Mullakin on ostettuna ja työn alla juuri niitä 90-luvun viljelemättömyys-soppari peltoja, juuri loppui 20v. Karenssi niistä että saa uudestaan raivata pelloksi.

Nuo kun on ollu peltoja niin niitähän ei tuo ensimmäisen kynnön kielto koske kun niitä on aikoinaan kynnetty 

Kyllä muut asiat on vaikuttaneet suomalaiseen tilusrakenteeseen huomattavasti enemmän kuin tuo 7,5 vuoden raivauskielto. Raivaus on ollut sallittua sen jälkeen kohta 17 vuotta. Kehitys oli muutenkin aika hidasta 90-luvun alkupuolella kun pelättiin EU:ta

No minähän sanoinki että nää kaikki viljelemättömyyssopparit kans vaikutti.
Ne on vaan suhteessa aika harvat tilat jotka kehittyy. Sen takia tilastoissa kehitys näyttää niin hitaalta.

Kyllä muut asiat on vaikuttaneet suomalaiseen tilusrakenteeseen huomattavasti enemmän kuin tuo 7,5 vuoden raivauskielto. Raivaus on ollut sallittua sen jälkeen kohta 17 vuotta. Kehitys oli muutenkin aika hidasta 90-luvun alkupuolella kun pelättiin EU:ta

Yks mikä kyllä vaikuttais tilusrakenteeseen positiivisesti, eikä olisi periaatteessa keltään pois (paitsi tietenkin vähän siltä, joka olisi ostamassa ja etuosto-oikeutta käytettäisiin), olis rajanaapurin etuosto-oikeus. Eli kun maakauppaa tehdään, olisi rajanaapurilla mahdollisuus ostaa pelto sillä hinnalla, millä kauppa olisi tapahtumassa. Joku tämäntyyppinenhän on ilmeisesti joskus ollutkin. Ja kaupungilla/kunnallahan ko. etuosto-oikeus on edelleen.

Lainaus käyttäjältä: Make - 10.12.12 - klo:20:52

Kyllä muut asiat on vaikuttaneet suomalaiseen tilusrakenteeseen huomattavasti enemmän kuin tuo 7,5 vuoden raivauskielto. Raivaus on ollut sallittua sen jälkeen kohta 17 vuotta. Kehitys oli muutenkin aika hidasta 90-luvun alkupuolella kun pelättiin EU:ta

Yks mikä kyllä vaikuttais tilusrakenteeseen positiivisesti, eikä olisi periaatteessa keltään pois (paitsi tietenkin vähän siltä, joka olisi ostamassa ja etuosto-oikeutta käytettäisiin), olis rajanaapurin etuosto-oikeus. Eli kun maakauppaa tehdään, olisi rajanaapurilla mahdollisuus ostaa pelto sillä hinnalla, millä kauppa olisi tapahtumassa. Joku tämäntyyppinenhän on ilmeisesti joskus ollutkin. Ja kaupungilla/kunnallahan ko. etuosto-oikeus on edelleen.

Sen tyyppinen järjestely oli joskus keskiajalla, mutta se meni niin, että suvulla eli sukulaisilla oli etuosto-oikeus maihin 

Mielestäni tommosissa asioissa ei ole mitään järkeä, pitää mennä samoilal säännöillä kun mennään muissakin EU maissa, myös pelto-tuki-okeuksissa jne... 

Lainaus käyttäjältä: realisti - 10.12.12 - klo:20:51

Mullakin on ostettuna ja työn alla juuri niitä 90-luvun viljelemättömyys-soppari peltoja, juuri loppui 20v. Karenssi niistä että saa uudestaan raivata pelloksi.

Nuo kun on ollu peltoja niin niitähän ei tuo ensimmäisen kynnön kielto koske kun niitä on aikoinaan kynnetty 

Lainaus käyttäjältä: Make - 10.12.12 - klo:20:52

Kyllä muut asiat on vaikuttaneet suomalaiseen tilusrakenteeseen huomattavasti enemmän kuin tuo 7,5 vuoden raivauskielto. Raivaus on ollut sallittua sen jälkeen kohta 17 vuotta. Kehitys oli muutenkin aika hidasta 90-luvun alkupuolella kun pelättiin EU:ta

No minähän sanoinki että nää kaikki viljelemättömyyssopparit kans vaikutti.
Ne on vaan suhteessa aika harvat tilat jotka kehittyy. Sen takia tilastoissa kehitys näyttää niin hitaalta.

Täälläpäin nuo viljelemättömyyssopimuksrt oli tosi harvinaisia. Niitä tehtiin vain joistain syvällä metsässä sijainneille tiloille. Torpparivapautus ja siirtolaisten asutus on vaikuttanut tilusrakenteeseen. 80-luvun tavoitehinnat saivat liian pienet tilat uskomaan tulevaisuuteensa.

Lainaus käyttäjältä: Kloppi - 10.12.12 - klo:22:50

Yks mikä kyllä vaikuttais tilusrakenteeseen positiivisesti, eikä olisi periaatteessa keltään pois (paitsi tietenkin vähän siltä, joka olisi ostamassa ja etuosto-oikeutta käytettäisiin), olis rajanaapurin etuosto-oikeus. Eli kun maakauppaa tehdään, olisi rajanaapurilla mahdollisuus ostaa pelto sillä hinnalla, millä kauppa olisi tapahtumassa. Joku tämäntyyppinenhän on ilmeisesti joskus ollutkin. Ja kaupungilla/kunnallahan ko. etuosto-oikeus on edelleen.

Sen tyyppinen järjestely oli joskus keskiajalla, mutta se meni niin, että suvulla eli sukulaisilla oli etuosto-oikeus maihin 

Mielestäni tommosissa asioissa ei ole mitään järkeä, pitää mennä samoilal säännöillä kun mennään muissakin EU maissa, myös pelto-tuki-okeuksissa jne... 

70-80-luvulla sai korkotukilainaa lisämaahan vain naapuriin.

Yks mikä kyllä vaikuttais tilusrakenteeseen positiivisesti, eikä olisi periaatteessa keltään pois (paitsi tietenkin vähän siltä, joka olisi ostamassa ja etuosto-oikeutta käytettäisiin), olis rajanaapurin etuosto-oikeus. Eli kun maakauppaa tehdään, olisi rajanaapurilla mahdollisuus ostaa pelto sillä hinnalla, millä kauppa olisi tapahtumassa. Joku tämäntyyppinenhän on ilmeisesti joskus ollutkin. Ja kaupungilla/kunnallahan ko. etuosto-oikeus on edelleen.

Kukahan sen sitten ratkaisisi kuka neljästä rajanaapurista on se, jolla on se lopullinen etuosto-oikeus?

Ja olihan 70-luvulla se maanhankintalaki. Kunnan maataloustoimisto antoi luvan maanostoon. Ja väliin kun isäntä oli väärää puoluetta tai muuten vaan hankala ei lupaa tullut ja pelto meni valtiolle ja sen kautta jollekkin toiselle halvemmalla kuin alkuperäin kauppa olisi ollut.

Täälläpäin nuo viljelemättömyyssopimuksrt oli tosi harvinaisia. Niitä tehtiin vain joistain syvällä metsässä sijainneille tiloille. Torpparivapautus ja siirtolaisten asutus on vaikuttanut tilusrakenteeseen. 80-luvun tavoitehinnat saivat liian pienet tilat uskomaan tulevaisuuteensa.

Siirtolaisten lisäksi maata saivat rintamamiehet.

http://rintamamiestila.wordpress.com/

Asutuksen ajoista 70-luvulle oli paha tapa jakaa maatila sisarusten kesken kun pirstomista estävää normistoa ei ollut. Poliittisista syistä pientiloja pidettiin hallinnollisesti elinkelpoisina ja saatetaanpa pitää vieläkin.

Ja olihan 70-luvulla se maanhankintalaki. Kunnan maataloustoimisto antoi luvan maanostoon. Ja väliin kun isäntä oli väärää puoluetta tai muuten vaan hankala ei lupaa tullut ja pelto meni valtiolle ja sen kautta jollekkin toiselle halvemmalla kuin alkuperäin kauppa olisi ollut.

Lähiseudun viljelijä kyllä sai maanhankintaluvan. Alan tai alueen ulkopuolelta tulleita ei hyväksytty.

Kukahan sen sitten ratkaisisi kuka neljästä rajanaapurista on se, jolla on se lopullinen etuosto-oikeus?

Sille joka maksaa eniten?

Mullakin on ostettuna ja työn alla juuri niitä 90-luvun viljelemättömyys-soppari peltoja, juuri loppui 20v. Karenssi niistä että saa uudestaan raivata pelloksi.

Tuo 20 vuoden karenssi oli muuten juridisesti aika kaltevalla pinnalla jo lakia tehdessä:
Maanvuokralaki kun määritteli pisimmäksi vuokra-ajaksi vain 10 vuotta. Kukaan ei ilmeisesti koskaan joutunut käräjillä hakemaan tulkintaa, mutta luulen ettei nenäänsä pidemmälle katsonut viranomainenkaan olisi aivan helpolla lähtenyt riitauttamaan esim. 15 vuoden kohdalla tehtyä raivausta takaisin pelloksi.

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 10.12.12 - klo:20:10

Lainaus käyttäjältä: Eemeli - 10.12.12 - klo:08:55

Riittäisi nyt edes aluksi, että yhteisiä pelisääntöjä valvottaisiin.
Kaikki liittymisen jälkeen raivattu ala pelisääntöjen ja lakien vastaista.

Silloin tietty pinta-ala jolle sovittiin tietty rahapotti joka aleneva. Alenemisen torjujaksi vähenevä pinta-ala.
Tärkein pointti ettei tuotanto saa siirtya tai kasvaa.

Miksi vasta tuon jälkeen pohjoisessa alkoi raivaamiskiima

Kaikki tuet jotka raivamisesta jotuen mahdollistuneet kerättävä takaisin, takautuvasti korkojen kera.

Oot vissiin sen verran teini ettet tiedä että ennen eu:ta oli pellon raivaus kokonaan kielletty. Taisi olla toistakymmentä vuotta.

Eip ollu toistakymmentä vuotta, -88 (-87?) vuodesta -95 vuoteen. Muistan kun kiire oli raivata viimeisiä ennen kun kielto alkoi. Oli sitten ilo jatkaa -95, sai välillä ostaa hiukan naapurilta lisää "nurkkia oiottavaksi" Ja ehti kunnostamaan sopivasti nuo aiemmin raivatut kun uutta ei saanut tehdä.

Kantatie 54 varressa jossain kärkölän vaiheilla on tuon aikainen raivio , kannot lykätty pillarilla karheelle. Vähän vaatis vielä jotain pientä kunnostusta että olisi pelloksi, esimerkiksi ainakin se kohta 25 vuotias lepikko pitäisi kaataa.. 

Vielä huominen menee puunpoistossa ensimmäisellä 3ha lohkolla, ei paljon huomaa että on puuta kasvanutkaan kun tarkasti kympillä ottaa maata myöden puut pois. Tälle viikkoa varmaan tuo tulee melko valmiiksi ojia myöten, jyrsin tulee varmaan perjantaina. Sitten olisi vielä Toinen parin hehtaarin lappu jonka jälkeen päästään suurelle 30ha nevalle, sitten sekin on varmaan riittävän jäässä. Nyt vielä meinaa motollakin olla suolla vaikeuksia.

Vielä huominen menee puunpoistossa ensimmäisellä 3ha lohkolla, ei paljon huomaa että on puuta kasvanutkaan kun tarkasti kympillä ottaa maata myöden puut pois. Tälle viikkoa varmaan tuo tulee melko valmiiksi ojia myöten, jyrsin tulee varmaan perjantaina. Sitten olisi vielä Toinen parin hehtaarin lappu jonka jälkeen päästään suurelle 30ha nevalle, sitten sekin on varmaan riittävän jäässä. Nyt vielä meinaa motollakin olla suolla vaikeuksia.

Sää voisit avata tonne Mafian sivuille ihan oman osion nimellä "RRRK, Realistin Rahakkaat Raiviot Kuvina". 

Kavereille on feispuukissa kuvia näkösällä.

Kavereille on feispuukissa kuvia näkösällä.

JaaJaa. Eli itseään julkituovien sekä alemmuuskompleksista kärsivien ihmispolojen henkreikään, eli kokokansan virtuaaliseen kuvatalenttiin ja pigrotheriin, eli lärvikseen eli feissariin pitää liittyä ja laittaa kaveripyyntö jotta näkis realistin aakeet laaket turvepellot?

Nääh, antaa paskan olla si.....

Lainaus käyttäjältä: realisti - 11.12.12 - klo:21:47

Kavereille on feispuukissa kuvia näkösällä.

JaaJaa. Eli itseään julkituovien sekä alemmuuskompleksista kärsivien ihmispolojen henkreikään, eli kokokansan virtuaaliseen kuvatalenttiin ja pigrotheriin, eli lärvikseen eli feissariin pitää liittyä ja laittaa kaveripyyntö jotta näkis realistin aakeet laaket turvepellot?

Nääh, antaa paskan olla si.....

Joo Facebookkiin en liity, mutta raivauskuvia olisi silti kiva kattella. Eikö nämä ole juuri Pottupellon galleriakuvia. Voisivat avata raivioille oikein oman osionkin. Tää Agron liittymä ei oikein suosi kuvien käsittelyä. Vaikea ladata kuvia, kun kuvakoko tulee vastaan.