Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Filosofi - 11.10.24 - klo:23:03
-
Kiinnostaisi kuulla kokemuksia savimaan muokkauksesta vaakatasojyrsimellä. Eritoten kiinnostaisi, saako tuolla minkämoisen kylvöpohjan tehtyä keväällä. Tulisiko suoraan sänkeen ajamalla minkäänlaista kylvöpohjaa kerta-ajolla? Rupesi kiinnostamaan tuo vaakatasojyrsin ihan tosissaan tänä syksynä, kun näin parin isännän käyttävän semmoista syyskylvöillä (kokkaraa paljon) ja jälki oli tieltä katsellen ainakin varsin hyvä. Kerran olen nähnyt jyrsimen syyskylvötöissä ihan läheltäkin: niin märjästä sänkimaasta tuli kerta-ajolla ok kylvöpohja, ettei millään muulla vehkeellä olisi tullut mitään, savimaa oli tämäkin.
Voi olla, että tommonen jyrsin on menneen aikakauden vehje, mutta niin on menneen aikakauden puuhastelua tämä meillä muutenkin. Kertokaapa kokemuksistanne, kellä niitä on. Tottakai ajonopeudet ym. kiinnostavat myös.
-
Kyllä tuota suunnittelin minäkin takavuosina pitkään ja hartaasti, mutta vain syysviljamaan kynnöksen tasoittamiseen. Siinä se on parhaimmillaan, mutten oikein käsitä, että sitä pitäisi vielä 2025 käyttää kevätkylvöjen yhteydessä. Liian hitakainen ja sovittaminen yhteen kylvinkoneen kanssa on haasteellista. Olen yhden yhdistelmän nähnyt 2,5metrisellä kokoonpanolla. Kyllähän se toimii, mutta siinäkin ideana oli yhden äestyskerran voittaminen. Eli kultivoitu tai kynnetty pelto äestettiin ensiksi, sitten jyrsin+kylvinkoneyhdistelmällä tultiin perässä. Ehkä tuo jyrsin puolusti enemmän paikkaansa silloin, kun pellot piti vielä kyntää säännöllisesti ja maan rakenne oli mennyt pilalle. Äkeet ja muut hämmentimet olivat vielä kasarilla melko köykäistä kamaa pahojen kokkareiden kanssa. Väderstadin vehkeistä ei tiedetty vielä oikein mitään. Nykyään, kun maat on pääsääntöisesti käsitelty kevyemmin, ei kokkare ja kilsiäisongelma ole samassa mittakaavassa. Muokatut maat pari kertaa leveällä äkeellä keväällä, on tehokas toimintatapa. Sänkiin suorakylvö, lautasmuokkaus tai sänkiäes. Nuo on vaan nopeampia ja tulos hyvä. En oikein keksi mitä etua edellä mainittuihin saataisiin jyrsimen käytöllä.
-
Kynnetyssä nuo parhaiten toimii, ei välttämättä Oksan 20-vuotiaan heinikon pienimisessä.
Hidashan tuo on vaikka 1000-perälläkin pyörittäisi.
"räätikäsmaat" tuolla on tullut ajettua, saa tasasyvyisen muokkauksen.
Kuvassa kk sitten jyrsittyä valkosipulimaata.
(https://img.aijaa.com/m/00027/15283262.jpg) (https://aijaa.com/F2IJ1M)
-
En nyt muista koska ostin maschion joka oli ollut jukon edessä tyyliin 15v ensin. Miltei kaikki kylvöt tehty sillä ja kokeiltu vaikka mitä. Tehoo ja hidas se on, vielä enemän tehoo jos pyörittää tonniperällä. Kuivia kokkareita se jauhaa helposti, sitkeitä nihkeitä ja siitä märempää ei tuu mitään. Viimeksi tänä keväänä onnistui keväällä viljan sänkeen suoraan kylvetty ihan laahavantailla, savimaalla. Silloin laahavannas toimii kuten se pitää, rauhalisesti, maat valuu takaisin eikä viskoudu pois. Kivistä maata on kyllä tuskaa kuunella, harvoin mitään mennyt rikki kivien takia.
Muutama v sitten kokeilin heinä maan rikkomista, kerran viikossa jo ennen juhannusta, ja joka viikko hieman syvempää, pö kului ja pölysi ihan hirveesti, ja jonkunlaiset syysöjy kasvit sain perustettua,
Jotain multamaa kevyempiä savia jotka pitkään olleet kesantona ja huonosti kynnetty, jyrsin pelaa, mutta laahavannas ainakaan heti perään ei toimi lainkaan, kun jonkinlaista kosteutta tarttuu vantaisiin ja kerää kaikki juuret
Sillä 2,5m yhdistelmällä yksin suoraan sänkeen päivästä päivään ilman ylipitkiä päiviä, 5ha päivästä päivään. Ei kuulosta mitenkään paljon, mutta ei tarvii äestää edessä, siiloinhan ei kylvin liiku, ja jos on rikottu jollain edssä, 10ha yhdessä päivässä, pitää äestää sen toisen päivän niistä, lopputulos sama?
-
Vaakatasojyrsin ei ole mikään ihmekone. Mutta jos tilalla on pieni traktori, johon ei enää saa esim. alle 4 m 7-akselista väderstadia, joka painaisi 3 tonnia, jokin takaveto ei saa sitä mäessä mihinkään. Mutta vajaan tonnin painoinen 2,5 m jyrsin tulee 90 hv:n teholla mukavasti perässä, sekoittelee maan kylvökerroksesta, ei nosta märkää pintaan ja haineväjyrä painelee maan sen verran tiiviiksi, että kylvölannoitin menee siinä helposti.
Liian märän maan se vaivaa pieniksi savipalloiksi, joissa ei ole oikein kasvumaata siemenelle itää. Kuivassa maassa se on erinomainen, ei sekoittele ja samalla hukkaa pohjakosteutta pintaan, mutta tekee tiiviin kylvöpohjan ja hienon pintamaan.
Hidashan se on, ja pakoputken kohdalla alkaa konepellin sivulla kuoriutua maali pois. Fordilla nelosvaihde on maksimi. Eli noin 5 km/h, hehtaari tunnissa ? Meillä syyskylvöillä kahdella traktorilla pysyi 2,5 m jyrsin sopivasti edellä 2,5 m kylvölannoitinta, kun kävi hallilla täyttämässä, eikä ajettu maantievaihteella jyviä maahan.
-SS-
-
Parikymmentä vuotta jyrsinkylvettiin juurikasta. Teki hyvän kylvöalustan Tumen yksiköille. Nyt on parikymmentävuotta ollut järeämpi jurtinkylvökone ja sille on äkeellä muokattu. Syysvehnämaita aikoinaan sillä myös ajettiin. Kun tuli Multivan äes niin senjälkeen ei ole ollut tarvetta. Jotain pikkuplänttejä ja paikkauksia tuolla vielä joskus tulee ajettua.
Aluksi oli Lely 3 m. Pyöröpiikit tasasivat maata paremmin. Runko tuossa oli aika heppoinen ja ajanmyötä ylemmät laakerit kuivuivat. Kivissä meni muutama piikinpidin ja ne olivat tosi kovin pooreissaan. Nyt on 3,5 m Machio. Machio aikalailla järeämpi. Vaihdelaatikon öljyt olivat kerran lorahtaneet palkin sisään ja siihenhän sitten tuli remonttia. Tuotahan ei ulospäin näe, että kannattaa vanhassa koneessa ahkerasti tarkastaa öljymäärä. Lata tasaa peltoa ja pitää maan paremmin roottoreilla jolloin muokkaustulos on parempi. Jurttimaaalla jos oli jossain pikkasen juolavehnää niin kylvön jälkeen sitä oli aina koko jyrsimen leveydeltä. Jyrsimestä tulee sellaista tärylätkämäistä värähtelyä. Saattaa tiivistää alempaa maata. Joskus jostain märästä kohdasta tuli vesi pintaan kun ajoi jyrsimellä. Suoraan sänkeen ajaen on aikamoinen voimantarve. Lajittelee helposti kokkareet väärinpäin, hieno pinnassa ja kokkareet pohjalla. Voittaa kyllä jonkun varpajyrä-äkeen jäljen mennentullen
-
2,7 tonnin traktori 18.4 paripyörillä ja 2,5 Maschio. Väitän, että maaperä ei niillä painoilla vielä syvältä tiivisty, ja kynnösviilut pysyvät irtonaisina, jolloin rankkasateet eivät jää maan pintaa kiusaamaan.
Maschion kulmavaihde tulee tarkasteltua usein, 75-140 peräöljy lienee riittävä. Jos alkaa vonkua, öljy on vähissä. Tämmöiseen avotraktoriin kaikki rahinat kuuluvat paremmin. Tuossa on jokin ratas semmoisessa katelossa työntövarsirungon sisäpuolella. Pitääkö se vaihde avata ja alkaa rattaita sovittelemaan ? Silloin varmaan voisi pyörittää sillä tiheäpooriselka akselilla. Fordissa ja Casessa on 1000 kierroksen ulosotto.
Jyrsimen kerta-ajon jäljiltä syysviljat ovat olleet parempia kuin kuuteen kertaan äkeellä pompotellut lohkareikot.
-SS-
-
Make kirjoitti että hieno aines jää päälle, aika ideaali just kombi ajossa, tasatiivistetty ja laahavannas , se hieno aines laijituu oikeaoppiseti sen jälkeen. Ja nimenomaan syyskylvöt kynettyyn yhdellä ajolla nätit oraat kun ei ole tallattu ylimääräistä, ainoa on, kun tumen 2,5m suurkombin pyörät käytännössä käy samissta raiteissa kun perus traktorin, vaikka on paripyöriä takana, se voi näkyä.
Mäkin tutkailin noi maschion vaihteet, taulukossa on välitykset eri sorttisia ja vielä 540 sekä tonni, mutta 540 välitys jos pyörittää, se menee kovaa ja syö tehoo ihan hirveesti.
-
2,7 tonnin traktori 18.4 paripyörillä ja 2,5 Maschio. Väitän, että maaperä ei niillä painoilla vielä syvältä tiivisty, ja kynnösviilut pysyvät irtonaisina, jolloin rankkasateet eivät jää maan pintaa kiusaamaan.
Maschion kulmavaihde tulee tarkasteltua usein, 75-140 peräöljy lienee riittävä. Jos alkaa vonkua, öljy on vähissä. Tämmöiseen avotraktoriin kaikki rahinat kuuluvat paremmin. Tuossa on jokin ratas semmoisessa katelossa työntövarsirungon sisäpuolella. Pitääkö se vaihde avata ja alkaa rattaita sovittelemaan ? Silloin varmaan voisi pyörittää sillä tiheäpooriselka akselilla. Fordissa ja Casessa on 1000 kierroksen ulosotto.
Jyrsimen kerta-ajon jäljiltä syysviljat ovat olleet parempia kuin kuuteen kertaan äkeellä pompotellut lohkareikot.
-SS-
Ei tuossa tiivistymisessä ole kysymys vetotraktorin painosta tai rengastuksesta vaan jyrsimen aiheuttamasta värinästä. Kun seisoo keväisellä pellolla ja viereen ajaa vaakatasojyrsin niin tunne on samanlainen kuin rakennuksella joku ajaa tärylätkällä vierestä. Joskus pohdittiin, aiheuttaako tuollainen pellon tiivistymistä. Ainakin hieman liian märästä kohdasta jyrsimellä tulee vesi pintaan eikä äkeellä vierestä ajaen tule.
-
Itse käytän maan tiivistymiseen myös muita mittareita kun rengastus, eli tonnimäärä mitä liikutellaan hehtaarilla per vuosi. Pienillä kapeilla koineilla tulee yleensä huomaamattaan tiivistettyä maata enemmän mitä leveämmillä. Esimerkiksi puimuriin mahdollisimman leveä pöytä, niin liikuteltavat tonnimäärät per hehtaari tippuvat ja myös polttoaineen kulutus.
-
Mulla on tuon vaakatasojyrsimen suhteen oikeastaan muutama pääpointti:
1) Äes on juurikin sellainen 1980-luvun hyppypomppu-potila, ettei sitä voi hyväksi sanoa missään muodossa. Ei riko kokkaraa kovinkaan tehokkaasti, vaikka on varustettuna sekä etuladalla että varpajyrällä. Runko on lyhyt kuin karhun häntä, ja piikit vain neljällä akselilla, joten pahna kiusaa hyvin herkästi. Uusi tai uudempi äes ei ole hankintalistalla, koska äkeen pitäisi olla sitten vähintään Multiva JL:n tasoinen ja enintään 5,5 m leveä - kuusimetrinen on jo liian iso, koska sanoi kuka mitä tahansa haluan pitää varpajyrällä (jonka äkeeseen vaadin) vauhtia enemmän kuin 10 km/h. Tällaiseen äkeeseen ei ole budjettia olemassa, joten pärjäämme ilman. Niinpä ajattelin, voisiko tuollaisella halvalla jyrsimellä vähän kuin "korvata" paremman äkeen. Mikään tasauspelihän se ei ole, mutta kokkare ja olki sille ei tuskaa kai tuota.
2) Syyskylvöillä juuri tuo kuuteen kertaan äestäminen tympäisee. Vaikka jyrsimen tärinä jollain mittarilla maata tiivistäisikin, uskon, että enemmän tiivistyy, kun raahaa vähitellen kuraantuvia pyöriä sinne tänne ja yrittää saada edes vähän kylvömultaa. Toisaalta mikä nyt ei aiheuttaisi tiivistymää, jos pellolle ylipäätään menee ajelemaan. Mutta kyllä sitä etenkin syksyllä mieluusti tekisi mahdollisimman vähillä ajoilla valmista. Ja onhan tuo jyrsin hyvä, kun teho otetaan tumpilta.
3) Tarkoituskaan ei ole sekaantua jyrsinkylvöön. Jyrsimellä ajettaisiin sitten erikseen, jos sillä edes ajettaisiin. Kylvökoneena on Tumen Nova combi, joten kylvö onnistuu kyllä vaikka suoraan kynnökselle - siitä ei ole kysymys.
4) Jyrsimen vetotehontarve. Mikä se todellisuudessa on? Jos on tarkoitus jyrsiä 4cm:n syvyydeltä, paljonko ottaa kolmen metrin kone tehoa? 100 hv veturin olen monesti 2,5-3,0 metrisen koneen edessä nähnyt. Tuolla logiikalla neljän metrin jyrsimenkin pitäisi liikkua 150 hevosvoimalla?
-
Mulla on tuon vaakatasojyrsimen suhteen oikeastaan muutama pääpointti:
1) Äes on juurikin sellainen 1980-luvun hyppypomppu-potila, ettei sitä voi hyväksi sanoa missään muodossa. Ei riko kokkaraa kovinkaan tehokkaasti, vaikka on varustettuna sekä etuladalla että varpajyrällä. Runko on lyhyt kuin karhun häntä, ja piikit vain neljällä akselilla, joten pahna kiusaa hyvin herkästi. Uusi tai uudempi äes ei ole hankintalistalla, koska äkeen pitäisi olla sitten vähintään Multiva JL:n tasoinen ja enintään 5,5 m leveä - kuusimetrinen on jo liian iso, koska sanoi kuka mitä tahansa haluan pitää varpajyrällä (jonka äkeeseen vaadin) vauhtia enemmän kuin 10 km/h. Tällaiseen äkeeseen ei ole budjettia olemassa, joten pärjäämme ilman. Niinpä ajattelin, voisiko tuollaisella halvalla jyrsimellä vähän kuin "korvata" paremman äkeen. Mikään tasauspelihän se ei ole, mutta kokkare ja olki sille ei tuskaa kai tuota.
2) Syyskylvöillä juuri tuo kuuteen kertaan äestäminen tympäisee. Vaikka jyrsimen tärinä jollain mittarilla maata tiivistäisikin, uskon, että enemmän tiivistyy, kun raahaa vähitellen kuraantuvia pyöriä sinne tänne ja yrittää saada edes vähän kylvömultaa. Toisaalta mikä nyt ei aiheuttaisi tiivistymää, jos pellolle ylipäätään menee ajelemaan. Mutta kyllä sitä etenkin syksyllä mieluusti tekisi mahdollisimman vähillä ajoilla valmista. Ja onhan tuo jyrsin hyvä, kun teho otetaan tumpilta.
3) Tarkoituskaan ei ole sekaantua jyrsinkylvöön. Jyrsimellä ajettaisiin sitten erikseen, jos sillä edes ajettaisiin. Kylvökoneena on Tumen Nova combi, joten kylvö onnistuu kyllä vaikka suoraan kynnökselle - siitä ei ole kysymys.
4) Jyrsimen vetotehontarve. Mikä se todellisuudessa on? Jos on tarkoitus jyrsiä 4cm:n syvyydeltä, paljonko ottaa kolmen metrin kone tehoa? 100 hv veturin olen monesti 2,5-3,0 metrisen koneen edessä nähnyt. Tuolla logiikalla neljän metrin jyrsimenkin pitäisi liikkua 150 hevosvoimalla?
Täälläpäin jyrsimiä oli joka toisessa talossa kun harrastettiin jyrsinkylvöä.. nykyään ei montaa, lähinnä liiterin perällä 'varmuuden vuoksi'. Harvoin näkee niitä ulkoilutettavan.
1) Miksei mene sellaisena erikoiskoneena erikoistapauksiin., muutamalle hehtaarille. Isommille aloille hidas ja työläs.
2) Jos keli on sellainen että kynnöstä joutuu hirmu monta kertaa hieromaan, niin olisiko kultivointi pariin kertaan, välissä syventäen, parempi lopputulos kuin kyntö?
Tarvitsee tietenkin hyvän kultivaattorin...
Tai sitten ajaa se kynnös 1. kerran raskaalla lautasmuokkarilla niin murikat pienenevät paljon helpommin kuin huonolla piikkiäkeellä.
3) ...
4) Keväällä vedeltiin tavallisesti tasausäkeellä siloitetulla kynnöksellä 3 m jyrsin + kylvökonetta reilu 100 hv koneilla. Ihan hyvin ne kulki. 100 hv pitäisi riittää hyvin pelkälle jyrsimelle ellei suoraan sänkeen ajeta. 4 m jyrsintä joku vetää 150 hv koneella melko kevyen näköisesti, muokkaussyvyys tietysti vain viljojen tarpeelle, ei herneelle tai pavulle... Mä vedin kerran rypsille noin 2 senttiin suoraan sänkeen kolmen metrin jyrsimellä ja 165S massikalla. Siinä kyllä suuttimet pysyivät auki ja vauhdin hurmasta piti nauttia jossain muualla. Tieajokin oli vähän hankalaa kun etuset eivät halunneet tapailla maaemoa kuin satunnaisesti - jos silloinkaan :-))
Märälle en tasojyrsintä veisi, kuten en juuri muutakaan muokkausvehjettä.
-
Olihan noita järeitä s piikki nostolaite äkeitä tai kevyt kultivaatoreita välillä kaupan, en muista merkkiä lainkaan. Just joku 3-5m.
Semosii keväitä kun pitää avata sänkee, kire kultivaattori ja perässä ketjulla hankmo, miltei kyvöpeti siinä. HYaaste on saada se kulkee sopvasti, helpsti haukkaa ja menee syvään. Ehkä jopa novakombille sellaisenaan? Ja työsaavutus varmaan 5kertaisena verrattuna jyrsimeen. Jos se jää liian karkeeksi, niin sitten jo "huono" äes pärjää hyvin.
Sillä kire kultivaattorilla en ole kokeillut sitkeen kynnöksen muokkausta
Aika kiinostava väite toi täryävänä tiivistymä, en ole ajatellut tota, vaan just kuin ss ja paremin, yhdellä ajolla kaikki valmista kevyellä kalustolla
-
Kuivaa ohran jälkeen tehtyä syyskynnöstä ei saa lautasmuokkarilla kuin viilut pyörähtämään ympäri, pahnasänki siihen tupsuksi jää. Sama kultivaattorilla. Lapiorullaäes voi hiukan paremmin murskata viilut paikallaan, joustopiikkiäes kalisee ja tutisee ja illalla onkin monta piikkiä poikki.
Jyrsin hakkaa viilusta sen viisi senttiä muruksi, ja pääsee kylvämään. Syyskynnökset ovat keväällä ihan mureita, ei jyrsintä niihin tarvitse.
-SS-
-
Noin 10 vuotta sitten tuli harrastettua sitä, että veti lautasmuokkarilla sängen pinnan rikki ja kylvi päivän päästä perään; ei kiusannut pahna ei, eikä mennyt muokkaus liian syvään (vrt. kultivaattori). Sittemmin on tuo tapa jäänyt ihan siitä syystä, että lautasmuokkarilla ei saa ihan tasaista kylvöpohjaa aikaiseksi mitenkään – lisäksi nykyisin korostuu hienon pintamultakerroksen merkitys kosteuden haihtumisen estämisessä, lautasmuokkari jättää yksistään liian krouviksi, vaikka kylvinkoneen alla aika hyvin murustuisikin.
Lautasmuokkari on muuten kuulemma varsinaiselta kutsumanimeltään lautastinttari, siksi vältän sillä ajoa syksyllä, vaikka varmaan kynnöksen kokkareihin kyllä aika hyvin pystyykin (kultivaattori ei muuten pysty). Kahteen kertaan kultivointia en ole syyskylvöillä koettanut, mutta vajaan 15cm:n kultivointisyvyys kerta-ajolla on ainakin vesitilaltaan riittämätön.
Aikamoinen räminä ja pauke kuului kyllä perästä taas, kun syyskynnöskokkareita yritti hienontaa piikkiäkeellä syyskylvön pohjaksi. Yhtään piikkiä ei tosin mennyt poikki, mutta kaikki saa katsoa, että on piukassa ennen kuin seuraavaksi lähtee ajamaan. Se on kyllä totta, että keväällä talven panema kynnös murustuu tasausäkeellä ajaen niin hienoksi, ettei siihen hommaan kannata jyrsintä valjastaa.
-
Kuivaa ohran jälkeen tehtyä syyskynnöstä ei saa lautasmuokkarilla kuin viilut pyörähtämään ympäri, pahnasänki siihen tupsuksi jää. Sama kultivaattorilla. Lapiorullaäes voi hiukan paremmin murskata viilut paikallaan, joustopiikkiäes kalisee ja tutisee ja illalla onkin monta piikkiä poikki.
Jyrsin hakkaa viilusta sen viisi senttiä muruksi, ja pääsee kylvämään. Syyskynnökset ovat keväällä ihan mureita, ei jyrsintä niihin tarvitse.
-SS-
Ilmeisesti meillä on kuitenkin erilaset maalajit? Mulla ei vielä niin vaikeaa kynnöstä ole ollut joka ei olisi lautasmuokkarin alla nöyrtynyt. Pahinta murikkaa tuntuu tulevan kuivasta savimullasta, puhdas HsS rittävän kuivana murenee melko hyvin... taisin laittaa vähän aikaa sitten kyntökuvan joka oli aika kaljulta savikolta. Ei siellä pehkuakaan paljon ollut kun ei oikein jaksanut edes kasvaa kuivuudessa.
Mulla tietysti on parempi viljelykierto kuin rehuohra - lumi - mallasohra - lumi... about puolet alasta monivuotisia (heinää, kuminaa jne).
Pehkun ja sängen määrään voi tietysti jonkin verran vaikuttaa pöydän korkeudella ja silppurin kunnolla. Nykyaikaisen puintikaluston jäljeltä näyttää olevan lähinnä lyhyt sänki ja maan pinnalla vähän pölyä... :-)
-
Oliko se herra ss joka mainitsi että topdovn super xl ei saa kun yli kuusi metrisenä.
Satun plärää lantmännen in liite joka hienoja kuvia, se heva? nostolaite äkeen näköinen. Luin sitten ja vertailin. hevassa on 10x70mm piikit ja xl super? samllaa aukeamalla oliko 12x65 piikit, toki enemän akseleita. Mutta oisko semmoseta esm sängen avamiseen savimaalla?
-
Oliko se herra ss joka mainitsi että topdovn super xl ei saa kun yli kuusi metrisenä.
Satun plärää lantmännen in liite joka hienoja kuvia, se heva? nostolaite äkeen näköinen. Luin sitten ja vertailin. hevassa on 10x70mm piikit ja xl super? samllaa aukeamalla oliko 12x65 piikit, toki enemän akseleita. Mutta oisko semmoseta esm sängen avamiseen savimaalla?
Topdown on vääderin kultivaattori, topline multivan äes...
Toplinessä on 12X65 piikki (muistaakseni) ja kyl sillä sänki savimaalla aukeaa. Jossain todella olkisissa kohdissa jos puimurikuski on sekoillut niin saattaa alkaa kasaamaan. Olennaista on et sänki pitää ajaa puimurilla lyhyeksi. Pitkä sänki on ongelma. Oma satotaso sen 4-5t/ha ja tuolla toimi. Jos sato 8t niin sit en tiedä.. ::)
Olen omasta mielestä nähnyt 5m toplinen myynnissä. Ehkä vanhoja sarjoja sai 5m. Nykyisellään taitaa 6m olla kapein. Vastaavia äkeitä on parkolla ja potilallakin käsittääkseni. Sitten on näitä ulkomaan koneita jotka vielä järeämpiä. Amazone Cirrus Ja Kuhn prolander muistaakseni nimeltään. Köckerlingilläkin oli joku malli tai useampi. Ja voi olla muitakin. Piikki taisi esim prolanderissa olla 13x70. Tieto löytyy kun kaivelee Googlella.
Mä olen sitä mieltä et mikäli haluaa pitää pellot sängellä talven yli ja muokata ne keväällä eikä siis halua suorakylvää niin topline tai vastaava äes on oikea laite sänkien avaamiseen ja muuhunkin kylvö muokkaukseen. Ihmettelen kun kuktivaattoreita tai lautasmuokkaimia ostetaan kyseiseen hommaan. Näissä tietysti se et näitä saa kapeampina ja voi näin kulkea pienemmällä traktorilla. Tämä koskee savimaita.
-
Jossain todella olkisissa kohdissa jos puimurikuski on sekoillut niin saattaa alkaa kasaamaan. Olennaista on et sänki pitää ajaa puimurilla lyhyeksi. Pitkä sänki on ongelma.
Pitkä sänki on yllättävän suuri ongelma, jopa ihan kyntäessäkin. Joskus oli pitkää mutta lakoamatonta populaatioruista, ja sitä sai puida oikein reilun pitkään sänkeen ja silti tuli kaikki tähkät kyytiin. Kynnössä se sitten kostautui, ei auttanut aurojen avaruus eikä veitsileikkurit. Piti laittaa isäukko ajamaan niittokoneella edellä jotta sai maan mustaksi. Nyt tänä syksynä sama ilmiö toistui, kun teini harjoitteli ruisvehnän puintia. Tottumattomalla kuskilla oli sänki venynyt pikkuhiljaa joka kierroksella pidemmäksi. Ei meinannut mennä pitkä sänki auroista läpi, vaikka voisi kuvitella että maassa kiinni oleva sänki kierähtäisi siististi sivulle siinä maakaistaleen mukana.
-
Jossain todella olkisissa kohdissa jos puimurikuski on sekoillut niin saattaa alkaa kasaamaan. Olennaista on et sänki pitää ajaa puimurilla lyhyeksi. Pitkä sänki on ongelma.
Pitkä sänki on yllättävän suuri ongelma, jopa ihan kyntäessäkin. Joskus oli pitkää mutta lakoamatonta populaatioruista, ja sitä sai puida oikein reilun pitkään sänkeen ja silti tuli kaikki tähkät kyytiin. Kynnössä se sitten kostautui, ei auttanut aurojen avaruus eikä veitsileikkurit. Piti laittaa isäukko ajamaan niittokoneella edellä jotta sai maan mustaksi. Nyt tänä syksynä sama ilmiö toistui, kun teini harjoitteli ruisvehnän puintia. Tottumattomalla kuskilla oli sänki venynyt pikkuhiljaa joka kierroksella pidemmäksi. Ei meinannut mennä pitkä sänki auroista läpi, vaikka voisi kuvitella että maassa kiinni oleva sänki kierähtäisi siististi sivulle siinä maakaistaleen mukana.
Ja keväällä lähtee maasta irti ja siinä kai se ongelma...
Itse tulee aina ajettua puimurilla sänget lyhyeksi niin ei tarvii sit kiroilla myöhemmin..
-
Topline xl
Näissä tietysti se et näitä saa kapeampina ja voi näin kulkea pienemmällä traktorilla. Tämä koskee savimaita.
Siis just että jos ei ole tarvetta isoon traktoriin, mutta on useita n. sata hv, kuten herra ss, ei se multvan edes viisi metrinen niillä liiku jos savi sänkee pitää avata. Toi he va, satui silmään ja se on just vähän sinnepäin, edes kuin solver/topline. Oli muitakin muutama v sitten, vilä pienempien tekijöiten vastaavaa just väilmaasto järeä kultivaattorin ja std äes.
Siis nyten ehdotuksia vastaa vaakatasojyrsimeen savimaa ja sängen avaus ja tehokuus. Varmaan samoila hv tripla vauhtia, työteho jo 3-4m riittävä avamaan kuivumaan novakombille? Vaikka ite suht tyytyväine suoraan sänkeen jyrsityyn, mutta uutta se täryävä vaikutus joka en ole ottanut huomioon vaikka raksoilla välillä kävelen lätkän perässä.
https://www.he-va.com/en/products/stubble-equipment/penta-tiller/
-
Oliko se herra ss joka mainitsi että topdovn super xl ei saa kun yli kuusi metrisenä.
Satun plärää lantmännen in liite joka hienoja kuvia, se heva? nostolaite äkeen näköinen. Luin sitten ja vertailin. hevassa on 10x70mm piikit ja xl super? samllaa aukeamalla oliko 12x65 piikit, toki enemän akseleita. Mutta oisko semmoseta esm sängen avamiseen savimaalla?
Topdown on vääderin kultivaattori, topline multivan äes...
Toplinessä on 12X65 piikki (muistaakseni) ja kyl sillä sänki savimaalla aukeaa. Jossain todella olkisissa kohdissa jos puimurikuski on sekoillut niin saattaa alkaa kasaamaan. Olennaista on et sänki pitää ajaa puimurilla lyhyeksi. Pitkä sänki on ongelma. Oma satotaso sen 4-5t/ha ja tuolla toimi. Jos sato 8t niin sit en tiedä.. ::)
Olen omasta mielestä nähnyt 5m toplinen myynnissä. Ehkä vanhoja sarjoja sai 5m. Nykyisellään taitaa 6m olla kapein. Vastaavia äkeitä on parkolla ja potilallakin käsittääkseni. Sitten on näitä ulkomaan koneita jotka vielä järeämpiä. Amazone Cirrus Ja Kuhn prolander muistaakseni nimeltään. Köckerlingilläkin oli joku malli tai useampi. Ja voi olla muitakin. Piikki taisi esim prolanderissa olla 13x70. Tieto löytyy kun kaivelee Googlella.
Mä olen sitä mieltä et mikäli haluaa pitää pellot sängellä talven yli ja muokata ne keväällä eikä siis halua suorakylvää niin topline tai vastaava äes on oikea laite sänkien avaamiseen ja muuhunkin kylvö muokkaukseen. Ihmettelen kun kuktivaattoreita tai lautasmuokkaimia ostetaan kyseiseen hommaan. Näissä tietysti se et näitä saa kapeampina ja voi näin kulkea pienemmällä traktorilla. Tämä koskee savimaita.
Mun käsittääkseni Multiva ei enää tee uutena alle 6m:n äkeitä, joskus aikojen alussa sai myös 5m:n toplinen. Potilaltakin saa nykyisin viisimetrisenä vain masterin, mutta käytännössä tehdas ei ole ainakaan pariin vuoteen tehnyt näin kapeita malleja, vaan ne ovat erikoistilaustöitä sitten.
Mikä vika lautasmuokkarissa on kevätmuokkauksessa, tai kultivaattorissa, jos sillä oikeasti saa vain sängen raapaistua auki? Turha väittää, että tulisi jollain toplinella kerralla sänki kylvökuntoon, jos on pellolla kasvanut edeltävänä vuonna jotain muuta kuin kuivuuden tappamaa ohraa – hiukan menee sänki vinoon korkeintaan, kun johonkin syysvehnän tai kauran sänkeen syöttää.
Sängen pituus toki ratkaisee paljon. Vakiurakoitsijan olen saanut ylipuhuttua siihen, että puimurin pöytä pidetään maassa, ja silppurin vastaterät on niin, että silppuri on silppuri, eikä "silppuri". Nyt tosin jouduttiin käyttämään parilla lohkolla sellaista urakoitsijaa, joka ei suostunut ollenkaan ajamaan alle 25cm:n sänkeen... >:(
-
Topline xl
Näissä tietysti se et näitä saa kapeampina ja voi näin kulkea pienemmällä traktorilla. Tämä koskee savimaita.
Siis just että jos ei ole tarvetta isoon traktoriin, mutta on useita n. sata hv, kuten herra ss, ei se multvan edes viisi metrinen niillä liiku jos savi sänkee pitää avata. Toi he va, satui silmään ja se on just vähän sinnepäin, edes kuin solver/topline. Oli muitakin muutama v sitten, vilä pienempien tekijöiten vastaavaa just väilmaasto järeä kultivaattorin ja std äes.
Siis nyten ehdotuksia vastaa vaakatasojyrsimeen savimaa ja sängen avaus ja tehokuus. Varmaan samoila hv tripla vauhtia, työteho jo 3-4m riittävä avamaan kuivumaan novakombille? Vaikka ite suht tyytyväine suoraan sänkeen jyrsityyn, mutta uutta se täryävä vaikutus joka en ole ottanut huomioon vaikka raksoilla välillä kävelen lätkän perässä.
https://www.he-va.com/en/products/stubble-equipment/penta-tiller/
Kyllä toi He-van sänkiäessysteemikin hanhenjalat sitten vaatii, että rupeaa toimimaan. Tämä hökötys ei kyllä sittenkään ratkaise kovan kynnöksen äestysongelmaa syyskylvöillä. Ja samalla rahalla saa sitten sen monikäyttöisemmän jyrsimenkin.
-
Oliko se herra ss joka mainitsi että topdovn super xl ei saa kun yli kuusi metrisenä.
Satun plärää lantmännen in liite joka hienoja kuvia, se heva? nostolaite äkeen näköinen. Luin sitten ja vertailin. hevassa on 10x70mm piikit ja xl super? samllaa aukeamalla oliko 12x65 piikit, toki enemän akseleita. Mutta oisko semmoseta esm sängen avamiseen savimaalla?
Topdown on vääderin kultivaattori, topline multivan äes...
Toplinessä on 12X65 piikki (muistaakseni) ja kyl sillä sänki savimaalla aukeaa. Jossain todella olkisissa kohdissa jos puimurikuski on sekoillut niin saattaa alkaa kasaamaan. Olennaista on et sänki pitää ajaa puimurilla lyhyeksi. Pitkä sänki on ongelma. Oma satotaso sen 4-5t/ha ja tuolla toimi. Jos sato 8t niin sit en tiedä.. ::)
Olen omasta mielestä nähnyt 5m toplinen myynnissä. Ehkä vanhoja sarjoja sai 5m. Nykyisellään taitaa 6m olla kapein. Vastaavia äkeitä on parkolla ja potilallakin käsittääkseni. Sitten on näitä ulkomaan koneita jotka vielä järeämpiä. Amazone Cirrus Ja Kuhn prolander muistaakseni nimeltään. Köckerlingilläkin oli joku malli tai useampi. Ja voi olla muitakin. Piikki taisi esim prolanderissa olla 13x70. Tieto löytyy kun kaivelee Googlella.
Mä olen sitä mieltä et mikäli haluaa pitää pellot sängellä talven yli ja muokata ne keväällä eikä siis halua suorakylvää niin topline tai vastaava äes on oikea laite sänkien avaamiseen ja muuhunkin kylvö muokkaukseen. Ihmettelen kun kuktivaattoreita tai lautasmuokkaimia ostetaan kyseiseen hommaan. Näissä tietysti se et näitä saa kapeampina ja voi näin kulkea pienemmällä traktorilla. Tämä koskee savimaita.
Mun käsittääkseni Multiva ei enää tee uutena alle 6m:n äkeitä, joskus aikojen alussa sai myös 5m:n toplinen. Potilaltakin saa nykyisin viisimetrisenä vain masterin, mutta käytännössä tehdas ei ole ainakaan pariin vuoteen tehnyt näin kapeita malleja, vaan ne ovat erikoistilaustöitä sitten.
Mikä vika lautasmuokkarissa on kevätmuokkauksessa, tai kultivaattorissa, jos sillä oikeasti saa vain sängen raapaistua auki? Turha väittää, että tulisi jollain toplinella kerralla sänki kylvökuntoon, jos on pellolla kasvanut edeltävänä vuonna jotain muuta kuin kuivuuden tappamaa ohraa – hiukan menee sänki vinoon korkeintaan, kun johonkin syysvehnän tai kauran sänkeen syöttää.
Sängen pituus toki ratkaisee paljon. Vakiurakoitsijan olen saanut ylipuhuttua siihen, että puimurin pöytä pidetään maassa, ja silppurin vastaterät on niin, että silppuri on silppuri, eikä "silppuri". Nyt tosin jouduttiin käyttämään parilla lohkolla sellaista urakoitsijaa, joka ei suostunut ollenkaan ajamaan alle 25cm:n sänkeen... >:(
Lautasmuokkari tinttaa sen muokkauspohjan.. pelto pitää olla oikeasti kuivaa et lautasmuokkarilla ajaisin. Keväällä se ei ikinä ole. Mut tämä vain oma mielipide. Jotain faktaakin tähän on olemassa mut en jaksa alkaa Googlea laulattamaan. Kultivaattori siinä mielessä parempi jos sen saa vain oikeasti menemään 4-5cm.. ::)
Se on ongelma tietysti et raskaita äkeitä ei kapeana saa jolloin voi pienet traktorit olla ongelma. Toplinen yhden ajon jäljiltä on pelto kyllä suorakylvökoneella kylvettävissä ja uskoisin et myös kiekkokoneella. Jos laahavannas niin sitten ei varmasti mut tuskin se on lautasmuokkarin tai kultivaattorinkaan jäljiltä? Ajatukseni oli lähinnä et jos joku miettii et millä niitä sänkiä auki niin jos sen verta iso veturi löytyy niin topline tai vastaava menee niin hommaa sellaisen eikä tarvii pitää kultivaattori/lautasmuokkaria ja normiäestä valikoimissa...
Nämä nyt on näitä makuasioita ja jokainen tehköön niinkuin haluaa mut pointti oli se et kyl sillä sängen saa auki..
-
Mä ihan mielenkiinolla kävin multivan sivuilla, kaikilla siellä olevilla äkeillä ne avasi sänkee. Ja se lautastinttari, vaikka kuinka on täydennys salaojitettu, niin joku kevät sitten kuitenkin se märkä, tai osa on, rajoilla, niin aika varma että avaus kultivaattorilla, sen 3-5cm tekee pareman jäljen kuin lautastinttari.
Ja totta sekin että esitämäni heva ei varmasti pärjää syysviljoen perustajaksi jos sitkee ja kova kynnetty. Täytyis olla ne kaikki välineet. Vaakataso jyrsin hitain.
-
Oliko se herra ss joka mainitsi että topdovn super xl ei saa kun yli kuusi metrisenä.
Satun plärää lantmännen in liite joka hienoja kuvia, se heva? nostolaite äkeen näköinen. Luin sitten ja vertailin. hevassa on 10x70mm piikit ja xl super? samllaa aukeamalla oliko 12x65 piikit, toki enemän akseleita. Mutta oisko semmoseta esm sängen avamiseen savimaalla?
Topdown on vääderin kultivaattori, topline multivan äes...
Toplinessä on 12X65 piikki (muistaakseni) ja kyl sillä sänki savimaalla aukeaa. Jossain todella olkisissa kohdissa jos puimurikuski on sekoillut niin saattaa alkaa kasaamaan. Olennaista on et sänki pitää ajaa puimurilla lyhyeksi. Pitkä sänki on ongelma. Oma satotaso sen 4-5t/ha ja tuolla toimi. Jos sato 8t niin sit en tiedä.. ::)
Olen omasta mielestä nähnyt 5m toplinen myynnissä. Ehkä vanhoja sarjoja sai 5m. Nykyisellään taitaa 6m olla kapein. Vastaavia äkeitä on parkolla ja potilallakin käsittääkseni. Sitten on näitä ulkomaan koneita jotka vielä järeämpiä. Amazone Cirrus Ja Kuhn prolander muistaakseni nimeltään. Köckerlingilläkin oli joku malli tai useampi. Ja voi olla muitakin. Piikki taisi esim prolanderissa olla 13x70. Tieto löytyy kun kaivelee Googlella.
Mä olen sitä mieltä et mikäli haluaa pitää pellot sängellä talven yli ja muokata ne keväällä eikä siis halua suorakylvää niin topline tai vastaava äes on oikea laite sänkien avaamiseen ja muuhunkin kylvö muokkaukseen. Ihmettelen kun kuktivaattoreita tai lautasmuokkaimia ostetaan kyseiseen hommaan. Näissä tietysti se et näitä saa kapeampina ja voi näin kulkea pienemmällä traktorilla. Tämä koskee savimaita.
Mun käsittääkseni Multiva ei enää tee uutena alle 6m:n äkeitä, joskus aikojen alussa sai myös 5m:n toplinen. Potilaltakin saa nykyisin viisimetrisenä vain masterin, mutta käytännössä tehdas ei ole ainakaan pariin vuoteen tehnyt näin kapeita malleja, vaan ne ovat erikoistilaustöitä sitten.
Mikä vika lautasmuokkarissa on kevätmuokkauksessa, tai kultivaattorissa, jos sillä oikeasti saa vain sängen raapaistua auki? Turha väittää, että tulisi jollain toplinella kerralla sänki kylvökuntoon, jos on pellolla kasvanut edeltävänä vuonna jotain muuta kuin kuivuuden tappamaa ohraa – hiukan menee sänki vinoon korkeintaan, kun johonkin syysvehnän tai kauran sänkeen syöttää.
Sängen pituus toki ratkaisee paljon. Vakiurakoitsijan olen saanut ylipuhuttua siihen, että puimurin pöytä pidetään maassa, ja silppurin vastaterät on niin, että silppuri on silppuri, eikä "silppuri". Nyt tosin jouduttiin käyttämään parilla lohkolla sellaista urakoitsijaa, joka ei suostunut ollenkaan ajamaan alle 25cm:n sänkeen... >:(
Jos sulla Novacombi on kylvinkoneena niin meneehän se nyt heittämällä siitä kertaalleen Toplinellä äestetystä läpi, sillä voihan Novalla vetää suoraakin. Minun mielestäni, jos pahna on pitkää ja sitä on paljon, niin turvallisempaa olisi vetää suorakylvöä, kuin lähteä repimään pahnaa maasta irti, silloin ei tiedä mitä loppujen lopuksi tapahtuu. Kovan pahnan juuressa kosteuskin on säilynyt paremmin ja suorakylvötkin itävät hyvin. Sänkien aukominen on enemmän paikallaan huonoissa sängissä, kun maa on ehtinyt jo kuivahtaa ja haetaan parempaa eli syvempää kylvöpohjaa.
-
Nojoo, jäi ehkä mainitsematta, että tuo pahnapelto on tarkoitus muokata pintaepätasaisuuden vuoksi, koska pelto on tosiaan ollut jo taas monta vuotta suorakylvössä. Ja tosiaan viimeisen 15 vuoden aikana ainoastaan vuosi 2020 on sellainen, että kaikki on kylvetty tuolla Novalla muokattuun, kaikkina muina vuosina on ollut enemmän tai vähemmän suorakylvöä. Eli tiedossani on, että tuolla kylvinkoneella voi kylvää vaikka toplinella kammattuun sänkipeltoon..
Itse asiassa mulla on aika hyvin tiedossa suorakylvön hyvät, ja eritoten ne huonot puolet.
-
Lautastinttari jakaa vahvasti mielipiteet. Mulla on melko hyvät kokemukset kevätmuokkauksesta, mutta syysmuokkauksesta huonommat, ja nykyisin vältän syysajoa kyseisellä värkillä. Mitä tulee yleiseen linjaan, niin näillä seudeuilla lautasmuokkari on ollut jo pitkään yleinen kevätmuokkauksessa, mutta viime vuosina, eritoten viimeisen viiden vuoden aikana, yleistynyt paljon myös syysmuokkauksessa. Tämä syksy näkyy olleen hyvin vilkas tinttarisyksy.
Ja keväällähän ei kannata mennä liian märkään, mutta silti meille nauretaan, kun ei mennä ensimmäisenä sänkeä sorkkimaan.. ::)
-
Itsellä vaakatasojyrsimestä savimaalla kokemuksia noin 5 vuoden ajalta. Jätin äkeen kokonaan pois valikoimasta, kun alkoi keväisin ahdistamaan, kun samaa lohkoa ajoi neljättä kertaa ympäri.
Oma kokoonpano siis sellainen, että 3m Maschio etunostolaitteessa ja takana 3m Multiva Forte / eForte perässä. välissä ollut New Holland T7.210 AC. Tehojen puolesta on täysin riippuvainen työsyvyydestä, mutta tuolla yhdistelmällä ajonopeus on ollut 6-12km/h. En ole kovin syvälle jyrsimellä mennyt, koska en ole kokenut tarpeelliseksi kylvökoneen takia. Vaihdoin itse kahden traktorin taktiikasta yhteen veturiin, kun aloin jyrsimään.
Sängellä omat kokemukset on ollut kyllä hyviä, mutta tosiaan en niihinkään kovin syvään ole mennyt, eikä ole uria tarvinnut tasailla.
Hyvät puolet:
- Jyrsin keulalla tasaa kultivoidun maan, eli kyyti on tasaista
- Kerta-ajolla kultivoituun maahan tai sänkeen (en ole itse kyntänyt, mutta toiminee samalla tavalla siinäkin).
- Kohtuullisen joustava systeemi. Jos on kuiva, voi vetää suoraan sänkeen jyrsimellä tai suorakylvää. Jos on kosteampaa, voi avata kultivaattorilla ja sitten yhdistelmällä perään. Syksyllä nahkean saven avaa kultivaattorilla ja kylvää seuraavana päivänä (vaatii tosin aurinkoiset 2 päivää).
- Jyrsin on aika halpa laite verrattuna hyviin äkeisiin.
- Ei tukkiudu herkästi
Huonoa:
- Tuollainen yhdistelmä on vähän kankea, kun mittaa alkaa olemaan ja tavaraa keulalla, niin vähän vaatii isommat päisteet
- Jos kalkitsee talvella, sänkiäestä kaipailee keväällä
- Rikkojen osalta verrattavissa suorakylvöön, eli torjunnan saa huolellisesti tehdä kemiallisesti.
- Kuivalla pölyä nousee niin paljon, että eteensä ei meinaa nähdä.
Ominaisuuksia:
- Syvemmältä jyrsiessä hitaanlaista ja tehoa ottaa. Toisaalta saa yhdellä ajolla saa ajettua, jos kylvökone mukana. Itse olen 3m yhdistelmällä muokannut ja kylvänyt 12-20ha/päivä.
- Naapurit puhuvat, että se on hidasta ja pääsee pellolle niin myöhään, kun pitää olla todella kuivaa, että voi jyrsiä. Itse en ole huomannut kumpaakaan. Aika nahkeakin savi onnistuu, kun ei vaan yritä liian syvälle. Helposti saa kikkailijan maineen, kun ei tee niinkuin muut.
- Mitä nopeampaa ajaa, sitä karkeampi jälki. Jos haluaa hienompaa jälkeä, laskee nopeutta.
- Enemmän seurattavaa ja vipujen vääntämistä kylväessä, eli helposti tulee myös huolimattomuusvirheitä. Eli tarkkana saa olla ja vähän erilaista kun äestäminen "nollat taulussa".
- Mitä paremmassa kunnossa maat, sen helpompaa.
- Juolavehnän osalta ilmeisen toimiva systeemi hyvän rikkatorjunnan kanssa yhdessä. Ei ole juolavehnät enää vaivannut, enkä ole glyfon kanssa paljoa lätrännyt.
Suorakylvön rinnalla ihan toimiva systeemi kyllä, mutta varmaan saa olla tarkempana olosuhteiden kanssa. Suorakylvöstähän tuo olosuhteiden kyttääminen varmaan tuttua jo olisikin.
-
Niin, itsehän odotan aina sänkimaan riittävän kuivaksi, enkä todellakaan lähde sitä liian märkänä vaivaamaan. Usein murustuu jo lautasella ajaen aika hyvin. Siinä mielessä voisi olla, että jyrsimellä kertapyyhkäisy, pieni puhallus väliin ja kylvö sen jälkeen. Jyrsimen jälki kait on aika tasainen matalassa muokkaksessa, vaikka pienet nurut jääkin koneen reunoihin. Jyrsinkylvöön en ala sekaantumaan, eli kyllä jyrsin on sitten toisessa veturissa ja kylvinkone toisessa.
Hieman mietityttää se, jos pitää jyrsimen etunostolaitteessa ja sitten heti tuoreeltaan ajaa ensin traktorilla jyrsöksen yli ja sitten kylvinkoneen takapyörät vielä tinttaavat piukkaan. Ilmeisesti tämä kuitenkin sitten toimii...? Ne varsinaiset jyrsin-kylvöyhdistelmäthän olivat alun perin niitä, missä sivupyöräkoneen edessä oli jyrsin ja maata oli jo vähän kuivateltu, niin ei muita pyörän tinttauksia sitten tullut kuin ne kylvinkoneen sivupyörät, ja sittenkin multa oli jo kuivempaa.
-
Itsellä jyrsimessähän on jyrä, joka jakaa traktorin etuakselilta painoa pois. Eli siinä jyrätään ensimmäisen kerran. Kylvökoneessa on pyöränvälijyrä. Eli ennen kuin kiekot osuu maahan, "jyrsös" on jyrätty jo kahteen kertaan. Sen jälkeen jyrätään vielä kylvökoneen takapyörillä. Tänä vuonna kävin vielä jyrälläkin jyräämässä.
Sanoisin, että jos ei onnistu jyrsin keulalla, ongelma on joko maan rakenteessa, tai liian märkää. Itsellä maat HtS ja HeS pääsääntöisesti. Tähän mennessä ei ole kyllä sellaista ongelmaa tullut vastaan, että oraat eivät pääse renkaanjäljestä ylös. Ennemmin oraissa näkyy pieninä värieroina edellisen vuoden puimurin tiivistämät jäljet pellossa.
Kyllä sitä itsekin alussa mietin, että miten mahtaa onnistua, mutta ihan hyvin se on onnistunut sekä syksyllä, että keväällä. Nopeasti saa lyhyilläkin poudilla jyvää maahan.
Jos googletat esim. Front (mounted) power harrow, niin löytyy kyllä materiaalia. Pelkkä jyräkin keulalla on kynnökseen jossain kylvetty, mutta varmaan maalajista riippuva juttu. En yritä markkinoida ajatusta kenellekään, enkä varsinkaan ota vastuuta sen onnistumisesta. :D
Omasta mielestä jyrsimisen hyöty on nimenomaan siinä, että kevätkosteuden saisi hyödynnettyä parhaiten. Ja nuo puhaltumiset välissä kuulostaa siinä mielessä erikoiselta. Mutta jokainen laittaa tavallaan jyvät maahan ja virittää koneketjun sellaiseksi, mikä omaan elämään sattuu sopimaan.
-
Toinen odottaa että saisi ongelmalohkon jollain tempulla kuivumaan ja toinen tekee kaikkensa että kevätkosteus säilyisi...
Tasan ei käy onnen lahjat.
-
No näinhän se aina on... Sittenhän se vasta mielenkiintoiseksi muuttuu, kun nämä ongelmakohdat ovat samalla lohkolla. Toinen kohta kuivuu liikaa, kun toinen vasta sulattelee lumiaan...
-
No näitä on. Omista huimin tuossa suhteessa 3,8 ha lohko missä yläkulma on melkein hiekkaa ja alareuna mutaa. Välissä sitten hiesua ja multavaa moreenia.