 maksanee nykyään n. 110 000 € alv 0%. Korjatkaa jos hinta on pielessä. Jos tuolla puidaan 40 vuotta 50 ha tilalla, ja kone on sen jälkeen lähes loppu (jäännösarvo 15 000 €), on pelkkä pääomakustannus yli satasen hehtaarille. Siihen sitten polttoaine, huolto, korjaukset, vakuutukset ja säilytys päälle. Eli todellinen hehtaarikustannus omalla pienellä koneella lähentelee 200 €/ha. Jos rahtikone tulee 120 €/ha niin ei tarvi kovin korkeaa matematiikka että ymmärtää miksei pienet koneet joka torpassa ole tämän päivän juttu. Eikä ne torpatkaan...
Rahtikoneen ongelma voi olla saatavuus, varsinkin silloin kun sään vuoksi niitä puintihetkiä onkin vain kourallinen.
Toinen ongelma voi olla se että tosi rahtari ajaisi mielellään tuon 50 ha 25 ha per kerta, ja torpan kyky ottaa kuivattavaa jyvää kerralla vastaan on hyvin rajallinen.
Kolmas rajoittava tekijä voi olla erikoiskasvit tai vastaavat jotka eivät oikein rahtaria kiinnosta. Esim puhdaskaura, kumina tms.
Vaihtoehdoiksi jää ajaa omalla käytetyllä, kasvattaa torpan kokoa tai lopettaa tykkänään :-)
Silloinhan tuo toimii hyvin jos kyseessä ovat vaikka naapurit joilla on samantapainen viljelykulttuuri, kummallakaan ei älytöntä pinta-alaa ja toisella vähän intoa ja aikaa ajaa rahtia. Voi mennä vaikka osittain vaihtotyönä jos toisella on taas vaikka kunnon kylvökone, ruisku, isompi kuivuri tms. Tai sitten ihan perinteinen yhteiskone.
-
niin, onhan näitä pientiloja vielä muutamakin. mutta kun kaikki pitää olla niiin hiton tehokasta ja suuurta.
-
niin, onhan näitä pientiloja vielä muutamakin. mutta kun kaikki pitää olla niiin hiton tehokasta ja suuurta.
No on näitä vanhoja pikkupuimureitakin muutamia. Omakin 12' taisi juuri täyttää 36 vuotta ja ajattelin iltapäivällä aloittaa herneen puintia...
-
31 vuotias, ei kylläkään Fhaari ja sillä mennään pitkään... Ehkä😅😅
-
niiiinpä, ja kun pitää vähänkään huolta niin pitkälle vielä pötkii, toisin kuin noilla uusilla! tuossa kaveri kyseli että onko mahollista lainata miun jos eivät saa tuota uutta toimimaan, kun ens viikolle lupailevat sateista.. bitit herjaa!!
-
Seuraava alle 100 hehtaarin tilojen suku polvi pui yli 60 vuotiailla puimureilla ja sitä seuraava polvi lähes 100 vuotiailla .
-
On han nää jutut jo ennenkin puitu, Deutsihan teki kosovoss? halpis puimureita mutta nekin loppetti puimuri tehtailun kokonaan.
Se pöydän pohja teetän täs nyt talvena, kunhan vaan sai sen irti sielt, mallia levy leikaajalle.
Nytten toissäpäivänä herneestä vehnälle, kun säätöä hain, seula vähän kiinni, vähän enemän tuultaa, enemän vauhtii kelalle jne, noh rajais lietso tukkoon, Ohjekirja siinä hyödytön, ai kokeilin vissiin yt vähän kaiken valmistajien ohjeit, kun tuulen suunan ohjaus peltiä ja seulan jatke enemän kiinni esm ehdotti, joo, iehan hyvä, mutta ei kumpikaan oo täs m1080ssa... sr500 noi on, sitten soitin ympäri, ohjeitä rupes löytyy, mitä siellä rajaisiisaa on jyviäkö? joo, tuuli pienemälle ja oli joku muu kans,
Niin missä Kv numerossa oli se laaja säätö opetus kurrsi esittely? Joo osaan mää sinnepäin mutta ketä haitta kerrata ja onlo missä ohjekirjoissa syy/ratkaisu ohjeita ja sais ko niistä luetavaa kuvia jos on, kuulema nyyskyn, mutta missä mallissa 8000 sarjalaisissa ??
-
Ja jos noi euromoottori ja luksuskaabiini, kustanuksia, niin hinattava isobussilainen toimis varmasti?
-
Ja jos noi euromoottori ja luksuskaabiini, kustanuksia, niin hinattava isobussilainen toimis varmasti?
ISOBUS-Aros ;D
Pienellä miettimisellä nuo säädöt olen löytänyt. Jos rajaisissa kiertää liikaa tavaraa niin niitä tulee liikaa. Alaseula liian pienellä, yläseula liikaa auki ja/tai liian vähän tuulta..
Joskus auttaa jos toinen katsoo seulaston tilannetta, ettei se pääse lauttaamaan.
Nyyhky on minusta ollut äärimmäisen helppo säätää, kunhan säädöt nyt ovat vähän sinnepäin niin tavara on puhdasta eikä mene peltoon. Kuminalla olen kerran ajanut rajaiset tukkoon kun pihistelin tuulta liikaa.
Viljoilla laitan yläseulan reilusti enemmän auki kuin jyvän koko, alaseula hiukan jyvää enemmän auki ja tuulta viljasta riippuen sinne asteikon 8-10 paikkeille. Näillä on menty sen enempää hifistelemättä.
-
Jos rajaisia tulee liikaa ja ne on tarpeetonta paskaa niin rajais ruuvin pohja luukku vain auki ja päästää peltoon .
-
Joo, vähemän tuulta että ne jyvät putoo ennen rajaiskiertoo, rauhoitui se, eilen kolmet kerrat kohlimet, tai hakkuri ruuhkaa, onneksi se hälytin toimii. Kuivahkoa, pystyvehnällä.
Viimeiset fahr ts 66 on jotain myöhäistä kasaria, kai nyt joku 12jalkainen tulis nyky traktorin peräs,
-
Jenkeissä tehtiin viimeisä vetopuimureita vielä -90-luvun alussa, sieltä löytyisi isompaa kokoluokkaa.
-
Noh sain kärryy, voiteluu ja puimaan. pari kierrosta, niin häly, mikä-mikä, ei takahälytin, ei raijaiskierrois, mikä nyt? savua moottorista! Laturin hihna tai puhalin hihna viennyt mennessään jäähdytin hihnan se tunnustuelijan piuhan ja kataisut siinä ohessa molemat hihnat. kello jo x vaille naapurikaupungin kumiapu, onhan autossa moottorin ja puimurin oppaat, vain varaosa nr, jess, soitto deuts huoltoon, ostannu ennekin sarjanumero ratkaisee, kiven kovaa YKSI hihna. Sekin väärä, ja sain kahdet, toinen kävi, nimenomaan jäähdytys, mutta se laturin piti saada ensin, ei mitta kun noin ne risat palaset, napurikaupungin motonettiin, sekin tiukan oloinen..
Siinä kv vihreen deutsin kunnostus, siinä ihmetteli tiukan hihnan, salaus verkko pahempi ku eräs amerikkalainen.... Ymmärrän kyllä nyt, se hihna katki tai luistannu pahasti, jäänteiden kans kauppaan, olikin tiukka, olkoon.
Täytyy käy läpi ne kaikki nytten kohta ja tilata läjän viron kaupasta, mittaila mitä siellä on, kun ne on vielä ehjiä.
-
mitäs jos kysyisit jopa ikhlta nuita hihnoja. niillähän on jopa tietoa mitkä hihnat tuloo mihinkin. ei kait net niiiin paljon kalliimpia sentäs ettei pystyis ostamaan. ite ainakin löytänny tuolta omaan hihnat ihan kertaheitolla.. kylläkin 770 malliin.
-
mitäs jos kysyisit jopa ikhlta nuita hihnoja. niillähän on jopa tietoa mitkä hihnat tuloo mihinkin. ei kait net niiiin paljon kalliimpia sentäs ettei pystyis ostamaan. ite ainakin löytänny tuolta omaan hihnat ihan kertaheitolla.. kylläkin 770 malliin.
Hihnakaaviot ja hihnojen numerot on varmaan kaikilla markettia parempien varaosakauppojen myyjillä. Jopa selaiseen harvinaisuuteen kuin Överum 1110 löyty hihnat paikalliselta myyjältä ja sen kaavioista.
-
juuri tuota tarkoitin. ja säästää hermoja paljon kun on kerralla laittaa oikia osa tarpeeseen..
-
Luin läpi sen paksuiman, on siellä kokoo mitä on, mutta, on sitten n, 5 eri kokoo vailla selitystä, osanumeron jälkeen vaan .1 .2 .3 jne. Arpo ny siinä kun hihna monessa osassa luistannu,
Ikh tääläpäi semosii jolta en osta. Mutta ei ole liian eksotiikka hihnoja kuitenkaan täs mallissa
-
Millasella käyttäjällä toi on ollu ennen?
Tuntuu että on jatkuvasti jotain ongelmaa, vaikka vanha paska jo onkin, mut silti. :o
-
On se vanha isännän silmäterä joka vävykokelas kolhinnu ja rikkonut, niin hän silloi sanoi, vanhaisäntä tietty, puitu tarkast talteen kaikki =pohja kulunnu, jäähdytysvaihe/hälläväli/myöhemmin, korjattavaa riittää, ja se epävarmuus mm eilen lakkas lataamasta, sen te tiiiätte että ei nyt ihan optio ole, kun hakkurin kytkin mm.
Hihnojahan menee oli mikä tahansa, nyt tarkuutta ja hankittava useita tuomosii hmm hihnoja edes kotiin, se pohja jo puhunut, ei se iso homma teettää uusia, kunhan jako ym pultireijät sais mallattuu. Ja käynnistys luotetavammin, et ei tartis mennä pakosarjan alle käynnistää sen.
-
mistä mahtaa käynnistysonkelma johtua? itellä nuita vaareja muutama ollu ja niiten käynnistyksessä ei ollu onkelmaa. jopa heikolla akulla lähtenny.. ilmavaiva? vai solenoitivika?
-
On se vanha isännän silmäterä joka vävykokelas kolhinnu ja rikkonut, niin hän silloi sanoi, vanhaisäntä tietty, puitu tarkast talteen kaikki =pohja kulunnu, jäähdytysvaihe/hälläväli/myöhemmin, korjattavaa riittää, ja se epävarmuus mm eilen lakkas lataamasta, sen te tiiiätte että ei nyt ihan optio ole, kun hakkurin kytkin mm.
Hihnojahan menee oli mikä tahansa, nyt tarkuutta ja hankittava useita tuomosii hmm hihnoja edes kotiin, se pohja jo puhunut, ei se iso homma teettää uusia, kunhan jako ym pultireijät sais mallattuu. Ja käynnistys luotetavammin, et ei tartis mennä pakosarjan alle käynnistää sen.
Se vähäinen määrä mitä noissa on hihnoja, ei pitäis yhden vaihtokerran jälkeen enää moneen vuoteen olla tarvetta vaihtaa samaa hihnaa uudestaan. Jossain on jotain vikaa, laakereissa, siivapyörien linjoissa, kireydessä tms jos remmi menee nopeasti pilalle. Sama koskee ketjuja.
Mun iänikunen avo-900 vaati noin 20 vuoden aikana kytkimen ja painehiilen, variaattorin jouset, kokonaiset kaksi laakeria, ja kolme hihnan uusintaa ja öljynpaineanturin sekä starttinapin, ja yks ketju sinne seulaston tienoille. No, sähköt oli mitä oli, mutta uusimalla osan johdoista ja tekemällä uusia kytkentöjä pääsi ihan tieliikennekelvollisuudella ajelemaan, pimeässä sekä päivänvalossa. Lisätään vielä, eturenkaat piti molemmat uusia siinä 37-40 ikävuoden paikkeilla.
Paljon toki riipuu siitä että ostaako jonkun randomin paljon kehuman silmäterän tai sellasen minkä elinkaarta on sivusta seurannut, ns tutun, vanhan puimurin.
Otat ensi talvena sen suulin ja käyt koko läjän tarkalla korvalla, herkillä silmillä ja käsillä läpi. Sen jälkeen voit huoletta ajaa eläkeikään asti sihen viimeiseen auringonlaskuun ilman vi ttu maisia puinnin keskeytyksiä. :)
Unohtui kolakuljettimen ketjut remppalistalta...
-
mistä mahtaa käynnistysonkelma johtua? itellä nuita vaareja muutama ollu ja niiten käynnistyksessä ei ollu onkelmaa. jopa heikolla akulla lähtenny.. ilmavaiva? vai solenoitivika?
Ilmavuodot löpölinjassa yleisin syy tai kuumentumaan päässy moottori-->öljyä syövä väljä paska.
-
kuumentuu? elikkä hihna poikki puhaltimella.. noin ei kait käy ihan huomaamatta.. mutta ohan nuita koneen "käyttäjiä" montaa lajia..
-
kuumentuu? elikkä hihna poikki puhaltimella.. noin ei kait käy ihan huomaamatta.. mutta ohan nuita koneen "käyttäjiä" montaa lajia..
Tuo taitaa tapahtua paremminkin huomaamatta kuin nesteen kiehuminen normi koneessa. Vai, onko tuossa ilmajäähdytteinen, kun puhaltimesta puhutaan? Aikoinaan kiehautin Volvon puimurin kunnolla, kun tuulettimen remmi ei kestänytkään kuin jotain reilut 30v. Ei kait siinä kuinkaan käynyt, puitu on senkin jälkeen. Tosin pitäishän se jo hävittää tilaa viemästä, mutta siihen sisältyy muistoja.
-
itellä vaarin koneesa, ilmajäähytteinen, on kunnon räikkä joka huutaa jos on vaikka hihna löysällä. ja ei nuo niiin hirveen herkiä lämmölle ainakaan 66 ollu.. just meinaan laittaa moisen koneen klapikonetta pyörittään.. mutta puhallin seuraa múkana..
-
Siis sähkp ei mene virtalukosta ihan solenoidin heräteeseen, siinä on viljatankin puolella, mootoritilassa siis, rele, sen liitokset kokeillut ja sen maa ruuvannu kans ees taas. Nytten kun se oli miltei kotona ja muistin kun kävelin kohti, abigon ja jotain kaks m johtoo, nyt kun sen laittaa akun napaan, edeistylistä, ei tarvii heikoilla polvilla kiivetä sinne ylös.
Ja rupes kuivuu jo niin paljon että sujui lähes ongelmitta herneen puiti.
-
oisko tuo sole pikkasen sökö? ei ehkä toimi kuin tuurilla. noissahan nuo piuhat on aika yksinkertaisia joten kait uuten piuhan laitto auttaa tuossakin.
-
Oisko yli kymmenen johtoo oikee kylkee ja moninapa liitoksii useammassa kohdassa kohti moottoria kopista, ehkä selkee tai sit ei. Ei se iso kontakti häiriö oo, kun joskus kun kiivenny sinne se jopa sarttaa, kun ei kiivetä taas ales ylös ja startata se sieltä pakosarjan alta poltaen kainaloonsa polvet särkee. Sitten saa pienen noki pöllähdyksen naamaan kun kiipee ales. Se nyt jopa luksusta kun voi startata sen suoralla johdolla solenoidin heräteeseen akun vierestä, samlla kun kiinnittää akunnavan kiinni.
Jos nyt sais nr ja vähän lisää niin sai tilakusen tehty tiistaina rahti ja alvi tommasti läjän tarpeita pm kaupasta
-
Onko noissa startti rele jonka kautta ohjaus virta menee solenoidille ? Naksuuko jossain päin rele kun starttailee ? Jos naksuu niin rele vaihtoon .
-
Onko muuten akku ihan kunnossa. Mulla kaivuri ainakin vihjaa heikosta akun kunnosta siltä, että se pitää laittaa käyntiin 32mm kiintoavaimella startin päästä. Lähtee sitten hytistä, kun on akku kunnossa tai hetken ladannut. Puimurikin keljuili, mutta hyrähti sitten 10-20 avaimen heilautuksen jälkeen kopista. Loppu syksyä kohden parani.
-
katteletteko työ ollenkaan koneita ennen töihin lähtöä? itelä on akku koneessa kiinni mutta helppo mittarilla kattoa onko piisaavasti eloa siinä ennen kuin lähten pellolle.. helppo latata enne lähtöä jos on vajaa.
-
(https://www.torafors.com/tuotekuvat/800x800/571435_image1.jpg)
Jos käytössä Ctekin laturi tuota suosittelen, ei kiipeä hyttiin turhaa.
-
katteletteko työ ollenkaan koneita ennen töihin lähtöä? itelä on akku koneessa kiinni mutta helppo mittarilla kattoa onko piisaavasti eloa siinä ennen kuin lähten pellolle.. helppo latata enne lähtöä jos on vajaa.
No jos puolen vuoden välein siirtää kaivuria pois tieltä niin mulle on yks hailee onko jännitteet tapissa. Pakkosyöttö päälle ja jos vähänkin pyörähtää käy. Mutta alhaisella jännitteellä ei lyö solenoidia päälle hytistä. Mutta lehtiavain startin persiisiin, niin vielä hörähtää.
Mutta en oo ikinä viritelly styroksi koppia agregaatille joka lykkääs virtaa laturille. Jotta heikko akkuinen tr lähtisi käyntiin ::)
-
katteletteko työ ollenkaan koneita ennen töihin lähtöä? itelä on akku koneessa kiinni mutta helppo mittarilla kattoa onko piisaavasti eloa siinä ennen kuin lähten pellolle.. helppo latata enne lähtöä jos on vajaa.
No jos puolen vuoden välein siirtää kaivuria pois tieltä niin mulle on yks hailee onko jännitteet tapissa. Pakkosyöttö päälle ja jos vähänkin pyörähtää käy. Mutta alhaisella jännitteellä ei lyö solenoidia päälle hytistä. Mutta lehtiavain startin persiisiin, niin vielä hörähtää.
Mutta en oo ikinä viritelly styroksi koppia agregaatille joka lykkääs virtaa laturille. Jotta heikko akkuinen tr lähtisi käyntiin ::)
Joskus myytiin polttomoottorilla toimivaa laturia kyllä, mikäs tuon aromipesän funktio on?
-
katteletteko työ ollenkaan koneita ennen töihin lähtöä? itelä on akku koneessa kiinni mutta helppo mittarilla kattoa onko piisaavasti eloa siinä ennen kuin lähten pellolle.. helppo latata enne lähtöä jos on vajaa.
No jos puolen vuoden välein siirtää kaivuria pois tieltä niin mulle on yks hailee onko jännitteet tapissa. Pakkosyöttö päälle ja jos vähänkin pyörähtää käy. Mutta alhaisella jännitteellä ei lyö solenoidia päälle hytistä. Mutta lehtiavain startin persiisiin, niin vielä hörähtää.
Mutta en oo ikinä viritelly styroksi koppia agregaatille joka lykkääs virtaa laturille. Jotta heikko akkuinen tr lähtisi käyntiin ::)
Joskus myytiin polttomoottorilla toimivaa laturia kyllä, mikäs tuon aromipesän funktio on?
Eikös Oksalla ollut joskus joku vajaan 1000 viestin ongelma kun ei Valu lähtenyt vilusta käyntiin. Ja samaa ongelmaa siinä "varavirtalähteessä".
-
no jaa. ja jollain katkeralla on penkkikii viturallaan. mutta hitto, minkähän takia nuo mettäkoneukotkin polttelee kosanilla nuita koneita lämmäks? eikös uusi akku ole paljon helpompi vastaus? mitenkähän LU mahtaa laittaa pari viikkoa metässä seisoneen koneen käyntiin? hakee uuten akun kaupasta jos ei kerralla lähe käyntiin..? kun olis helppo laittaa agrekaatilla konetta lämmäks, kun sitä tarttee kuitenkin käytellä välillä että pysyy käyttökuntoisena jatkossakin ( siis agre ) ja smalla hyötyntää käyttö. tietyssä pakkasessa on ilmankosteus vaan semmonen että tahtoo kaasari jäätyä kurkultaan. ja siihen auttaa se kevyt tyrokslaatikko. noooo, onhan se kurjaa jos ei ite ihan moista voikaan keksiä niin sit onkin aika itkeä! jopa sitä penkin kiinnitystä!
-
Ei taideta uudempia mettiäisiä enää kosanilla lämmittää. Pikemminkin ajastetaan puhelimella webasto päälle.
Wanhat wehkeet asia erikseen.
-
https://www.youtube.com/watch?v=Yk3dNwS-zJU
Sampo puimurin säätövinkkejä, koskee aika lailla tavis kohlin puimurit-
Siinä aika lopussa pitää kädessä lehtisen miten säätää syys seuraus.
https://www.koneviesti.fi/maatalous/d251421a-137d-54e5-8430-8bdc58bd6801
Tää näköjään ilman tunnuksii.
-
no jaa. ja jollain katkeralla on penkkikii viturallaan. mutta hitto, minkähän takia nuo mettäkoneukotkin polttelee kosanilla nuita koneita lämmäks? eikös uusi akku ole paljon helpompi vastaus? mitenkähän LU mahtaa laittaa pari viikkoa metässä seisoneen koneen käyntiin? hakee uuten akun kaupasta jos ei kerralla lähe käyntiin..? kun olis helppo laittaa agrekaatilla konetta lämmäks, kun sitä tarttee kuitenkin käytellä välillä että pysyy käyttökuntoisena jatkossakin ( siis agre ) ja smalla hyötyntää käyttö. tietyssä pakkasessa on ilmankosteus vaan semmonen että tahtoo kaasari jäätyä kurkultaan. ja siihen auttaa se kevyt tyrokslaatikko. noooo, onhan se kurjaa jos ei ite ihan moista voikaan keksiä niin sit onkin aika itkeä! jopa sitä penkin kiinnitystä!
Halpis "webasto" ei pajon maksa. Eikö sen kaasarin lämmityksen voi hoitaa helpommin pakokaasun lämmöllä tai sähköllä?
-
ite en moiseen motonetin agriin rakentelemaan mitään sähky tahi pakokaasulämmitintä. ja webastoa en ala nuihin valluihin kans laitattamaan. se kosanikäyttönen rasia kylessä on paljon nopsempi ja harmittomampi. ei ole tyhjää akkua joskus. nuita kun kuulee uarkoijilla olevan silloin tällöin..
-
webastoa en ala nuihin valluihin kans laitattamaan.
Miksi? Varttitunnissa lämpiää kone sen mitä käyntiinlähtöön tarvii, siinä ajassa ei kunnossa oleva akku tyhjene. Jos et luota ajastimeen tai kaukokäynnistykseen, niin kävele se vartti ympyrää tai kirjota Agroon tarinaa.
Mut en miekään sitä laitattanu, laitoin ite...
-
Tässähän webasto jutussa on minusta tavallaan koominen piirre.
Yleisin asennustapa on ohjaamon lämmitys josta jämälämmöt sitten koneeseen.
Tämän voi toki tehdä toisinkin,ne netistä luetut kirotut akku murheetkin vähenee heti.
Koomista on se,että sillä 500w lokilämmitimellä on pärjätty monia talvia,
nyt 5kwh webasto ja nyt me kaikki kuollaan, sanos Hissu Hietalahti.
Joskus maininnu tätä kokemusta olevan jonkun verran,tästäkin lämmityksestä muistan hiilisankon ja muutaman muunkin jutun.
Järjen käyttö sallittu.
-
Ja tämä lähes kaiken tekniikan vastustaminen joidenkin ihmisten kohdalla ;D
Jos nyt tulisi vasta traktorit markkinoille, varmaan hevosella jatkettaisiin ;D
-
juu, ja vanhoihin koneisiin kannattaa paljion uutta sijoittaa ja jopa näitä nykykännyillä ohjailtavia. kun on noista kahesta viimeisestä huomannu ni hyin kannattaa laittaa sähktoimista vanhaan systeemiin. niin ajonhallintaan kuin lisäyksenä. nyy ja punavanne net vain reistaa kun toisilla sai työt tehä..
-
juu, ja vanhoihin koneisiin kannattaa paljion uutta sijoittaa ja jopa näitä nykykännyillä ohjailtavia. kun on noista kahesta viimeisestä huomannu ni hyin kannattaa laittaa sähktoimista vanhaan systeemiin. niin ajonhallintaan kuin lisäyksenä. nyy ja punavanne net vain reistaa kun toisilla sai työt tehä..
Ei siis kannata vanhaan traktoriin laittaa automaatti ohjausta tai kännykällä ohjattavaa lämmitintä ;D
-
ei. ja koska en halua näppäinpuhelimella käskeä lämmitystä niin ei käy.
-
Herneestä pysty vehnään, olin kyllä jotenkuten puhdistanut sen täs välis mutta herneitä tuli vaan jostain.
Kelan nopeus ylös, vähän tiukemalle varsta ohjeiden mukaan yläseula ja puhallin, se heitti yli ja moskaa tankiin.
Tiheempi alasula mutta rikkoja edeleen tankiin... olkoon. Semmosta kevyttä, ne menee kyllä esipuhdistimella
Sr 500 ei tämmösiä ollut ja isoreikäinen ala seula oli aina paikoileen, hieman hifistelyä sen jakeen kanssa mitä paluun menee. Niin yksinkertaista, liian puhdasta tankiin se puhalsi yli, ja ylä seula hieman auki, roskaista hieman kiinni.
Nyt tää deutsi mun mielestä tosi kranttu säätää.
Nyt sitten kaikki lavoissa, niin nyt esm kevyt alku puhdistus, pöytä ja kivikouru, niin ihme niveliä sinne tonne ja se oli akuki?? Ja se suora kaapeli satista joka käyttämällä akun napaan ei vaa edes naksunu kipinöi voimakaasti ja kuumeni se kaapeli. Onko startin solenoidi nyt kuitenkin rikki?
-
Ja se suora kaapeli satista joka käyttämällä akun napaan ei vaa edes naksunu kipinöi voimakaasti ja kuumeni se kaapeli. Onko startin solenoidi nyt kuitenkin rikki?
Siltähän tuo kuulostaa että on jollakin lailla oikarissa maihin...
-
Sen katoin ensimäisenä, ei ollut paljasta runkoa vasten ja ne abikot kiinni. Lopulta se kyllä rupes naksuu ja sitten starttas.
-
Sen katoin ensimäisenä, ei ollut paljasta runkoa vasten ja ne abikot kiinni. Lopulta se kyllä rupes naksuu ja sitten starttas.
Niin tarkoitin että se solenoidi on sisäisesti maissa - siis jo ennen sitä käämin toista päätä jonka kuuluukin olla maissa...
-
kannattaiskohan pyytää jotain kaveria kattomaan tuota ennen kuin poltat ittes sen kanssa.. tahi paljon muutakin. virta taitaa kiertää vähän väärinpäin.
-
Sen katoin ensimäisenä, ei ollut paljasta runkoa vasten ja ne abikot kiinni. Lopulta se kyllä rupes naksuu ja sitten starttas.
Niin tarkoitin että se solenoidi on sisäisesti maissa - siis jo ennen sitä käämin toista päätä jonka kuuluukin olla maissa...
jospa vaan oli ruosteessa :-\
-
Sen katoin ensimäisenä, ei ollut paljasta runkoa vasten ja ne abikot kiinni. Lopulta se kyllä rupes naksuu ja sitten starttas.
Niin tarkoitin että se solenoidi on sisäisesti maissa - siis jo ennen sitä käämin toista päätä jonka kuuluukin olla maissa...
jospa vaan oli ruosteessa :-\
Voi ollakin. Sen ei kuitenkaan pitäisi lämmittää johtoa mitenkään erityisesti. Solenoidin kelan ottama virta ei muutu vaikka se sydän ei liikkuisikaan.
Tämä siis tasavirtakelassa, AC-käämin kohdalla asia muuttuu sen mukaan onko kelalla sydän vai ei. Ilman sydäntä virta voi olla huomattavasti suurempi ja mahdolisesti kelalle tuhoisa.
-
Voi ollakin. Sen ei kuitenkaan pitäisi lämmittää johtoa mitenkään erityisesti. Solenoidin kelan ottama virta ei muutu vaikka se sydän ei liikkuisikaan.
Tämä siis tasavirtakelassa, AC-käämin kohdalla asia muuttuu sen mukaan onko kelalla sydän vai ei. Ilman sydäntä virta voi olla huomattavasti suurempi ja mahdolisesti kelalle tuhoisa.
Aikaa on kulunut kun olen viimeksi solenoidia tonkinut, mutta eikös siellä ole vetokäämi ja pitokäämi, joissain ainakin. Jos solenoidi ei vedä perille pitokäämille, saattaa joku lämmetä tai palaa.
-
Voi ollakin. Sen ei kuitenkaan pitäisi lämmittää johtoa mitenkään erityisesti. Solenoidin kelan ottama virta ei muutu vaikka se sydän ei liikkuisikaan.
Tämä siis tasavirtakelassa, AC-käämin kohdalla asia muuttuu sen mukaan onko kelalla sydän vai ei. Ilman sydäntä virta voi olla huomattavasti suurempi ja mahdolisesti kelalle tuhoisa.
Aikaa on kulunut kun olen viimeksi solenoidia tonkinut, mutta eikös siellä ole vetokäämi ja pitokäämi, joissain ainakin. Jos solenoidi ei vedä perille pitokäämille, saattaa joku lämmetä tai palaa.
Startin solenoideissa olen harvemmin erillisiä käämejä nähnyt - niitä kun ei muutenkaan kovin pitkiä aikoja yleensä vedätetä.
Solenoidit jotka voivat olla päällä normaalisti pitkään (minuutteja-tunteja) ovat sitten noilla kahden käämin hienouksilla.
Voin olla väärässäkin, kun en kovin montaa startin solenoidia ole purkanut. Monimutkaisin startti jota olen käpälöinyt on Åkermanin startti. Aivan mahdoton rakennelma. kuinkahan monet eri kärjet siinä oli...?