Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Rakkine - 07.05.25 - klo:20:56
-
Enää ei kelpaa rehunurmeksi mikä tahansa rikkakasvusto, sanoo ruokavirasto ja hyvä niin.
Luonnonheinä ei riitä rehunurmeksi
Jos lohkolla viljellään sellaista kasvia, jota yleisesti kasvatetaan sadontuottotarkoituksessa (kuten rehunurmea), sillä on vaatimuksena pyrkiä tuottamaan korjuu- ja markkinakelpoinen sato. Rehunurmen kasvuston täytyy olla perustettua heinä- ja nurmirehukasvustoa.
Jo pitkään on ollut ongelmana, että osalla rehunurmiksi ilmoitetuista aloista kasvusto on heikko, ja koostuu pääasiassa luonnonheinästä ja rikkakasveista. Tämä ongelma korostuu tiloilla, joilla ei ole eläimiä eikä siten rehuntarvetta. Rehunurmena ilmoitetun alan kasvuston pitää kuitenkin olla perustettua heinä- ja nurmirehukasvillisuutta, vaikka kasvusto pelkästään niitettäisiin maahan.
Jos ala koostuu pääosin luonnonheinästä, ala ei ole rehunurmea, vaan ennemminkin luonnonhoitonurmea tai viherkesantoa. Näilläkin lohkoilla vähintään puolet kasvustosta pitää olla heinä- ja nurmirehukasveja, mutta luonnonheinät ovat hyväksyttäviä.
Jos lohkon kasvusto ei ole mitään nurmi- tai heinäkasvillisuutta, vaan esimerkiksi pelkkää mesiangervoa tai horsmaa, ala ei ole maatalousmaata. Sellaisia aloja et voi ilmoittaa peltotukien hakemuksessa. Voit kunnostaa lohkon maatalouskäyttöön ja ilmoittaa uudelleen tukihakemuksessa sitten, kun se täyttää vaatimukset. Korvauskelpoisuus säilyy, vaikka lohkoa ei väliaikaisesti ilmoiteta tukihakemuksessa.
JOKA KYLÄSSÄ ON NÄITÄ LUSMUILIJOITA, JOTKA HELPON JA ILMAISEN RAHAN TOIVOSSA VILJELEE NÄITÄ REHURIKKANURMIA, VAIKKA EI OLE VUOSIIN OLLUT TILALLA REHUNSYÖJIÄ.
KURIIN JA HERRAN NUHTEESEEN TÄMMÖSET.
-
Ens jouluna tulee 29 vuotta kun lehmät lähti ja nyt mulla on säilörehunurmi,valkoapilaa.Viime kesänä auringonkukan juureen kylvettynä ;D . Sitten tulee auringonkukkaa,monimuotoisuuskasvit pölyttäjä ja maisema versiona.Toki myös rehuhernettä ja ohraa.Siinä on hyvä paletti tulevalle kesälle ja mukava taas olla päätoiminen viljelijä.
-
Ens jouluna tulee 29 vuotta kun lehmät lähti ja nyt mulla on säilörehunurmi,valkoapilaa.Viime kesänä auringonkukan juureen kylvettynä ;D . Sitten tulee auringonkukkaa,monimuotoisuuskasvit pölyttäjä ja maisema versiona.Toki myös rehuhernettä ja ohraa.Siinä on hyvä paletti tulevalle kesälle ja mukava taas olla päätoiminen viljelijä.
Se on oikein ;D
-
Nyt satelliitti valvoo. Ennenkin jos olis haluttu niin olisi nämä löydetty mut tarkastajat ei kaiketi saaneet tehdä havaintoja kylillä ajellessa.. nyt voidaan sanoa et satelliitti kuvasi..
-
^
Se on hyvä että valvoo,vastataan sitten jos kysytään tai käydään ottamas kuva pellosta.Ei tarvi päivystää ketään tulevaksi.
-
JOKA KYLÄSSÄ ON NÄITÄ LUSMUILIJOITA, JOTKA HELPON JA ILMAISEN RAHAN TOIVOSSA VILJELEE NÄITÄ REHURIKKANURMIA, VAIKKA EI OLE VUOSIIN OLLUT TILALLA REHUNSYÖJIÄ.
KURIIN JA HERRAN NUHTEESEEN TÄMMÖSET.
Onko jo mainittu kuinka kivaa on yrittää viljellä rikkavapaata säilörehu/kuivaheinä nurmea tuollaisten höpöheinän viljelijöiden viereisillä pelloilla :o
SAAT.NA
-
^
Se on hyvä että valvoo,vastataan sitten jos kysytään tai käydään ottamas kuva pellosta.Ei tarvi päivystää ketään tulevaksi.
Juu samaa mieltä. Ohi mennessä voi kuvan ottaa. Ei iso homma.
Ehkä tähän alkaa pientä muutosta asennoitumisessa tulemaan. Johtuuko siitä et viljelijäpolvi on nuorentunut vai mistä. Ennen oli kunnia asia kylvää joka ikinen nurkka. ja korjata sato myös. Rehupaalejakin tehtiin ja sinne ne mettän reunaan mätettiin edellisten jatkoksi.. ;D
Joku sanoo et sadonkorjuu velvoitteen poistaminen on saanut tämän aikaan. Olihan ennenkin mahdollista korjata "sato". Yksi paali tai leveys puimurilla. Ei kai sitä kukaan sen kummemmin kai määrännyt paljonko sitä satoa on tultava?
Näkisin et enemmän on kyse asenteiden muuttumisesta. Huonoa peltoa ei enää viljellä koska vie vain enemmän rahaa kuin tuo. Parempi nostaa vain tuet ja sillä selvä.
Epäilemättä tuohon tulee joskus tulevaisuudessa muutos. En usko et tämä rehunurmi tukiautomaatti saa jatkua kovin pitkään. Muutenkin kun tukien painopiste muuttuu enemmän korvaustyyppisiksi niin velvoitteita tulee. Tälle kaudelle muutoksia tuskin tulee mut ehkä sille seuraavalle tukikaudelle joka alkaa sitten joskus +3 vuoden päästä.
Jos tuollaisia peltoja on joita ei itse näe järkeväksi viljellä niin voi alkaa olla viimeiset hetket myydä ne jollekin viljelijälle. Nyt niistä saa vielä rahaa mut kohta ne voivat kelvata enää kuusentaimille..
-
Joku sanoo et sadonkorjuu velvoitteen poistaminen on saanut tämän aikaan. Olihan ennenkin mahdollista korjata "sato". Yksi paali tai leveys puimurilla. Ei kai sitä kukaan sen kummemmin kai määrännyt paljonko sitä satoa on tultava?
Isot pojat kertoi että paaleja voi myös ostaa ja viedä sinne pellon laitaan..
-
Joku sanoo et sadonkorjuu velvoitteen poistaminen on saanut tämän aikaan. Olihan ennenkin mahdollista korjata "sato". Yksi paali tai leveys puimurilla. Ei kai sitä kukaan sen kummemmin kai määrännyt paljonko sitä satoa on tultava?
Isot pojat kertoi että paaleja voi myös ostaa ja viedä sinne pellon laitaan..
Varmasti. Ja kuinka todennäköistä oikeasti oli saada tarkastus taka vuosina? Ennen ekaa tarkastusta saattoi "pelto" ehtiä kasvaa ihan hienon taimikon... ;D
-
ja kun ei enää ole kylillä tarvetta pelloille ni onko ainoa vaihtoehto metittää? ja sekö pitää huoltovarmuuten? mullakin on peltoa aika hyästi jopa isoina lohkoina mutta eipä taija kiinnostaa kaukaa käytä viljelemässä. mutta maiseman aukipito on kait joku tukien tapaisen tarkoitus.. ja taimikko tuloo pellolle vaikka viljelee jopa rehunurmea. ja korjaa siitä saton syötäväksi.
-
Plantronicskorvat ovat saaneet metelöintiänsä läpi.
Tuo rehunurmi kait tarkoittaa sitä, että kaikki prosenttikasvihehtaarit ovat täysiä. Prosentit vievät hiukan tasapuolisuutta, koska sadan hehtaarin tilalla on vähemmän mahdollisuuksia käyttää lhpeetä esim. eroosion suojelemisessa tai monimuotoisuuskaistojen kohdentamisessa kuin tuhannen hehtaarin tilalla. Puhumattakaan kymmenen hehtaarin tilasta.
Pistemäisiin, kohdistettuihin hömppälohkoihin pitäisi ehkä luoda jokin oma järjestelmä, johon pitää olla selvät perusteet. Esimerkiksi ojien reunat pelloilla, joissa eroosio on merkittävä. Varjostus tai muu haitta, joka käytännössä pilaa tuotetun viljasadon tai muun kasvisadon, jos "huono"laatuista tavaraa on hyvän joukossa. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitö yms. Nämä seikat eivät koske plantronicskorvia, jotka korjaavat heinää elukoille tai kasvattavat rehuviljaa sun muuta elukoille.
Mutta ne koskevat niitä, jotka viljelevät markkinakelpoista kasvituotetta. Silloin nämä heikkokasvuiset kasvulohkot on parempi olla heinällä, joka niitetään tarvittaessa niin, ettei puut pääse kasvamaan. Mieluiten joka vuosi. Nykyään ne ovat olleet tehokkaita viljelyä järkevöittäviä työkaluja, mutta pysyvän nurmen status tietenkin muuttaa asiaa. Ainakin teoriassa.
Ainakin se pakottaa viljelijän kylvämään joka nurkan tasaisin väliajoin, vaikka satoa ei korjattaisikaan. Ilman suorakylvöä tällaiset kasvulohkot joudutaan jollain tavoin muokkaamaan, jotta saadaan järkevä kasvusto perustettua. Tuossahan ei ole mitään järkeä. Tasasin väliajoin katkaistaan yhden luontotyypin jatkumo, josta ei korjata kuitenkaan mitään satoa. Usein se tarkoittaa vielä turhaa glyfottamista. Ja tämä kaikki vain siksi, että plantronisckorvat saa tahtonsa läpi.
Tuo rehunurmen käyttö on selvää tukikikkailua, mutta toivottavasti se koskee myös eläintiloja. Siis se, että nurmi pitää olla kasvatettua nurmea, eikä luonnon nurmikasveilla kyllästettyä. Vaikka se korjattaisiinkin rehuksi. Nyt jos tukihömppäilijä kasvattaa kunnon rehunurmea, kunnon rehukasveilla ja niittää sen peltoon, onko siinäkään mitään järkeä, jos vertaa kokonaiskuvaa. Hiiltä ja ravinteita on niissäkin kasveissa.
Teoreettinen hyöty voisi olla verrattuna horsmapeltoon se, että jokin syväjuurinen nurmikasvi voisi noutaa enemmän ravinteita syvemmistä maakerroksista, jolloin hetkellistä kationi ja fosforikertymää saataisiin aikaiseksi ruokamultakerrokseen. Siitä tuskin on kenellekään hyötyä, koska tosihömppäilijä laittaa peltonsa kasvamaan puita, ennen kuin luopuu koko pellosta.
Sitten herää kysymys, että kuinka paljon rehunurmihömppäilijöitä oikein on olemassa tai kuinka monta hehtaaria sitä oikeasti kasvaa. Että onko mitään järkeä luoda uutta valvottavaa järjestelmää.
-
Onko jo mainittu kuinka kivaa on yrittää viljellä rikkavapaata säilörehu/kuivaheinä nurmea tuollaisten höpöheinän viljelijöiden viereisillä pelloilla :o
SAAT.NA
Itse asiassa kyllä luomuviljan kasvatuskin saattaa olla rikkaruohoriski, ohdake ja valvatti kasvavat kymmenien metrien läiskinä ja pöllyttelevät sitä puuvillaa ympäri kyliä. Kaikilla kun ei ole laserohjattuja haroja tai ohdakekampoja. Toinen ongelma teoriassa on hukkakaura, joka ei kuitenkaan enää ole kiinnostava aihe teollisessa kilometrirallissa, sen näkee Vipu-palvelusta, jossa satoja hehtaareja näkyy hukkistasolla "vähäinen saastunta" - merkillä, ja Rexade 440:llä , Broadway/Starilla , tai vaikka Sekatorilla torjutut vehnäpellot peittävät tehokkaasti mahdolliset yksittäisen hukkikset. Ongelma häviää näkyvistä, jolloin sitä ei ole.
-SS-
-
Sitten herää kysymys, että kuinka paljon rehunurmihömppäilijöitä oikein on olemassa tai kuinka monta hehtaaria sitä oikeasti kasvaa. Että onko mitään järkeä luoda uutta valvottavaa järjestelmää.
No tossa on 5:45 kohdasta eteenpäin noista aloista. https://www.youtube.com/watch?v=jevwhhtHQmA Sen mukaan tarkastelujaksolla 2017-2022 oli n. neljäsosa pelloista sellaisten viljelijöiden hallinnassa joilta ei tullut kuin 2% markkinatuotoista.
Vähän yllätti noi luvut mutta tämä on semmonen asia mitä ei täältä edullisemmilta viljelyseuduilta hahmota, tuossa videossa on karttojakin hömpän ja kasvinviljelytilan satonurmien jakaantumisesta eri puolilla Suomea.
Maksajan näkökulmastahan tämä on aika lailla hölmö tilanne mutta tiedä onko sekään ratkaisu että nämä tulee aktiiviseen viljelyyn, jonkinlainen metsitystuki olisi kaiketi toimivin.
-
Sitten herää kysymys, että kuinka paljon rehunurmihömppäilijöitä oikein on olemassa tai kuinka monta hehtaaria sitä oikeasti kasvaa. Että onko mitään järkeä luoda uutta valvottavaa järjestelmää.
No tossa on 5:45 kohdasta eteenpäin noista aloista. https://www.youtube.com/watch?v=jevwhhtHQmA Sen mukaan tarkastelujaksolla 2017-2022 oli n. neljäsosa pelloista sellaisten viljelijöiden hallinnassa joilta ei tullut kuin 2% markkinatuotoista.
Vähän yllätti noi luvut mutta tämä on semmonen asia mitä ei täältä edullisemmilta viljelyseuduilta hahmota, tuossa videossa on karttojakin hömpän ja kasvinviljelytilan satonurmien jakaantumisesta eri puolilla Suomea.
Maksajan näkökulmastahan tämä on aika lailla hölmö tilanne mutta tiedä onko sekään ratkaisu että nämä tulee aktiiviseen viljelyyn, jonkinlainen metsitystuki olisi kaiketi toimivin.
Kun tuota ikäjakaumaakin katsoo, niin osa tästä "ongelmasta" poistuu varmasti luonnollisesti aika pienellä aikavälillä.
Tuossa vähän vääristää tuota myyntituottolukemaa se, että prosenttipelloista ei tule myyntituottoa ja viljan hinta on oikeasti huono. Prosenttipellot kuitenkin ylläpitävät monimuotoisuutta, jota ei voi rahassa mitata.
Nyt olisikin mielenkiintoista kuulla, kuinka hallitusohjelmaan vetoava mtk meinaa vapautuvat tukirahat jakaa omasta mielestään. Siitä voi melkein lyödä vetoa, että vanhat änkyräviljelijät eivät luovuta peltojaan sille ökytilalle, jonka "vaikutusalueen" sisälle nämä pienet tilat sijoittuvat. He laittavat pellot kasvamaan mieluummin metsää.
Jos hallitus olisi vihervasemmistolainen, se lopettaisi eläinperäisen ruoantuotannon ja kohdistaisi tuotannon kasviproteiinin tuotantoon. Jos näin kävisi, koko mtk:n ajama tukikoplaus eläintuotantoon häviäisi.
-
[/quote
Tuossa vähän vääristää tuota myyntituottolukemaa se, että prosenttipelloista ei tule myyntituottoa ja viljan hinta on oikeasti huono. Prosenttipellot kuitenkin ylläpitävät monimuotoisuutta, jota ei voi rahassa mitata.
Ja vääristää sekin että se ei huomio sopimusaloja missä pellonomistaja hakee tuen mutta joku naapurin karjahenkilö tekee rehut.
-
Pohjoisemman karjatilat nostivat ei korjattavat sr nurmet ongelmaksi. Hetken ihmettelin, kun ei se täällä etelässä ole ongelma. Jos oikein ymmärrän ongelman niin alueilla, joilla vuokrataso on tukitason alapuolella jäähdyttelijät tekevät paremman tilin laittamalla peltonsa sr nurmelle ja niittämällä sen maahan sen sijaan että vuokraisivat karjatilalle.
-
Jos oikein ymmärrän ongelman niin alueilla, joilla vuokrataso on tukitason alapuolella jäähdyttelijät tekevät paremman tilin laittamalla peltonsa sr nurmelle ja niittämällä sen maahan sen sijaan että vuokraisivat karjatilalle.
Ei sitä AB-alueellakaan kovin kauaksi tarvitse Loimaan tasangoilta mennä, että on sama tilanne. Ymmärrettävästi pienien mettänkainaloiden vuokrataso on matala.
-
ja kun karjatilojen määrä laskee nykyvauhtia niin eipä tuolle vuokrapellollekaan ole pahemmin kysyntää.,. täälläseutulla jo karjatilat niiiin harvassa et sopii aikas paljon peltoa väliin, ja niistä suurin osa ei ole rehutuotannossa. mikä muuten on mahollinen tapa pitää pellon status ja saaha jopa hieman tukea??
-
ja kun karjatilojen määrä laskee nykyvauhtia niin eipä tuolle vuokrapellollekaan ole pahemmin kysyntää.,. täälläseutulla jo karjatilat niiiin harvassa et sopii aikas paljon peltoa väliin, ja niistä suurin osa ei ole rehutuotannossa. mikä muuten on mahollinen tapa pitää pellon status ja saaha jopa hieman tukea??
Ainakin täällä ne isot karjatilat pitää ihan samalla tavalla peltoja hömpällä ja silti vaan olisi saatava lisää peltoja, joita kuulemma omistaja pitää vaan hömpällä ja niittää maahan. Rehunurmi höpinä on vain tekosyy, tukien kerääminen on se todellinen syy, muilla ei joidenkin mielestä ole oikeutta viljellä. En sano, että kaikki noin ajattelisivat, mutta yleistä se on.
-
Minä , joka olen pitkään ollut sitä mieltä, että tuottamattomasta viljelystä on turha tukia maksaa olen silti jo vuosia sitten muttanut kantani. Nyt MTK haluaa romuttaa viljelijöiden "saavutetut etuudet" näillä hömppäheinä karehtimisilla. Ja samaan aikaan ajetaan sitä "home" viljaa läpölaitoksiin. Tosin nekään ei kuulemma ota vastaan kuin kauraa. En tiedä kumpi on kannattavampaa viljelijän näkökulmasta katsottuna, heinän niitto vai kauran viljely tuhottavaksi lämpölaitoksissa.
-
Täällä vihannesviljelijät ja kasvinviljelijät vievät parhaat pellot. Noita, joissa ojitukset ei oikein toimi saa halvemmalla. Nurmenviljelyyn ne sopivat kohtuullisesti.
Tilanne muuttui nyt kun tuottamattoman alan velvollisuus poistui. Tähän asti lähes joka tila oli velvoitettu 4-5 % hömppään niin ei niitä kukaan ole kummastellut.
-
helevattu. miä olen näköjään ihan pihalla tään hetken tilanteesta. miulla on nyt muutama hehtaari tarkotus ilmottaa sr nurmena kun pitää vasikoille muutama paali kerätä ja sit loput hömpällä tms. ja pien osa viljalla noiten vasikoiten ja koneiten takia. pitänee jutella maatsihteerin kanssa menettelyistä.
-
Mulla on ollut vaan luonnonhoitopeltoja, jotka olen joka toinen vuosi niittänyt, en oo viitsinyt laskea paljonko olen menettänyt rahaa kun en ole niitä rehunurmina ilmoittanut, ne on kuitenkin olleet vain pieniä kasviöohkoja jossain varjostavan metsän reunassa tai muita hankalia lohkob osia. Vain muutaman kerran on koko lohko ollut lhp:nä.
-
Mulla on ollut vaan luonnonhoitopeltoja, jotka olen joka toinen vuosi niittänyt, en oo viitsinyt laskea paljonko olen menettänyt rahaa kun en ole niitä rehunurmina ilmoittanut, ne on kuitenkin olleet vain pieniä kasviöohkoja jossain varjostavan metsän reunassa tai muita hankalia lohkob osia. Vain muutaman kerran on koko lohko ollut lhp:nä.
No se rehunurmena ilmoittaminen astuu mun mielestä kuvaan sitten kun luonnohoitopeltoja on jo maksimimäärä.
Ja takavuosina toki kasvipeitteisyys jutut vaikutti kun niitä ei laskettu siihen mukaan.
-
Täällä vihannesviljelijät ja kasvinviljelijät vievät parhaat pellot. Noita, joissa ojitukset ei oikein toimi saa halvemmalla. Nurmenviljelyyn ne sopivat kohtuullisesti.
Tilanne muuttui nyt kun tuottamattoman alan velvollisuus poistui. Tähän asti lähes joka tila oli velvoitettu 4-5 % hömppään niin ei niitä kukaan ole kummastellut.
Tuottamaton ala on avain tässä. Tuottamattomalla alalla sai viljellä mm. hernettä, mutta kasvinsuojelua ei saanut käyttää. Salon kaupungin peltovuokralaisille järjestetyissä tilaisuuksissa on puhuttu maan rakenteen parantamisesta, ojittamisesta ym. mutta tosiasia on se, että kaupungilla on heikompien vuokrapeltojen tuotto ollut tyydyttävä lähinnä siksi, että on ollut tämä tuottamattoman alan vaatimus.
Pienemmätkin peltolohkot kasvavat hyvin, mutta niille välttämättä ei pääse pöytävaunulla tai isokokoisilla maatalouskoneilla ilman metsänhakkuuta ja uuden tieuran raivaamista. Tieurat ovat kapeat ja kuormitettavuudeltaan heikot. Tämä näkyi siinäkin, että tilasin kalkkia sellaisille lohkoille, päästäkseni viiden vuoden jatkolle ilman kilpailutusta, no, kalkkiautofirma ja urakoitsija kävivät katsomassa paikkoja, eikä hommasta tullut enää mitään. Oma 10 ha:n salaojalohko kyllä onnistui. No, eipä tuo hirveästi stressaa, viljan hinta ei näytä ryntäävän korkeammaksi kovin pian...
Kaupunki on saanut 400 euron hintaluokassa varmasti sata hehtaaria hömppää vuokratuksi tällaiseksi pakkokesannoksi. Oletan, että hintataso laskee viljelykunnon mukaan jonkin verran, tai sitten kaupunki ei saa niitä enää markkinoiduksi. Kaupungin tapa markkinoida lohkot nippuina jonkin verran hidastaa kehitystä, mutta mahdollisesti laskee hintoja, jos lohkojen seassa ei ole todellista kultamunaa.
-SS-
-
Mulla on ollut vaan luonnonhoitopeltoja, jotka olen joka toinen vuosi niittänyt, en oo viitsinyt laskea paljonko olen menettänyt rahaa kun en ole niitä rehunurmina ilmoittanut, ne on kuitenkin olleet vain pieniä kasviöohkoja jossain varjostavan metsän reunassa tai muita hankalia lohkob osia. Vain muutaman kerran on koko lohko ollut lhp:nä.
No se rehunurmena ilmoittaminen astuu mun mielestä kuvaan sitten kun luonnohoitopeltoja on jo maksimimäärä.
Ja takavuosina toki kasvipeitteisyys jutut vaikutti kun niitä ei laskettu siihen mukaan.
Niin se taitaa olla. Luonnonhoitopellot ja saneeraukset ja ylimenevä rehunurmea sun muuta. Tuota pelkän tuen ottoa pellosta ja nurmen luovuttamista ei taida olla tilastoitu, koska ei siinä ole mitään tilastoimista. Ainoastaan se vääristää sitä tietoa, että tila jolla ei ole elukoita, nostaa nurmelta tukia, vaikka myyntiä ei olisikaan. Silti rehu menee elukoille lahjana. Eli kyllä mtkoolla on se pieni ahneus siellä silmäkulmassa mukana.
-
Mulla on ollut vaan luonnonhoitopeltoja, jotka olen joka toinen vuosi niittänyt, en oo viitsinyt laskea paljonko olen menettänyt rahaa kun en ole niitä rehunurmina ilmoittanut, ne on kuitenkin olleet vain pieniä kasviöohkoja jossain varjostavan metsän reunassa tai muita hankalia lohkob osia. Vain muutaman kerran on koko lohko ollut lhp:nä.
Menettänyt? Sinähän jäit voitolle.
-
Muistan joskus yli kymmenen vuoden takaisista tukikoulutuksista sen, että millä tavoin tuet maksimoitiin prosenttinurmia käyttämällä. Silloinkin peltotuotteet olivat niin kannattamattomia, että jos et käyttänyt tukinurmia, kouluttajan mielestä ei ollut rahasta pulaa. Muistelisin jopa niin, että myöhäisimpinä aikoina nurmien käyttö ns. hömppäjatkona opetettiin juuri sen vuoksi, koska korjuuvelvoitetta ei ollut.
Että eiköhän puhuta ihan maan tavasta. Nyt plantronicskorvat ovat hyökänneet, koska hallituksella on tarkoitus panostaa mistään mitään ymmärtävänä tukien keskittämistä ruoantuotantoon. Plantronicskorvat haluaisivat varmasti kaikki luonnonhoito- ja maanparannuspellot pois tukien piiristä, no, koska ovat plantronicskorvia.
Sitten jos vihreälle puolueelle annetaan valta, niin elukoita ei olisi ja kaikki pellot olisivat keijupeltoja. Olikohan jossain aamuteeveessä joskus muinoin kommari Jaakko Laakson ideana, että kaikki pellot laitettaisiin ruokohelpeä kasvamaan ja ruoka tuotaisiin paremmin kasvavilta seuduilta tai maista.
Löytyykö poliittiselta kentältä yhtään sellaista puoluetta, joka yrittäisi kulkea keskitietä näissä maatalousjutuissa, eikä aina radikalisoituisi johonkin suuntaukseen?
Itsekin useamman plantronicsin loppuun kuluttaneena pidin sitä hyvänä laiteena sellaisessa hytissä, jossa desibelit eivät olleet samoja polttoaineen oktaaniluvun kanssa. Nykyiset täpinäreiskat tai plantronicskorvat käyttävät niitä suurin piirtein uimahallissa.
-
Mulla on ollut vaan luonnonhoitopeltoja, jotka olen joka toinen vuosi niittänyt, en oo viitsinyt laskea paljonko olen menettänyt rahaa kun en ole niitä rehunurmina ilmoittanut, ne on kuitenkin olleet vain pieniä kasviöohkoja jossain varjostavan metsän reunassa tai muita hankalia lohkob osia. Vain muutaman kerran on koko lohko ollut lhp:nä.
Menettänyt? Sinähän jäit voitolle.
Miten ympäristösopimus pysyvä nurmi, Ruokaviraston ohjeissa luvataan tukea 610 eur/ha, lisäksi perustulo ja uudelleenjakotuki, talviaikainen kasvipeitteisyys. Tuo ympäristösopimus pysyvä nurmi on minulle täysin outo asia mutta hurjasti tukea vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
-
Pohjoisemman karjatilat nostivat ei korjattavat sr nurmet ongelmaksi. Hetken ihmettelin, kun ei se täällä etelässä ole ongelma. Jos oikein ymmärrän ongelman niin alueilla, joilla vuokrataso on tukitason alapuolella jäähdyttelijät tekevät paremman tilin laittamalla peltonsa sr nurmelle ja niittämällä sen maahan sen sijaan että vuokraisivat karjatilalle.
Miltäs se Makesta tuntus,jos sinun maholliset vuokrapellot vuokrais toinen 500ha hömppäheinätila ja sitten ei omille elukoille riittäs ruuat?Tätä kuulemma tapahtuu nyt ja näillä luomuhömppätiloille kelapaa kaikki pellot,joilla on tukioikeudet. Vissiin viereinen isohko luonnonheinäpelto tarttee ainakin nykysääntöjen mukkaan uusimista,viimex nurmi uusittu vuonna kirves ja kypärä,sen jäläkeen ollunna hömpällä.
-
500 ha hömppäheinäala voi (ehkä aika todennäköisesti ) myös samalla olla kasvinviljelyluomuilija bisneksiä. Parasta A-ryhmää viljelijöiden joukossa. Esimerkiksi 100 ha monimuotoisuutta, 400 ha latausnurmia, 200 ha kasvintuotantoa. Koska kokotilan hömppä ei voi saada näitä erityisiä hömpän tukia, pinta-alarajoitteen ja ns. kesantorajoitteen takia. Rehunurmihömpällä taas ei ole tukipoliittista etulyöntiasemaa märehtijäeläintilan rehunurmen kanssa.
Kyllä karjatalous jossakin määrin toimii ilman peltojakin. Varsinkin pohjoisessa, jossa lumet lähtee vasta - juhannuksena ? Onhan niitä konsernien liharenkikoppeja, joissa ei välttämättä ole peltoja, vaan rehustus ostetaan suoraan siiloon. Varsinkin jos on suuri yksimahaisten tuotantolaitos ja pellot luomussa. Viljanviljely tavanomaisella viljelytavalla taasen ei oikein onnistu ilman peltoa.
-SS-
-
500 ha hömppäheinäala voi (ehkä aika todennäköisesti ) myös samalla olla kasvinviljelyluomuilija bisneksiä. Parasta A-ryhmää viljelijöiden joukossa. Esimerkiksi 100 ha monimuotoisuutta, 400 ha latausnurmia, 200 ha kasvintuotantoa. Koska kokotilan hömppä ei voi saada näitä erityisiä hömpän tukia, pinta-alarajoitteen ja ns. kesantorajoitteen takia. Rehunurmihömpällä taas ei ole tukipoliittista etulyöntiasemaa märehtijäeläintilan rehunurmen kanssa.
Kyllä karjatalous jossakin määrin toimii ilman peltojakin. Varsinkin pohjoisessa, jossa lumet lähtee vasta - juhannuksena ? Onhan niitä konsernien liharenkikoppeja, joissa ei välttämättä ole peltoja, vaan rehustus ostetaan suoraan siiloon. Varsinkin jos on suuri yksimahaisten tuotantolaitos ja pellot luomussa. Viljanviljely tavanomaisella viljelytavalla taasen ei oikein onnistu ilman peltoa.
-SS-
Hömppä täällä tarkottaa sitä no.huonommat nurmet niitetään maahan,kun on pakko nykyään ja paremmat paaliin kerran vuodessa. Ehkä tukirahoille olis parempiakin kohteita,paikallisen ja muunkin Suomen maatalouden kannalta.Pellot on n.100km säteellä,mitä muuta viljelyä voi oottaakkaan.
-
Miltäs se Makesta tuntus,jos sinun maholliset vuokrapellot vuokrais toinen 500ha hömppäheinätila ja sitten ei omille elukoille riittäs ruuat?Tätä kuulemma tapahtuu nyt ja näillä luomuhömppätiloille kelapaa kaikki pellot,joilla on tukioikeudet. Vissiin viereinen isohko luonnonheinäpelto tarttee ainakin nykysääntöjen mukkaan uusimista,viimex nurmi uusittu vuonna kirves ja kypärä,sen jäläkeen ollunna hömpällä.
[/quote]
Jos välit vuokranantajaan kunnossa pellot yleensä saa kun maksaa riittävästi. Täällä se ei ole ongelma kun peltoa ei saa vuokralle alle tukien.
-
Kylhän noille hömppäpelloille tai oikeammin niiden tuille tulee tulevaisuudessa käymään huonosti. Rahaa tarvitaan eu:ssa ja kansallisesti muualle niin viljelijätukia on pakko alentaa jolloin nuo ovat ensimmäisiä mistä leikataan. Sinänsä kyllä ymmärrän kun tuossa tuetaan vain pellon hallintaa. Se pelto joka on useat vuodet kasvaneet rikkaruohoa niin ei siitä hetkessä tuottavaa peltoa tehdä. Näin ollen turha sitä huoltovarmuudellakaan on perustella.
Olen jo aiemmin ehdottanut kuinka tuo olisi tehtävissä jollakinlailla oikeinmukaisesti. Tai no en tiedä onko se oikeudenmukaista kun ei moni asia ole tähänkään asti oikeudenmukaisesti mennyt. Munkin eläinlajilta on tukia viety kokoajan ja tällä hetkellä tukien merkitys on alle 5% tuotannosta. Sinänsä ihan hyvä ettei olla tukiriippuvaisia. Mut juu niin noiden nurmien tuki tulisi siirtää maksettavaksi niitä rehuna käyttävien elukoiden kautta maksettavaksi. En näe tässä mitään ongelmaa miksei tuo toimisi. Näin ollen nurmipellon hehtaarituki tippuisi alas. Tuki voisi jäädä jollekin niittokorvauksen tasolle kenties luokkaa nykyinen perustuki tai jotain. Näistä vapautuvat rahat siirrettäisiin sitten märehtjöille, muihin viljelijätukiin joissa epäilemättä laskupainetta taas tulevalle tukikaudelle, sekä näistä sitten leikattaisiin se tarvittava siivu mikä pitäisi tukia ens kaudelle leikata. Tällöin tapahtuisi se ettei kukaan ainakaan enää tukirahojen vuoksi peltoja pitäisi hömpälle, ei nostattaisi vuokra tai ostohintoja. Samalla tapahtuisi määrätynlainen kasvojenpesu, et tuetaan vain ruuan tuotantoa.
-
Samaa mieltä, kanssa miettinyt mitä uskaltaa tarjota tukiviljely pellosta… huonoja, puskittuneita, rikkaruohoisia, kaukana. Tosin laidunalueiden rajalla. Pohjavesialuetta. Suojavyöhykkeenä tukea rapsahtaisi 650 kun aitaisi. Toki tarttis sitä ainakin niittää kun ei noi lehmät ja nokkosia syö laitumelta.