Rapsikuoriaisia on paljon. 3-5 kpl joka nupputertussa. Rypsi ei näillä näkymin paljon siementä tee. Nuput kuivuvat semoiseksi tummanharmaaksi möykyksi syönnin jälkeen. Ehkäpä syysöljykasvit lisäännyttävät ne koppiaiset.

Avauntit laitoin kuluneella alkuviikolla kevätrapsille ja nyt tänään rypsille.

-SS-

hyvin saman näköistä ötökkää oli pureskelemassa kitukasvuisessa saunakukassa.
kumpikohan vioittaa enemmän talvehtivaa sauniota
senkor-fenix-envision(0,2g-0,9l-1l)vai kirpat : /

Hitosti verkkolaikkua Luhkas ohrassa. Eifelissäkin jonkiverran, mutta vähemmän. Seosviljassa on puolet Luhkasta, mutta se vaikuttaa vielä puhtaalta.
Lähes kaikki sai kuitenkin eilen ja tänään lääkkeet niskaansa.

Hitosti verkkolaikkua Luhkas ohrassa. Eifelissäkin jonkiverran, mutta vähemmän. Seosviljassa on puolet Luhkasta, mutta se vaikuttaa vielä puhtaalta.
Lähes kaikki sai kuitenkin eilen ja tänään lääkkeet niskaansa.

Kolme vuotta nurmella ja nyt propinoa sekä ironia, ei mitään pöpöjä. Kynnetyissä, edellisvuoden viljaan katsomatta, molemmissa todella vähän pöpöjä. Kultivoitu kauramaa ja sihen keväällä kylvetty propino-->aivan täynnä verkkolaikkua. Kultivoitu ohramaa ja siinä kauraa-->täysin puhdasta.

Pääasiassa kaurat on kautta linjan tautivapaita mutta ohrissa enemän ja vähemmän läiskiä ja laikkuja, osa kosteuden aiheuttamia stressiläiskiä.

Syysvehnä on puhdasta.

Kolme vuotta nurmella ei riitä ja syväjuurisia kasveja loimaalle ,jotta ne linttasavet alkaisivat tointua hankmo polennasta.Vesi seisoo loimaan linttasavi pelloilla siitähän oli juttua Mt lehdessä mennä viikolla.Surkeaa on siellä viljelijöiden ammattitaito .

Hitosti verkkolaikkua Luhkas ohrassa. Eifelissäkin jonkiverran, mutta vähemmän. Seosviljassa on puolet Luhkasta, mutta se vaikuttaa vielä puhtaalta.
Lähes kaikki sai kuitenkin eilen ja tänään lääkkeet niskaansa.

Tuntuu, että siellä kasteltujen peltojen alueella ei täysin tunnisteta sellaista ilmiötä, että vesi ei ole kasville myrkky vaan elinehto. Panikointia esiintyy turhan paljon täällä Uudellamaalla, vaikka kesäkuussa ei ole tähän mennessä kuutakymmentä milliä satanut, rutikuivan toukokuun jälkeen.

Minusta kasvustot ovat pelottavan reheviä, ainakin paikallinen ylituotanto saattaa sekoittaa markkinat.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Make - 24.06.17 - klo:18:22

Hitosti verkkolaikkua Luhkas ohrassa. Eifelissäkin jonkiverran, mutta vähemmän. Seosviljassa on puolet Luhkasta, mutta se vaikuttaa vielä puhtaalta.
Lähes kaikki sai kuitenkin eilen ja tänään lääkkeet niskaansa.

Tuntuu, että siellä kasteltujen peltojen alueella ei täysin tunnisteta sellaista ilmiötä, että vesi ei ole kasville myrkky vaan elinehto. Panikointia esiintyy turhan paljon täällä Uudellamaalla, vaikka kesäkuussa ei ole tähän mennessä kuutakymmentä milliä satanut, rutikuivan toukokuun jälkeen.

Minusta kasvustot ovat pelottavan reheviä, ainakin paikallinen ylituotanto saattaa sekoittaa markkinat.

-SS-

Se paikallinen ylituotanto on helppo markkinoida edemmäksi... Ellei kesä ala pikkuhiljaa muuttumaan, lämpimämmäksi ja sateisemmaksi, ei hyvä heilu. Vielä näyttää kasvustot hyviltä, mutta vettä kaipaavat jo kovin. Nää viileät kelit säästäneet vettä uskomattoman paljon, normikesänä pellot kärsisi todella pahoin kuivuudesta.
Tosin, kello yli puolen päivän ja lämmintä melkeen 11 astetta. Yöllä yli viis, eli kertyy lämpösummaa monta astetta päivässä, ainakin neljä :p
200 tällaista päivää ja aikaiset ohrat alkaa kypsymään, ööö, Marras-Joulukuulla.

Heinäkuulle kohta kääntyy, ja lämpösummaa kertynyt vajaa 200 astetta. 100 astetta keskimääräistä jäljessä, lämmintä pitää olla että kiinni saa kun ennusteetkin viileitä. Toki ihmeitä voi tapahtua, mutta pitäisi tapahtua aika pian kun pitää päättää kuinka jatkaa kasvinsuojelua viljoilla. Pyrkiikö hyvään satoon vai lopettaako panostamisen ja luovuttaa tältäkin kesältä. Ei kahta ilman kolmatta, tää ois ny se kolmas huono kesä putkeen. Harmittaahan se, kasvustot ois kivassa kasvussa paitsi myöhässä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.06.17 - klo:21:37

Lainaus käyttäjältä: Make - 24.06.17 - klo:18:22

Hitosti verkkolaikkua Luhkas ohrassa. Eifelissäkin jonkiverran, mutta vähemmän. Seosviljassa on puolet Luhkasta, mutta se vaikuttaa vielä puhtaalta.
Lähes kaikki sai kuitenkin eilen ja tänään lääkkeet niskaansa.

Tuntuu, että siellä kasteltujen peltojen alueella ei täysin tunnisteta sellaista ilmiötä, että vesi ei ole kasville myrkky vaan elinehto. Panikointia esiintyy turhan paljon täällä Uudellamaalla, vaikka kesäkuussa ei ole tähän mennessä kuutakymmentä milliä satanut, rutikuivan toukokuun jälkeen.

Minusta kasvustot ovat pelottavan reheviä, ainakin paikallinen ylituotanto saattaa sekoittaa markkinat.

-SS-

Se paikallinen ylituotanto on helppo markkinoida edemmäksi... Ellei kesä ala pikkuhiljaa muuttumaan, lämpimämmäksi ja sateisemmaksi, ei hyvä heilu. Vielä näyttää kasvustot hyviltä, mutta vettä kaipaavat jo kovin. Nää viileät kelit säästäneet vettä uskomattoman paljon, normikesänä pellot kärsisi todella pahoin kuivuudesta.
Tosin, kello yli puolen päivän ja lämmintä melkeen 11 astetta. Yöllä yli viis, eli kertyy lämpösummaa monta astetta päivässä, ainakin neljä :p
200 tällaista päivää ja aikaiset ohrat alkaa kypsymään, ööö, Marras-Joulukuulla.

Heinäkuulle kohta kääntyy, ja lämpösummaa kertynyt vajaa 200 astetta. 100 astetta keskimääräistä jäljessä, lämmintä pitää olla että kiinni saa kun ennusteetkin viileitä. Toki ihmeitä voi tapahtua, mutta pitäisi tapahtua aika pian kun pitää päättää kuinka jatkaa kasvinsuojelua viljoilla. Pyrkiikö hyvään satoon vai lopettaako panostamisen ja luovuttaa tältäkin kesältä. Ei kahta ilman kolmatta, tää ois ny se kolmas huono kesä putkeen. Harmittaahan se, kasvustot ois kivassa kasvussa paitsi myöhässä.

Voimallinen korrensääde- ja tautitorjunta viivyttää tällaisina vuosina parikin viikkoa. Säät voivat olla viileät, kyllä vilja joutuu myös muiden tekijöiden vaikutuksesta kuin lämpösumman yksistään. Lohjalla on jo 350 astetta täynnä, ei paha.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 25.06.17 - klo:12:35

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.06.17 - klo:21:37

Lainaus käyttäjältä: Make - 24.06.17 - klo:18:22

Hitosti verkkolaikkua Luhkas ohrassa. Eifelissäkin jonkiverran, mutta vähemmän. Seosviljassa on puolet Luhkasta, mutta se vaikuttaa vielä puhtaalta.
Lähes kaikki sai kuitenkin eilen ja tänään lääkkeet niskaansa.

Tuntuu, että siellä kasteltujen peltojen alueella ei täysin tunnisteta sellaista ilmiötä, että vesi ei ole kasville myrkky vaan elinehto. Panikointia esiintyy turhan paljon täällä Uudellamaalla, vaikka kesäkuussa ei ole tähän mennessä kuutakymmentä milliä satanut, rutikuivan toukokuun jälkeen.

Minusta kasvustot ovat pelottavan reheviä, ainakin paikallinen ylituotanto saattaa sekoittaa markkinat.

-SS-

Se paikallinen ylituotanto on helppo markkinoida edemmäksi... Ellei kesä ala pikkuhiljaa muuttumaan, lämpimämmäksi ja sateisemmaksi, ei hyvä heilu. Vielä näyttää kasvustot hyviltä, mutta vettä kaipaavat jo kovin. Nää viileät kelit säästäneet vettä uskomattoman paljon, normikesänä pellot kärsisi todella pahoin kuivuudesta.
Tosin, kello yli puolen päivän ja lämmintä melkeen 11 astetta. Yöllä yli viis, eli kertyy lämpösummaa monta astetta päivässä, ainakin neljä :p
200 tällaista päivää ja aikaiset ohrat alkaa kypsymään, ööö, Marras-Joulukuulla.

Heinäkuulle kohta kääntyy, ja lämpösummaa kertynyt vajaa 200 astetta. 100 astetta keskimääräistä jäljessä, lämmintä pitää olla että kiinni saa kun ennusteetkin viileitä. Toki ihmeitä voi tapahtua, mutta pitäisi tapahtua aika pian kun pitää päättää kuinka jatkaa kasvinsuojelua viljoilla. Pyrkiikö hyvään satoon vai lopettaako panostamisen ja luovuttaa tältäkin kesältä. Ei kahta ilman kolmatta, tää ois ny se kolmas huono kesä putkeen. Harmittaahan se, kasvustot ois kivassa kasvussa paitsi myöhässä.

Voimallinen korrensääde- ja tautitorjunta viivyttää tällaisina vuosina parikin viikkoa. Säät voivat olla viileät, kyllä vilja joutuu myös muiden tekijöiden vaikutuksesta kuin lämpösumman yksistään. Lohjalla on jo 350 astetta täynnä, ei paha.

-SS-

Joutuu kyllä, mutta sato jää heikoksi. Ehkä se ero kasvupaikoilla, että etelässä viileä kesä tuottaa parhaan sadon, täällä pohjoisempana normaalia lämpöisempi. Silloin on kasvuolosuhteet aikalailla tasan, paitsi valon määrä. Viileän kesän peikkona aina syksyn hallat, 2008 ja 2012 oli tällaisia kesiä, varsinkin tuo 2008, mikäli oikeen muistan vuoden.  Mitä paremmat kasvustot, sitä heikompi sato tai ainakin laatu.

Kasvustot on sellaisia, että vähänkin vettä ja jarrua tarvii. Näistä kesistä se keskiarvo syntyy, välillä on pskoja kesiä huippukesien tasaamiseksi. Tosin nyt ollaan kyllä totaalisesti siellä ääripäässä, keskimääräinen ois paree

Täällä näyttää todella hyvältä jossei vaan hullumaisti sataisi lisää. Syysviljat ei oo ihan huippua mut kevätkylvöt on vimpan päälle. Tavoite on tässä vaiheessa rapsi 3000 kg läpi 53 ha alalta, herne vaikuttaa myös kovin kasvavalta kun kosteutta on. Kevätviljat on aivan sumppua, muutama aari keltaisena vedestä. Kova helle kukinnan aikaan tai raekuuro voi toki viedä vielä rapsista kaikki mutten täydempään saa tässä vaiheessa.

Jälkikäteen ajatellen keväällä olisi pitänyt kaikkia siemenmääriä pudottaa 20% mutta eipä näistä sateista tiedä. Aina poutakevääseen tulee varauduttua.

Katotaan kuin käy. Toivottavasti lämpösummaa kertyy niin aina se sadonkorjuuajan riskikin pienenee.

Joo. Rapsista varsinkin olisi voinut tinkiä tiheydestä mutta kuten kylväessä "pelottaa" sekä kirpat että kuorettuminen.

Joo. Rapsista varsinkin olisi voinut tinkiä tiheydestä mutta kuten kylväessä "pelottaa" sekä kirpat että kuorettuminen.

Meillä ei myöskään itäneet kaikki, kun kuivat tuulet alkoivat pyyhkiä muruista maata. Kun ei tullut ihan jauhoksi asti laitettua. Paikon jälkeen näkyi sekä rapseja että rypsejä. Ehkä olin liika hanakka paikkaamaan muutenkin. Tuota aukkoista syysrapsia ei ehkä sittenkään olisi kannattanut ajaa ylös, niin ihmeellisen keltaiseksi tuli se kylvettykin, kun jyrsimen jäljiltä jäi muutama hassu syysrapsi henkiin.

-SS-

Mitä tautiaineita tai yhdistelmiä olette käyttäneet eri viljoilla (vehnä, ohra, kaura)? Jaettuna käsittelynä vai kerralla kaikki?

Itse en ehdi ruiskuttaa kuin yhden kerran joten myöhästetyllä ruiskutuksella mennään ja yleensä aina strobi/triatsoli yhdistelmällä. Voi olla että tänä suvena jätän osan ohrista ilman tautiainetta kun lämpösummaa ei kerry ja pitäis varmaan joskus päästä puimaankin.

Acanto prima+ Proline+Sonis+ Jet mn on mennyt tänävuonna. Ajetaan ohralle ja seosviljalle (ohra/vehnä/kaura)  lippulehdelle. Rikkatorjuntaan ei vielä laiteta, kun en juurikaan viljele viljaa viljan jälkeen.

Amaretolle Comet pro+prosaro+moddus lippulehdelle. Ei ehkä ihan oppikirjan mukaan, mut kompromissina.