Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: metsajussi - 14.05.25 - klo:22:22
-
...laittamaan äkeisiin navat jotka kestää.
Kun lohkon päätteeksi nostin sivulohkot kuljetteluasentoon niin jokin vilahti syrjäsilmällä. Mikähän se oli.. aha oho kappas yksi pyörä putosi pois... ja vielä sivulohkosta joka ei osallistu tieajoon. Kuljetuspyörien laakerit onkin juu jo vaihdettu aikaisemmin. Samaa vikaa niin Potilan kuin Multivankin vehkeissä.
Laittaisivat sinne 10-pulttiset ADR:t ettei tarvitse joka vuosi rempata. En valita mutta kyrsii. >:(
-
Osta ruotsalainen äes, moni muukin ongelma ratkeaa. Rupee piikit kestään ja kestään.
-
Osta ruotsalainen äes, moni muukin ongelma ratkeaa. Rupee piikit kestään ja kestään.
Jokos niissä on vähän vähemmän periksi antavat piikit?
Muistan että joskus ne kovemmissa kohdissa väistelivät hieman turhan paljon. Tästä on kyllä aikaa että voi olla systeemit muuttuneet...
-
...laittamaan äkeisiin navat jotka kestää.
Kun lohkon päätteeksi nostin sivulohkot kuljetteluasentoon niin jokin vilahti syrjäsilmällä. Mikähän se oli.. aha oho kappas yksi pyörä putosi pois... ja vielä sivulohkosta joka ei osallistu tieajoon. Kuljetuspyörien laakerit onkin juu jo vaihdettu aikaisemmin. Samaa vikaa niin Potilan kuin Multivankin vehkeissä.
Laittaisivat sinne 10-pulttiset ADR:t ettei tarvitse joka vuosi rempata. En valita mutta kyrsii. >:(
Ootko seisottanut äestä ulkona lohkot ylhäällä? Onko vanteessa reikä vai kerääkö vanne vedet jotka lopulta päätyvät laakeriin? Vanhemmissa multivoissa ei reikää ollut.
Kaksi multivan äestä ollut eikä niistä ole kyl naparemonttia tarvinut tehdä. Potilassa sitä saa kuulemma harrastaa..
-
Navassa ei ole tehtaan jäljiltä kuin ruokalusikallinen vaseliinia. Yhteen napaanhan menee melkein prässillinen. Tuon ruokalusikallisen lisäksi kun sitä normaalisti rasvailee niin kestää 100 vuotta ennen kuin lisätty vaseliini kohtaa laakerin.
-
Eihän sen täynnä pidä ollakaan.
-
Laakerien väli pitäisi olla täynnä, muuten nipan rasvauksella ei ole mitään merkitystä.
-
Oli vuosia sitten puhetta juottovaununrenkaasta,tehtaanedustajan kanssa.Lyhyesti vastaus ongelmaan oli tämä,5-pulttikiinnitteistä vannetta tuolla pulttikehällä,ei käytännössä ole olemassakkaan,mutta he laittaa sen renkaan alle,mikä on halavin.Käärijässä on mönkijänrenkaat,agronicistä kyse.
-
Multivan äes ollut vuodesta 2002. Yhtään pyörännapaa ei ole mennyt. Kerran käyttökaudessa rasvaus. Pari vuotta sitten tarkistin välyksen, ei yhdessäkään pyörässä kiristys tarvetta. En tiedä, onko ylirasvauskaan järkevää, se voi kuormittaa laakeria. Telien laakerit vaihdettiin 2018 varmuuden vuoksi. Niissä oli hiema klappia. Niitä kannattaa rasvailla aina kun muistaa.
-
stefat kun rikkoontuu sitte menee vettä ainakin pestessä ja laakeri on kohta piloilla, toisin tuokin että siihen lautaselle kertyy vettä ja tihkuttelee siitä laakeriin, nimiittäin kun sivulohkoista on kysen. Tosin se ruottalainen on kaikin puolin parempi kunhan ei ihan karvalakkimallia ota.
-
...laittamaan äkeisiin navat jotka kestää.
Kun lohkon päätteeksi nostin sivulohkot kuljetteluasentoon niin jokin vilahti syrjäsilmällä. Mikähän se oli.. aha oho kappas yksi pyörä putosi pois... ja vielä sivulohkosta joka ei osallistu tieajoon. Kuljetuspyörien laakerit onkin juu jo vaihdettu aikaisemmin. Samaa vikaa niin Potilan kuin Multivankin vehkeissä.
Laittaisivat sinne 10-pulttiset ADR:t ettei tarvitse joka vuosi rempata. En valita mutta kyrsii. >:(
Ootko seisottanut äestä ulkona lohkot ylhäällä? Onko vanteessa reikä vai kerääkö vanne vedet jotka lopulta päätyvät laakeriin? Vanhemmissa multivoissa ei reikää ollut.
Kaksi multivan äestä ollut eikä niistä ole kyl naparemonttia tarvinut tehdä. Potilassa sitä saa kuulemma harrastaa..
Toki se yleensä on lohkot ylhäällä, ei sitä pihalla joka välissä tule levitettyä. Aina ei oikein tilaakaan levittää.
Tuossa on kyllä vanteessa 4 aukkoa keskilevyn ja vannekehän välissä, ei siihen niin paljoa vettä voi kertyä että yltäisi napaan ja laakerille. Varsinkin kun pyörä on hieman kallellaan siinä kuljetusasennossa. Laakereissa tai missään siellä navassa en ruostetta havainnut tippaakaan, mustaa rasvaa ja laakerin muruja senkin edestä :-) Rasvattu siis on.
Mutta saattaapi olla muuten joku tehtaan evoluutiomalli. Paikallinen kokenut ja tietävä varaosamyyjä sanoi ettei siellä voi olla sellaisia laakereita mitä juuri entiset sisä- ja ulkokehät mittasin. Ja osaan kyllä käyttää mittavälineitä...
-
Sama ongelma USA:ssa. Larson Farms ja Millennial Farmer korjaavat äkeittensä pyöränlaakereita joka toinen päivä melkein.
-SS-
-
miulla kellfrin teettämä äjes ja siinä on pyörät ylhäällä ilman reikiä pohjolan tallissa ja ei noihin ole tarvinna laitella laakeria pyöriin... joskus on poistettava jokunen muovisärpe kun paaleista jää...
-
...laittamaan äkeisiin navat jotka kestää.
Kun lohkon päätteeksi nostin sivulohkot kuljetteluasentoon niin jokin vilahti syrjäsilmällä. Mikähän se oli.. aha oho kappas yksi pyörä putosi pois... ja vielä sivulohkosta joka ei osallistu tieajoon. Kuljetuspyörien laakerit onkin juu jo vaihdettu aikaisemmin. Samaa vikaa niin Potilan kuin Multivankin vehkeissä.
Laittaisivat sinne 10-pulttiset ADR:t ettei tarvitse joka vuosi rempata. En valita mutta kyrsii. >:(
Ootko seisottanut äestä ulkona lohkot ylhäällä? Onko vanteessa reikä vai kerääkö vanne vedet jotka lopulta päätyvät laakeriin? Vanhemmissa multivoissa ei reikää ollut.
Kaksi multivan äestä ollut eikä niistä ole kyl naparemonttia tarvinut tehdä. Potilassa sitä saa kuulemma harrastaa..
Toki se yleensä on lohkot ylhäällä, ei sitä pihalla joka välissä tule levitettyä. Aina ei oikein tilaakaan levittää.
Tuossa on kyllä vanteessa 4 aukkoa keskilevyn ja vannekehän välissä, ei siihen niin paljoa vettä voi kertyä että yltäisi napaan ja laakerille. Varsinkin kun pyörä on hieman kallellaan siinä kuljetusasennossa. Laakereissa tai missään siellä navassa en ruostetta havainnut tippaakaan, mustaa rasvaa ja laakerin muruja senkin edestä :-) Rasvattu siis on.
Mutta saattaapi olla muuten joku tehtaan evoluutiomalli. Paikallinen kokenut ja tietävä varaosamyyjä sanoi ettei siellä voi olla sellaisia laakereita mitä juuri entiset sisä- ja ulkokehät mittasin. Ja osaan kyllä käyttää mittavälineitä...
Meillä ei siinä vanhemmassa multivassa ollut reikiä vanteessa vaan keräsi iloisesti vedet sinne vanteeseen. Siinä ei syys sateilla tarvii kauan ulkona seisottaa kun vesi on laakereissa.
-
aloituskuvasta katoin että vanteessa ei hitsattuna koko kehältä vaan rako.. joten vesi valuu ajan myöten pois eikä nouse laakeriin... ja eikös siinä ole stefa ulkopuolelle jotta pöly ja paska ei mene sisään..? laakreit vaan on nykyään niiin vaihtelevia laatuiltaan että voi levitä aika pienelläkin ajolla. ainakin peräkärryissä telistä yhessä leviää mutta toiset kuin tehtaan jäliltä...
-
miulla kellfrin teettämä äjes ja siinä on pyörät ylhäällä ilman reikiä pohjolan tallissa ja ei noihin ole tarvinna laitella laakeria pyöriin... joskus on poistettava jokunen muovisärpe kun paaleista jää...
Eikös Kellfri vähän ole niinku ruotsalainen? ;D
-
taitaa olla ja siitä kiitos hurreille! tuo toimiiiii...
-
Laakerien väli pitäisi olla täynnä, muuten nipan rasvauksella ei ole mitään merkitystä.
Niinpä. Tuhdin navassa on nippa laitettu rasvakuppiin, silläkään ei ole oikeastaan mitään virkaa, taempaan laakeriin ei siitä rasva pääse ikinä.
Viime kesänä laakeriremonttia tehdessä porasinkin nipoille paikat laakerien väliin.
-
ja hauskinta on kun laitettu tehtaalla suojatut laakerit rasvanippoin kanssa.. ei mene ihan helpolla se vaseliini sinne kuulille kun suoja estää.. on nättiä kun rasva pursuaa kupin alta kuiteskin. osaisko ihan heti arvata rakenteen?
-
ja hauskinta on kun laitettu tehtaalla suojatut laakerit rasvanippoin kanssa.. ei mene ihan helpolla se vaseliini sinne kuulille kun suoja estää.. on nättiä kun rasva pursuaa kupin alta kuiteskin. osaisko ihan heti arvata rakenteen?
Melkein osaa arvata kun katsoo kene tekemä kampe. Euroopan laatumerkeissä ei tuollaisia ole tullut vastaan. Ehkei venäläisissäkään :-)
-
noita tahtoi olla nokan tekemissä koneissa.. pari kertaa tullu vastaan. ei kait hirveen yleistä kuiteskaan..
-
eipä sulle ole paljon mitään muutakaan tullut vastaan. kelfri on sitten kiinalainen kampe jos t satu tieän.
-
luulin aikasemmin ainakin että olis jossain lähempänä kasailtu. kun aika iso himmeli kiinasta kuletettavaks.. tarmotkin turkista tuloo.. tuo äjes on monelta osaltaan viksumpi kuin moni suomalainen teos.. ja ollut yllättävän kestävä kivisellä pellolla ajella.. alkuperäisiä piikkejä kun vain saisi niin ois ihan sopiva miulle anakii..
-
et sitte ole oikeeta äestä kokeillutkaan. enkä tarkoita potilaa.
-
Turvemaan, kivisten hiekkamaiden ja kovien savikoiden viljelijöillä on aika erilainen käsitys hyvästä äkeestä :-)
Eivät välttämättä ole kukaan väärässä. Jossain kohtaa voi tietenkin kysyä vaikka että kuinka surkea kivikko ansaitsee vielä pellon nimen.
Laakerien suhteen voisi purnata toisestakin aiheesta, nimittäin hydrauliletkut. Tässä taas yksi 3/8" 1R-letku alkoi vuotaa, päälle aivan ehjän ja kulumattoman näköinen mutta niin vaan tihkuu paristakin kohdasta. Näitä on tullut vastaan useammasssakin kotimaisessa laitteessa. Kestävät vähän päälle takuuajan... samoin venttiileissä on ollut lyhyitä letkuja tiukalla U-lenkillä joissa sallittu pienin taivutussäde on selvästi alitettu. Näyttää kuin olisin itse tehnyt..
Suunnittelijat pitäisi laittaa vähäksi aikaa tuonne metsäkonepuolelle pakolliseen oppiin.
Eikö insinöörillä ole kokemusta vai eikö merkin maineesta vaan välitetä sentin vertaa? Vaikka siellä letkun spekseissä kerrotaan sen kestävän riittävästi, eivät ne pienetkään 1R-letkut kauaa mene oikeassa elämässä jos painetaso on 200 bar luokkaa. Menevät kyllä jonain vuotolinjana tms matalapaineisessa kohteessa.
-
Hytrauliletkusta sen verran että hyvät kestää huonot ei. Kokemusta tuollasesta kronoksen mettäkuormaiesta, vuosimallia 1988, koko ikänsä ollut taivasalla auringossa kesät talvet ja on sillä puitakin nosteltu vuosien saatossa. Siinä on letkut alkuperäiset, eikä vuoda mistään, joitain nirhaantumia on tullut ja niihn sitte uusi letku. Vastaavasti Viron poikien perälevyn tekele 2000 luvulta. siinä kaikki letkt jo pitänyt uusia murtumien ja vuotojen takia.Kestää ja ei kestä.
-
Hytrauliletkusta sen verran että hyvät kestää huonot ei. Kokemusta tuollasesta kronoksen mettäkuormaiesta, vuosimallia 1988, koko ikänsä ollut taivasalla auringossa kesät talvet ja on sillä puitakin nosteltu vuosien saatossa. Siinä on letkut alkuperäiset, eikä vuoda mistään, joitain nirhaantumia on tullut ja niihn sitte uusi letku. Vastaavasti Viron poikien perälevyn tekele 2000 luvulta. siinä kaikki letkt jo pitänyt uusia murtumien ja vuotojen takia.Kestää ja ei kestä.
Nimenomaan näin. Laadukas letku, oikea tyyppi ja oikein asennettu niin ei mitään ongelmia.
Sitten kun halvin mahdollinen, juuri ja juuri teoriassa riitävä tyyppi ja vielä asennettu miten sattuu niin...
Sitlä se vaikuttaa että Purran sakset ovat olleet koekäytössä jo valmistuskuluja hierottaessa :-(
Esim Potila oli 10 v sitten esimerkki tuosta jälkimmäisestä. Lienevät oppineet jo tähän mennessä? En ole näyttelyissä letkuja tullut katsoneeksi tarkemmin kun ei äkeen hankinta ole mulle enää ajankohtainen..
Yllätykseksi pari uudehkoa itse asennettua puolituumaista Parkeria antautui puomissa, kohdista joihin ei tule edes taivutusta tai liikettä. Kuin neulanreiästä vaan suihkusi. Tarkkaa tyyppiä en muista mutta muuten norjia ja miellyttäviä letkuja asentaa ja piti olla täysin riittäviä tuohon käyttöön. Giljotiini antaa kyllä jatkuvia painesykäyksiä että ehkä niillä on osaa tapahtuneeseen. Kuitenkin kolmatta vuotta kesti 3/4" tuota ja pöytää syöttävä letku ennen pettämistään; se kuitenkin joutuu taipumaan ja elämään käytön aikana.
Muuten minkälainen vekotin tämä Parko on ? Mulla ei ole oikein minkäälaista mielikuvaa laitteesta. En kärkijoukkoon kuitenkaan sijoittaisi?
-
Hytrauliletkusta sen verran että hyvät kestää huonot ei. Kokemusta tuollasesta kronoksen mettäkuormaiesta, vuosimallia 1988, koko ikänsä ollut taivasalla auringossa kesät talvet ja on sillä puitakin nosteltu vuosien saatossa. Siinä on letkut alkuperäiset, eikä vuoda mistään, joitain nirhaantumia on tullut ja niihn sitte uusi letku. Vastaavasti Viron poikien perälevyn tekele 2000 luvulta. siinä kaikki letkt jo pitänyt uusia murtumien ja vuotojen takia.Kestää ja ei kestä.
Nimenomaan näin. Laadukas letku, oikea tyyppi ja oikein asennettu niin ei mitään ongelmia.
Sitten kun halvin mahdollinen, juuri ja juuri teoriassa riitävä tyyppi ja vielä asennettu miten sattuu niin...
Sitlä se vaikuttaa että Purran sakset ovat olleet koekäytössä jo valmistuskuluja hierottaessa :-(
Esim Potila oli 10 v sitten esimerkki tuosta jälkimmäisestä. Lienevät oppineet jo tähän mennessä? En ole näyttelyissä letkuja tullut katsoneeksi tarkemmin kun ei äkeen hankinta ole mulle enää ajankohtainen..
Yllätykseksi pari uudehkoa itse asennettua puolituumaista Parkeria antautui puomissa, kohdista joihin ei tule edes taivutusta tai liikettä. Kuin neulanreiästä vaan suihkusi. Tarkkaa tyyppiä en muista mutta muuten norjia ja miellyttäviä letkuja asentaa ja piti olla täysin riittäviä tuohon käyttöön. Giljotiini antaa kyllä jatkuvia painesykäyksiä että ehkä niillä on osaa tapahtuneeseen. Kuitenkin kolmatta vuotta kesti 3/4" tuota ja pöytää syöttävä letku ennen pettämistään; se kuitenkin joutuu taipumaan ja elämään käytön aikana.
Muuten minkälainen vekotin tämä Parko on ? Mulla ei ole oikein minkäälaista mielikuvaa laitteesta. En kärkijoukkoon kuitenkaan sijoittaisi?
Paikallinen metallipaja on kahta parkoa korjannu ja kertoi että on aika ristiriitainen tekele. Osa rakenteista toteutettu todella ylijäreästi jonka takia painoa kevyille maille aivan liikaa ja taas osa rakenteista esim lohkojen saranointi huonosti suunniteltu ja liian ohuista materiaaleista
-
tuo jotenkin käsittämätöntä kun noilla hinnoilla ulkomailla käyttävät etes parempaa teräslaatua.. ei taija ruottin äjeestä vetokarttu katkita kovin helpolla..?
-
Suomessa maatalouskaupan sanelee tuotteen myyntihinnan,
Valmistajien on siihen kustannustasoon pitänyt tehdä, näin ainakin ennen
Ja kun prototyypistä ei edes kunnon koekäyttöön, saatikka testata
Kestävyyttä kunnolla, yhtälö valmis.
On onneksi nykyisin jo muuttunut käytäntö, tosin itse kierrän
Hinnat alkaen mallit, ei niin kestä käytössä
-
ei taija ruottin äjeestä vetokarttu katkita kovin helpolla..?
Ei äkeessä ole vetokarttua. Siinä on aisa ja silmukka...
-
Patun äkeeseen tuli aikanaan uusi varpajyrä. Isä soitti tehtaalle kun varpajyrä pihassa oli että siitä puuttuu rasvanipan paikat. Tehtaalta vastattiin että ei siinä kuulu ollakaan vaan uusissa on kestovoidellut laakerit.. Kevät sillä äestettiin ja jokainen varmaan arvaa missä kunnossa laakerit oli.. Tehtiin sitten itse nipan paikat varpajyrän kiinnitysrungon puolelta, oli helpompi tehdä kuin alkaa poramaan sinne varpajyrän akseliin reikää.
-
Suomessa maatalouskaupan sanelee tuotteen myyntihinnan,
Valmistajien on siihen kustannustasoon pitänyt tehdä, näin ainakin ennen
Ja kun prototyypistä ei edes kunnon koekäyttöön, saatikka testata
Kestävyyttä kunnolla, yhtälö valmis.
On onneksi nykyisin jo muuttunut käytäntö, tosin itse kierrän
Hinnat alkaen mallit, ei niin kestä käytössä
Tume siirtyikin itsenäiseen myyntiin.
Sinänsä joku letku nyt on helppo vaihtaa parempaan mutta ärsyttää kun asiassa ei alunperin monesta eurosta olisi ollut kyse.
Heikko runko tms suunnittelun kukkanen on paljon ikävämpi korjata kunnolliseksi.
Kolmas omistaja ketjussa voi jo hyväksyä että vahvisteluakin joutuu tekemään. 1. käyttäjän ei pitäisi sellasesta nähdä untakaan.
Uuden toimijan on taatusti tiukkaa tulla maatalouskonemarkkinoiden pakkaa sekoittamaan. Kotimaan pieni markkina on jo jaettu ja vienti vaatii monen jutun onnistumista.
-
ei taija ruottin äjeestä vetokarttu katkita kovin helpolla..?
Ei äkeessä ole vetokarttua. Siinä on aisa ja silmukka...
On niitä ainakin ollut vetovarsista kiskottavia, hinattaviakin.
-
Osta ruotsalainen äes, moni muukin ongelma ratkeaa. Rupee piikit kestään ja kestään.
[/b]
Tämä on ihme myytti, kahdesta multivasta kokemusta ei piikkiäkään poikki. Ekassa oli jotain telissä tiedossa tulevaa ongelmaa siihen sai ostaa edullisesti uudet telit. (liittyi muistaakseni keskilaakerointiin)
Eikä ole mitään vääderiä vastaan sillä kylvän ;D
-
tuo kaupan voima täällä onkin se oma juttunsa. mutta kyllä se on jurpin paikka kun kalliilla ostaa koneen jossa jo tehtaalta lähtiessä on viat valmiina. aikoinaan jo tuo maalaus oli jotain ihan karmeeta. ostinpa kerran silppurinkin joka oli unohettu maalata ennen toimittamista. noooo, sit siihen sai hyän maalipinnan ,- virman laskuun!
-
ei taija ruottin äjeestä vetokarttu katkita kovin helpolla..?
Ei äkeessä ole vetokarttua. Siinä on aisa ja silmukka...
On niitä ainakin ollut vetovarsista kiskottavia, hinattaviakin.
Ennen pyörä-äkeitten esiinmarssia tää oli normaali tapa tehdä hinattava äes.
-
ja hinattava äjes ei aina sovi pienille lohkoille.. olikos se joku jolla oli se haitari juttu hinattavassa jota kuskattiin ilman pyöriä trn perässä?
-
kyllä hinattava toimii yhtälailla, mut oksalla liene joku 2,5 metrinen nostolaitekarhi jolla kivien välejä rapsuttele mullille.
-
ja hinattava äjes ei aina sovi pienille lohkoille.. olikos se joku jolla oli se haitari juttu hinattavassa jota kuskattiin ilman pyöriä trn perässä?
Ei varmasti jos lohko on kapeampi kuin äes ;D
-
ja hinattava äjes ei aina sovi pienille lohkoille
Ei varmasti jos lohko on kapeampi kuin äes ;D
Ihan tuollaista ei ole tullut vastaan mutta ei paljoa puutu. Huimin oli osittain avo-ojissa ollut pelto; kävin 500 Peltilaatikolla puimassa. Kapeimmalle saarekkeelle jäi reunojen puinnin jälkeen 30 cm puimaton suilu keskelle. Sampon pöytä oli muistaakseni 258 cm...
-
Ei äkeessä ole vetokarttua. Siinä on aisa ja silmukka...
On niitä ainakin ollut vetovarsista kiskottavia, hinattaviakin.
Semmonen onkin karhi, ei äes... ;)
-
Vetokartulliset hinattavat taitaa olla vain tiellä hinattavia.
Yksi vetosilmukka meilläkin on ajettu Multivasta loppuun ja pari pyöränlaakeria on mennyt. Syyttäisin puuttuvaa vaseliinia. Nyt kun laakerien väli on täytetty vaseliinilla ja vuosittain painetaan pari pumppausta nippaan uskoisin laakereiden kestävän.
-
Vetokartulliset hinattavat taitaa olla vain tiellä hinattavia.
Yksi vetosilmukka meilläkin on ajettu Multivasta loppuun ja pari pyöränlaakeria on mennyt. Syyttäisin puuttuvaa vaseliinia. Nyt kun laakerien väli on täytetty vaseliinilla ja vuosittain painetaan pari pumppausta nippaan uskoisin laakereiden kestävän.
Jos laakerit on suojattu, kannattanee ottaa rasvatilan puolelta se suojalevy pois. Jos navassa on huulitiiviste suojaamassa laakeripakettia, on vaseliinin täytöllä oltava varovainen, ettei tiiviste pullahda ulos navan kolostaan.
-SS-
-
Vetokartulliset hinattavat taitaa olla vain tiellä hinattavia.
Ehkä niitä pitäisi kutsua puolihinattavaksi kuten kyntöauroja.
-
tuloo mieleen se toivasen piirros maastullissa kun alkoi kirjuuttely yleisosastolla siitä että ei haravakone ole äjes.. tosiaan noilla koneillahan on omat nimityksensä, - ihan virallisestikin. itellä on semmonen 2,2 metrinenkin joustikas pottumaita varten mutta pelloilla ajelen tuollasella 4,5 metrisellä kellfrin kraballa...
-
Vetokartulliset hinattavat taitaa olla vain tiellä hinattavia.
Ehkä niitä pitäisi kutsua puolihinattavaksi kuten kyntöauroja.
joskus oli potilan äes 4,5 metrinen, siinä oli vetokarttu, eli vetovarsiin kiinnitettävä ja sitten kulvetusasennossa nostolaittessa ylhäällä, ei perässä vedettävä vaikka pyörät. Toki sitä lie olis voinut taitettuna pyörien varassakin kait vetää ut keskilohko olis raapinut tietä. Köykäinen äes, hiukka jäykemmällä maalla tuli kylkimyyryä perässä. Meni kiertoon ja 6,5 metrinen NZA väderi tilalle .
-
ei haravakone ole äjes..
Äes voi kyllä olla harava ;D
-
juuu ja oikein tehokas. hitonmoisia kasoja juolaa tuolleen olen keräilly peltoheitolta... mutta se ei onnistukaan hankmolla..
-
ja hinattava äjes ei aina sovi pienille lohkoille.. olikos se joku jolla oli se haitari juttu hinattavassa jota kuskattiin ilman pyöriä trn perässä?
Antti-Sampo oli tällainen. P. Suomi &co teki Vaskiolla niitä. Oli SOK:n myynnissä. Teki myös Vaski jyriä. Sitä en tiedä oliko Suomi äes myös heidän tuotantoa.
-
Osta ruotsalainen äes, moni muukin ongelma ratkeaa. Rupee piikit kestään ja kestään.
[/b]
Tämä on ihme myytti, kahdesta multivasta kokemusta ei piikkiäkään poikki. Ekassa oli jotain telissä tiedossa tulevaa ongelmaa siihen sai ostaa edullisesti uudet telit. (liittyi muistaakseni keskilaakerointiin)
Eikä ole mitään vääderiä vastaan sillä kylvän ;D
Onkohan näissä piikeissä jotain valmistuserien välisiä eroja?
Olen lainannut yhtä Optimaa ja kyllä siitä oli pari piikkiä poikki.. samoin toisesta tutusta Optimasta oli melkein joka toinen päivä joku piikki poikki jos täysiä päiviä äestettiin. Kuski oli asiallien. Eikä täällä olla kivipeltojen alueella, raivioilla tms. Reunimmainen nyt voi osua vaikka sähkötolpan juuren kiviin tai pellonreunan kantoon mutta keskeltä ei.
Täällä on kyllä paikoitellen hyvinkin kovia savia, olisiko sillä merkitystä?
Kimppatilan vanha Tume Nordic katkoi myös piikkejään vanhemmiten tasasista tahtia , 3-4 per kevät. Pinta.ala alle 50 ha, savi- ja multamaita, kiviä saattoi olla yksi päänkokoinen per 10 ha.
Oletan että väsyvät kun vuosia ja hehtaareja on tarpeeksi takana. Ei ne uutena...
Mulla on myös esihistoriallinen ruotsalainen Vamo. Ikää varmaan 40 vuotta. Meni siitäkin yksi, ei ole normaali S-piikki, teetti vähän töitä löytää vastaava :-)
-
Käytössä on 7 m Potila Master äes. Ajettu yli 10 vuotta ilman onelmia. Tässä lähellä on myös 3 muutakin samanlaista noin 10 vuotta käytössä ollutta. Hekin ovat tyytyväisiä äkeisiinsä, Ettei ne pyörien tippumiset ole mikään yleinen ongelma. Runko ja piikit on myös kestäneet hyvin.
-
Osta ruotsalainen äes, moni muukin ongelma ratkeaa. Rupee piikit kestään ja kestään.
[/b]
Tämä on ihme myytti, kahdesta multivasta kokemusta ei piikkiäkään poikki. Ekassa oli jotain telissä tiedossa tulevaa ongelmaa siihen sai ostaa edullisesti uudet telit. (liittyi muistaakseni keskilaakerointiin)
Eikä ole mitään vääderiä vastaan sillä kylvän ;D
Onkohan näissä piikeissä jotain valmistuserien välisiä eroja?
Olen lainannut yhtä Optimaa ja kyllä siitä oli pari piikkiä poikki.. samoin toisesta tutusta Optimasta oli melkein joka toinen päivä joku piikki poikki jos täysiä päiviä äestettiin. Kuski oli asiallien. Eikä täällä olla kivipeltojen alueella, raivioilla tms. Reunimmainen nyt voi osua vaikka sähkötolpan juuren kiviin tai pellonreunan kantoon mutta keskeltä ei.
Täällä on kyllä paikoitellen hyvinkin kovia savia, olisiko sillä merkitystä?
Kimppatilan vanha Tume Nordic katkoi myös piikkejään vanhemmiten tasasista tahtia , 3-4 per kevät. Pinta.ala alle 50 ha, savi- ja multamaita, kiviä saattoi olla yksi päänkokoinen per 10 ha.
Oletan että väsyvät kun vuosia ja hehtaareja on tarpeeksi takana. Ei ne uutena...
Mulla on myös esihistoriallinen ruotsalainen Vamo. Ikää varmaan 40 vuotta. Meni siitäkin yksi, ei ole normaali S-piikki, teetti vähän töitä löytää vastaava :-)
Onkohan kuinka paljon ikää? Alkupäässä oli ilmeisesti ongelmia keston kanssa?
-
ja hinattava äjes ei aina sovi pienille lohkoille.. olikos se joku jolla oli se haitari juttu hinattavassa jota kuskattiin ilman pyöriä trn perässä?
Antti-Sampo oli tällainen. P. Suomi &co teki Vaskiolla niitä. Oli SOK:n myynnissä. Teki myös Vaski jyriä. Sitä en tiedä oliko Suomi äes myös heidän tuotantoa.
Tarkoittaakohan Oksa "haitarilla" tällaista nippuun menevää äjestä ? Vedettäessä on pitkänä.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Hankmo%20W.jpg)
-SS-
-
tuosta en tiijä mut mulla on yks joka peruuttaen menee kasaan ja sit on nostolaitteella kuletettava.. mut on joku ihme jostain 1980 luvulta. en ole käyttänny kun ei siihen kehannu ostaa kalliita pystypiikejä.. oisko ollu joku optima tahi muu merkkinen... mut itellä nostolaite noka aikoinaan josta vetokartun tapapanen katkesi ekalla lohkolla ja laitoin puhelua nokalle joka kertoi et kukaan ei ole valittannu moisesta ja laitto uuten vahvistetun tilalle... seuraavan vuoten mallissa olikii jo toisenlainen karttu.
-
Osta ruotsalainen äes, moni muukin ongelma ratkeaa. Rupee piikit kestään ja kestään.
[/b]
Tämä on ihme myytti, kahdesta multivasta kokemusta ei piikkiäkään poikki. Ekassa oli jotain telissä tiedossa tulevaa ongelmaa siihen sai ostaa edullisesti uudet telit. (liittyi muistaakseni keskilaakerointiin)
Eikä ole mitään vääderiä vastaan sillä kylvän ;D
Onkohan näissä piikeissä jotain valmistuserien välisiä eroja?
Olen lainannut yhtä Optimaa ja kyllä siitä oli pari piikkiä poikki.. samoin toisesta tutusta Optimasta oli melkein joka toinen päivä joku piikki poikki jos täysiä päiviä äestettiin. Kuski oli asiallien. Eikä täällä olla kivipeltojen alueella, raivioilla tms. Reunimmainen nyt voi osua vaikka sähkötolpan juuren kiviin tai pellonreunan kantoon mutta keskeltä ei.
Täällä on kyllä paikoitellen hyvinkin kovia savia, olisiko sillä merkitystä?
Kimppatilan vanha Tume Nordic katkoi myös piikkejään vanhemmiten tasasista tahtia , 3-4 per kevät. Pinta.ala alle 50 ha, savi- ja multamaita, kiviä saattoi olla yksi päänkokoinen per 10 ha.
Oletan että väsyvät kun vuosia ja hehtaareja on tarpeeksi takana. Ei ne uutena...
Mulla on myös esihistoriallinen ruotsalainen Vamo. Ikää varmaan 40 vuotta. Meni siitäkin yksi, ei ole normaali S-piikki, teetti vähän töitä löytää vastaava :-)
Onkohan kuinka paljon ikää? Alkupäässä oli ilmeisesti ongelmia keston kanssa?
Eiköhän nämä Optimat ole kaikki jo yli 10-vuotiaita. Välillä vedetty aika syväänkin, pavulle ym. Hyvinkin alkupään sarjoista.
Muutaman vuoden ikäisestä 8-metrisestä hanhenjalka-TopLinesta ei ole tainnut mennä yhtään vielä. Eri piikkihän siinä muutenkin.
-
niiiinpä. ja niilä tehtynä töitäkii.. toisin kuin jollain potilan kevyellä...
-
Jonkun vuoden käytettynä 90-luvun lopulla ostettu potilan 450 risuäes. Eli taitaa olla SK , siis nostolaite . Oon uusinut kaksi piikkiä ja nekin on katkennut peruuttamalla. Joten kannattaiskohan teidän vaan mettittää ne kivikot tai kiven kovat savikot.
-
Mä uskon että piikeissä on eroja. Niin valmistajan kuin eränkin suhteen. Aika tarkkahan tuollainen on karkaisun suhteen. Niinhän ne katkoo saksalaiset autotkin usein jousiaan, japsit taas hyvin harvoin.
Toinen on sitten äkeen rakenne... oli meilläkin kauan sitten kaikenlaisia suhteellisen kevyitä nostolaiteäkeitä. Kongskildestä alkaen, Antti-Sampo, oliko joku Esa-Tume ja jotain. Kiven tai muun yllätyksen tullen koko äes väisti tai pomppasi. Nyt kun äes painaa vähintään 3 - 3,5 t ja kulkee tukevasti telien linjassa niin runko ei paljon väistele, kyllä se on piikki joka sitten väistää. Nätisti tai väkisin :-)
En muista että noista vanhoista olisi koskaan mennyt piikkiä muuten kuin peruuttamalla tai muulla typeryydellä. Joku katkoi varpajyrän jousia, sen muistan.
Pystypiikissä on myös vähemmän helppoa väistämisvaraa kuin perinteisessä.
Noh, tikusta asiaa, tai piikistä. Maailmassa on suurempiakin ongelmia.
Naureskelin Multivan sivujen mainosvideota, taisi olla Evo 800 XL tms. Ajetaan pellolla joka on jo niin tasainen ja hienoksi muokattu että ei erota uutta vetoa kuin jäljen suunnasta. Ei paljon kerro äkeen ominaisuuksista. Olisi väärällä kelillä kynnetty syysviljamaan lohkareikko tai juolavehnäinen turvepelto :-)
-
Rupee äkeet oleen niin pitkiä, että noilla hehtaarin kaupunginpalstoilla ei saa kuin puolet matkasta kaikilla piikkiakseleilla haratuksi.
-SS-
-
Rupee äkeet oleen niin pitkiä, että noilla hehtaarin kaupunginpalstoilla ei saa kuin puolet matkasta kaikilla piikkiakseleilla haratuksi.
-SS-
:-)
Isommallakaan lohkolla ei saa kulmia kunnolla siliteltyä edes peruuttamalla. Eihän noilla ole kuin kosmeettisperiaatteellinen merkitys - kunnes joku direktiivi keksii puuttua tukileikkurin uhalla niihinkin... tai sitten aletaan maksaa kun jättää vähän reilummin nurkat luonnontilaan.. tai niistä tulee muuten vaan korvaukseton ehdollisuusmääräys jättää rauhaan.
-
Osta ruotsalainen äes, moni muukin ongelma ratkeaa. Rupee piikit kestään ja kestään.
[/b]
Tämä on ihme myytti, kahdesta multivasta kokemusta ei piikkiäkään poikki. Ekassa oli jotain telissä tiedossa tulevaa ongelmaa siihen sai ostaa edullisesti uudet telit. (liittyi muistaakseni keskilaakerointiin)
Eikä ole mitään vääderiä vastaan sillä kylvän ;D
Onkohan näissä piikeissä jotain valmistuserien välisiä eroja?
Olen lainannut yhtä Optimaa ja kyllä siitä oli pari piikkiä poikki.. samoin toisesta tutusta Optimasta oli melkein joka toinen päivä joku piikki poikki jos täysiä päiviä äestettiin. Kuski oli asiallien. Eikä täällä olla kivipeltojen alueella, raivioilla tms. Reunimmainen nyt voi osua vaikka sähkötolpan juuren kiviin tai pellonreunan kantoon mutta keskeltä ei.
Täällä on kyllä paikoitellen hyvinkin kovia savia, olisiko sillä merkitystä?
Kimppatilan vanha Tume Nordic katkoi myös piikkejään vanhemmiten tasasista tahtia , 3-4 per kevät. Pinta.ala alle 50 ha, savi- ja multamaita, kiviä saattoi olla yksi päänkokoinen per 10 ha.
Oletan että väsyvät kun vuosia ja hehtaareja on tarpeeksi takana. Ei ne uutena...
Mulla on myös esihistoriallinen ruotsalainen Vamo. Ikää varmaan 40 vuotta. Meni siitäkin yksi, ei ole normaali S-piikki, teetti vähän töitä löytää vastaava :-)
Onkohan kuinka paljon ikää? Alkupäässä oli ilmeisesti ongelmia keston kanssa?
Eiköhän nämä Optimat ole kaikki jo yli 10-vuotiaita. Välillä vedetty aika syväänkin, pavulle ym. Hyvinkin alkupään sarjoista.
Muutaman vuoden ikäisestä 8-metrisestä hanhenjalka-TopLinesta ei ole tainnut mennä yhtään vielä. Eri piikkihän siinä muutenkin.
Alkupään toplinestä meni piikkejä. Luulin et tästä tokasta ei menisi mut olen mä nyt tästäkin jo muutaman saanut poikki. Mut onhan nämä katkeamiset vähäisempiä.
Jälkiäkeen jouset on se ongelma samoin piikkien ja ladan jousien paikallaan pysyminen..
-
Isommallakaan lohkolla ei saa kulmia kunnolla siliteltyä edes peruuttamalla. Eihän noilla ole kuin kosmeettisperiaatteellinen merkitys - kunnes joku direktiivi keksii puuttua tukileikkurin uhalla niihinkin... tai sitten aletaan maksaa kun jättää vähän reilummin nurkat luonnontilaan.. tai niistä tulee muuten vaan korvaukseton ehdollisuusmääräys jättää rauhaan.
Olen viime vuosina kylvänyt teräviin kiilamaisiin lohkon kulmiin heinää ja jättänyt viljelemättä. Heinän voi niittää sitten samalla kun käy ojanpientareita niittelemässä. Pinta-ala on tuolle kiilalle kuitenkin niin pieni, ettei tule tarkastuksessa ongelmia, eikä niitä satelliitti edes huomaa. Sehän on keskikesällä vihreää siinä kuin muukin pelto. Helpottaa paljon kiilan kärjessä askartelua, kun siinä on jonkinlainen kääntymistila jota voi tallailla mielin määrin, eikä tarvitse joka työkoneella päästä nurkkaan asti.
-
tuo muuten hyä keino myös epämääräisen muotoisella palstalla. suorilla linjoilla äestäen jää reunaan joku poimu joka hyä heinittää.. siellä yleensäkin jotain kovempaakin.. kalliota tahi kiveä..
-
Pienempi paha se on jos äkeestä muutama piikki katkeaa kuin se että se vetelänä kiertelee kokkareet.
-
hietamoreenissa kun ei ole kuin kiviä... muita kokkareita ei tarttekaan pilkkoa..
-
Pienempi paha se on jos äkeestä muutama piikki katkeaa kuin se että se vetelänä kiertelee kokkareet.
Piikit ei kestä sivuttais vääntöä eikä peruuttamista . Jyrkissä käännöksissä saattaa tulla sivuttais vääntöä .
-
Pienempi paha se on jos äkeestä muutama piikki katkeaa kuin se että se vetelänä kiertelee kokkareet.
Piikit ei kestä sivuttais vääntöä eikä peruuttamista . Jyrkissä käännöksissä saattaa tulla sivuttais vääntöä .
Varmaan tuo sivuvääntö. Eilen illalla katselin kun käänsin tiukkaan niin seiskametrisen sisänurkka kulkee melkein sivuttain. Tuohon jos sattuu joku kovempi este samalla piikin eteen niin..
Liian ketterä vetäjä, pitää vaihtaa joku Zetor 14045 eteen niin ongelma ainakin vähenee :-)
-
Pienempi paha se on jos äkeestä muutama piikki katkeaa kuin se että se vetelänä kiertelee kokkareet.
Tää on heitto meille ruåtsalaisen äkeen omistajille. Jos normipiikki tuntuu "vetelältä" niin Väderillä on Cobra-piikki olemassa.
Ittellä on maat pääosin sellaisia, ettei niihin mitään napakkaa kylvöpohjaa saa tulemaankaan; kunhan jotenkin sotkee. 25 vuodessa ei kolmesta Väderstadista ole mennyt yhtään piikkiä poikki; 1 kpl on taipunut.
-
Pienempi paha se on jos äkeestä muutama piikki katkeaa kuin se että se vetelänä kiertelee kokkareet.
Tää on heitto meille ruåtsalaisen äkeen omistajille. Jos normipiikki tuntuu "vetelältä" niin Väderillä on Cobra-piikki olemassa.
Ittellä on maat pääosin sellaisia, ettei niihin mitään napakkaa kylvöpohjaa saa tulemaankaan; kunhan jotenkin sotkee. 25 vuodessa ei kolmesta Väderstadista ole mennyt yhtään piikkiä poikki; 1 kpl on taipunut.
Mitä joskus yhtä Väder'iä kattelin, niin ei sillä kovaan maahan tasaista kylvöpohjaa saa. Olivat piikin kärjet niin paljon kiinnitysakselin takana, että piikin taipuessa kärki nousee melko paljon ylöspäin. Paremmin tietysti kestävät sellaiset kivikossa.
-
kovat maat? onko sellaset etes kelvollisisa kasvulle.. meneekö juuret etes läpi?
-
Siksihän se SS on maaliskuussa jo aivan hermona että onnistuu siihen tunnin aikaikkunaan kylvämään. Loimaalla se on tarkempaa, minuutti.
Kyllä meillä hietojen viljelijöillä on helppoa, kunhan muistaa joko syksyllä tai keväällä kylvää niin joka vuosi tulee satoa. Jos ei muuta niin kiveä…..
-
joka vuosi tulee satoa. Jos ei muuta niin kiveä…..
Nimenomaan! ;D
-
kovat maat? onko sellaset etes kelvollisisa kasvulle.. meneekö juuret etes läpi?
Kyllä savikotkin satoa antaa eikä ole hl-paino sitten kiikun kaakun. Vähän enemmän joutuu paneutumaan siihen mitä tekee, millä ja milloin.
Aika hyvä satovakuutus kun omistaa sekä kovia että multaisia maita. Yleensä ainakin jompi kumpi onnistuu edes kohtuullisesti.
-
tuo varmaan ihan totta. ja kun olis vielä turvemaata mukana ni lotto oliskii voitollinen... sanoi yks siemenviljelijä jo vuosia sitten. vuokramaita ympäri pitäjää.. kaikkea kait löytyy..
-
Eniten piikkejä tuntuu menevän tasauksessa kun ajetaan matalaan. Piikki pääsee potkaisemaan tyhjää ja se katkaisee piikin. Kivisissä maissa kylläkin ensimmäisellä kierroksella tulee pahimmat kivetkin esiin. Tuosta vanhasta Multivan MegaXL äkeestä menee paljon piikkejä poikki. Pellolta löytyneiden katkenneiden kärkilaput on ollut tapana laittaa uusiin piikkeihin kun ne on samalla lailla kuluneet kun muutkin. Uudet kärjet on sitten heitetty kaappiin. Kärkiä uusiessa ei ole tarvinnut ostaa kuin puolet kärjistä kun toinen puoli löytyy tuosta kaapista. ::)
Piikkien katkeamisessa ei tullut muutosta kun nyt on 4 kevättä automaattiohjauksella ajettu joka toista laistaa ja päistekäännökset näin loiventuneet. Ennen käännettiin tuolla 7 m äkeellä vierestä takaisin.
-
taitaa tuo sivukääntö katkia piikkejä. aianakin kun olen katellu noita piikkien katkipintaa niin toisella laitalla on usein ollut ns. kynsi joten on sivusuuntaan katkennu. mutta tuo takapotkua en kyllä ihan usko kun on naapurin vanhaäes jota katellu ja piikkien kärjet just kuluna mut maalit on piikeissä tallella ja jalakset alimmalla asennolla, eli hyin kärjillä ajeltuna.