Näissä kuvissa näkyy miksi suomalainen syysviljapuuhastelu EI KANNATA.

Mulla vanhaan hyvään rukiinkylvöaikaan kylvetyssä evolossa vähän samoja oireita. Ei ihan noin paljon. Ruis taitaa olla herkkä maan tiivistymiselle
( päisteet ). Voisko olla myös typen puute siinä mielessä ,että kyllä kai runsaampi typpi auttaa monesta stressistä selviytymisessä (märkyys, kuivuus ym.)
Kuun vaihteessa kylvetyt evolot kauniin vihreitä.

Mulla vanhaan hyvään rukiinkylvöaikaan kylvetyssä evolossa
vähän samoja oireita. Ei ihan noin paljon. Ruis taitaa olla herkkä
maan tiivistymiselle ( päisteet ). Voisko olla myös typen puute
siinä mielessä ,että kyllä kai runsaampi typpi auttaa monesta
stressistä selviytymisessä (märkyys, kuivuus ym.)
Kuun vaihteessa kylvetyt evolot kauniin vihreitä.

Kyllä jokainen kasvuviikko tarvitsee ravinteensa.
Ajatelkaapa nyt vähän, jos kylvätte keväällä toukokuun alussa
viljan pelkällä 150 kg Y6:lla, milloinkas alkavat oraitten
alalehdet - ja koko oraatkin  -kellastua ?

Olisiko jo kesäkuulla ?

Kaksi kuukautta elokesän kylvöistä, jo. Solatrelia, typpiliuosta
muutama ruiskutussyksyn mittaan, väri on aivan erilainen.

Tai sitten kylvää syyskuulla vasta.

-SS-

Omat ruiskylvökset melko mukavan vihreitä, lannoituksena sangen maltillinen annos Y6:sta.
Tänään aamupäivällä otetut kuvat

https://sites.google.com/site/polvarska/

Pakkasta taisi olla menneenä yönä 6-7 astetta, mutta rapsi ei tuosta ole vielä lannistunut.
Ehkä vielä kierros Prolinea + Topsinia, joskus marras-joulukuussa mikäli sattuu sopiva keli-ikkuna.

Noissa oraissa on joku oikea ongelma. Etanat, kahukärpäset tai märkyys. Typen puute kellastuttaa tasaisemmin, eikä kasvia noin totaalisesti.

Mitäs tuo simonurmisen nimimerkki näyttää mun silmissä noin mustalta 

Mitäs tuo simonurmisen nimimerkki näyttää mun silmissä noin mustalta 

Se on muuttanut rehevemmille syysviljapelloille. 

Noissa oraissa on joku oikea ongelma. Etanat, kahukärpäset tai märkyys. Typen puute kellastuttaa tasaisemmin, eikä kasvia noin totaalisesti.

Mutta mikä...

...etanat kun edellisvuonna vaivasivat vähän niin kasvi kyllä katosi jotakuinkin kokonaan siltä paikalta, kärpäsistä ei kokemusta mutta en muista että niidenkään tuhot tuolta olisivat kuvissa näyttäneet..?  Märkyys ehkä, mutta ei tämä syksy nyt niin kovin märkä ole ollut, muistaakseni...

Lainaus käyttäjältä: sulkasato - 18.10.14 - klo:21:29

Mitäs tuo simonurmisen nimimerkki näyttää mun silmissä noin mustalta 

Se on muuttanut rehevemmille syysviljapelloille. 

Näinhän se taitaa olla..Se kylläkin kritisoi viimeiseen saakka suomalaisten syysviljan viljelyä, mutta ei varmaan kestänyt hänellepäin tulevaa kritiikkiä omasta mielipiteestään

Koska kylvetty ? Typen ja mangaanin puute ? Vois olla, että olis melkoista rohjoa , jos typpeä enemmän käytössä. Itse vedin prolinet ja topsinit
sekä mangaanit omaan aikaiseen kylvökseeni perjantaina. Voi olla, että lumihomeaineet meni harakoille. Ei maksanut mitään, kun oli vanhaa
varastoa.

Koska kylvetty ? Typen ja mangaanin puute ? Vois olla, että olis melkoista rohjoa , jos typpeä enemmän käytössä. Itse vedin prolinet ja topsinit
sekä mangaanit omaan aikaiseen kylvökseeni perjantaina. Voi olla, että lumihomeaineet meni harakoille. Ei maksanut mitään, kun oli vanhaa
varastoa.

Varmaan syysviljan viljelyn vaikein asia: Päättää milloin tekis tuon lumihomeruiskutuksen, vai jättääkö tekemättä kokonaan.

Asiaa käsitelty Farmitissa.

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2014/10/17/lumihomeruiskutukset-nyt-vai-vasta-myohemmin

Eli riippuu myös olosuhteiden rajoittamasta satotasosta,
kuinka hyvin aikainen lumihomeruiskutus kannattaa.
Jos mitään halinnon tms. ravinnerajoituksia ei ole, ja kymppitonnari
tavoitteena, tietenkin kannattaa ruiskuttaa Mantrac Pro/gramitrel ja sitten
vielä lumihomeruiskutukset kaksi kertaa, aikainen ja myöhäinen. Plus kylvön
jälkeiset hivenlannoitteet ja ötökkätorjunnat.

Ruiskutusten muutama kymppi ei tunnu kymppitonnin sadossa mitenkään.
Jos talousviljely tehdään puutteellisen viljavuuden maissa, talviolosuhteet eivät
ole ihanteelliset, esim. varjoisa rinne, veden kerääntyminen liian tasaiselle pinnalle,
liettyminen, tai kasvupaikka tuiskuaa lumesta puhtaaksi talvella, silloin ehkä
voisi miettiä kaksi kertaa, tekeekö ruiskutuksilla vain taloudellisen lisäriskin, saamatta
riskin vastineeksi oikeaa mahdollisuutta reippaaseen sadonlisään.

Huomatkaa kuva artikkelin koekentästä: pahnaa on aivan tarpeiksi asti, kuin olisi
kevytmuokattuun laitettu: Tuossahan tällöin vertaillaan ainoastaan kasvitautipaineen
alla olevaa kasvustoa, ruiskutettu, vs. ruiskuttamaton. Tai sitten kyntäjä on
laitettava kyntökouluun. On tuo myös melkoisen kevyttä maatakin saveen
verrattuna.

-SS-

Tässä rukiilla oli kovat odotukset, rehevä kasvusto,
huolellinen kyntö, esikasvivalinta ohra,
ruiskutuksetkin Bassolla.

Kasvusto oli heleänvihreää, 10 asteen päivälämpötiloja.
Kuva otettu 20.01.2008. Huomatkaa pajunkissat.

Pakkaset sitten tulivat, joku räntäkuurokin. Lumiurakoita
oli hehtaareja , vaikka kuinka nopea yritti olla, ei kerinnyt
ennen kuin räntä painui viemäreihin. Teriä kului
useammat talvessa, 2010 alun lumitalvissa samalla terällä
pärjännyt mukavasti useamman vuoden.

Mutta olennaista, ruis (Riihi) harventui ja kulottui pakkasissa pahan-
päiväisesti. Tässä vaiheessa alkoi olemaan mitta täysi
noita rukiin lumihomeruiskutuksia.

Mitään merkkejä ei ole, että ensi talvi jälleen olisi kuiva metrisen hangen
talvi, täällä etelässä. Jos ruis selviää kahden kuukauden talvisateista,
kyllä se sitten keväänkin kestää, jos on kestääkseen.

-SS-

Tässä rukiilla oli kovat odotukset, rehevä kasvusto,
huolellinen kyntö, esikasvivalinta ohra,
ruiskutuksetkin Bassolla.

Kasvusto oli heleänvihreää, 10 asteen päivälämpötiloja.
Kuva otettu 20.01.2008. Huomatkaa pajunkissat.

Pakkaset sitten tulivat, joku räntäkuurokin. Lumiurakoita
oli hehtaareja , vaikka kuinka nopea yritti olla, ei kerinnyt
ennen kuin räntä painui viemäreihin. Teriä kului
useammat talvessa, 2010 alun lumitalvissa samalla terällä
pärjännyt mukavasti useamman vuoden.

Mutta olennaista, ruis (Riihi) harventui ja kulottui pakkasissa pahan-
päiväisesti. Tässä vaiheessa alkoi olemaan mitta täysi
noita rukiin lumihomeruiskutuksia.

Mitään merkkejä ei ole, että ensi talvi jälleen olisi kuiva metrisen hangen
talvi, täällä etelässä. Jos ruis selviää kahden kuukauden talvisateista,
kyllä se sitten keväänkin kestää, jos on kestääkseen.

-SS-

Aijai aijai ..näkyy olevan pientareet niittämättä,, mitäs tuo on olevinaan???

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.10.14 - klo:18:18

Tässä rukiilla oli kovat odotukset, rehevä kasvusto,
huolellinen kyntö, esikasvivalinta ohra,
ruiskutuksetkin Bassolla.

Kasvusto oli heleänvihreää, 10 asteen päivälämpötiloja.
Kuva otettu 20.01.2008. Huomatkaa pajunkissat.

Pakkaset sitten tulivat, joku räntäkuurokin. Lumiurakoita
oli hehtaareja , vaikka kuinka nopea yritti olla, ei kerinnyt
ennen kuin räntä painui viemäreihin. Teriä kului
useammat talvessa, 2010 alun lumitalvissa samalla terällä
pärjännyt mukavasti useamman vuoden.

Mutta olennaista, ruis (Riihi) harventui ja kulottui pakkasissa pahan-
päiväisesti. Tässä vaiheessa alkoi olemaan mitta täysi
noita rukiin lumihomeruiskutuksia.

Mitään merkkejä ei ole, että ensi talvi jälleen olisi kuiva metrisen hangen
talvi, täällä etelässä. Jos ruis selviää kahden kuukauden talvisateista,
kyllä se sitten keväänkin kestää, jos on kestääkseen.

-SS-

Aijai aijai ..näkyy olevan pientareet niittämättä,, mitäs tuo on olevinaan???

Maantien haltijan aluetta, ojan puoleiseen pientareeseen asti,
lisäksi 0.5 metriä vielä ojan reunasta. Tuo on syyspuolella
kasvanutta huiskaa, kyllä tuo kerran vuodessa niitetään,
myös pellon puoleiselta luiskalta.

Olisi kyllä voinut kallistaa auraa hiukan oikealle
ja ottaa matalamman perävaon. Mut sitten pitäisi laskea
takaleikkuria, että leikkaa siistin reunan siihen
juurikunttaan. En viitsinyt.

-SS-