Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: metsajussi - 17.02.25 - klo:10:46
-
Tuossa ollan yhtä Carraroa kasattu, paljon uutta osaa.
Säätöjenkin kanssa on nysvätty riittävästi.
Kuinka tiukasti pitävä paketti siitä lukosta kuuluu uusilla levyillä jne tulla? Tuntuu että koottuna se murikka on pöydällä kovin yhtä puuta, irtonaisilla vetoakseleilla väännettynä. Levyt uitettiin kyllä öllössä, ohjeen mukaan. Tuntuisi että käännöksessä ottaisi kovasti vastaan, antaisiko ollenkaan periksi.
Uudet levyt on myös mitattu ja ohjeen mitoissa olivat.
Entinen rakenne oli niillä kuulasysteemeillä, nämä uudet osat ovat erilaiset ja ilman kuulia, sekin aiheutti vähän ihmettelyä. Kuulemma rakennetta on muutettu .
-
https://entragroup.ru/carraro
Tuossa valtavasti varaosa kirjoja, ennen kun sattumanvaraisesti etit, käy kattoo ne numerot tyypikivlvestä.
Toi jm osat, häneltä sain korjaus oppaan mun yhteen projektiin, kysy häneltä.
Jotain opus videoita spekseineen kuinka tiukaan tai toleranssit on tuubissa myös
-
https://entragroup.ru/carraro
Tuossa valtavasti varaosa kirjoja, ennen kun sattumanvaraisesti etit, käy kattoo ne numerot tyypikivlvestä.
Toi jm osat, häneltä sain korjaus oppaan mun yhteen projektiin, kysy häneltä.
Jotain opus videoita spekseineen kuinka tiukaan tai toleranssit on tuubissa myös
Osat on myyjän valitsemat, alkuperäistä Carraroa oikeaan vehkeeseen ja ohjeetkin lienevät ihan oikeat ja viralliset. Mittoineen, välyksineen ja momentteineen Tosin pari Case 1893 tms erikoistyökalua puuttuu, olisivat helpottaneet ja nopeuttaneet hommaa paljon. Mutta niitä ei tunnu olevan edes pienemmillä huolloilla.
Lähinnä ajattelin että jos jollain on vastaavasta 'perstuntumaa' että osaisi arvostella omaa suoritustaan...
-
oliko osat kuin kalliit? ja paljon vei remppa aikaa? pitäs tuohon omaan valuun kait tehä moinen että kulkis taas... kun ei kolmella vetävällä taho....
-
oliko osat kuin kalliit? ja paljon vei remppa aikaa? pitäs tuohon omaan valuun kait tehä moinen että kulkis taas... kun ei kolmella vetävällä taho....
Osat tuohon oli kai jotain 3500-4000, konehan ei siis ole minun, kunhan lupasin autella. Siinä tuli kaikki liikkuvat osat uutta paitsi vetoakselit ja planeettapyörästöt. Tapaus oli vähän täystuho, lautaspyörän pultit löystyneet, katkenneet, pätkiä pyörinyt välissä ja lopun voinee arvata. Sinänsä esim niissä lukon levyissä ei ollut mitään mitattavissa olevaa vikaa mutta tulihan nyt uudet laitettua. Saman paksuisia olivat niin uudet kuin vanhatkin. Lukon rakenne on muttunut, vanhassa oli ne kuulat vetarin hammaspyörärakennelmassa. Uudemmassa ei vastaavaa kuulahimmeliä ole.
Remonttia on tehty pikkuhiljaa, tunteja ei ole ylös laitetettu, osatkaan eivät tulleet kerralla oikein (puuttui / vääriä) mutta työläs projekti se on. Ja tarkkana saa olla. Vähän erikoisempaa työkaluakin saa olla, mm pinioniakselin mutterin kiristykseen ja säätöön. Itse puuhasin sorvin ja jyrsinkoneen vierellä useammankin kerran, apuvälineitä tuli kehitettyä niin vetoakselien puslien vaihtoon, mainittuun mutteriin kuin joidenkin laakerien asennukseenkin. Laakerimomentteihin riittää naru ja kalavaaka, välykseen heittokello ja hammaskosketuksen lopputarkistukseen kaavausväri. Seuraava olisi jo paljon helpompi ja nopeampi :-)
Myös ronski momenttiavain on tarpeen, taisi olla poskilaakereiden pesien pultit 260 Nm jos oikein muistan. No vaikka metrin varsi ja em. vaaka toimivat myös.
Tuossa on samalla vaihdettu sitten napojen isot laakerit ja stefat sun muuta, kunnostettu ohjaussylinteriä, vaihdettu raidepäät jne samalla.
Jos ei ole saman tyyppisistä rempoista kokemusta niin ensimmäiseksi harjoituskohteeksi tuota ei kannata ottaa.Oli välillä jo konstit vähissä ...
Tietysti jos ei ole muuta vikaa kuin se lukon toiminta niin pääsee paljon vähemmällä. Esim sitä pinionia ei silloin tarvitse ollenkaan purkaa eikä säätää uudelleen.
Nuo kitkalukot taitavat olla usein vähän sellaisia että niillä on oma tahto joka tahtoo vältellä kunnon lukitsemista.
-
Ei kait kitkalukko koskaan ole kuin kolmiveto. Toki on sellaisiakin jotka kehuvat, mutta kun eivät ole muuta kokeneet ;D Mulla tuo V6400 on ihan onnetoon, kun etuakselissa on kallistuksen rajoittimet ek:n ja 28" pyörien takia. On ku kulkukoira etupyörä ilmas. Takapään lukko auttaa jotain ja joskus, ei toki siihen maassa olevaan vetämättömään etupyörään.
-
On se kitkalukkokin hyvä kun on joskus ajanut kokonaan lukotontakin konetta. Etukuormaajakoneessa kitkalukko ihan hyvä kun kytkettävä tulisi kytkettyä vasta kun ei liiku. Uusimmilla varmaankin pystyisi kuormaamaan automaattiasennossa. Kolmessa uusimmassa on kytkettävä lukko etuakselissa ja erityisesti kynnössä on hyvä.
-
oliko osat kuin kalliit? ja paljon vei remppa aikaa? pitäs tuohon omaan valuun kait tehä moinen että kulkis taas... kun ei kolmella vetävällä taho....
Mistä päättelet että ei toimi? Toinen etupyörä kokonaan ilmassa ei vedä toinenkaan, kitkaa on oltava sillä toisellakin, sellainen on toimivakin kitkalukko.
-
Kolmivetojahan on kaikki jos toinen etunen on ilmassa,ja nelivetoja jos kaikki pyörät maassa,fysiikan lait ei muutu miksikään etes huoltoaseman pöydässä :P
Mutta joo ehdottomasti paras ja kannatan hydraulisesti kytkettävä levylukko,ne kun on sopivasti rajattuja ettei paikkoja saa rikki.
-
Saiskohan kitkalukkoa päivitettyä sigeen levylukoksi? Jossain uudemmissa kaiketi on?
-
Sanotahankohan tuota fiatagrin lukkoa automaattiseksi hammaslukoksi. Ei tartte nappia ettiä, sillä molemmat etupyörät vetää aina. "Pyörii vapaasti esim ulkokurvissa, mutta ei anna periksi vetosuunnassa". Toki tuollainen nappula hammaslukkokin on ihan ok, kunhan osaa ennakoida tai pitää automaatilla esim kynnöllä. Silti ääni fiatagrille. Kitkalukossa mää en näe mitään hyvää. "Vedon" näkee vaan jyrrästyksenä käännyttäes pihas.
-
Sanotahankohan tuota fiatagrin lukkoa automaattiseksi hammaslukoksi. Ei tartte nappia ettiä, sillä molemmat etupyörät vetää aina. "Pyörii vapaasti esim ulkokurvissa, mutta ei anna periksi vetosuunnassa". Toki tuollainen nappula hammaslukkokin on ihan ok, kunhan osaa ennakoida tai pitää automaatilla esim kynnöllä. Silti ääni fiatagrille. Kitkalukossa mää en näe mitään hyvää. "Vedon" näkee vaan jyrrästyksenä käännyttäes pihas.
Miksi lukkoa pitää käyttää pitävällä pinnalla pihassa? Tiukan paikan tullen siitä Fiiatista menee vetoakseli poikki vai mikä sieltä hajoaa, minkä ymmärtää koska kaikki voima on mahdollista ajaa sen yhden vetoakselin kautta, liukkaalla kaikki pyörät sutii tyhjää ja se etunen nappaa kiinni, rasitus on valtava. Kyllä sen kytkettävän levylukon pitäisin parhaana, toki normi maatalouskäytössä kitkalukko lienee aivan riittävä.
-
Eihän se fiiatin lukko pihassa jurrasta , vaan ne kitkalukko vehkeet. Ne taitaa jurrastastaa vaikka veto ei oo edes päällä.
40 vuotta täyttää fiiatin akseli ilman remonttia ens kuus. Kumpa kaikki kestääs yhtä hyvin.
Ja mitä tarkoittaa normi maatalouskäyttö. Traktori on jossain "vesivaos" tietä aurates ja tien puoleinen etupyörä pyörii jäätiköllä ja toinen jarruttaa siellä vaon pohjas lumikos. Lähes sama jos samaan paikkaan ajaa takavedolla. Vedetään pois sellaisilla joissa kaikki pyörät vetää :D
-
Belkuissa taisi edesä olla joku sellainen ovela automaattinen mekaaninen lukko. Muistan että se jotenkin vähän kolahtaa ja sitten molemmat etuset pyörii?
-
Noi carrarot mikä mulla ollut nytten huollossa, niin purkaa niin paljon että saa sen keski luukun auki, koko perä on siihen pultattu. Siiheen pääsee meko yksinkertaisilla työkaluilla vielä. Sen voi kantaa autoon ja viedä pajaan jolla sitten ne vehkeet ja purkanu ennenkin.
Oksa, kysyin mitä vaihto osat perä muokaus alkuperäis osilla ihan erilisellä hydraulisesti hammaslukoliseen perään maksaa, 3500 ja alvi, siinä hinnassa vain ne osat jotka eri kun on oikee lukko. Ei sisällä pinjoni ja iso pyörä, laakerit ja tiivisteet tai edes työ.
Ja noi eri lukot sahan ostetua vaikka mihin autoon jälkiasenetaviksi, mutta ei carraroon tai muihin hd juttuihin.
-
mulla oli fergun 390 ja siinä tais olla joku asiallinen lukko euakselilla, vaikka toinen etunen oli tyhjän päällä sse toinen kyllä sitte ihan oikeesti veti, sähkönapilla lukko päälle. oli ns mettämallin kones.
-
Rehuleikkuri etukuormaajassa ja avolaakasiilo taisi olla noiden automaattihammaslukkojen surma. Tutulla meni 675 Fergusta toistakymmentä vetoakselia ja muutama etunapa. Toisella tutulla 65-90 Fiatagria ei huolinut enää toisen paukahduksen jälkeen takaisin remontista vaan ajoi lainakoneella kunnes uusi toisenmerkkinen saapui. Oliko Fiatagrissa isommissa jotenkin paremmin kun en ole niiden kuullut hajoavan.
-
ei ole kokemusta tuosta kuormaajakäytössä,mut kyllä se hyvin pitävältä tuntui, eli ei kovin hyvin lukko päällä kääntynyt. mielikuva olis että kynnöllä käänteissä oli tarve kytkee lukko pois, muuten oli käännös jäyhä. jotenkin sellanen mielikuva että takapään ja etupään lukot sai kytkee erikseen. Siinä sivulokarissa oli niitä keinukytkimiä kyllä.
-
ainakii punavanteessa on lukot eessä ja takana kun päälle laittaa.. ja kait tuolla joku tarkoitus. kääntöähän nuo ei etes suosittele käytön aikana... taitaa olla joku tiukilla...
-
ainakii punavanteessa on lukot eessä ja takana kun päälle laittaa.. ja kait tuolla joku tarkoitus. kääntöähän nuo ei etes suosittele käytön aikana... taitaa olla joku tiukilla...
Kuraisella pellolla ei hätää. Kuivalla asfaltilla rajulla akselipainolla paikat paukkuu.. on niitä takapäästäkin rikki saatu kun perässä ollut joku painava kone tai kärry 3,5 t aisapainolla.
-
Rehuleikkuri etukuormaajassa ja avolaakasiilo taisi olla noiden automaattihammaslukkojen surma. Tutulla meni 675 Fergusta toistakymmentä vetoakselia ja muutama etunapa. Toisella tutulla 65-90 Fiatagria ei huolinut enää toisen paukahduksen jälkeen takaisin remontista vaan ajoi lainakoneella kunnes uusi toisenmerkkinen saapui. Oliko Fiatagrissa isommissa jotenkin paremmin kun en ole niiden kuullut hajoavan.
isommissa iiateissa harvemmin näki etukuormaajaa, 80-90 toki oli. muistaakseni joku täälläkin kertoili että tuo fiiatti tarjosi mieleenpainuvia ajokokemuksia jos ajatteli että ajelempa neliveto päällä maantiellä kun tiet vesijäällä :-\ :-\ :-\ :-\
-
^
Mielenkiintoinen oli tuo mun V 6400 ajaa etuveto päällä takavuosina. Ihan siis kauhea, kun etupyörät alkoi olla finaalissa. Tänä talvena uusilla pyörillä paljon parempi. Oma fiiatti 30 laatikolla (34) , joten sen ajomukavuus ei ole tuollaillla tullut esiin. Isä pyhkäisi aikoinaan Valtralla 500m matkalla kaks kertaa ojaan , kun ei tajunnut että menis paremmin ilman etuvetoa. Nelivetohan se ei ole 8)
-
^
Mielenkiintoinen oli tuo mun V 6400 ajaa etuveto päällä takavuosina. Ihan siis kauhea, kun etupyörät alkoi olla finaalissa. Tänä talvena uusilla pyörillä paljon parempi. Oma fiiatti 30 laatikolla (34) , joten sen ajomukavuus ei ole tuollaillla tullut esiin. Isä pyhkäisi aikoinaan Valtralla 500m matkalla kaks kertaa ojaan , kun ei tajunnut että menis paremmin ilman etuvetoa. Nelivetohan se ei ole 8)
Mihinkäs tämä perustuu? Ei ole autossa edessä minkäänlaista lukkoa, ajan ja ohitan sillä mieluummin liukkaalla kuin vajakilla, veti mistä päästä tahansa ;D
-
^
Mielenkiintoinen oli tuo mun V 6400 ajaa etuveto päällä takavuosina. Ihan siis kauhea, kun etupyörät alkoi olla finaalissa. Tänä talvena uusilla pyörillä paljon parempi. Oma fiiatti 30 laatikolla (34) , joten sen ajomukavuus ei ole tuollaillla tullut esiin. Isä pyhkäisi aikoinaan Valtralla 500m matkalla kaks kertaa ojaan , kun ei tajunnut että menis paremmin ilman etuvetoa. Nelivetohan se ei ole 8)
Mihinkäs tämä perustuu? Ei ole autossa edessä minkäänlaista lukkoa, ajan ja ohitan sillä mieluummin liukkaalla kuin vajakilla, veti mistä päästä tahansa ;D
Ei varmaan ollut etu pyörien pyörimis nopeus synkassa taka pyörien kanssa koska olivat kuluneet ?
-
Ei varmaan ollut etu pyörien pyörimis nopeus synkassa taka pyörien kanssa koska olivat kuluneet ?
Kaikki ja kaikki muutkin tietää että tuossa tilanteessa on aivan sama oli lukoa tai ei ;D
-
^
Mielenkiintoinen oli tuo mun V 6400 ajaa etuveto päällä takavuosina. Ihan siis kauhea, kun etupyörät alkoi olla finaalissa. Tänä talvena uusilla pyörillä paljon parempi. Oma fiiatti 30 laatikolla (34) , joten sen ajomukavuus ei ole tuollaillla tullut esiin. Isä pyhkäisi aikoinaan Valtralla 500m matkalla kaks kertaa ojaan , kun ei tajunnut että menis paremmin ilman etuvetoa. Nelivetohan se ei ole 8)
Mihinkäs tämä perustuu? Ei ole autossa edessä minkäänlaista lukkoa, ajan ja ohitan sillä mieluummin liukkaalla kuin vajakilla, veti mistä päästä tahansa ;D
Ei varmaan ollut etu pyörien pyörimis nopeus synkassa taka pyörien kanssa koska olivat kuluneet ?
Luulin tuon olevan selvää sen kummemmin enää selvittämättä. eihän sillä lukolla ole asian kanssa mitään tekemistä, vaan etupyörät jarrutti takapyöriin nähden. Tämän uskon olevan syyn siinä vesikeli jäätikön fiiatiskin. Eihän se lukko fiiatiskaan aiheuta ongelmia, sillä antaa kyllä renkaan pyöriä toista enemmän vapaalla. Joten se "hitaampi" vetävä etupyörä jarrutti nopeampaan takapyörään nähden. Massikan huolto epäili jo mun mystisen vian syyksi tuota renkaiden epäsuhtaakin, sillä siinäkin tr nytkähtää kun napsauttaa nelivedon päälle. Vaikka renkaat on ihan oikealla suhteella, mutta kun se eturengas vaan kuluu nopeampaa kuin takarengas, koska pyöriihän se useamman kierroksen kuin takapyörä ::)
-
Ei varmaan ollut etu pyörien pyörimis nopeus synkassa taka pyörien kanssa koska olivat kuluneet ?
Kaikki ja kaikki muutkin tietää että tuossa tilanteessa on aivan sama oli lukoa tai ei ;D
Ehdit ensin, mutta kirjoitin silti ;D
-
Joskus Fiiatilla jotain kuormanneena muistikuva kankeasta kääntymisestä? Vika vai hammaslukon ominaisuus?
-
Kurvaavat, ei kääntyvät etupyörät.
Ja saattaahan siinä olla vähän tehoton tehostinkin kuormaukseen.
-
Kurvaavat, ei kääntyvät etupyörät.
Ja saattaahan siinä olla vähän tehoton tehostinkin kuormaukseen.
Ei, kyllä tunne oli lukon päällä olosta johtuvaa, tai ainakin tuntui siltä.
-
Kurvaavat, ei kääntyvät etupyörät.
Ja saattaahan siinä olla vähän tehoton tehostinkin kuormaukseen.
Ei, kyllä tunne oli lukon päällä olosta johtuvaa, tai ainakin tuntui siltä.
No voihan siellä toki olla jotain vikaakin. Meni mulla fiiusta takapään lukko päälle vaikka en painanut. Tosiasiassa tapit tai jotkut katkes ja jumitti, mutta käyttäytyi kuin lukko päällä. tuolla näytti olevan juttua etupään toiminnasta (jopa ilman maksumuuria) https://www.koneviesti.fi/maatalous/c0a64d62-4a9b-432c-8d1a-68d1ee8329c0
-
^
Mielenkiintoinen oli tuo mun V 6400 ajaa etuveto päällä takavuosina. Ihan siis kauhea, kun etupyörät alkoi olla finaalissa. Tänä talvena uusilla pyörillä paljon parempi. Oma fiiatti 30 laatikolla (34) , joten sen ajomukavuus ei ole tuollaillla tullut esiin. Isä pyhkäisi aikoinaan Valtralla 500m matkalla kaks kertaa ojaan , kun ei tajunnut että menis paremmin ilman etuvetoa. Nelivetohan se ei ole 8)
Mihinkäs tämä perustuu? Ei ole autossa edessä minkäänlaista lukkoa, ajan ja ohitan sillä mieluummin liukkaalla kuin vajakilla, veti mistä päästä tahansa ;D
Ei varmaan ollut etu pyörien pyörimis nopeus synkassa taka pyörien kanssa koska olivat kuluneet ?
Luulin tuon olevan selvää sen kummemmin enää selvittämättä. eihän sillä lukolla ole asian kanssa mitään tekemistä, vaan etupyörät jarrutti takapyöriin nähden. Tämän uskon olevan syyn siinä vesikeli jäätikön fiiatiskin. Eihän se lukko fiiatiskaan aiheuta ongelmia, sillä antaa kyllä renkaan pyöriä toista enemmän vapaalla. Joten se "hitaampi" vetävä etupyörä jarrutti nopeampaan takapyörään nähden. Massikan huolto epäili jo mun mystisen vian syyksi tuota renkaiden epäsuhtaakin, sillä siinäkin tr nytkähtää kun napsauttaa nelivedon päälle. Vaikka renkaat on ihan oikealla suhteella, mutta kun se eturengas vaan kuluu nopeampaa kuin takarengas, koska pyöriihän se useamman kierroksen kuin takapyörä ::)
Monessa vehkeessä etupää on ihan tahallaan välitetty vetämään hivenen nopeammin kuin takapää. Tämä siksi että loivemmat käännökset menevät silloin suuremmin puskematta kun etupyörät kuitenkin kulkevat hieman pidemmän reitin. Etupään kuluessa nopeusero vähenee kunnes lopulta kääntyy toisinpäin.
-
Sittenhän on vielä uudet Fendtit joissa on etu ja takapäälle omat portaattomat yksiköt ja molempien päiden kitikaaliyksiköille on opetettu vähintään tämä perus ympyrän kaks kertaa pii koo per Cee Ceen vai miten se meni jotta ei mutkille ajettaessa vastusta ja kai jonkinlainen kääntymis avustinkin on vetosuhteita vekslaamaalla.
Että Rahalla ratkee tämäkin :o
-
Sittenhän on vielä uudet Fendtit joissa on etu ja takapäälle omat portaattomat yksiköt ja molempien päiden kitikaaliyksiköille on opetettu vähintään tämä perus ympyrän kaks kertaa pii koo per Cee Ceen vai miten se meni jotta ei mutkille ajettaessa vastusta ja kai jonkinlainen kääntymis avustinkin on vetosuhteita vekslaamaalla.
Että Rahalla ratkee tämäkin :o
On kyllä hieno idea ja systeemi. Ja köyhälle kallis :-(
-
Eikö noi napavetoiset mettäkoneet yleiseti on just säätö miten jaetaan öljyt ja runkonivelessa anturi joka tietää miten jaetaan
-
Eikö noi napavetoiset mettäkoneet yleiseti on just säätö miten jaetaan öljyt ja runkonivelessa anturi joka tietää miten jaetaan
Isot tai normaalin kokoiset ovat yleensä kardaaneilla vaikka hydrostaatti sen voiman tekeekin. Hydrauliikalla on kyky tasata automaattisesti ja päästää voima ulos mistä helpommin pääsee, sitten jos "lukko" päällä ajetaan tarvittanko sitten jotain kuvailemasi kaltaista ::) Runko ohjattu nyt muutenkin kääntyy sivistyneemmin.
-
Eikö noi napavetoiset mettäkoneet yleiseti on just säätö miten jaetaan öljyt ja runkonivelessa anturi joka tietää miten jaetaan
Isot tai normaalin kokoiset ovat yleensä kardaaneilla vaikka hydrostaatti sen voiman tekeekin. Hydrauliikalla on kyky tasata automaattisesti ja päästää voima ulos mistä helpommin pääsee, sitten jos "lukko" päällä ajetaan tarvittanko sitten jotain kuvailemasi kaltaista ::) Runko ohjattu nyt muutenkin kääntyy sivistyneemmin.
Juu yleensä se 'viimeinen metri' voimansiirrossa on ihan perinteisiä akseleita, hammasrattaita / ketjuja. Yksi ainoa hydrostaatti pyörittää jakovaihteistoa tms josta sitten mekaaninen jako joka puolelle. ProSilva taitaa olla niitä harvoja joissa on/oli (?) omat hydrauliset pyörämoottorit.
Jos runko-ohjatun nivel on suurinpiirtein akselien puolivälissä niin etu- ja takapään välille ei käännöksessä tosiaan synny mitään nopeuseroa.
-
Sittenhän on vielä uudet Fendtit joissa on etu ja takapäälle omat portaattomat yksiköt ja molempien päiden kitikaaliyksiköille on opetettu vähintään tämä perus ympyrän kaks kertaa pii koo per Cee Ceen vai miten se meni jotta ei mutkille ajettaessa vastusta ja kai jonkinlainen kääntymis avustinkin on vetosuhteita vekslaamaalla.
Että Rahalla ratkee tämäkin :o
On kyllä hieno idea ja systeemi. Ja köyhälle kallis :-(
eikös john deerellä ollu jotain malleja missä etupää veti hydraulisesti, muistelin vaan kun ihmettelin kun nelivedon eturenkaat ja sitä john deerelle tyypillistä maata hipovaa kardaania ei näkynyt :-\ :-\ :-\ :-\
-
juuu, tutulla tuollanen ja nauro et välillä etuveto toimii ja välillä ei mut hyä oli ajaa.. se miksi ei toiminut jatkuvasti oli mysteeri huollolle... ja ihmettelen miks tuo ei levinny muille merkeille... joku onkelma kait??
-
juuu, tutulla tuollanen ja nauro et välillä etuveto toimii ja välillä ei mut hyä oli ajaa.. se miksi ei toiminut jatkuvasti oli mysteeri huollolle... ja ihmettelen miks tuo ei levinny muille merkeille... joku onkelma kait??
Ei sen aikaiset hydraulimoottorit olleet riittävän hyviä. Lypsyukko tuossa mainitsi jotai oikeasta nelivedosta, jenkkien mielestä vain runko-ohjatut samankokoisilla renkailla ovat oikeita nelivetoja muut vaan apuvetoja. Tavallaan ryssien neliveto akseli on nerokas, miksei länsimaissa ole sitten systeemiä kopioitu?
-
juuu, tutulla tuollanen ja nauro et välillä etuveto toimii ja välillä ei mut hyä oli ajaa.. se miksi ei toiminut jatkuvasti oli mysteeri huollolle... ja ihmettelen miks tuo ei levinny muille merkeille... joku onkelma kait??
Ei sen aikaiset hydraulimoottorit olleet riittävän hyviä. Lypsyukko tuossa mainitsi jotai oikeasta nelivedosta, jenkkien mielestä vain runko-ohjatut samankokoisilla renkailla ovat oikeita nelivetoja muut vaan apuvetoja. Tavallaan ryssien neliveto akseli on nerokas, miksei länsimaissa ole sitten systeemiä kopioitu?
Jos tarkoitat sitä Belkun tapaista pystyakselivetoa niin on se ainakin paljon kalliimpi valmistaa kun niitä kartiopyöräpareja pitää olla kaksin kappalein, laakereineen kaikkineen.
-
juuu, tutulla tuollanen ja nauro et välillä etuveto toimii ja välillä ei mut hyä oli ajaa.. se miksi ei toiminut jatkuvasti oli mysteeri huollolle... ja ihmettelen miks tuo ei levinny muille merkeille... joku onkelma kait??
Ei sen aikaiset hydraulimoottorit olleet riittävän hyviä. Lypsyukko tuossa mainitsi jotai oikeasta nelivedosta, jenkkien mielestä vain runko-ohjatut samankokoisilla renkailla ovat oikeita nelivetoja muut vaan apuvetoja. Tavallaan ryssien neliveto akseli on nerokas, miksei länsimaissa ole sitten systeemiä kopioitu?
Jos tarkoitat sitä Belkun tapaista pystyakselivetoa niin on se ainakin paljon kalliimpi valmistaa kun niitä kartiopyöräpareja pitää olla kaksin kappalein, laakereineen kaikkineen.
Sitä juuri, ei tarvita murrosniveliä, rajaton kääntökulma, hyvä maavara. Jokuhan siinä on kun ei länsimaissa käytetä, ehkä vaikea tehdä hyvin.
-
luulis jonkun etelä-amerikan halpamaan voineen tuollasen kasata mut ei kait kelpaa liian ryssäntapasena euroopalle.. muistelen jossain ruiskutraktorissa tuollasen nähneen... riittävällä maavaralla..
-
Nykyään halutaan kuitenkin isot etupyörät. Eipä oo kyllä yhtään nivelristikkoa hajonnut.
-
juuu, tutulla tuollanen ja nauro et välillä etuveto toimii ja välillä ei mut hyä oli ajaa.. se miksi ei toiminut jatkuvasti oli mysteeri huollolle... ja ihmettelen miks tuo ei levinny muille merkeille... joku onkelma kait??
Ei sen aikaiset hydraulimoottorit olleet riittävän hyviä. Lypsyukko tuossa mainitsi jotai oikeasta nelivedosta, jenkkien mielestä vain runko-ohjatut samankokoisilla renkailla ovat oikeita nelivetoja muut vaan apuvetoja. Tavallaan ryssien neliveto akseli on nerokas, miksei länsimaissa ole sitten systeemiä kopioitu?
Jos tarkoitat sitä Belkun tapaista pystyakselivetoa niin on se ainakin paljon kalliimpi valmistaa kun niitä kartiopyöräpareja pitää olla kaksin kappalein, laakereineen kaikkineen.
Sitä juuri, ei tarvita murrosniveliä, rajaton kääntökulma, hyvä maavara. Jokuhan siinä on kun ei länsimaissa käytetä, ehkä vaikea tehdä hyvin.
perustuuko tuo belkun lukkoautomatiikka juuri tuohon pystyakseliosuuteen vai onko sen sielu toteutettavissa myös uoraan akseliin :-\ :-\ :-\ :-\
-
Kun kahtoo sitä pelastuksen etuakseli sydeemiä ja sitten kuvittelee sen ison kuikan keulaan ja lumikauhan täyteen paskaa niin yhtälö alkaa ratkeamaan.
Vaikea tehdä kestävä tuollaisesta ja painoakin taitaisi kertyä aikalailla.
-
John Deere mysteric hydraulic sano kerran yks seppä ja pani pakin kiinni ;D
Avustava etuveto ja insinöörin ideassa mahto olla ketteryys etusijalla tms,vetohommiinhan siitä ei oo kun tosiaan avustamaan ja kuten yllä mainittiin silloin jos haluaa toimia.
Mutta kun viisastellakkin pittää niin OSIA saa edelleen siihenkin.. ;D
-
eipä pelasstuksen keulalla ole nähty järeitä etukoneitakaan ja kuormain kait hennointa mallia. mutta kivahan se tuollanen on kun halutaan ketterää konetta.. vetoon..
-
Kun kahtoo sitä pelastuksen etuakseli sydeemiä ja sitten kuvittelee sen ison kuikan keulaan ja lumikauhan täyteen paskaa niin yhtälö alkaa ratkeamaan.
Vaikea tehdä kestävä tuollaisesta ja painoakin taitaisi kertyä aikalailla.
Lähinnä tarkoitin voiman kulkemista, renkaiden ollessa isommat "mutkan" ei tarvitse olla niin suuri. Jos rakenne olisi kaikinpuolin hyvä olisi varmaan käytössä länsimaissakin.
-
Kai ne kulmavaihteet saa kestämään vaikka 5000 Nm kun järeyttää mutta halpoja ja siroja niistä ei silloin enää saa :-(
Maatalousvehkeissä varmaan tukevimmat kulmavaihteet löytynevät isoista pystyruuvisista apevaunuista.. paalaimissakin on jonkinlaisia.
Mutta apevaunujen ovat hitailla kierroksilla ja suurella väännöllä.
Onko Pelastuksen etunavoissa muuten planeettoja ollenkaan vai onko se 'keppiveto' ? Lähin tuollainen on näköpiirin ulkopuolella että voisi tarkistaa.
-
Vetohommiin taas painoa eteen,tähän etukuormain on hyvä. Kauhaan maata tarpeen mukaan,herkästi käytän kyntäessä,ei suttaa eikä keiku taka akselin varassa niin paljoa,tiukassa paikassa ei karkaile vaosta. Tosin "mesomisen" saa jättää samalla kertaa pois.
-
Kai ne kulmavaihteet saa kestämään vaikka 5000 Nm kun järeyttää mutta halpoja ja siroja niistä ei silloin enää saa :-(
Maatalousvehkeissä varmaan tukevimmat kulmavaihteet löytynevät isoista pystyruuvisista apevaunuista.. paalaimissakin on jonkinlaisia.
Mutta apevaunujen ovat hitailla kierroksilla ja suurella väännöllä.
Onko Pelastuksen etunavoissa muuten planeettoja ollenkaan vai onko se 'keppiveto' ? Lähin tuollainen on näköpiirin ulkopuolella että voisi tarkistaa.
https://russianironfinland.kuvat.fi/kuvat/Huoltomanuaaleja,+literature,+manuals/Belarus+TI-koulutus/61.pdf
-
Kardaani on varman monine mutkineen vienyt kaikki liikenevät ristikot, niveliin on pitänyt keksiä muuta.
-
Kardaani on varman monine mutkineen vienyt kaikki liikenevät ristikot, niveliin on pitänyt keksiä muuta.
*pyrsk*
Eli alennusvaihde siellä on mutta ei planeettarakenteinen. Semmoinen iso portaalin tapainen limppuhan siellä onkin, muisti palailee pätkittäin.
400-malleissa näkyy olevan toisenlainen rakenne.
https://russianironfinland.kuvat.fi/kuvat/Huoltomanuaaleja,+literature,+manuals/Belarus+405-425+asentajakansio+fin/52.pdf
Joskus olen kaverin Belkkua korjaillut mutta etupäähän ei ollut tarvetta koskea. Ja tästä on aikaa... ei enää muista yksityiskohtia. Lähinnä sähköjä taisin fiksailla.
Tiedän myös yhden MTZ-belkun jossa on järeä etukuormaaja (James 65 ?). Tiedä miten on sitten kestänyt... ehkä järkeä käyttäen ja varovasti.
Ei sillä ainakaan suolle kannata mennä kuormailemaan kun etuset ovat niin pienet.
-
Kardaani on varman monine mutkineen vienyt kaikki liikenevät ristikot, niveliin on pitänyt keksiä muuta.
*pyrsk*
Eli alennusvaihde siellä on mutta ei planeettarakenteinen. Semmoinen iso portaalin tapainen limppuhan siellä onkin, muisti palailee pätkittäin.
400-malleissa näkyy olevan toisenlainen rakenne.
https://russianironfinland.kuvat.fi/kuvat/Huoltomanuaaleja,+literature,+manuals/Belarus+405-425+asentajakansio+fin/52.pdf
Joskus olen kaverin Belkkua korjaillut mutta etupäähän ei ollut tarvetta koskea. Ja tästä on aikaa... ei enää muista yksityiskohtia. Lähinnä sähköjä taisin fiksailla.
Tiedän myös yhden MTZ-belkun jossa on järeä etukuormaaja (James 65 ?). Tiedä miten on sitten kestänyt... ehkä järkeä käyttäen ja varovasti.
Ei sillä ainakaan suolle kannata mennä kuormailemaan kun etuset ovat niin pienet.
olen kuitenkin ymmärtänyt että tuo belaruksen nelivetojärjestelmä on toiminnaltaan ihan käyttökelpoinen tai jopa hyvinkin hyvä, kestävyydestä en sitten tiedä.
kovastihan ne kyllä käskyttää youtube videoilla belaruksia isonkin metsäkärryn edessä moton jäljellä johon en nyt länsikoneilla lähtisi jotain perusvalmettia lukuunottamatta :-\ :-\ :-\ :-\
-
aikonaan oli ajossa yks 852 tms pelastus mettässä ja aikas moisia kuormia tuo kuskas ja muistan hyin kuin kuski manas et yhen mäjen laella ihmetteli kun etuset ei enää vetännykkään.. ja kun läks kattoon vikaa niin huomas et etuveton kartaaniputki oli solmussa koneen alla.. ei kestänny vääntöä vaan kiepsahti solmuun.. uutta putkee vaan hakemaan ja työt jatku. aina keväällä kun kausi loppu laittoivat entisen romikselle ja ostivat uuten ja siihen nosturi kiinni ja taas syksyllä töihin. lie ollu aika halpaa hupia.
-
Kun niiden metkut tietää niin eiköhän niillä nätisti toimien pärjää - kohtuullisilla remonteilla. Käyttömukavuus on sitten sana jota ei tarvita... sellaisina harrastepeleinä varmaan mukavan haastavia. Minä nyt en jostain 825 tms löytänyt edes järkeviä vaihteita mutta se oli minun perehtymättömyyttäni. Kunhan jonkun löysin että remontin jälkeen ajoin metsään jääneen koneen takaisin omistajansa pihaan...
Kauan sitten eräs harrastaja vähän huvitti - kehui Belarustaan maasta taivaaseen ja sanoi sen päihittävän kaikenmaailman numeroa isommat Valmetit sun muut.
Päivänä eräänä sitten ruinasi minua tuomaan itselleen sorakuorman. Totesin että en millään ehdi mutta kärryhän on jouten, käyt nappaamassa meiltä 18 t ertit Belkun perään ja haet ihan itse, kukkuran koon saat valita vapaasti (montulla oli lastauspalvelu). Vastaus oli "Eieiei eihän Pelastusta voi sellaiseen hommaan laittaa. Eihän se semmoista kestä...."
Minä siihen sitten että eikö se olekaan niin ainutlaatuisen erinomainen kuin olet aina muistanut mainita... :-))
-
Rengaskoko tänäpäivänä aika tärkeä eli mahdollisimman iso,suora akseli tässä luonnostaan fiksumpi kuin pelastus viritys,samoin nivelet vetarissa edullisemmat kuin kulmavaihteet tms sydeemit.
Tässähän päästään aasinsiltaa neukuista jenkkilään,kun kun siellä kehittivät se avustavan hyde nelivedon niin kyllä etusia pienentämällä pelastuksen tyyliin lasken samaan avustuskastiin senkin systeemin.
Vertaan ihan kokemukseen siltä pohjalta kun nuorempana ajoin puita 903 valmetilla,se meni hyvin. Vaikka puuhun jos raski usuttaa.
Suraavaksi tullut 05 sarjan kone oli paljon huonompi kulkemaan,matalampi,pienemmät etuset ja se onneton akseliväli.
-
Eiköhän ne keltaiset olleet parhaimpia traktoreita metsässä liikkumiseen. Haittasiko se kankeus kuinka metsässä?
-
Enempi kai Belaruksessa etukuormaajakäytössäkin petti ne millä pyöriä käännetään. Muutama sata tuntia tullut harjottelutilalla ja nuoruuden työpaikassa 825 turbolla ajettua. Voimaa ja vääntöä oli vaihteetkin toimi täsmällisesti ja oli ilo antaa välikaasua kun kone oli kierrosherkkä. Hytissä riitti kesäkelillä lämpöä. Ergonomia oli vähän niin näin. Soravaunun käytössä ulosoton vipu oli hiton jäykkä.
-
^
Naapurilla oli viime vuosituhannen lopulla samalainen,825 turbolla.Vääntävä kone oli mutta muuten vähän karkeatekoinen ja ergonomia oli mitä oli.Kerran sovittiin että kun tyhjentää broiskuhallia niin tekee sontakuorman valmiiksi että ajan sitä kyrölle.No tulin töistä ja hallin päädyllä odotti pelarkuunia valmiina käynnissä ja kärryt kukkurapäässä.No minä matkaan ja parin kilometrin päästä olin perillä.Onnistuin kuitenkin sähläämään ison vaihteen väärässä paikassa päälle ja sehän sammahti siihen.No kopista ei löytynyt valoja ja talvipimeä ilta.Ei auttanut kuin soittaa isännälle että mistähän tämä keksintö lähtee käyntiin...no löytyi sitten nappi jostain ratin alta ja kone hörähti tulille.
Oman aikansa tuote mutta siitä hyvä että oli kakstoimiset nostolaitteet,ei aivan vähällä metsässäkään joutunuit jumiin kun sai nostettua perän ylös ja tavaraa alle jos tiukka paikka tuli.
-
yhdellä tutulla, ei kuienkaan sama tutu kuin tuolla oksan huudeilla, hän oli tyytyväisenä muokkailemassa peltoaan pelarutsillaan, jostain syystä tuo itäsuomalainen nosto työntölaite misä killui äes alkoi työntämään alaspäin nostovarsia sillä seurauksella että pelarutsin takapyörät nousi ilmaan. Eikä mikään vipu reagoinut millä olisi mennyt nosto päälle. Ei auttanut muu kuin tunkata rutsia ylemmäs että sai vetovarret löysälle ja rutsi killumasta äkeen päältä.
-
Vertaan ihan kokemukseen siltä pohjalta kun nuorempana ajoin puita 903 valmetilla,se meni hyvin. Vaikka puuhun jos raski usuttaa.
Suraavaksi tullut 05 sarjan kone oli paljon huonompi kulkemaan,matalampi,pienemmät etuset ja se onneton akseliväli.
Onkos maavarassa oikeim muuta eroa kuin koukun alla? Mitenkäs akseliväli vaikuttaa? Lyhyt on ketterämpi ja esteiden ylityksessä parempi?
-
miusta tuo 506 on kätevä metäsä. kun ajelee nuita harvennuksille tehtyjä polkuja.. kivien, joita löytyy metästäkii, kiertäminen on helpompaa lyhyellä akselivälillä. ja kun tuossa on ihan tavon renkastus ni voipi ajaa kannonkin yli kun ei astinlauta ja takana oleva telikärry paljon keiku.. ja tuo 903 tais olla muutenkin hieman parempi tuolla kunnonpuun kuskuussa.. isoilla etusilla..
-
Näissä tavallisissa pikkuajoissa ketteryys ja näppäryys on aina valttia.
Sitten jos lähdetään ajamaan isoilla kärryillä näitä ajokoneluokan kokoisia kuormia niin pidempi kones on vakaampi ja helpompi saada painonjakaumaltaan paremmaksi. Lyhyt vekotin alkaa kulkea etupyörät ilmassa kun kovaan vetoon mennään ja puskee hangessa helposti suoraan. Etupainoilla käytöstä voi toki muuttaa mutta parempi on vähän raamikkaampi ja pidempi vetäjä - vaikka kärryssäkin olisi kunnon veto.
-
05 sarjaset on oikeasti pitkiä koneita. Akseliväli samaa luokkaa muiden kanssa, mutta lisäksi pitkä keula. 803 on sentin pidempi akseliväli kuin 805
-
miusta tuo 506 on kätevä metäsä.
Mikäs tää on? Peugeot..?
-
se on ollin oma mettämalli
-
05 sarjaset on oikeasti pitkiä koneita. Akseliväli samaa luokkaa muiden kanssa, mutta lisäksi pitkä keula. 803 on sentin pidempi akseliväli kuin 805
Ainakin tuossa kokomoottorisessa versiossa on akseliväliä yllin kyllin, silti taitaa kääntyä 903 notkeammin.
Tarkemmin asiaa muisteltuani ajoin joskus pienen harvennuksen moton jälkiä takapotku 1100 Valmetilla ei tarvinnut kantoja kierrellä ;D
Tosin Tempo oli etureunastaan jumissa senkin edestä. Siinä oli sellainen Sampo mallinen istuin missä oli ihan hyvä istua takaperin, mg venttiilillä sai pumput yhteen.
-
itekin huomannu tuon 605 perässä olevan keslan tukijalan tapaavan kannon/kiven huomattavasti useammin kuin valun kulman.. telin pääkin joskus tökkäilee mutta kun on kääntöaisalla niin pääsee ohi yleensä..
-
05 sarjaset on oikeasti pitkiä koneita. Akseliväli samaa luokkaa muiden kanssa, mutta lisäksi pitkä keula. 803 on sentin pidempi akseliväli kuin 805
805:sen akseliväli on 2330mm ja 903:sen 2445mm. On se nyt vähän enemmän kuin sentin. Mutta ei tuo -05-sarja tosiaan mikään lyhyt ole akseliväliltään, esim. 2850 jontikka on lyhyempi.
-
803 on annettu vain 2340; 903 2340/2450 Ilmeisesti lyhyempi akseliväli takaveto. 05 sarjassa takavedon akseliväli suurempi
-
Tuota täs ketjussa oon ihmetellyt, kun itte "kritisoin" kitkalukon toimintaa , niin verrokiksi etsittiin niinkin markinaali merki kuin belaruksen toteutusta. En nyt tiedä siitää sen kummoisempaa, mutta en karehdi niitä joilla joku belargonia on näinä aikoina ladon nurkas. sattaa olla osien saanti samaa luokkaa kuin Lada Nivaan 8)
-
Voi olla haasteita. Nuo lukkovanteelliset kärrynpyörät tuntuu ainakin nostaneen hintaa reilusti. Kiinalainen rengas ja sisärengas vähän auki 500 oli kesällä. Noi on kyllä niin hanurista olevia pyöriä pellolle ja tielle.
-
Tuota täs ketjussa oon ihmetellyt, kun itte "kritisoin" kitkalukon toimintaa , niin verrokiksi etsittiin niinkin markinaali merki kuin belaruksen toteutusta. En nyt tiedä siitää sen kummoisempaa, mutta en karehdi niitä joilla joku belargonia on näinä aikoina ladon nurkas. sattaa olla osien saanti samaa luokkaa kuin Lada Nivaan 8)
Juttu vaan rönsyilee kuten tapana on, en minä ainakaan niitä mitenkään verrannut ;D Belakuusta marginaali merkkinä olen vahvasti eri mieltä, ehkä nykyään Suomessa on marginaali tuote, jos sitäkään. Kiinteästä lukosta ei oiken ole kokemusta kuin autossa, etupään lukko päällä menee vain suoraan. Toki jos traktoria ostaisin ja olisi valittavissa ja samaan hintaan saisi valinta olisi kytkettävä.
-
Kytkettävä paineella ohjattava levylukko voisi olla paras. Pitää kun käsketään mutta antaa viisaampana periksi jos käyttäjänä sattuu olemaan Raaka Arska.
Hammaslukot voivat silloin mennä särki. Tai hauki...
Belkkuihin saa kai Baltian suunnalta osia vielä kohtuullisesti. Eipä noita kai kovin moni minään varsinaisena työkoneena enää pidä joten harrasteprojektiin osia nyt voi vaikka vähän odotella ja metsästellä.
Meidän akselimme on nyt alla ja ajossa. Toistaiseksi ei mitään raportoitavaa...
-
Kun kahtoo sitä pelastuksen etuakseli sydeemiä ja sitten kuvittelee sen ison kuikan keulaan ja lumikauhan täyteen paskaa niin yhtälö alkaa ratkeamaan.
Vaikea tehdä kestävä tuollaisesta ja painoakin taitaisi kertyä aikalailla.
Tutulla käännähti metsäajossa rengas väärään suuntaan; ei kuulemma paljoa tökännyt.
-
Tuota täs ketjussa oon ihmetellyt, kun itte "kritisoin" kitkalukon toimintaa , niin verrokiksi etsittiin niinkin markinaali merki kuin belaruksen toteutusta. En nyt tiedä siitää sen kummoisempaa, mutta en karehdi niitä joilla joku belargonia on näinä aikoina ladon nurkas. sattaa olla osien saanti samaa luokkaa kuin Lada Nivaan 8)
Juttu vaan rönsyilee kuten tapana on, en minä ainakaan niitä mitenkään verrannut ;D Belakuusta marginaali merkkinä olen vahvasti eri mieltä, ehkä nykyään Suomessa on marginaali tuote, jos sitäkään. Kiinteästä lukosta ei oiken ole kokemusta kuin autossa, etupään lukko päällä menee vain suoraan. Toki jos traktoria ostaisin ja olisi valittavissa ja samaan hintaan saisi valinta olisi kytkettävä.
No joo, pelkästään MTZ-80 mallia eri versioineen on valmistettu suurinpiirtein tuplamäärä kuin kaikkia Valmetin/Valtran malleja yhteensä Brasilia mukaan lukien. ;D
-
puottihan tuo miun valukin etupyörän kannon viereen metässä ja ei etes ollu törmänny mihkään... hetki aiemmin olin kyllä umpisessa ajellu.. oli kehän runko näköjään jo pitempään ollu heikolla hapella kun oli niiin vähän enää ruosteetonta kohtaa.. vajaa 10 senttiä koko matkalta.. onneks ikh toimitti uuten osan.. mutta sitäkin piti sorvata että sattui paikalleen.