anna sen kasvuohjelmauskovaisen harrastaa limenvihree lippalakki takaraivolla 

on siellä syksyllä sen verta vihreetä et saa nätit kuvat kasvustoketjuun 

Maailmassa on kaksi valtiasta joita tulee kunnioittaa ja palvoa koko elämän ajan.

Toinen on Jumala, ja toinen, AGRIN OMAMYYJÄ.

Skagen tarvitsee syysrypsimaan alleen, jotta kasvaa.  Tuossa kylällä on isohko Skagen- pelto, joka kylvettiin syysrypsin jälkeen. On mahtava kasvu siinä. Omat Skagenit eivät pärjää Zebralle. Kuivat töyräät ovat harvoja, vakavan roustevioituksen jälkeen on muutaman aarin verran kuustonnaria kostammissa notkelmissa.

Muuten hmmm...olisko kolme pilkkuviis -tonnaria - maksimissaan.

-SS-

Onkohan syysvehnä tautiarempi kasvi kun kevätvehnä vai liekkö lajikkeessa vai olosuhteissa, mutta aika paljon on vissiin lehtilaikkua tai mitä lie Arktikassa.. Toinen ruiskutus tautiainetta olis varmaan ollu paikallaan, mutta ei ollu innostuta tallata kasvustoo ja nyttemmin ei oo ollu keliä ja vehnä kukkii jo. Kevätviljoissa ei näy tautia vielä ainakaan.

(syys)vehnä vaatii tautitorjunnan juuri ennen kukintaa. Normaalisti se ei muuhun aikaan tarvitsekaan kuin jossain monokulttuurissa.

Onkohan syysvehnä tautiarempi kasvi kun kevätvehnä

On.

Kasvinsuojelun vaste syysvehnillä yleisesti ollut 1000-2000 kg/ha, kun taas parhailla kevätvehnillä allekin viisisataa - jollei kyseessä ole johonkin 10 v vehnäkiertoon osunut pahnaankylvö.

Tämä tietenkin edellyttää melkoista orgaanisen lannoituksen ja maasta vapautuvan typen aktivointia, jotta siihen kahteen lisätonniin riittää aineksia.

-SS-

Kävin tekemässä ruismaassa satoennusteen. Laskeskelin jyviä ja neliömetrejä, ja  jos jyvät tuosta "tysevöityvät", niin jopa runsaat 30 tonnia hehtaarille on satoennuste. 

Edit: joo käytin Tiken lehdistölle antamien satoennusteiden laskukaavaa. Onkohan siinä jotenkin pilkku väärässä paikassa ?
 

 Mut on se voittajan tunne kiva, minuutinkin ajan

-SS-

*** siirretty Vapaa Sana ****

-SS-

Monin paikoin on edelleenkin varmat mielipiteet vanhemmalla väellä, että turvavyöt ovat vaaralliset. Niin kuin se kuplakuski, joka ajoi tukkirekan peräkärryyn, ja roihahti heti soihtuna palamaan. Ei päässyt ulos, kun oli turvavyö.

Siitä asti on papat kylillä pitäneet vyötä vaan käsin siinä vatsan päällä. Mutta lukkoa ei kiinni panna.

On pojanpojat opetettu samalla tavalla.

-SS-

Pitiks tää mennä "Toholammi"-ketjuun???

Pitiks tää mennä "Toholammi"-ketjuun???

Siirsin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 07.07.14 - klo:23:18

Pitiks tää mennä "Toholammi"-ketjuun???

Siirsin.

-SS-

Mää kato huomaan kaikki...

Jotta tulee aiheestakin, niin otin vuoden 2009 Koetoiminta ja Käytäntö - liitteestä kuvan, joka antaa vähän vinkkiä, mitä ne rukiin "kuustonnarit" tai "kasitonnarit" ovat.

Kuvassa on jaettu värisoikiolla koetuloksen sadot talvituhojen mukaan. Tätä jaottelua voisi kuvata niin, että jos maasto ja viljelyalue on yleensäkin vaikea rukiille, toiset lajikkeet ovat sellaiseen maastoon huonosti soveltuvia, ja toiset taas viihtyvät erilaisissa ympäristöissä, riippumatta talvituhopaineesta. Osakkeissa kutsuttaisiin volatiliteetiksi tuota vaihtelutaipumusta.

Korkeaa talvituhopainetta esiintyy esimerkiksi omalla toiminta-alueella joka kolmas vuosi keskimäärin. Paljas maa talvella, pakkastuulet, kuiva maalis-huhtikuu. Lumihome ei niinkään. Jokaisena "korkean riskin lumihomevuonna" on syysvehnäkin viihtynyt mainiosti kesään. Paljaan talven vuosina ei löydy keväällä mitään.



Olen lajitellut satopalkit sen mukaan, mille tasolle osuus se vaalein palkki, eli sato korkean talvituhon vuosina. Tästä näkyy, että Elvi, Riihi, Reetta, Evolo, niillä nähtävästi on mahdollista talous-viljellä vaikeinakin vuosina. Nämä Amilon perilliset, tuo palkkien pituusero eri vuosina, todellakin on koettu asia. Sitten kemikaaliteollisuus näyttää VAIN niitä kirkkaanvihreitä palkkeja, niin kuin se olisi kemikaaleista kiinni. Ei, vaan kysei on kunkin viljelyalueen omasta ilmastosta enemmänkin. Siksi tuota kuviota katsomalla, jos tuntuu, ettei Amilo anna, eikä Kier komistu, eikä Walet täytä lompsaa, vaihdapa kokeeksi lajiketta, ennen kuin tartut siihen neljännen ruiskutuskerran oljenkorteen.

-SS-

Ensi kesänä toivottavasti vierekkäin Ceylon ja tämä:



On se kumma, kolme kertaa kertaa parin vuosikymmenen aikana on ollut,
ja aina on himo iskenyt näihin aikaisempiin huippusatoisiin.
Sitten korvat luimussa mennä lajittelijan alta harjaamaan,
jos vielä olisi Gunbon siementä....edes ruhmenia jos löytyisi..

-SS-

ei taida taas auttaa ruiskamppanjat mitään ens vuonna ruista 0ha ekaa kertaan mun aikana taitaa olla myös niin että vanhalla patullaki oli joka vuosi

ei taida taas auttaa ruiskamppanjat mitään ens vuonna ruista 0ha ekaa kertaan mun aikana taitaa olla myös niin että vanhalla patullaki oli joka vuosi

Viikko sitten poutasunnuntaina meirän kylällä yks valitti joko valmiin vehnän tai rukiin kylvön. Otti rukiin kylvön.

Ei ole kynnös vielä kerännyt vettä lammikoiksi asti. Luulisin, että tuo ei pitkää poutaa tarvitse kylvökuntoa varten.