Nyt on navetta tulilla niin ei ehdi muuta suunnitella. Lumitöistä yms. irtoaa kuitenkin yhtymälle joku 35-50 tonnia vuodessa ja traktorien ulkopuolisessa alan kalustossa on kiinni yhteensä ehkä kymppi, löpöä menee suht vähän ja teriä, harjoja yms. ehkä 2 tonnilla vuodessa. Lumien lykkimisessä olennaista on kuitenkin se että todellinen tuntiveloitus on riittävä. Meillä keskimäärin irtoaa varmaan 40-50 euroa työtuntia kohden (sis. huollot yms.) palkaksi ja traktoreiden maksuun. Ja kun tekee vain teollisuutta, viikonloput ovat aika vapaat.

Kaiken kaikkiaan ottaisin missä tahansa sivubisneksessä lähtökohdaksi sen, että laskun voi kirjoittaa jollekin joka voi vähentää sen verotuksessa joko kotitalousvähennyksen tai yritystoiminnan kautta. Verollisena ja kokonaan maksettavana mikä tahansa lasku tuntuu isolta tai sitten se ei kannata tekijälle

Lainaus käyttäjältä: Verku - 30.04.11 - klo:13:18

Lainaus käyttäjältä: rene - 29.04.11 - klo:01:27

Melko pienelläkin urakoinnilla saa tulosta kasvatettua esim. 10 000€ vuodessa, eri asia tietysti on että näkyykö tuo raha jossain vai viekö sen konekauppias

Paljonko pitää laittaa laittaa tilan pääomaa kiinni siihen että saa 10.000€ tulosta ja mikä on todelllinen prosenttituotto sijoitettuun pääomaan nähden, siinähän se pulma piilee....

Varsinaisilta investoinneilta kun välttyy, niin silloin voi kyllä tehdä hyvääkin tiliä.

Niin.... vielä kun urakoinnin ja maatalouden rahat samalle tilille niin eipä siitä ota selvää kummasta se tulos tulee. eli mistä se raha tulee ja minne se menee. jos tulosta meinaa 10000e/v niin kalustoon noin100000€
ja tunteja noin 1000-1500h/vuosi. noin 65 €+Alv keskitunti veloituksella.  Vielä kun muistaa että tulos on se osuus joka jää KAIKKIEN kulujen jälkeen viivan alle, omat palkat ja muut omaanpääomaan liityvät korkokulut, ja jos vielä jää viivan alle niin sitten aletaan puhua tuloksesta näin karkeana vedoksena
Oma sivubisnes haave olla EVP.

Siis tietysti lähtökohta on se että urakointia varten ei tarvitse tehdä investointeja jos siitä urakoinnista ei tule sillä pääasiaa    Ja jos omilla hommilla ei koneita saa kannattamaan niin sitten pitäisi jättää koneet ostamatta ja teettää urakoijalla työt

Notta urokoomas. Moomma aina laittanu suurihimmat rattoorit ja pienihimmät työkonekset mitä muolimooosta löytyy.........
Notta urokoomas, ja ihan ***** koomas....

Notta urokoomas. Moomma aina laittanu suurihimmat rattoorit ja pienihimmät työkonekset mitä muolimooosta löytyy.........
Notta urokoomas, ja ihan ***** koomas....

Jaa, että ilman kivaakin voi olla viinaa.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.04.11 - klo:22:53

Notta urokoomas. Moomma aina laittanu suurihimmat rattoorit ja pienihimmät työkonekset mitä muolimooosta löytyy.........
Notta urokoomas, ja ihan ***** koomas....

Jaa, että ilman kivaakin voi olla viinaa.

Noinhan se Nygård sano.

ILMAN HAUSKAAKIN VOI OLLA VIINAA!

Viinavero kun nosti hintoja joten ei muuta kuin korpikuusen kyyneliä tippumaan. Ja vallesmannit ensin juotetaan känniin niin ei pääse pisnekset huonontumaan.



Ei muuta kuin innolla yrittämään!

Joopajoo. Olisikohan hyväkin sivubisnes?   
http://www.viinarannasta.ee/detail.php?id=23139
8,70 €/litra...

Lainaus käyttäjältä: Verku - 30.04.11 - klo:23:03

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.04.11 - klo:22:53

Notta urokoomas. Moomma aina laittanu suurihimmat rattoorit ja pienihimmät työkonekset mitä muolimooosta löytyy.........
Notta urokoomas, ja ihan ***** koomas....

Jaa, että ilman kivaakin voi olla viinaa.

Noinhan se Nygård sano.

ILMAN HAUSKAAKIN VOI OLLA VIINAA!

Tais jeesus muuttaa veden viiniks ja sen perään joku keksi tuon läpän, jos ei sitten tosiaan ole vieläkin vanhempi vitsi.

Siis tietysti lähtökohta on se että urakointia varten ei tarvitse tehdä investointeja jos siitä urakoinnista ei tule sillä pääasiaa    Ja jos omilla hommilla ei koneita saa kannattamaan niin sitten pitäisi jättää koneet ostamatta ja teettää urakoijalla työt

Eli jos viidessä vuodessa traktoriin tulee esim 2000h ylimääräistä, ei sitä tarvi laskea urakoinnin kuluksi, vaan se painetaan uuden koneen välirahaan ja maatalouden kuluihin.

Sama pätee muihin koneisiin ja oheislaitteisiin.

Summa summarum, kun tarpeeksi itseleen uskottelee ettei kuluja ole, muuta kuin löpöt, syntyy myös tulosta.

No, oli vähän nyt *****maisesti muotoiltu mutta peruskysymys taitaa olla missä se viiva vedetään vai pitäiskö kuitenkin laskea ne kulut ihan todellisesti. Silloin ei tuu myöskään poljettua "oikeiden" urakoitsijoiden hintoja syyttä suotta.

Lainaus käyttäjältä: rene - 30.04.11 - klo:22:49

Siis tietysti lähtökohta on se että urakointia varten ei tarvitse tehdä investointeja jos siitä urakoinnista ei tule sillä pääasiaa    Ja jos omilla hommilla ei koneita saa kannattamaan niin sitten pitäisi jättää koneet ostamatta ja teettää urakoijalla työt

Eli jos viidessä vuodessa traktoriin tulee esim 2000h ylimääräistä, ei sitä tarvi laskea urakoinnin kuluksi, vaan se painetaan uuden koneen välirahaan ja maatalouden kuluihin.

Sama pätee muihin koneisiin ja oheislaitteisiin.

Summa summarum, kun tarpeeksi itseleen uskottelee ettei kuluja ole, muuta kuin löpöt, syntyy myös tulosta.

No, oli vähän nyt *****maisesti muotoiltu mutta peruskysymys taitaa olla missä se viiva vedetään vai pitäiskö kuitenkin laskea ne kulut ihan todellisesti. Silloin ei tuu myöskään poljettua "oikeiden" urakoitsijoiden hintoja syyttä suotta.

Tässä ollaan nyt perimmäisten kysymysten äärellä. Pari sivuheittoa ensin:
 -Kuinkahan paljon ne 2000 tuntia sen traktorin arvoa viiden vuoden päästä pudottaa?  -Kiinteät kulut voi surutta kohdistaa VAIN ja AINOASTAAN siihen toimintaan mitä varten se traktori tai kone on ostettu.   -Jos urakoinnin takia ei ole valittu kalliimpaa konetta niin urakoinnin menoina voi laskea vain lisääntyneet kulut, muuttuvat kulut.
   Perimmäiset kysymykset:   Jos nyt on ostettu vaikka niittokone, puimuri, aurat tai mitä tahansa muuta niin jätetäänkö kauempana olevia tai muuten hankalempia paikkoja, missä työsaavutus jää vaikka nyt kolmasosaan tehtyä työtuntia kohden, ajamatta kun kannattavuus on heikompi?
    Miksi laivat seilaa myös turistikauden ulkopuolella vaikka tulot menee melkein kokonaan palkkoihin ja polttoaineisiin/muihin kuluihin  eikä eikä paattirahoitus lyhene juuri lainkaan?
  Miksi linja-autot ajavat säännöllisesti myös sellaisia vuoroja joilla on alle kymmenen matkustajaa?
  Nyt varmaan joku raapii päätään

Miksi laivat seilaa myös turistikauden ulkopuolella vaikka tulot menee melkein kokonaan palkkoihin ja polttoaineisiin/muihin kuluihin  eikä eikä paattirahoitus lyhene juuri lainkaan?

Ruuma täynnä kuorma-autoja ja yhdistelmiä joita ei oteta loma-aikana kyytiin.

Miksi linja-autot ajavat säännöllisesti myös sellaisia vuoroja joilla on alle kymmenen matkustajaa?

Ajovuorot/reitit ovat määriteltyjä lääninhalllituksen tms viraston osalta ja jos niihin halutaan muutoksia pitää mennä pitkän kaavan kautta. Kun sopimukset umpeutuvat kannattamattomat linjat lopetetaan tai valtio tukee.

Noo jos saman hintasia 5v traktoreita rivissä, niin kumman valitset 3000 vai 5000 ajetun
Niin siitä täpinöinnistä ei tuu mitn kuluja, voi ***** taas mitä luusereita

Kiinteät kulut voi surutta kohdistaa VAIN ja AINOASTAAN siihen toimintaan mitä varten se traktori tai kone on ostettu.   -Jos urakoinnin takia ei ole valittu kalliimpaa konetta niin urakoinnin menoina voi laskea vain lisääntyneet kulut, muuttuvat kulut.

Ymmärrän kyllä mitä ajat takaa mutta tuntuu että et ole ajatellut asiaa loppuun asti.

Kiinteät kulut vain jakautuvat suuremmalle tuntimäärälle, jolloin maatalouden puolella koneen käyttäminen tulee huokeammaksi. Tulot ja menot syntyy samalle toimijalle niin en ymmärrä, miten voisi muuten asiaa ajatella.

Eli urakoinnista syntyvästä laskutuksesta tulisi aktiivisesti "siirtää tuloa" myös maatalouden puolelle, jolloin sinne syntyvä ylimääräinen kiinteä kulu saadaan poistettua. Eli käytännössä tarkoittaa sitä, että laskutushinnan tulee vastata todellisia kuluja + katetta, jonka jälkeen osa katteesta jää yrityksen varallisuuteen eli seuraavan konehankinnan pönkkäämiseen.

Jos nyt on ostettu vaikka niittokone, puimuri, aurat tai mitä tahansa muuta niin jätetäänkö kauempana olevia tai muuten hankalempia paikkoja, missä työsaavutus jää vaikka nyt kolmasosaan tehtyä työtuntia kohden, ajamatta kun kannattavuus on heikompi?

Tämä taas on maatilan ja minkä tahansa yrityksen sisäiseen hankintaan liittyvä kysymys.

Tuon mukaanhan ne koneet mitoitetaan.

Sitten jos saavutukset jää huonoksi maatalouden saralta, eikö se ole sitä suurempi syy suorittaa omassa kirjanpidossa niitä laskennallisia poistoja myös urakoinnin puolelta....

Noo jos saman hintasia 5v traktoreita rivissä, niin kumman valitset 3000 vai 5000 ajetun
Niin siitä täpinöinnistä ei tuu mitn kuluja, voi ***** taas mitä luusereita

Koeajaa pitää kyllä ensin ennen kun voi valita. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä tuntimäärästä, eikä välttämättä samasta hinnastakaan siinä rivissä, vaan kysymys on että paljonko vaihtokonehyvitys on eri??

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.05.11 - klo:12:47

Noo jos saman hintasia 5v traktoreita rivissä, niin kumman valitset 3000 vai 5000 ajetun
Niin siitä täpinöinnistä ei tuu mitn kuluja, voi ***** taas mitä luusereita

Koeajaa pitää kyllä ensin ennen kun voi valita. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä tuntimäärästä, eikä välttämättä samasta hinnastakaan siinä rivissä, vaan kysymys on että paljonko vaihtokonehyvitys on eri??

Älä nyt edes viitti jostakin koeajosta selittää.

Vähemmän ajetusta maksetaan enemmän, se vaan on niin.

Niin eli sama paska pyörii eri paperissa, maatalouspuolen kiinteät kulut kasvaa ja urakkahommat niin valtavan hyviä.....

Liiketaloutta pitäis opettaa paljon enemmän maatalouspuolenkin immeisille.

Liiketaloutta pitäis opettaa paljon enemmän maatalouspuolenkin immeisille.

Olen tämän ennenkin maininnut. Kakkoslomakkeen verotettavasta tulosta urakointeineen vähennetään omat pellot kertaa alueen keskivuokra niin saadaan oma palkka. Ja sen voi sitten jakaa tehdyillä työtunneilla. Näyttää luultavasti upealta