Näyttää luultavasti upealta

 

Lainaus käyttäjältä: rene - 02.05.11 - klo:19:20

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.05.11 - klo:12:47

Noo jos saman hintasia 5v traktoreita rivissä, niin kumman valitset 3000 vai 5000 ajetun
Niin siitä täpinöinnistä ei tuu mitn kuluja, voi ***** taas mitä luusereita

Koeajaa pitää kyllä ensin ennen kun voi valita. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä tuntimäärästä, eikä välttämättä samasta hinnastakaan siinä rivissä, vaan kysymys on että paljonko vaihtokonehyvitys on eri??

Älä nyt edes viitti jostakin koeajosta selittää.

Vähemmän ajetusta maksetaan enemmän, se vaan on niin.

Niin eli sama paska pyörii eri paperissa, maatalouspuolen kiinteät kulut kasvaa ja urakkahommat niin valtavan hyviä.....

Liiketaloutta pitäis opettaa paljon enemmän maatalouspuolenkin immeisille.

   Onko valametti muka ainoa jota tuo ei koske?

Lainaus käyttäjältä: Verku - 02.05.11 - klo:20:01

Lainaus käyttäjältä: rene - 02.05.11 - klo:19:20

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.05.11 - klo:12:47

Noo jos saman hintasia 5v traktoreita rivissä, niin kumman valitset 3000 vai 5000 ajetun
Niin siitä täpinöinnistä ei tuu mitn kuluja, voi ***** taas mitä luusereita

Koeajaa pitää kyllä ensin ennen kun voi valita. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä tuntimäärästä, eikä välttämättä samasta hinnastakaan siinä rivissä, vaan kysymys on että paljonko vaihtokonehyvitys on eri??

Älä nyt edes viitti jostakin koeajosta selittää.

Vähemmän ajetusta maksetaan enemmän, se vaan on niin.

Niin eli sama paska pyörii eri paperissa, maatalouspuolen kiinteät kulut kasvaa ja urakkahommat niin valtavan hyviä.....

Liiketaloutta pitäis opettaa paljon enemmän maatalouspuolenkin immeisille.

   Onko valametti muka ainoa jota tuo ei koske?

Jos on samanlaiset, samanikäiset, samalla pidolla olleet koneet, toisessa 20% enemmän tuntia, on se kumma jos hinta on sama.

Välirahaan vaikuttaa se kunto JA ne tunnit MUTTA kun kerran itse pidät konetta kuten pidät (joko hyvin tai huonosti), ainoaksi suhteelliseen arvoon vaikuttavaksi tekijäksi nousee ajomäärä!

Etenkin jos pito on keskinkertaista tai huonoa, tämä "kertautuu" tuntimäärän kasvaessa ja se kiinteiden kulujen "pommi" poksahtaa vaihtohetkellä. Hyvälläkin pidolla ollut kone on huonoarvoisempi paljon ajettuna.

Mutta meinaatko tosissasi ettei se välirahan suurentuminen ole lisääntynyttä kiinteää kulua maatalouden puolelle jos kerran sitä ei urakoinnille haluta laskea?

Tuolla lailla kaivaa itselleen sudenkuopan (pienen tai ison, tiedä häntä) kun ei ota asioita huomioon oikealla tavalla, ei kenenkään pitäis enää näitä hommia fiilis-pohjalta tehdä.

Siis tottakai se on suoraan urakoinnin kulua se välirahan kasvaminen isomman tuntimäärän takia. Ensisijaisesti kuitenkin se on ikä mikä pudottaa traktorin hintaa, väitän yhäkin että tehtäessä kauppaa uudemmasta koneesta ne vaihdossa annettavan traktorin tunnit vaikuttaa välirahaan aivan liian vähän   Joskus oikein mieli mustuu kun lukee Valtran vaihtokoneiden hintapyyntejä ja tietoja.

Siis tottakai se on suoraan urakoinnin kulua se välirahan kasvaminen isomman tuntimäärän takia. Ensisijaisesti kuitenkin se on ikä mikä pudottaa traktorin hintaa, väitän yhäkin että tehtäessä kauppaa uudemmasta koneesta ne vaihdossa annettavan traktorin tunnit vaikuttaa välirahaan aivan liian vähän   Joskus oikein mieli mustuu kun lukee Valtran vaihtokoneiden hintapyyntejä ja tietoja.

Joo, tästä olen kyllä samaa mieltä.

Se on se myyjän matematiikka aika simppeli.

-20%

-15%

-15%

-15%

-15%

Eli viiden vuoden jälkeen jäännös on 40%. Tämä on suuntaa-antava heitto oman kokemuksen perusteella että älkää nyt kukaan alkako takertumaan mutta ei tuo varmaan kauas heitä.

Sitten millainen se kone on, niin sillä tehdään lopussa plus miinus korjausta X-määrä.

Lainaus käyttäjältä: Verku - 02.05.11 - klo:20:01

Liiketaloutta pitäis opettaa paljon enemmän maatalouspuolenkin immeisille.

Olen tämän ennenkin maininnut. Kakkoslomakkeen verotettavasta tulosta urakointeineen vähennetään omat pellot kertaa alueen keskivuokra niin saadaan oma palkka. Ja sen voi sitten jakaa tehdyillä työtunneilla. Näyttää luultavasti upealta

Mulla taitaa tulla tolla laskukaavalla sama tulos, mitä Renee laskuttaa noukkarilla-ajosta....alveineen

Lainaus käyttäjältä: rene - 03.05.11 - klo:08:18

Siis tottakai se on suoraan urakoinnin kulua se välirahan kasvaminen isomman tuntimäärän takia. Ensisijaisesti kuitenkin se on ikä mikä pudottaa traktorin hintaa, väitän yhäkin että tehtäessä kauppaa uudemmasta koneesta ne vaihdossa annettavan traktorin tunnit vaikuttaa välirahaan aivan liian vähän   Joskus oikein mieli mustuu kun lukee Valtran vaihtokoneiden hintapyyntejä ja tietoja.

Joo, tästä olen kyllä samaa mieltä.

Se on se myyjän matematiikka aika simppeli.

-20%

-15%

-15%

-15%

-15%

Eli viiden vuoden jälkeen jäännös on 40%. Tämä on suuntaa-antava heitto oman kokemuksen perusteella että älkää nyt kukaan alkako takertumaan mutta ei tuo varmaan kauas heitä.

Sitten millainen se kone on, niin sillä tehdään lopussa plus miinus korjausta X-määrä.

Näin toki.
 Erimielisyys taisi alun perinkin olla siitä että maataloutta varten olevalla ja hankittavalla kalustolla tehdyn urakoinnin kustannuksiin voidaan kohdistaa vain lisääntyneestä käytöstä johtuva arvon laskeminen
  Urakoitsijan vinkkelistä ajatellen ikävähkö laskutapa mutta näin se vaan on.  Luulen että jos rahat on oikeasti vähissä niin jokainen tuon tajuaa, mutta tuo kyllä pätee vaikka olisikin rahaa.

Mulla on tullut sellainen käsitys että jos kattoo yhtäpaljon ajettuja koneita josta toinen on vaikka 5 ja toinen 10 vuotta vanha niin se nuorempi on huomattavasti kalliimpi kuin vanha. Tästä olen vetänyt johtopäätöksen että mitä enemmän saa tunteja aikaiseksi koneelle niin sen halvemmaksi tunnit muuttuu. se on sitten eri asia että haluaako ne halvimmat tunnit laskea pelkästään urakoinnille vai myös omalle tilalle. Siksi näen että kone on kalleimmillaan kun sen ajaa talliin eli parasta olisi että kone kulkisi yötäpäivää noin karrikoidusti. Siksi olen usein mainostanut vaihtotyötä jotta jokaisella isännällä ei tarvitsisi olla koko konekantaa vaan yhdellä koneella saisi ajettua melkein koko kesä.

minä näkisin että hinta vaihtelee aika paljon riippuen siitä, mikä firma konetta kauppaa.. esim. haka-traktori tuntuu olevan kallis pulju, sitten agri, kesko ehkä halvin..?

Mulla on tullut sellainen käsitys että jos kattoo yhtäpaljon ajettuja koneita josta toinen on vaikka 5 ja toinen 10 vuotta vanha niin se nuorempi on huomattavasti kalliimpi kuin vanha. Tästä olen vetänyt johtopäätöksen että mitä enemmän saa tunteja aikaiseksi koneelle niin sen halvemmaksi tunnit muuttuu. se on sitten eri asia että haluaako ne halvimmat tunnit laskea pelkästään urakoinnille vai myös omalle tilalle. Siksi näen että kone on kalleimmillaan kun sen ajaa talliin eli parasta olisi että kone kulkisi yötäpäivää noin karrikoidusti. Siksi olen usein mainostanut vaihtotyötä jotta jokaisella isännällä ei tarvitsisi olla koko konekantaa vaan yhdellä koneella saisi ajettua melkein koko kesä.

Hehe, tolla logiikallahan kannattaa jättää traktori yöksikin käymään
Ittellä vähän semmonen näkemys, että tuntien lisääntyessä, myös rempat kasvaa ja pelivara niiden tekemiseen poistuu..
Noo mulla on niin pikkupuuhastelua, että en nyt voi puhua oikein tosiurakoinnista ja näidenkin tarinoiden perusteella oikein mielelläni jätän urakat noille laskutaitoisemmille tehtäväksi

Kysymys miten maatalouteen ostettu kone on edullisempi kuin jos urakoitsija ostaa saman koneen ja jos koneilla on samat käyttöasteet,kiinteät ja vaihtuvat menot ja tulo.
Omasta mielestäni ei yhtään. eli molempien koneiden tunti kustannus on aivan sama oli omistuspohja mikä tahansa.
Käyttöaste ja oikea korvaus työstä ratkaisee kannattaako, ei kuka sen omistaa tai kenen pellolla se kulkee.
Maanviljelijä urakoitsijan tulonmuodostus pohja on erinlainen(käyttää koneita oman tuotantoon) jolloin hän kestää paremmin huonoja aikoja tai kilpailua kuin pelkkä urakoitsija, joka on pelkästään tilaajista riippuvainen.
Tämä taitaa olla se suurin ero näiden välillä, ja tulon muodostus on hieman erinlainen, maanviljelijän kaluston on osaksi välillinen ja välitön tulonmuodostuksessa ja urakoitsijalla se on kokonaan välitön.
Maatalouden verotuksessa maatalous ja urakointi tulot lyödään samaan nippuun niin nätiltähän se näyttää, mutta mites se meno puoli onko ne tullut eroteltua?. Maatalouskirjanpidossa kannattaa erotella myös urakoinnin menopuolet omille tileille. helpottaa urakoinnin kannattavuuden seurantaa
Suurin ongelma taitaa olla oikea hinnoittelu. monasti maanviljelijä tekee vähän halvemmalla.eli pienemmällä omalla palkalla.
Tässä on se vaara että tapahtuukin tulonsiirtoa maatalouden puolelta urakoinnin puolelle ja näin ei varmaankaan ole tarkoitus.
Onhan noita robotti navetoita rahoitettu urakoinnilla ja on puhtaasti maatalousurakointiin hyvin menestyviä yrityksiä eli oikein hoidettuna se on kannattavaa toimintaa oli omistuspohja mikä tahansa.

Täällä on monasti kerrottu kuinka veroilmoituksesta saa näin ja näin laskemalla tietää kuinka hyvin menee. Ainoastaan tekemällä tilinpäätöksen saa sen oikean tiedon mihin suuntaan yritys on menossa.

Niin.... on monia tapoja tehdä itselle mieleinen tulos. Onko niissä sitten käytetty oikeita menetelmiä ja arvoja, sen tietää vain tekijä itse.
Tää tahtoo olla sellainen asia, jonka taakseen jättää niin sen varmasti eestään löytää, jos ei tee sitä oikein.

Kysymys miten maatalouteen ostettu kone on edullisempi kuin jos urakoitsija ostaa saman koneen ja jos koneilla on samat käyttöasteet,kiinteät ja vaihtuvat menot ja tulo.
Omasta mielestäni ei yhtään. eli molempien koneiden tunti kustannus on aivan sama oli omistuspohja mikä tahansa.

Ei se edullisempi yleensä olekaan. Päinvastoin, käyttöaste jää vähäisemmäksi jolloin kustannus kasvaa. Tämä pitäisi osata laskea, koneen kustannukset on pakko jostain laskea pois. Jos viljelijät osaisivat laskea niin aika paljon jäisi koneita ostamatta
  Ikävä toistaa itseäni mahdollisen urakoinnin kustannuksista maataloutta varten hankituilla koneilla     Totuus on kuitenkin se että on kolme vaihtoehtoa:
 1.Maatalouden tarpeisiin ostetaan kone ja sillä ei lähdetä "täpinöimään" ollenkaan kylälle, se kone kun on niin helvetin kallis että työtunti koneella maksaa enemmän kun urakoinnilla on saatavissa.
 2.Maataloustoimintaan ostetaan sama kone, sillä yritetään ehtiä omien töiden lisäksi mukaville naapureille avuksi yleisesti käyvällä urakkataksalla. Tämä on mahdollista kun lasketaan urakoinnin kiinteiksi kustannuksiksi vain lisääntyneestä käytöstä johtuva arvon aleneminen, homma voi toimia niinkin hyvin että tällä "täpinöinnillä" saa koneen maksettua
 3. Ei osteta sitä kallista konetta koska käyttökustannukset menevät samoihin (tai yli) urakointihinnan kanssa

Lainaus käyttäjältä: roadman - 06.05.11 - klo:17:27

Kysymys miten maatalouteen ostettu kone on edullisempi kuin jos urakoitsija ostaa saman koneen ja jos koneilla on samat käyttöasteet,kiinteät ja vaihtuvat menot ja tulo.
Omasta mielestäni ei yhtään. eli molempien koneiden tunti kustannus on aivan sama oli omistuspohja mikä tahansa.

Ei se edullisempi yleensä olekaan. Päinvastoin, käyttöaste jää vähäisemmäksi jolloin kustannus kasvaa. Tämä pitäisi osata laskea, koneen kustannukset on pakko jostain laskea pois. Jos viljelijät osaisivat laskea niin aika paljon jäisi koneita ostamatta
  Ikävä toistaa itseäni mahdollisen urakoinnin kustannuksista maataloutta varten hankituilla koneilla     Totuus on kuitenkin se että on kolme vaihtoehtoa:
 1.Maatalouden tarpeisiin ostetaan kone ja sillä ei lähdetä "täpinöimään" ollenkaan kylälle, se kone kun on niin helvetin kallis että työtunti koneella maksaa enemmän kun urakoinnilla on saatavissa.
 2.Maataloustoimintaan ostetaan sama kone, sillä yritetään ehtiä omien töiden lisäksi mukaville naapureille avuksi yleisesti käyvällä urakkataksalla. Tämä on mahdollista kun lasketaan urakoinnin kiinteiksi kustannuksiksi vain lisääntyneestä käytöstä johtuva arvon aleneminen, homma voi toimia niinkin hyvin että tällä "täpinöinnillä" saa koneen maksettua
 3. Ei osteta sitä kallista konetta koska käyttökustannukset menevät samoihin (tai yli) urakointihinnan kanssa

1. Miten pitkälle takametsää riittää?

2. "Yleisesti käyvällä taksalla" sahataan itseä silmään. Miten pitkälle takametsää riittää, eikö kylältä löydy halvempia harrastuksia?

3. Harjoitetaan maataloutta liiketalousperiaatteella.

Urakointi ja maatalous pitää jyvittää omille tileilleen, sinne sitten kaikki tulot ja kustannukset jotka niitä rasittavat ja työtunnit ylös siirtoajoineen sekä muine oheistöineen niin kannattavuus selviää.

Pieni täpinöinti on hyvin kannattavaa, jos maajussilla menee normaalisti toukotöihin viikko ja jos sitten oikein kovasti yrittämällä jaksaisi vielä kaksi päivää pinnistää naapurin pellolla ennen kuin palaa takaisin pankolle imemään voisulaa pullosta. Mutta ehei, suomalainen jussi menee kauppaan ja ostaa sellaisen täpinäraudan jolla koko kylän pellot saadaan samaan viikon sapluunaan, eihän se muuten ole tehokasta ja pellotkin kuivuu liikkaa. Tukitasoa 50% alemmas niin evoluutio jättää jäljelle vain ne isännät ja emännät joilla ei ole mennyt uskonto ja matikka sekaisin...  

Urakointi ja maatalous pitää jyvittää omille tileilleen, sinne sitten kaikki tulot ja kustannukset jotka niitä rasittavat ja työtunnit ylös siirtoajoineen sekä muine oheistöineen niin kannattavuus selviää.

Pieni täpinöinti on hyvin kannattavaa, jos maajussilla menee normaalisti toukotöihin viikko ja jos sitten oikein kovasti yrittämällä jaksaisi vielä kaksi päivää pinnistää naapurin pellolla ennen kuin palaa takaisin pankolle imemään voisulaa pullosta. Mutta ehei, suomalainen jussi menee kauppaan ja ostaa sellaisen täpinäraudan jolla koko kylän pellot saadaan samaan viikon sapluunaan, eihän se muuten ole tehokasta ja pellotkin kuivuu liikkaa. Tukitasoa 50% alemmas niin evoluutio jättää jäljelle vain ne isännät ja emännät joilla ei ole mennyt uskonto ja matikka sekaisin...  

*tykkää