Lainaus käyttäjältä: bobbari - 23.06.12 - klo:20:00

Tosiaan en oikein tiedä yhtään maitotilaa, jotka menestyksekkäästi pyörittävät maidontuotantoa ja kannattavaa koneurakointia vuodesta toiseen...

No, itse tiedän ainakin yhden. Vaan oikeasti, kyllä yhdistelmä vaatii yrittäjältä ja erityisesti korvienvälistä paljon. Ja varmaan senkin, että ei ole urakoitsijana sellainen sekatavarakauppa, joka menee hommassa kun hommassa jeesaamaan kylänmiehiä. Paras kuvio olisi varmaan se, että esmes. rehuketjusta urakoi jotain tiettyä vaihetta ja muut hoitavat sitten kotitilallakin ne muut rehutyöt? Tässä kuviossa voisi kuvitella, että samalla satsauksella, kun saa koko ketjun "noin sinnepäin" koneilla, saakin yhteistyön kautta ajanmukaisen varmasti tikissään olevan systeemin.

Petri

Mikäli maitotila tekee urakointia, niin mielestäni kyse on ehkä siitä, että halutaan koneille lisää käyttötunteja ja omalle porukalle kannattavaa tekemistä, eli tilalla on töissä muitakin kuin vain isäntä.

Tuota juuri olen saanut rautalangasta vääntää monelle kaverille/tutulle. Yhden vaiheen tehokas kone ja sillä kun tekee niin samalla omat rehut tulee vaivatta tehtyä. Eikä ole niin kallista vaikka toiset epäilee 

Miks aina vaihtoehtoina urakoitsija/täysin oma iso uusi? Itte tuplasin eläinmäärän enkä voi kuvitellakan pystyväni maksamaan urakoitsijan laskua jos sitä käyttäisin kaikkiin töihin. Niinpä rehunteossakin ajettiin 50ha omalla pikku silppurivaunulla ja urakoitsijan ajosilppurilla ajettiin vain 25ha 12kilometrin päästä. niitin kaikki itte tolla 25vuotiaalla 3metrin koneella. Tuli viikossa kaikki tehtyä.

Miks aina vaihtoehtoina urakoitsija/täysin oma iso uusi? Itte tuplasin eläinmäärän enkä voi kuvitellakan pystyväni maksamaan urakoitsijan laskua jos sitä käyttäisin kaikkiin töihin. Niinpä rehunteossakin ajettiin 50ha omalla pikku silppurivaunulla ja urakoitsijan ajosilppurilla ajettiin vain 25ha 12kilometrin päästä. niitin kaikki itte tolla 25vuotiaalla 3metrin koneella. Tuli viikossa kaikki tehtyä.

Aikaisemmin kirjoittelin samaa.   Eli lehmien kanssa urakoinnin ymmärrän kunhan se tehdään
olemassa olevilla koneilla.    Silloin rehuyksikköhintaa saadaan alas muiden perheenjäsenten ja sukulaisten
kärsimättä.     Jos taas rehunkorjuu menee täpinöintilinjalle, niin seuraukset voi lukea vaikka pellervosta.

Ja sama juttu että jos kaikki työvaiheet teettäisin urakoitsijalla, niin minkä takia enää pitäisin lehmiä ? 

Lainaus käyttäjältä: tr - 25.06.12 - klo:10:01

Miks aina vaihtoehtoina urakoitsija/täysin oma iso uusi? Itte tuplasin eläinmäärän enkä voi kuvitellakan pystyväni maksamaan urakoitsijan laskua jos sitä käyttäisin kaikkiin töihin. Niinpä rehunteossakin ajettiin 50ha omalla pikku silppurivaunulla ja urakoitsijan ajosilppurilla ajettiin vain 25ha 12kilometrin päästä. niitin kaikki itte tolla 25vuotiaalla 3metrin koneella. Tuli viikossa kaikki tehtyä.

Aikaisemmin kirjoittelin samaa.   Eli lehmien kanssa urakoinnin ymmärrän kunhan se tehdään
olemassa olevilla koneilla.    Silloin rehuyksikköhintaa saadaan alas muiden perheenjäsenten ja sukulaisten
kärsimättä.     Jos taas rehunkorjuu menee täpinöintilinjalle, niin seuraukset voi lukea vaikka pellervosta.

Ja sama juttu että jos kaikki työvaiheet teettäisin urakoitsijalla, niin minkä takia enää pitäisin lehmiä ? 

Kääntäen... jos tienaisi OIKEASTI urakointihommilla vaikka 40 000€ kesässä, niin miksi ihmeessä käyttäisi tuosta rahasta 50% tappiollisen maataloustoiminnan tukemiseen 

 Joharan pitäisi tietää mitä tahtia karja vähenee vuosi vuodelta näillä seuduilla...
Tottakai se on mielessä käynyt, että urakoinnillakin voisi leipänsä ansaita.
Mutta rehukalustoon satoja tuhansia investoivalla voi jäädä luu käteen näillä leveysasteilla.
Eli vuosi vuodelta vähemmän souvia...             

Toisaalta rehu-urakointi voisi olla ihan hyväkin tulonlähde siellä lintukoto C-alueella.
Siellä nousee isoja yksiköitä kuin sieniä sateella.     

Joharan pitäisi tietää mitä tahtia karja vähenee vuosi vuodelta näillä seuduilla...
Tottakai se on mielessä käynyt, että urakoinnillakin voisi leipänsä ansaita.
Mutta rehukalustoon satoja tuhansia investoivalla voi jäädä luu käteen näillä leveysasteilla.
Eli vuosi vuodelta vähemmän souvia...             

Toisaalta rehu-urakointi voisi olla ihan hyväkin tulonlähde siellä lintukoto C-alueella.
Siellä nousee isoja yksiköitä kuin sieniä sateella.     

Juu, asiasta on pieni haju    Mutta vähentyminen hidastuu, koska nollasta ei voi tässä tilanteessa vähentää 

Mutta ei kaikki urakointi liity lehmän etupään menekkiin tai takapään tuotantoon. Etelässäkin olisi tilaa monille erilaisille koneurakoitsijoille, tekemätöntä työtä ihan vilisee silmissä kun siellä ajelee... Sama tietysti täällä.

Mutta ei kaikki urakointi liity lehmän etupään menekkiin tai takapään tuotantoon. Etelässäkin olisi tilaa monille erilaisille koneurakoitsijoille, tekemätöntä työtä ihan vilisee silmissä kun siellä ajelee... Sama tietysti täällä.

Tekemätöntä työtä on, mutta onko rahaa teettää (etelässä)?

Toinen juttu on, että kaikki urakointi ei kaikkien mielestä ole kivaa ja seksikästä. Kukas niitä vähemmän kiinnostavia töitä sitten viitsii tehdä? Olen mää semmoistakin kuullu, että joku meinaa pärjätä vain rehunteolla. On siinä ainakin suht pitkät huilit jos vaikka vähän kovempi urakkakin olis...

Lainaus käyttäjältä: bobbari - 25.06.12 - klo:10:09

Lainaus käyttäjältä: tr - 25.06.12 - klo:10:01

Miks aina vaihtoehtoina urakoitsija/täysin oma iso uusi? Itte tuplasin eläinmäärän enkä voi kuvitellakan pystyväni maksamaan urakoitsijan laskua jos sitä käyttäisin kaikkiin töihin. Niinpä rehunteossakin ajettiin 50ha omalla pikku silppurivaunulla ja urakoitsijan ajosilppurilla ajettiin vain 25ha 12kilometrin päästä. niitin kaikki itte tolla 25vuotiaalla 3metrin koneella. Tuli viikossa kaikki tehtyä.

Aikaisemmin kirjoittelin samaa.   Eli lehmien kanssa urakoinnin ymmärrän kunhan se tehdään
olemassa olevilla koneilla.    Silloin rehuyksikköhintaa saadaan alas muiden perheenjäsenten ja sukulaisten
kärsimättä.     Jos taas rehunkorjuu menee täpinöintilinjalle, niin seuraukset voi lukea vaikka pellervosta.

Ja sama juttu että jos kaikki työvaiheet teettäisin urakoitsijalla, niin minkä takia enää pitäisin lehmiä ? 

Kääntäen... jos tienaisi OIKEASTI urakointihommilla vaikka 40 000€ kesässä, niin miksi ihmeessä käyttäisi tuosta rahasta 50% tappiollisen maataloustoiminnan tukemiseen 

Oma juttu on sitten vielä kerran kääntäen..
Urakoista jää vuositasolla tulosta kymppi tai kaksi vähän pommeista sun muusta riippuen kuntaas omilta pelloilta irtoo sama vuoden joka kuukaudelle.. Työmäärien ollessa liki samat johtopäätöksenä on niin voimakas taksojen tarkastus, että saa jatkossa keskittyä omiin tuottaviin töihin.
Asiakkaita olen jo tästä varoitellut viime vuonna ja nyt annoin vielä vuoden aikaa sopetua tilanteeseen
Joku on jo vaihtanut halvenpaan ja parilta asikkaalta olen vuokrannut pellot pois, yksi yrittää paalata itte ja ostaa pelkän niiton, loput joko siirtyy ajosilppuriurakoijan käyttöön tai sitten nielee osittaiseen hehtaaritaksaan siirtymisen.
Paalitaksalla kokonaisurakointi sisältäen materiaalit ja niiton on tullut tiensä päähän. Alimmillaan kuuden paalin kevätsadot ja parin-kolmen paalin syyssadot vaatii niitosta ja karhotuksesta erillisen hehtaaritaksan..
Jaaran hinnan nousu on kääntäen iskenyt munkin lompakkoon satotasojen romahdettua

Ps. Kovin paaliluku tänäkin vuonna on omalla enskertasella luomulohkolla 
Juhannuksena reilut 23 rullaa hehtaarilta puolitoista vuorokautta esikuivattuna

Tekemätöntä työtä on, mutta onko rahaa teettää (etelässä)?

Toinen juttu on, että kaikki urakointi ei kaikkien mielestä ole kivaa ja seksikästä. Kukas niitä vähemmän kiinnostavia töitä sitten viitsii tehdä?
[/quote]

Pitääkö työnteon olla "kivaa ja seksikästä"? Yleensä näistä vähemmän kiinnostavista töistä voi velottaa vähän reilummin. Menee sitte vaikka työpäivän päätteeksi tissibaariin. Se on kivaa ja seksikästä.

Maatalous on yritystoimintaa siinä missä mikä tahansa muukin. Ei kannattavassa yritystoiminnassa voi ajatella että "tehdään nyt näin kun se on kivaa".

Maatalouden ongelma on se, että juuri kun saatetaan tehdä yksi yritystaloudellisesti kannattava veto, tehdään tunnepohjalta toinen joka romuttaa edellisestä saadun hyödyn.

Kovin vaikeaa tuntuu olevan monelle myös käsitteet käyttöpääoma, sidottu pääoma jne.... Se on laiha lohtu jos on joihinkin hommiin omat isot vehkeet mutta muuhun ei ole enää varaa. (Näitä Fendt 716 + 6 motin imuvaunu yhdistelmiä edelleen on )

Maatalouden ongelma on se, että juuri kun saatetaan tehdä yksi yritystaloudellisesti kannattava veto, tehdään tunnepohjalta toinen joka romuttaa edellisestä saadun hyödyn.

Kovin vaikeaa tuntuu olevan monelle myös käsitteet käyttöpääoma, sidottu pääoma jne.... Se on laiha lohtu jos on joihinkin hommiin omat isot vehkeet mutta muuhun ei ole enää varaa. (Näitä Fendt 716 + 6 motin imuvaunu yhdistelmiä edelleen on )

 

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 22.06.12 - klo:16:06

Ihmeellinen pyrkimys 120 lehmään + nuorkarja. Sehän edellyttää 250 peltohehtaaria. Varma tie vararikkoon. ja vaikeuksiin.   60+nk on tekemistä.

lopun paskan voi lahjoittaa naapureille. Väkirehut on helppo ostaa, eikä kaikkea tarvitse missään nimessa tuottaa itse.

Ei onnistu, ennemmin juice ostaa 15 000 euroa / ha lisää pelto kuin lahjoittaa paskaa naapurille...

Lainaus käyttäjältä: apemies - 22.06.12 - klo:17:08

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 22.06.12 - klo:16:06

Ihmeellinen pyrkimys 120 lehmään + nuorkarja. Sehän edellyttää 250 peltohehtaaria. Varma tie vararikkoon. ja vaikeuksiin.   60+nk on tekemistä.

lopun paskan voi lahjoittaa naapureille. Väkirehut on helppo ostaa, eikä kaikkea tarvitse missään nimessa tuottaa itse.

Ei onnistu, ennemmin juice ostaa 15 000 euroa / ha lisää pelto kuin lahjoittaa paskaa naapurille...

Ja toisaalla kannustetaan omavaraisuuteen esimerkiksi valkuaisrehun osalta. Palkokasvei peltoon niin rehulasku pienenee. Kauppiaan harmiksi.

Jos mikään muu ei auta.

Nodii, nyt olis yks elämänkokemus enemmän 

Tällä päivämäärällä konkurssipesän toiminta päätettiin lopettaa, eli pesän toiminta loppu.

Noo, tätähän juhlistettiin ottamalla Riihimäen ABC:llä yksi Sandels, vaaarrrallisen hyvää