Suomalainen hiehonliha on herkkujen herkkua

http://kaytannonmaamies.fi/suomalainen-hiehonliha-herkkujen-herkkua/

Tanskalainen lihatukkuri on siis ostanut Atrialta suomalaista lihaa, joka raakakypsytetään, laatuluokitellaan ja leikataan Tanskassa. Sitten se myydään erikoisherkkuna kovaan hintaan pohjoismaisena lihana etenkin Britanniaan. Atrialla ollaan asiasta ilmeisen yllättyneitä ja innoissaan, kun ilman varsinaista omaa tekemistä onkin yhtäkkiä tuottoisa markkina. Hyvä valuu tuottajille ja isoista läskipalleroista tulee lisähintaa ja onhan se mukavaa saada tonnin teurastili poistolehmästä.

Mutta kyseessä kuitenkin vain tuotantosopimus. Mikään ei estä JN Meattia kilpailuttamasta Atriaa muita kotimaisia ja pohjoismaisia lihataloja vastaan kun siltä alkaa tuntua. Toisaalta JN Meat ei teknisesti tee mitään mitä Atria (tai HK) ei osaisi tehdä itse - paitsi itse innovaatio ja sen markkinointi.

Atria ja HK puhuvat tuotekehittämisen tärkeydestä, mutta niin kovin insinöörisesti. Onhan se hienoa olla jauhelihapakkaus johon kuluu vähemmän muovia tai on vaan 7% rasvaa, mutta ei niistä ole kymmenien prosenttien lisätilejä näkynyt. Rypsiporsas ihan kiva, mutta paljonko niistä tulee vientieuroja? Atrian toimitusjohtajan mukaan pitäisi nyt äkkiä lyödä lihatalot yhteen, niin olisi kunnolla tuotekehitysvoimaa. Joku ison talon tuotekehitysosastolta kun olisi ehdottanut läshipallerohiehojen lihalla ilmoittautumista kilpailemaan wagyu-lihojen kanssa maailman parhaasta pihvistä, niin pihallehan se olisi laboratoriosta naurettu.

Sellainenkin on muistettava että teollisuudesta saa rahansa varmasti..

Ei voi olla mahdoton vaatimus maksaa ennakkoon.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 22.10.17 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 22.10.17 - klo:09:55

Tietty ravinnetaselaskelmassa tuo korjattu satomäärä vaikuttaa ja sen pitäisi sitten heikentää niitä lannoitusvaihtoehtoja ensi keväänä.. Vai laskeeks niitä kukaan 

Mut poikkeuksia ehkä myönnetään?? Täällä karja-Suomessa paskaa on vaan niin paljon, että se ei mahdu laillisesti pelloille aina normaalivuosikanaan  Puhumattakaan sikatiloista joilla tämä ongelma on vielä 5 kertaa suurempi kuin lehmätiloilla..

Sianpaskan saa myytyä viljatiloille . Yks maidontuottaja naureskeli et ennen olis pitänyt maksaa jos toisen pellolle paskaa levitti , nyt toisinpäin .

Etkö tiedä mikä ongelma tuossa on??

Se, että esim. meillä on viljat jo oraalla siinä vaiheessa kun sitä sianpaskaa saisi. Ja sit se levityskone painaisi niin paljon, että ei sillä olisi mitään asiaa oikeassa viljelyssä olevalle pellolle

Pitäisi ostaa oma 8 mottinen pytty ja ajaa itse. Vaan sitten kun lasket kustannuksia ja hyötyjä, niin häviölle jäisi vaikka paska olisi ilmaista.

Ruista, syysvehnää ja syysrapsia peliin. Syysrapsilla jopa isompi syyslannoitusraja, eli parhaimmillaan ihan luvallisesti naudan lietelantaa 50 kuutiota hehtaarille. Ja elokuun alussa kuivaan kovaan maahan kylvön alle.

Leikkauksia on jos olet ollut tuhma ja jäänyt valvonnassa kiinni. Muuten voi Vipuun luottaa.

Saattaa tosiaan olla että pienimuotoista verovapaata ilmoittamattomien eläinten lihojen suoramyyntiä on tilalla harrastettu. Rituaaliteurastuksilla pysyy isännän lompakko paksuna, ei se nyt niin väliä jos tuet ja teurastamotilit uupuu. Verottajallekin kiva näyttää miinusta.

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 19.10.17 - klo:12:36

Lainaus käyttäjältä: Sirkku - 18.10.17 - klo:22:23

Mistä tämä faktatieto rehupulasta on tullut ja kuka tämän asian on todennut? Ihan kun olisi tosi nopeasti päätetty.

Faktaa vissiin on, että luomukelpoisesta valkuaisesta on pulaa. Mutta pulaa on käsittääkseni ollut aina, koska valkuais- ja öljykasvien luomuviljely on vielä hankalampaa kuin tavanomaisesti. Joten eiköhän tuokin rehupulajuttu ole taas yksi valitus lisätuen saamiseksi omalle tuotantosuunnalle kun sattui huono syksy.

Eikö luomussa laajalti käytetystä ja hyvin menestyvästä apilasta, lupiinista ja sinimailasesta saisi jollakin pelletöinnillä kuivaa valkuaisrehua, jota voisi kuljettaa puhallusautoilla karjayksiköihin ?

-SS-

Menestyy papukin ihan kivasti apulannatta ja ilman muitakaan kemikaaleja. Se vaan pitäisi luomuun siirtyessä olla realistinen määrä peltoa tai tuotantosopimuksia mukana. Vaihtoehtoisesti riittävän paksu lompakko ja ostaa rehutehtailta väkirehut sekä rekkakuormittain paaleja riittävän kaukaa missä keli ollut suotuisampi. En mitenkään ymmärrä miksi voi antaa luvan luomutilan käyttää tavanomaista rehua ja säilyttää luomun tuet sekä tuotantosopimukset meijeriin ja lihataloon.

Se on OK että lievennetään vaatimuksia oman rehun käytön osuuksista. Myös on OK antaa poikkeuslupia käyttää luomuna viljeltyjen kasvustojen satoa, vaikka ei olisikaan erikoissyystä luomuvalvonnassa. Esimerkkinä naapurin luomutila joka myi peltoa kunnalle tontiksi. Pellossa vanha nurmi eikä kunta alkanut ensimmäisenä kesänä rakentamaan, mutta ei sille myöskään mitään kasvinviljelytoimia tehnyt. Luomumaitotila ei saanut satoa korjata itselleen, mutta minun tavanomaiset lehmät söivät kuivaheinänä ihan mielellään.

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 15.10.17 - klo:15:36

Lainaus käyttäjältä: Magia - 15.10.17 - klo:08:28

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 14.10.17 - klo:22:46

Nyt pitää tyhmänä kysyä, mihin tää liittyy. Onko kyse jostain viranomaisten kyykyttämästä toimenpiteestä. Meillä kävi viimeksi sorkkahoitaja keväällä 2001. Se toi pukin ja vehkeet latoon. Hoiti kynnet ja pesi parren. Hörppäytti painepesuriin pakkasnesteet ja tuli kahville. Kysyi vielä lähtiessään laajennatko vai lopetatko. Kumpaakaan en ole tehnyt, mutta eipä ole sorkkiakaan hoitanut, tosin pyyntö joskus oli ....mihin liittyy tässä jutussa sana mobiili ?

No,jos haet vastuullislisää mm.Nasevaan kuuluu sorkanhoito vähintään kerran vuodessa.En tiedä sitten mikä dukumentti riittää tuon todistamiseen,varmaankin pitää olla tuo sorkanhoitiraportti ja mielellään sähköinen.Se on kyllä kumma sitten ettei taas sähköinen tieto riitä vaan pitää myöskin näitä lippusia ja lappusia säilyttää kuten esim.maitoautokuitteja.Mutta tutkimattomia ja arvaamattomia on byronatzien aivoitukset.

Maitoautokuitteja ei tarvitse viranomaisille säilyttää jos verkkopalvelusta löytyy. Sorkkahoidoista Valiolle riittää mikä vaan luotettava kirjanpito, sähköinen tai paperi aivan samantekevää.

Kuulemma ainakin täällä tarvitsee maitoautokuitit kuten myös eläinvälityskuitit.Maitohygieniatarkistus vaatii maitoautokuitit.Tiedä sitten onko eri säännöt eri puolella  Suomea.Sitä on tullut metittyä,kauankohan näitä lippuja ja lappuja pitää sitten säilyttää.Ja jos jotain vaaditaan,niin eikö asioiden pitäisi olla selviä eikä arvailua.

Älä luota naapureilta kuultuun, vaan kysy tarkastuksen tekevältä virkamieheltä. Jos et pidä vastauksesta kysy kirjallisena sellaisessa muodossa, että paikallisvirkamies voi suoraan helposti kysyä selvennystä Helsingistä tai Seinäjoelta. Pikkuhiljaa ne typeryydet siitä selviää ja hyvät käytännöt leviää.

Ja ei, maitoauton kuitteja ei tarvitse säilyttää.

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 14.10.17 - klo:23:03

Lainaus käyttäjältä: -Joomies- - 14.10.17 - klo:19:18

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 14.10.17 - klo:18:03

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 14.10.17 - klo:16:58

Pelleityä tai ei, niin maidontuottajat ovat ilmoittaneet vähentävänsä 25000 lehmää vuoteen 2022 mennessä.

Lainaus

tominnan kehittyessä myymään kasvavan määrän

  Että 25000 vähenemä onkin yhtäkkiä kasvava määrä vasikoita.  Tupla vai tripla vai millä siemennyksellä tällaiset monikkoraskaudet saa aikaan?  Muistaaksen kiertokoulussa opetettiin, että miinus miinus on plus, mutta ihan tällaiseen ei sekään kylä päde.

Vaikka omaa ammattiaan saa arvostaa, en oikein ymmärrä tällaista emojen mollaamista.  Jos maidontuottajat eivät halua jatkaa ammattiaan tai eivät tarvitse tuotantoonsa entistä määrää lehmiä, niin mikä on se kipu, jonka jatkavat maidontuottajat tuntevat lisääntyvistä emoista?

Emot on maitotiloista irrallista lihantuotantoa, joka laskee maitotilojen teuras- ja vasikkatilejä.

Maitotilojen vähetessä vasikkamäärä toki laskee. Mutta panostajien jatkaessa lihaketjuun tulevien vasikoiden laatu paranee. Suhteessa enemmän isoja liharotuja, sonneja ja kunnolla kasvavia. Vähemmän toimittavia tiloja, joten tautipaine ja siirtostressi pienempi.

Lihatalot pelaavat toimivan johdon reviiritaisteluita. Maitotiloille, joilla enemmistö lihaosuuskuntien jäsenistä, kotimaisen lihaomavaraisuuden tiputus 60-80% luokkaan olisi parasta ikinä. Vähälle kotimaiselle olisi kunnon hinta ilman liharotujen markkinointia.

Kaikki mitä nautojen kanssa tapahtuu, pitäisi tapahtua maitotilojen ehdoilla?!

Toivottavasti tarkoitit vain naudanlihaomavaraisuuden pudottamista, sillä sika- ja lintukopeilla alkaisi myös melkoinen rakennemuutos,jos joka neljäs tai kolmas teuras on sielläkin liikaa. Ruotsissa meni luokkaa kymmenen vuotta ennen kuin ruotsalaiselle naudanlihalle saatiin hinta kuntoon. Ja kyllä tuontilihahan siellä piti pitkään hintatasoa alhaalla.

Miten suuri osa vasikka- ja teurastilit ovat maitotilan kotieläintuotteiden myynnistä?
a) 10%
b) 25% vai
c) 40%

Kaiken mitä osuuskunnassa tapahtuu pitää tapahtua omistajien enemmistön edun mukaisesti. Maitotiloja nyt vaan on eniten ja osuuskunnan toimintamallissa ei kuulu vaikuttaa miten paljon isompia tai kannattavampia uudet isot sonnikasvattamot ovat.

Maitotilan tulokseen muut kuin naudanliha ei juurikaan vaikuta. Tuontiliha naudassa ei myöskään niin kauan kun kotimaiset nautaketjut puskevat ylituotannolla kotimaisen lihan hinnan nykyiselle tasolleen.

Omalla tilalla liha- ja välitysmyynti noin 8% maitotuotosta. Vähän toki, mutta maidon suhteen osuuskunta edes yrittää järjestelmällisesti nostaa tilityshintaa.

No ette ole maito-osuuskunnassanne tavoittelemaan 60-80% omavaraisuusastetta, esittämälläsi logiikalla maidonhinnan pitäisi nousta jopa kovasti ja kaikki menisi kaupan.

Oletkohan yhtään tutustunut "lihaosuuskuntien" rakenteeseen tässä maassa? Kaikki kolme ovat vain keskittyneet omistamiseen ja hallinnointiin. Kaksi osuuskuntaa elää Atrian osingoista ja yksi HkScanin. Silloin osuuskunnan jäsenten etu pitäisi olla osakkeenomistajien etu.

Maidossa omavaraisuus on jo tuossa luokassa. Valio ei tajunnut lähteä sitä itse hakemaan vaan hölmöydessään jopa väkisin yritti isompaa ja siitähän tuli näpeille lujaa. Enemmän rahaa olisi ollut maitotileissä jaettavana kun olisi siihen nöyrästi pyritty.

Osuuskunnat omistavat pääosan lihataloista. Omistusosuus on niin suuri, että ne voivat määrätä talojensa strategian päälinjat. Tottakai tavoite korkea osingonmaksukyky, mutta se ei ole strategia. Strategia on miten siihen päästään ja siitä on aina monta mielipidettä mistä ei mikään osakeyhtiöitä valvova viranomainen voi kertoa oliko paras vai ei. Osuuskunnat ovat nyt antaneet toimivalle johdolle aivan liian väljät valtuudet touhuta mitä haluavat. Aivan hyvin voisivat käskeä että ei haeta korkeinta euromääräistä myyntiä, vaan korkeinta kannattavuutta ja korkeinta kilohintaa. Lyhyellä tähtäimellä ongelmana toki olemassaoleva teurastuskapasiteetti, joka täysin ylimitoitettu Suomen tarpeisiin.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 14.10.17 - klo:22:46

Nyt pitää tyhmänä kysyä, mihin tää liittyy. Onko kyse jostain viranomaisten kyykyttämästä toimenpiteestä. Meillä kävi viimeksi sorkkahoitaja keväällä 2001. Se toi pukin ja vehkeet latoon. Hoiti kynnet ja pesi parren. Hörppäytti painepesuriin pakkasnesteet ja tuli kahville. Kysyi vielä lähtiessään laajennatko vai lopetatko. Kumpaakaan en ole tehnyt, mutta eipä ole sorkkiakaan hoitanut, tosin pyyntö joskus oli ....mihin liittyy tässä jutussa sana mobiili ?

No,jos haet vastuullislisää mm.Nasevaan kuuluu sorkanhoito vähintään kerran vuodessa.En tiedä sitten mikä dukumentti riittää tuon todistamiseen,varmaankin pitää olla tuo sorkanhoitiraportti ja mielellään sähköinen.Se on kyllä kumma sitten ettei taas sähköinen tieto riitä vaan pitää myöskin näitä lippusia ja lappusia säilyttää kuten esim.maitoautokuitteja.Mutta tutkimattomia ja arvaamattomia on byronatzien aivoitukset.

Maitoautokuitteja ei tarvitse viranomaisille säilyttää jos verkkopalvelusta löytyy. Sorkkahoidoista Valiolle riittää mikä vaan luotettava kirjanpito, sähköinen tai paperi aivan samantekevää.

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 14.10.17 - klo:18:03

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 14.10.17 - klo:16:58

Pelleityä tai ei, niin maidontuottajat ovat ilmoittaneet vähentävänsä 25000 lehmää vuoteen 2022 mennessä.

Lainaus

tominnan kehittyessä myymään kasvavan määrän

  Että 25000 vähenemä onkin yhtäkkiä kasvava määrä vasikoita.  Tupla vai tripla vai millä siemennyksellä tällaiset monikkoraskaudet saa aikaan?  Muistaaksen kiertokoulussa opetettiin, että miinus miinus on plus, mutta ihan tällaiseen ei sekään kylä päde.

Vaikka omaa ammattiaan saa arvostaa, en oikein ymmärrä tällaista emojen mollaamista.  Jos maidontuottajat eivät halua jatkaa ammattiaan tai eivät tarvitse tuotantoonsa entistä määrää lehmiä, niin mikä on se kipu, jonka jatkavat maidontuottajat tuntevat lisääntyvistä emoista?

Emot on maitotiloista irrallista lihantuotantoa, joka laskee maitotilojen teuras- ja vasikkatilejä.

Maitotilojen vähetessä vasikkamäärä toki laskee. Mutta panostajien jatkaessa lihaketjuun tulevien vasikoiden laatu paranee. Suhteessa enemmän isoja liharotuja, sonneja ja kunnolla kasvavia. Vähemmän toimittavia tiloja, joten tautipaine ja siirtostressi pienempi.

Lihatalot pelaavat toimivan johdon reviiritaisteluita. Maitotiloille, joilla enemmistö lihaosuuskuntien jäsenistä, kotimaisen lihaomavaraisuuden tiputus 60-80% luokkaan olisi parasta ikinä. Vähälle kotimaiselle olisi kunnon hinta ilman liharotujen markkinointia.

Kaikki mitä nautojen kanssa tapahtuu, pitäisi tapahtua maitotilojen ehdoilla?!

Toivottavasti tarkoitit vain naudanlihaomavaraisuuden pudottamista, sillä sika- ja lintukopeilla alkaisi myös melkoinen rakennemuutos,jos joka neljäs tai kolmas teuras on sielläkin liikaa. Ruotsissa meni luokkaa kymmenen vuotta ennen kuin ruotsalaiselle naudanlihalle saatiin hinta kuntoon. Ja kyllä tuontilihahan siellä piti pitkään hintatasoa alhaalla.

Miten suuri osa vasikka- ja teurastilit ovat maitotilan kotieläintuotteiden myynnistä?
a) 10%
b) 25% vai
c) 40%

Kaiken mitä osuuskunnassa tapahtuu pitää tapahtua omistajien enemmistön edun mukaisesti. Maitotiloja nyt vaan on eniten ja osuuskunnan toimintamallissa ei kuulu vaikuttaa miten paljon isompia tai kannattavampia uudet isot sonnikasvattamot ovat.

Maitotilan tulokseen muut kuin naudanliha ei juurikaan vaikuta. Tuontiliha naudassa ei myöskään niin kauan kun kotimaiset nautaketjut puskevat ylituotannolla kotimaisen lihan hinnan nykyiselle tasolleen.

Omalla tilalla liha- ja välitysmyynti noin 8% maitotuotosta. Vähän toki, mutta maidon suhteen osuuskunta edes yrittää järjestelmällisesti nostaa tilityshintaa.

Pelleityä tai ei, niin maidontuottajat ovat ilmoittaneet vähentävänsä 25000 lehmää vuoteen 2022 mennessä.

Lainaus

tominnan kehittyessä myymään kasvavan määrän

  Että 25000 vähenemä onkin yhtäkkiä kasvava määrä vasikoita.  Tupla vai tripla vai millä siemennyksellä tällaiset monikkoraskaudet saa aikaan?  Muistaaksen kiertokoulussa opetettiin, että miinus miinus on plus, mutta ihan tällaiseen ei sekään kylä päde.

Vaikka omaa ammattiaan saa arvostaa, en oikein ymmärrä tällaista emojen mollaamista.  Jos maidontuottajat eivät halua jatkaa ammattiaan tai eivät tarvitse tuotantoonsa entistä määrää lehmiä, niin mikä on se kipu, jonka jatkavat maidontuottajat tuntevat lisääntyvistä emoista?

Emot on maitotiloista irrallista lihantuotantoa, joka laskee maitotilojen teuras- ja vasikkatilejä.

Maitotilojen vähetessä vasikkamäärä toki laskee. Mutta panostajien jatkaessa lihaketjuun tulevien vasikoiden laatu paranee. Suhteessa enemmän isoja liharotuja, sonneja ja kunnolla kasvavia. Vähemmän toimittavia tiloja, joten tautipaine ja siirtostressi pienempi.

Lihatalot pelaavat toimivan johdon reviiritaisteluita. Maitotiloille, joilla enemmistö lihaosuuskuntien jäsenistä, kotimaisen lihaomavaraisuuden tiputus 60-80% luokkaan olisi parasta ikinä. Vähälle kotimaiselle olisi kunnon hinta ilman liharotujen markkinointia.

Lainaus käyttäjältä: mies - 14.10.17 - klo:10:29

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 12.10.17 - klo:17:34

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 12.10.17 - klo:14:21

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 11.10.17 - klo:06:17

Lainaus käyttäjältä: Becka link=topic=79068.msg1428629#msg1428629 jdate=1507672614

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 09.10.17 - klo:21:01

Aika paljon roboja on käytetty romuiksi 4-5 vuodessa. Väriin katsomatta...

10 v. sitten noiden käyttöajaksi laskettiin 7 vuotta.

 Tuolla laskuopilla kaikkien robottien pitäisi Suomessa olla vuosimallia 2010 tai uudempia. Mitä minä en kyllä usko.

Varaosien saatavuudesta voi varmaan olla ihan samaa mieltä.

No ei ne kaikki hajoo tietenkään. Suomen ekat robotit ovat edelleen käytössä.

Mut alussa robojen käyttöiäksi/vaihtoväliksi laskettiin 7 vuotta. Tai sit 7 vuoden jälkeen piti tehdä tehdaskunnostus jonka hinta on joitakin kymmeniä tuhansia.

Joka tapauksessa ostohintaan ja huoltokuluihin suhteutettuna on kallis lypsyjärjestelmä ja vielä lyhytikäinen. Jos tuohon hintaan olisi käyttöikä 20 vuotta niin sitten kyllä, mutta alle 10 vuotta on turkasen vähän arvokkaalle koneelle. Toki jos sillä kattaa työntekijäkulut, mutta ei aina - usein työntekijöitä tarvitaan silti jos oman perheen vahvuus ei riitä. Ainakin sesonkihuipuille tarvitaan apua.

Laskeppa mitä palkkakulut on jos karuselli pyörii täydellä kapasiteetilla 24 tuntia.

Tuolla nimittäin lypsää 800 lehmää 3 vuorokauteen ja jää vielä 4 tuntia pesuihin.

Toi 800 lehmää tarttee vissiin 10 ropottia?

No joo... Mutta tuo katruselli tarvii samaan tehoon jonkun 15 henkeä. Sisältäen isäntä väen. 3-4 lypsyllä ajajien kanssa jotka puhdistaa parret. Vasikatkin pitäisi juottaa ja suomessa työaika on 7 tuntia 35 minuuttia. Siihen yölisät, vuorolisät, viikonloppu lisät, juhlapyhälisät. 10€/tuntipalkka on äkkiä 30€/tunti viikonloppu yönä.

Sunnuntaipalkka tuplana, eli kympistä tulee kaksi. Mukaan lisäkulut kertoimella 1,8 ja kustannus onkin jo 36€/h

Ei tule mitään jos aikoo työehtosopimusten mukaan pyörittää ympärivuorokautisesti kannattavasti maatilaa Suomessa.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 13.10.17 - klo:13:19

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209517

Tämäkin sotii tosi vahvasti teurastamojen emolehmätuotannon lisäämistavoitetta vastaan. Siinä tehdään metaanintuotantokoneita joilla on maailman huonoin hyötysuhde. Eikä sitä saa millään puliveivattua ekologiseksi vaikka emot olisi luomussa.

"Märehtijät tuottavat 80 prosenttia globaaleista kotieläintuotannon päästöistä ja kotieläintuotanto 14,5 prosenttia ihmisen aiheuttamista päästöistä. Parhaissa olosuhteissa nurmien hiilensidonta voisi korvata ihmisen aiheuttamista päästöistä vain 1,6 prosenttia.

Nautakarjankasvatuksen merkitys maailman proteiinintuotannolle on tutkimuksen mukaan pieni."

Risteytys sonnivasikan hintaa pitäisi reilusti nostaa että käytetäisiin enemmän sextattua lihasiementä.

15 päivän ikäisestä blondipojasta pari euroa alle 300 oli juuri myyntihinta. Luulisin olevan jo hyvin lähellä rajaa mitä kasvattajan kannattaa maksaa.


Itsellä seksattujen siementen tiineyttävyys niin paljon heikompi, ettei kannata. Eikä auttaisi lihataloakaan saada suhteessa enemmän lihasonneja, jos määrä per vuosi tippuu tiineysongelmien takia.

Mulla vaihtuisi leikkuri jos alkaisi laskuttamaan apumiehen tunteja tai laittaisi minut kirjaamaan hoitotietoja

Vähemmän lannoitusta eikä kasvuaikaa lisääviä kemikaaleja. Luomunhan pitäisi olla varmemmin puitavissa.