Ihme kiukuttelua taas. Jos ei oo luomussa tai näennäisviljele, niin videon jutut  on ihan perusjuttuja, mitä pitäis noudattaa, jos hyvään satoon pyrkii.  No, ilman sertiä, hyvällä tossillakin pääsee pitkälle ja joku moddus evo on kyllä niin kallista, että pitää antaa hyvin lisäsatoa, että saa kustannuksen katettua.

Agri-businesmies tekee nyt pari kolme Twisteriä ja ostaa ne täyteen ohraa ja vehnää. Korkotuotto sidotulle pääomalle on suunnaton ku vehnä ja ohra taas kipuaa 200euroon.

Siinä on se, että silloin kun hinta viimeksi kävi kahdessasadassa, oli esimerkiksi öljyn eli energian vaikkapa vaihtoehtoiskustannus myös tuplat mitä nyt. Että aika paljon saa muuallakin maailmassa mennä vinksalleen, että tulee taas "viljakriisi".

Se, että lainaa rahaa sellaisenaan, sehän sitten kannattaa ottaa, ja on helpompi säilyttääkin. Jos on VIP-asiakas, eikös miltsin lainasta saa kyytipoikana tonneja miinuskorkoa, siis jos on tärkeä ihminen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 31.08.16 - klo:20:54

https://youtu.be/b8PBkSavvbw

VMP...
Mutta kyllä perhana maajussit on typeriä, jos tuohon paskaan uskoo.
Noilla toimenpiteillä ei oikeesti tilipussi suurene yhtään, päin vastoin.
Mutta Hankkijan verenimijäkauppiaat tuskin antaa neuvoja miten maajussi saisi vaikka 100-euroa lisää hehtaarilta.

100 €/ha ja enemmänkin. Markkinoilla on pulaa raaka-aineesta. Hinnat ovat asialliset, ajoittain hyvät. Luomu kannattaa. On siinä työtä ja opiskelemista, mutta kannattaa. Ensimmäinen sitoumus 5 vuotta. Sitten vuosi kerrallaan. Aina siitä pääsee pois, jos homma ei tyydytä. Kuitenkin, luomulla olisi paremmatkin markkinat olemassa, mutta kun raaka-ainetta on liian vähän, eivät yrityksetkään uskalla panostaa. Luomuviljelijöiden määrän lisääntyminen on myös luomualan etu. Rohkeasti ja ennakkoluulottomasti mukaan vaan!

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 01.09.16 - klo:06:53

Lainaus käyttäjältä: SKN - 31.08.16 - klo:20:54

https://youtu.be/b8PBkSavvbw

VMP...
Mutta kyllä perhana maajussit on typeriä, jos tuohon paskaan uskoo.
Noilla toimenpiteillä ei oikeesti tilipussi suurene yhtään, päin vastoin.
Mutta Hankkijan verenimijäkauppiaat tuskin antaa neuvoja miten maajussi saisi vaikka 100-euroa lisää hehtaarilta.

100 €/ha ja enemmänkin. Markkinoilla on pulaa raaka-aineesta. Hinnat ovat asialliset, ajoittain hyvät. Luomu kannattaa. On siinä työtä ja opiskelemista, mutta kannattaa. Ensimmäinen sitoumus 5 vuotta. Sitten vuosi kerrallaan. Aina siitä pääsee pois, jos homma ei tyydytä. Kuitenkin, luomulla olisi paremmatkin markkinat olemassa, mutta kun raaka-ainetta on liian vähän, eivät yrityksetkään uskalla panostaa. Luomuviljelijöiden määrän lisääntyminen on myös luomualan etu. Rohkeasti ja ennakkoluulottomasti mukaan vaan!

Tuo muistuttaa verkostomarkkinoiden viehkoa
houkuttelemista. Kaikki voivat tulla miljonääreiksi, jos vaan
tekee työtä ja panostaa.

Keskisadoilla perustellaan tavanomaisen viljelyn huonoutta,
laitetaan panoksia ja keskisato on neljä tonnia. Sitten tuodaan
vertailuun neljän-viiden  tonnin satoa saava luomuviljelijä.
Ei huomata kertoa, että luomun keskisadot ovat

Vehnä  2140
Ruis     1580
Kaura  2090
Ohra    2200

Nämä ovat sellaisia lukuja, että alkaa ajatteluttamaan.
Onko panosten hyötysuhde todella noin heikko ? Olen
käsittänyt, että ladataan viherlannoituksella jopa 100-300
kg/ha typpeä, lisätään biotiittiä ja apatiittia, luujauhoja ja tuhkaa.
Karjanlantaa käytetään aktiivisesti, melkoinen osa
luomupelloista on karjatiloilla muutenkin.

Ruokitaanko todellakin lähinnä rikkaruohoja, päälle näkyvä
rikkaruohosaastunta vie sadosta helposti tuhannen kiloa,
näkymätön viisisataa, se  on tiedetty jo sata vuotta sitten
sen ajan maataloustutkimuksessa.

-SS-

Ei huomata kertoa, että luomun keskisadot ovat

Vehnä  2140
Ruis     1580
Kaura  2090
Ohra    2200

Nämä ovat sellaisia lukuja, että alkaa ajatteluttamaan.
Onko panosten hyötysuhde todella noin heikko ? Olen
käsittänyt, että ladataan viherlannoituksella jopa 100-300
kg/ha typpeä, lisätään biotiittiä ja apatiittia, luujauhoja ja tuhkaa.
Karjanlantaa käytetään aktiivisesti, melkoinen osa
luomupelloista on karjatiloilla muutenkin.

Asian ytimessä, jos normiviljelyssä sadot tuplat ja lannoitusmäärät aikalailla sama, voidaan kysyä millä tavalla luomu estää vesistöjen pilaantumista viemällä vähemmän ravinteita pellosta? Vai onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua luomua? Ravinteiden kokonaiskäytöstä ei lie muutakuin arvailua, kuinka paljon käytetään luomussa sekä tavanomaisessa tuotettuun kiloon nähden.

Luomu kiinnostaa itseäkin kovasti, juolavehnä suurin peikko. Lantaa olisi saatavilla ihan mukavasti, kun luomussa saa käyttää tavanomaista...

Avokesantoa juolaan kurissapitämiseksi 5 vuoden välein.  Ja sitten on näitä mekaanisia "pöyhimiä" jotka on tosi tehokkaita.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 01.09.16 - klo:09:47

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 01.09.16 - klo:06:53

Lainaus käyttäjältä: SKN - 31.08.16 - klo:20:54

https://youtu.be/b8PBkSavvbw

VMP...
Mutta kyllä perhana maajussit on typeriä, jos tuohon paskaan uskoo.
Noilla toimenpiteillä ei oikeesti tilipussi suurene yhtään, päin vastoin.
Mutta Hankkijan verenimijäkauppiaat tuskin antaa neuvoja miten maajussi saisi vaikka 100-euroa lisää hehtaarilta.

100 €/ha ja enemmänkin. Markkinoilla on pulaa raaka-aineesta. Hinnat ovat asialliset, ajoittain hyvät. Luomu kannattaa. On siinä työtä ja opiskelemista, mutta kannattaa. Ensimmäinen sitoumus 5 vuotta. Sitten vuosi kerrallaan. Aina siitä pääsee pois, jos homma ei tyydytä. Kuitenkin, luomulla olisi paremmatkin markkinat olemassa, mutta kun raaka-ainetta on liian vähän, eivät yrityksetkään uskalla panostaa. Luomuviljelijöiden määrän lisääntyminen on myös luomualan etu. Rohkeasti ja ennakkoluulottomasti mukaan vaan!

Tuo muistuttaa verkostomarkkinoiden viehkoa
houkuttelemista. Kaikki voivat tulla miljonääreiksi, jos vaan
tekee työtä ja panostaa.

Keskisadoilla perustellaan tavanomaisen viljelyn huonoutta,
laitetaan panoksia ja keskisato on neljä tonnia. Sitten tuodaan
vertailuun neljän-viiden  tonnin satoa saava luomuviljelijä.
Ei huomata kertoa, että luomun keskisadot ovat

Vehnä  2140
Ruis     1580
Kaura  2090
Ohra    2200

Nämä ovat sellaisia lukuja, että alkaa ajatteluttamaan.
Onko panosten hyötysuhde todella noin heikko ? Olen
käsittänyt, että ladataan viherlannoituksella jopa 100-300
kg/ha typpeä, lisätään biotiittiä ja apatiittia, luujauhoja ja tuhkaa.
Karjanlantaa käytetään aktiivisesti, melkoinen osa
luomupelloista on karjatiloilla muutenkin.

Ruokitaanko todellakin lähinnä rikkaruohoja, päälle näkyvä
rikkaruohosaastunta vie sadosta helposti tuhannen kiloa,
näkymätön viisisataa, se  on tiedetty jo sata vuotta sitten
sen ajan maataloustutkimuksessa.

-SS-

No joo. kyllähän siinä vähän houkutteluakin on...

Keskisadot luomussa ovat samanlaisia, kuin kemiallisessakin viljelyssä. Ihmeen matalan oloisia. Kemiallisessa viljelyssä alhaiset sadot muodostuvat alhaisista panostuksista yleensä. Toki ,niinkuin tänä vuonnakin, myös sääoloistakin. Kuinkahan monta tavanomaista tilaa löytyy, jotka eivät panosta lainkaan. Ovat vain viljelevinään. Heidän normaalisatonsa lienevät samaa luokkaa luomun keskisatojen kanssa. Tai jopa huonojen luomusatojen luokkaa.

Kemiallisessa viljelyssä on mahdollisuus saada korkeita satoja, jos satoihin panostaa. Luomussakin se on mahdollista. Korkeammilla panostuksilla saa parempia satoja. Jotta kannattaisi panostaa, pitää tuotteiden hintojen olla hyviä, juuri niinkun ne tällä hetkellä luomussa ovatkin. Jos hintataso laskee, voi tuottaa kohtuullisia satoja ilman lisäpanostuksia. Kemiallisessa viljelyssä panokseton satotaso ei onnistu niin helposti, koska viljelykierto ei tavallisesti ole niin toimiva kuin luomussa.

Nuo 100-300 kg typpilataukset ovat teoreettisia, ja osa kokonaistypestä on kasveille käyttökelvottomassa muodossa, ja vapautuu useamman vuoden aikana. Varsinkin alkukesästä typen saanti luomussa on todellakin aika iso ongelma. Siitä osin aiheutuu luomun alhaisempi satotaso. Tulevaisuudessa näyttäisi olevan saatavissa paikoin luomukelpoista mädätelietettä, jolla ongelmaa voidaan korjata. Todellisuudessa apilanurmi varastoi typpeä ehkä 60 kg/ha, joka ei tietenkään riitä huippusatoihin. Sinimailasella tai valkomesikällä voidaan päästä yli 100 kg typpilatauksiin hehtaarilla, mutta niistä vain osa on kasveille käyttökelpoista kyseisenä vuonna. Osa siirtyy seuraavalle vuodelle. Siksikin kerääjäkasvit ovat luomussa tärkeitä, jotta syksyn aikana vapautuvat latausravinteet saisi siirrettyä seuraavalle vuodelle.

Panostamalla luomussa saadaan siis satoa, kuten kemiallisessakin viljelyssä. Täysin samoihin satoihin on mahdotonta päästä juurikin ravinteiden vapautumisen ajoituksien ja osin myökin mainitsemasi rikkaruohot vievät toki myös jotakin. Tosin rikkoihinkin sitoutunut ravinnemassa on käytettävissä seuraavina vuosina. Ne toimivat kuten kerääjäkasvit, eli muutaman vuoden kuluttua hallittu pienehkö rikkakasvien määrä saattaa jopa parantaa satoa. Tämä viimeinen on kyllä ihan omaa teoriaa, joka on johdettu kerääjäkasvitutkimuksesta. Näkyvien rikkojen hallinta onkin sitten tärkeämpää. Ne todellakin vaikuttavat satoon enemmän, joten niiden hallitsemiseen pitää kyllä paneutua vieläkin enemmän.

Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.

Mistä muuten löysit nuo luomun keskisadot. Lähde kyllä kiinnostaisi minuakin.

Pelkän viherlannoituksen avulla luomun satotasojen pitäisi olla lähes kaikilla kasveilla ainakin lähelle 3 tn luokkaa hehtaarilta. Jos näin ei ole, on jotain mennyt pieleen. Omalla kohdallan alan melkein olla saavuttanut tuon 3 tn keskisadon, mutta maan rakenteissa on vielä korjattavaa. Sitten kun nuo on saatu korjattua, aletaan laskea lisäpanostuksien kannattavuutta.

20 vuoden aikana ei rikkaongelma ole juuri muuttunut. Rehuviljalla rikkaäes toimii,joskus äestetyllä alueella valmistuminen epätasaista.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.09.16 - klo:10:24

Ei huomata kertoa, että luomun keskisadot ovat

Vehnä  2140
Ruis     1580
Kaura  2090
Ohra    2200

Nämä ovat sellaisia lukuja, että alkaa ajatteluttamaan.
Onko panosten hyötysuhde todella noin heikko ? Olen
käsittänyt, että ladataan viherlannoituksella jopa 100-300
kg/ha typpeä, lisätään biotiittiä ja apatiittia, luujauhoja ja tuhkaa.
Karjanlantaa käytetään aktiivisesti, melkoinen osa
luomupelloista on karjatiloilla muutenkin.

Asian ytimessä, jos normiviljelyssä sadot tuplat ja lannoitusmäärät aikalailla sama, voidaan kysyä millä tavalla luomu estää vesistöjen pilaantumista viemällä vähemmän ravinteita pellosta? Vai onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua luomua? Ravinteiden kokonaiskäytöstä ei lie muutakuin arvailua, kuinka paljon käytetään luomussa sekä tavanomaisessa tuotettuun kiloon nähden.

Luomu kiinnostaa itseäkin kovasti, juolavehnä suurin peikko. Lantaa olisi saatavilla ihan mukavasti, kun luomussa saa käyttää tavanomaista...

Kyllä luomustakin päästöjä tulee. Niiden hallinta on samalla tavalla tärkeää, kuin kemiallisessakin viljelyssä. Kaikki mitä ihminen tekee, vaikuttaa luontoon. Yleensäkin maataloudessa onkin vielä tutkimista, miten saadaan ravinteita säästettyä, ja ympäristöä samalla suojeltua. Toki on kemiallisenkin viljelijän etu, että ravinteet säilyvät kasvien käytössä, eivätkä huuhtoudu pois. Kerääjäkasvien käyttö on hyvä ensiaskel, joka jo todistetusti vähentää päästöjä sekä luomussa, että kemiallisessa viljelyssä.

Maalajeista on kiinni, miten rikkojen kanssa pitää toimia. Multamailla ja ERM maalajeilla typpeä vapautuu runsaasti ja varsin nopeasti keskikesällä. Juolavehnä pitää typestä! Ilman typpeä se taantuu nopeasti. ERM mailla juolavehnän torjunta on haastavampaa, kuin savimailla.  Kevätkyntö on tehokas keino, jos maat sellaiseen soveltuvat. Myös nuo "pöyhimet" toimivat hyvin. Koko kesän kestävää avokesantoa pyrin välttämään. Omat multamaat olen käsitellyt pikakesannolla alkukesästä latausvuosina, ja se on pitänyt toistaiseksi juolan hallinnassa. Hävinnyt se ei ole. Se vaanii siellä ja odottaa,että teen jotain väärin... Seuraavina vuosina näen, miten kevätkyntö toimii. Pohdin myös kultivointia syksyllä heikentämään juurakkoa, mutta juola alkaa jo olla menossa lepoon, joten en usko sen auttavan. Kilpailusta juolavehnä ei myöskään pidä, joten hyvä viljelykasvusto pitää sitä kurissa. Samoin kerääjäkasvin pitäisi puinnin jälkeen häiritä juolavehnää. Se nähdään.

Savimailla ja karkeilla mailla juolavehnä on pienempi ongelma. Typpeä on alkukesästä vähemmän saatavilla, joten viljelykasvi pääsee edelle. Hyvä kasvusto taas kurittaa juolaa. Tietysti pitää kaikissa toimissa miettiä, miten saa eniten häirittyä rikkoja ja annettua etulyöntiä viljelykasveille.

Omalla kohdallani haastavimmiksi näyttävät muodostuvan valvatti ja ohdake. Olen suosinut kevytmuokkauksia, ja kyntänyt mahdollisimman vähän, joten ne ovat lisääntyneet. Jatkossa luultavasti kynnän hieman enemmän, jopa kerran 5 vuodessa, ja panostan viherlannoitusnurmen hoitoon. Jos kolme niittoa kesässä ei riitä, pitää kertoja lisätä. Oppia ikä kaikki. Viherlannoitusnurmi lopetetaan keskikesän kesannolla. Ennemmin tai myöhemmin löydän keinot.

Toisaalta valvatin ja ohdakkeen juuret ovat mahtavia ja tunkeutuvat syvälle maahan. Maan rakenteen parantajia siis. Kaikessa on puolensa.

Itse viljelin kemiallisesti suorakylväen vielä 5 vuotta sitten. Viherlannoitusnurmet olivat jo silloin kierrossa. Luomukurssilla kouluttaja totesi, että kyllä rikkojen kanssa pärjää, ravinteiden hallinta vaatii ajattelemista. Se oli ratkaiseva muutos omassa ajattelussa. Juolavehnää itsekin pelkäsin, mutta sepä ei osoittautunukaan lainkaan ongelmaksi muualla, kuin tuolla multamaalla. Juolavehnän paras ystävä on keinolannoitteen sisältämää typpi.

Ai niin. Rikkaäkeellä voi hoitaa siemenrikkoja varsin tehokkaasti. Ainakaan toistaiseksi minulla ei kuitenkiaan ole rikkaäestä, enkä ainakaan vielä sellaisen hankintaa suunnittele. Hyvä peli se kyllä on, mutta ilmankin voi selvitä. Taas ainakin osittain maalajikysymys.

20 vuoden aikana ei rikkaongelma ole juuri muuttunut. Rehuviljalla rikkaäes toimii,joskus äestetyllä alueella valmistuminen epätasaista.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.09.16 - klo:10:24

Ei huomata kertoa, että luomun keskisadot ovat

Vehnä  2140
Ruis     1580
Kaura  2090
Ohra    2200

Nämä ovat sellaisia lukuja, että alkaa ajatteluttamaan.
Onko panosten hyötysuhde todella noin heikko ? Olen
käsittänyt, että ladataan viherlannoituksella jopa 100-300
kg/ha typpeä, lisätään biotiittiä ja apatiittia, luujauhoja ja tuhkaa.
Karjanlantaa käytetään aktiivisesti, melkoinen osa
luomupelloista on karjatiloilla muutenkin.

Asian ytimessä, jos normiviljelyssä sadot tuplat ja lannoitusmäärät aikalailla sama, voidaan kysyä millä tavalla luomu estää vesistöjen pilaantumista viemällä vähemmän ravinteita pellosta? Vai onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua luomua? Ravinteiden kokonaiskäytöstä ei lie muutakuin arvailua, kuinka paljon käytetään luomussa sekä tavanomaisessa tuotettuun kiloon nähden.

Luomu kiinnostaa itseäkin kovasti, juolavehnä suurin peikko. Lantaa olisi saatavilla ihan mukavasti, kun luomussa saa käyttää tavanomaista...

Eilen oli Sievissä luomupellonpiennarpäivä... Oli kyllä lähinnä lindegårdin kvikk-finnin kehumista. Päivän anti jäi kyllä laihaksi. Koneena toimii varmasti hyvin käyttötarkoitukseensa, eli monivuotisten rikkakasvien hävittämisessä.

Ai niin. Rikkaäkeellä voi hoitaa siemenrikkoja varsin tehokkaasti. Ainakaan toistaiseksi minulla ei kuitenkiaan ole rikkaäestä, enkä ainakaan vielä sellaisen hankintaa suunnittele. Hyvä peli se kyllä on, mutta ilmankin voi selvitä. Taas ainakin osittain maalajikysymys.

Vink vink.. 12m rikkaäes löytyy Kouvostoliitosta  ;-D

Mistä muuten löysit nuo luomun keskisadot. Lähde kyllä kiinnostaisi minuakin.

Kova homma se olikin löytää, mielestäni oli tietoisesti piilotettu vain kokonaissadon alle, Tiken(/Luke) satotilastoissa ovat tavanomaisen viljelyn keskisadot 2006-2015 selvästi tauluissa valmiiksi printattuina. Osan luomusadoista olen ottanut MT:n , Rapsi.fi:n, luomu.fi:n , muutaman lopputyön reunahuomautuksista, ja sitten viimeiseksi löysin kuin löysinkin Luken luomusatotilastot-sivuilta pienen linkin sivun reuna-alueelta, löydät kyllä sen, nyt pitää lähteä nisunkylvöön takaisin.

Kaukana karja-alueista toimivan luomutilan osalta, nuo keskisadothan on jaettava vielä jotain kahdella, en usko, että luomun ideologiaan kuuluisi joka vuosi ottaa satoa, vaan maan siis pitää antaa levätä. Mutta tietenkin aitona kyntämättömänä, ojittamattomana ja kultivoimattomana luontona se lepäisi parhaiten,
eikö.

-SS-

onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua

Väitän, että melko moni kunnon viljavuuksilla varustettu
tavanomainen pelto tuottaa ilman mineraalilannoituksia
muutaman vuoden vähintään tuota luomun keskisatoa.

Enemmänkin, jos on edes jonkinlainen muutaman euron
rikkakasviohjelma ja minimitautipanostus, senkin tarve
vähenee rehevyyden ja tiheyden vähetessä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 02.09.16 - klo:09:28

Mistä muuten löysit nuo luomun keskisadot. Lähde kyllä kiinnostaisi minuakin.

Kova homma se olikin löytää, mielestäni oli tietoisesti piilotettu vain kokonaissadon alle, Tiken(/Luke) satotilastoissa ovat tavanomaisen viljelyn keskisadot 2006-2015 selvästi tauluissa valmiiksi printattuina. Osan luomusadoista olen ottanut MT:n , Rapsi.fi:n, luomu.fi:n , muutaman lopputyön reunahuomautuksista, ja sitten viimeiseksi löysin kuin löysinkin Luken luomusatotilastot-sivuilta pienen linkin sivun reuna-alueelta, löydät kyllä sen, nyt pitää lähteä nisunkylvöön takaisin.

Kaukana karja-alueista toimivan luomutilan osalta, nuo keskisadothan on jaettava vielä jotain kahdella, en usko, että luomun ideologiaan kuuluisi joka vuosi ottaa satoa, vaan maan siis pitää antaa levätä. Mutta tietenkin aitona kyntämättömänä, ojittamattomana ja kultivoimattomana luontona se lepäisi parhaiten,
eikö.

-SS-

Kiitos. Löysin tiedot. Olenkin ihmetellyt, mistä nämä löytyisivät.

Sadot ovat toki satokasvivuoden hehtaarisatoja. Niissä ei toki ole huomioitu nurmilatausvuosia. Siis kuten itselläni, on n. 40 % nurmella. 60 % tuottaa myytäviä satokasveja. Jos tarkoitit, että latausvuodet pitäisi huomioida keskisadoissa.

Toki maa "lepäisi" parhaiten koskemattomana, mutta tarkoitushan on saada maa toimimaan biologisesti ja fysikaalisesti paremmin. Ainakin ihmisen ja viljelyn kannalta. Luontohan toimii niin, että suolla kasvaa huonosti puita, ja hyvin sammalta. Metsässä taas sammal ei voi yhtä hyvin puiden varjossa. Me luomuviljelijät tietysti pyrimme ohjaamaan maan biologiaa ja fysiikkaa viljelykasveille suotuisaan suuntaan. Emme pakota sitä kemiallisesti, vaan ohjaamme (vähän myös vaadimme) sitä viljelylle edulliseen suuntaan. Lepääminen voi olla vähän väärä termi, pitäisi varmaan käyttää termiä "kerää voimia".

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 02.09.16 - klo:08:13

onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua

Väitän, että melko moni kunnon viljavuuksilla varustettu
tavanomainen pelto tuottaa ilman mineraalilannoituksia
muutaman vuoden vähintään tuota luomun keskisatoa.

Enemmänkin, jos on edes jonkinlainen muutaman euron
rikkakasviohjelma ja minimitautipanostus, senkin tarve
vähenee rehevyyden ja tiheyden vähetessä.

-SS-

ERM KHt ja MM kyllä tuottavat meillä reilusti yli tuon luomun keskisadon, vaikka jatkuvasti. Niillä erityisesti typpeä vapautuu reilusti. Toki muidenkin ravinteiden tulee olla suht kohdallaan.

Sen sijaan karkeilla maalajeilla ja savimailla juuri typen puute aiheuttaa heti ongelmia satotasoon. Niissä eloperäisen aineksen hajoamisen aiheuttama typen vapautuminen on liian vähäistä, jotta se riittäisi monia vuosia noinkaan pieneen satotasoon. Varsinkin, kun maa on "oppinut" saamaan ravinteet "helposti", sieltä löytyy ravinteita ja kasvun edellytyksi alussa heikommin. Kun maan biologista aktiivisuutta ja fysikaalisia ominaisuuksia on saatu parannettua sadontuotto paranee. Tietysti kasvien juuristolle pitää luoda olosuhteet, jotta se voi hakea ravinteita laajemmalta alueelta.

Sitten pidemmällä tähtäimellä ravinteiden riittävyys onkin jo mielenkiintoisempi asia. Miten metsät kasvavat? Mistä puiden käyttämät ravinteet ovat peräisin? Kyllä maassa pääasiassa ravinteita on. Miten ne saadaan viljelykasvien käyttöön onkin jo kiinnostavampi asia. Joistakin ravinteista puutetta varmasti tulee, mutta monilla luomuviljelijöillä, joiden kanssa olen keskustellut, ei viljavuustutkimuksissa ole havaittu merkittäviä muutoksia maan ravinnetilassa. Omastakin mielestäni outo juttu.

Ravinteiden kierrätyksen tulisi kuitenkin olla tulevaisuudessa olennainen asia niin luomussa, kuin kemiallisessakin viljelyssä.