Tää keskustelu kyllä tuo mieleen, että puolet maajusseista on lopulta piilodemareita. Sinänsä ei pitäisi ulla suurikaan uutinen, kun tietää miten osuuskunta-aatetta rakastetaan...

Nämä varmaan haluaisi, että hallitus määrää, mitä traktorimerkkejä Suomessa saa myydä ja montako maatalouskauppaa Suomessa saa toimia.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 12.02.17 - klo:09:37

Tää keskustelu kyllä tuo mieleen, että puolet maajusseista on lopulta piilodemareita. Sinänsä ei pitäisi ulla suurikaan uutinen, kun tietää miten osuuskunta-aatetta rakastetaan...

Nämä varmaan haluaisi, että hallitus määrää, mitä traktorimerkkejä Suomessa saa myydä ja montako maatalouskauppaa Suomessa saa toimia.

Eikun Kekkonen

Kun on paljon  pieniä myyjiä, ei ole varastoja mistään tarvikkeista.  Se johtaa siihen ettei kenenkään toiminta  ole kannattavaa. Suuremmissa yksiköissä voi olla jotain heti saatavissa.

Etkö kannata vapaata yritteliäisyyttä, valinnanvapautta ja ennen kaikkea kilpailun mahdollistamaa runsasta valinnanvaraa, te narisijat tuskin olisitte tyytyväisiä, jos tarvikkeitakin olisi vain 1 tai 2 eri merkkiä.

Neukkulassa oli pelkästään suuria yksiköitä, ja jatkuvasti pula tavaroista.

Mites ne varaosien hinnat sitten... niistähän on pari kauhisteluketjua vuoteen.

Jonkun päivän maastullissa oli Hankkijan tulostiedot viime vuodelta. Tulos oli hiukan parantunut edelliseltä vuodelta, mutta liikevaihto laskenut. Konekauppa oli jutun mukaan tehnyt tappiota. Pari konepuolen johtajaa sai jo loparit ja varmaan siivoaminen jatkuu joka sektorilla.

Tuo nettikauppa ja osien ja tarvikkeiden osto ulkomailta on varmaan yksi osatekijä konekaupan kurimuksessa. Syksyllä varoittelin yhtä tuttua konekaupan johtajaa, että jos teidän varaosahinnoittelu ei ole kohdallaan, niin kaikki ei-kiireelliset osat etsitään ulkoa ja jos ei palvelu ja toimitusnopeus ole kohdallaan, niin ne kiireellisetkin osat etsitään ulkoa. Tai mistä vaan edullisemmin saadaan. Maajussien ahdinko muuallakin euroopassa motivoi eurooppalaisia myyjiä myymään myös tänne pohjan perukoille ja rahtikustannukset on painuneet sen verran alas ja toimitusnopeus hyvä, joten turhia välikäsiä suomessa ei tarvita. Kielitaito ja ennakkoluulottomuus on lisäksi varsinkin nuorilla eri luokkaa kuin edellisillä sukupolvilla.

Toisaalta ihmettelen noita käytettyjä traktoreita, joihin ei ole tullut keskimäärin vuosien aikana kuin muutama sata tuntia vuotta kohti. On käyttöaste ollut aivan olematon ja on pitänyt maataloudessa olla oikeasti löysää, kun tuollaiseen on ollut varaa. Se on osaltaan luonut konekauppaankin epätodellisen illuusion pohjattomasta kaivosta, josta voi ammentaa rahaa loputtomasti. Nyt kun kupla on puhjennut ja totuus alkaa paljastua, ei ole oikein kellään kivaa.

Kyllä nyt karsitaan jyvät akanoista sekä viljelijäpuolella että maatalouskaupan puolella.

Tää keskustelu kyllä tuo mieleen, että puolet maajusseista on lopulta piilodemareita. Sinänsä ei pitäisi ulla suurikaan uutinen, kun tietää miten osuuskunta-aatetta rakastetaan...

Demareita tai putkiaivoja, vai kulkevatko nuo käsi kädessä? Ja vaikka Suomessa myytäisiin esim. Vain kolmea merkkiä, niin kyllä joku ulkomailta tuo sen neljännenkin merkin.

Järkevin malli on mielestäni tuo hankkijan tyyli. Siis isot konekeskukset joissa on oikeasti varaosia ja pari konettakin pihassa aina kun niitä tarvitaan, vaikka sillä pienellä ylihinnalla joka on aina mukana hyllystä myytävissä varaosissa.

Maajussit kyllä joutaa ajelemaan traktorikaupoillensa isoihin kaupunkeihin, tai sit ajattavat sitä myyntimiestä kotiinsa. Kahvit voi sitten juoda ihan huoltoasemalla tai kotona.
Noita keskuksia kun ei tartte edes montaa koko suomeen niin aina on alle parin tunnin ajomatkan päässä kaikki tarvittava.

Jonkun päivän maastullissa oli Hankkijan tulostiedot viime vuodelta. Tulos oli hiukan parantunut edelliseltä vuodelta, mutta liikevaihto laskenut. Konekauppa oli jutun mukaan tehnyt tappiota. Pari konepuolen johtajaa sai jo loparit ja varmaan siivoaminen jatkuu joka sektorilla.

Tuo nettikauppa ja osien ja tarvikkeiden osto ulkomailta on varmaan yksi osatekijä konekaupan kurimuksessa. Syksyllä varoittelin yhtä tuttua konekaupan johtajaa, että jos teidän varaosahinnoittelu ei ole kohdallaan, niin kaikki ei-kiireelliset osat etsitään ulkoa ja jos ei palvelu ja toimitusnopeus ole kohdallaan, niin ne kiireellisetkin osat etsitään ulkoa. Tai mistä vaan edullisemmin saadaan. Maajussien ahdinko muuallakin euroopassa motivoi eurooppalaisia myyjiä myymään myös tänne pohjan perukoille ja rahtikustannukset on painuneet sen verran alas ja toimitusnopeus hyvä, joten turhia välikäsiä suomessa ei tarvita. Kielitaito ja ennakkoluulottomuus on lisäksi varsinkin nuorilla eri luokkaa kuin edellisillä sukupolvilla.

Toisaalta ihmettelen noita käytettyjä traktoreita, joihin ei ole tullut keskimäärin vuosien aikana kuin muutama sata tuntia vuotta kohti. On käyttöaste ollut aivan olematon ja on pitänyt maataloudessa olla oikeasti löysää, kun tuollaiseen on ollut varaa. Se on osaltaan luonut konekauppaankin epätodellisen illuusion pohjattomasta kaivosta, josta voi ammentaa rahaa loputtomasti. Nyt kun kupla on puhjennut ja totuus alkaa paljastua, ei ole oikein kellään kivaa.

Kyllä nyt karsitaan jyvät akanoista sekä viljelijäpuolella että maatalouskaupan puolella.

 Kesko teki omat päätelmänsä maatalouskaupan tulovirtojen ruusuisuudesta ja keskittyy ihan muihin juttuihin.

Järkevin malli on mielestäni tuo hankkijan tyyli. Siis isot konekeskukset joissa on oikeasti varaosia ja pari konettakin pihassa aina kun niitä tarvitaan, vaikka sillä pienellä ylihinnalla joka on aina mukana hyllystä myytävissä varaosissa.

Maajussit kyllä joutaa ajelemaan traktorikaupoillensa isoihin kaupunkeihin, tai sit ajattavat sitä myyntimiestä kotiinsa. Kahvit voi sitten juoda ihan huoltoasemalla tai kotona.
Noita keskuksia kun ei tartte edes montaa koko suomeen niin aina on alle parin tunnin ajomatkan päässä kaikki tarvittava.

Tutustukaapa hyvät isännät ja urakoitsijat Saksan malliin. Rahoittajana noille ylisuurille palatseille ovat kuitenkin loppukäyttäjät. Jotakin liiteriä pitää olla, mutta nyt aika muuttuu...Liiketilat eivät loppukädessä auta kauppaa, vaan itse tuote, jälkimarkkinointi ja koko paletti myynnin eri vaiheista alkaen. Suomessa toinen myyjäkin alkoi haaveilla isoimmista centereistä, taitavat olla kiviriippoja loppupelissä.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 12.02.17 - klo:12:46

Järkevin malli on mielestäni tuo hankkijan tyyli. Siis isot konekeskukset joissa on oikeasti varaosia ja pari konettakin pihassa aina kun niitä tarvitaan, vaikka sillä pienellä ylihinnalla joka on aina mukana hyllystä myytävissä varaosissa.

Maajussit kyllä joutaa ajelemaan traktorikaupoillensa isoihin kaupunkeihin, tai sit ajattavat sitä myyntimiestä kotiinsa. Kahvit voi sitten juoda ihan huoltoasemalla tai kotona.
Noita keskuksia kun ei tartte edes montaa koko suomeen niin aina on alle parin tunnin ajomatkan päässä kaikki tarvittava.

Tutustukaapa hyvät isännät ja urakoitsijat Saksan malliin. Rahoittajana noille ylisuurille palatseille ovat kuitenkin loppukäyttäjät. Jotakin liiteriä pitää olla, mutta nyt aika muuttuu...Liiketilat eivät loppukädessä auta kauppaa, vaan itse tuote, jälkimarkkinointi ja koko paletti myynnin eri vaiheista alkaen. Suomessa toinen myyjäkin alkoi haaveilla isoimmista centereistä, taitavat olla kiviriippoja loppupelissä.

Kerro sinä siitä Saksan mallista, ihan omin sanoin. En ole pitänyt Konekeskusformaattia vallan huonona, mutta eihän se halpa ole. Tampereella pitää jäpittää varsin arvokkaassa kiinteistössä. Halvempiakin halleja olisi varmaan löydettävissä.

Mun käsityksen mukaan muualla Euroopassa maatalouskaupan rakenne on erilainen Suomeen verrattuna. Muualla ei ole Hankkijan ja Keskon tapaisia keskusliikkeitä, vaan traktori- ja työkonemyynnin hoitaa siihen erikoistuneet liikeketjut ja tuotantopanos- ja tarvikekaupan ihan eri firmat. Viljakaupan rakenteesta en tiedä, toimitetaanko  siellä viljat tiloilta suoraan loppukäyttäjille ja vientisatamiin, vai onko sielläkin välittäjiä, jotka ottaa oman palkkionsa?

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 12.02.17 - klo:10:20

Jonkun päivän maastullissa oli Hankkijan tulostiedot viime vuodelta. Tulos oli hiukan parantunut edelliseltä vuodelta, mutta liikevaihto laskenut. Konekauppa oli jutun mukaan tehnyt tappiota. Pari konepuolen johtajaa sai jo loparit ja varmaan siivoaminen jatkuu joka sektorilla.

Tuo nettikauppa ja osien ja tarvikkeiden osto ulkomailta on varmaan yksi osatekijä konekaupan kurimuksessa. Syksyllä varoittelin yhtä tuttua konekaupan johtajaa, että jos teidän varaosahinnoittelu ei ole kohdallaan, niin kaikki ei-kiireelliset osat etsitään ulkoa ja jos ei palvelu ja toimitusnopeus ole kohdallaan, niin ne kiireellisetkin osat etsitään ulkoa. Tai mistä vaan edullisemmin saadaan. Maajussien ahdinko muuallakin euroopassa motivoi eurooppalaisia myyjiä myymään myös tänne pohjan perukoille ja rahtikustannukset on painuneet sen verran alas ja toimitusnopeus hyvä, joten turhia välikäsiä suomessa ei tarvita. Kielitaito ja ennakkoluulottomuus on lisäksi varsinkin nuorilla eri luokkaa kuin edellisillä sukupolvilla.

Toisaalta ihmettelen noita käytettyjä traktoreita, joihin ei ole tullut keskimäärin vuosien aikana kuin muutama sata tuntia vuotta kohti. On käyttöaste ollut aivan olematon ja on pitänyt maataloudessa olla oikeasti löysää, kun tuollaiseen on ollut varaa. Se on osaltaan luonut konekauppaankin epätodellisen illuusion pohjattomasta kaivosta, josta voi ammentaa rahaa loputtomasti. Nyt kun kupla on puhjennut ja totuus alkaa paljastua, ei ole oikein kellään kivaa.

Kyllä nyt karsitaan jyvät akanoista sekä viljelijäpuolella että maatalouskaupan puolella.

 Kesko teki omat päätelmänsä maatalouskaupan tulovirtojen ruusuisuudesta ja keskittyy ihan muihin juttuihin.

Kesko peesaa S-ryhmää ja keskittyy kuluttajakauppaan. Siellä voi riittää ostajia ja rahaa paremmin kuin maataloudessa

Mielenkiintoista nähdä:
- kuka toimii tulevaisuudessa k-maatalouskauppiaiden tukkureina
- kuinka JD ja Claas mahtuvat "samaan organisaatioon"
- yhdistyykö Agcon merkit samaan myyntiorganisaatioon
- mikä vihreistä merkeistä siirtyy Konefarmille

Oikein isoissa ympyröissä Tartto ja Tyrnävä ovat samaa markkina-aluetta, vaikka jussit puhuisivatkin hiukan eri murretta.
15-20 tuhatta suomalaistilaa toimittavat rahat nykyisen maatalouskaupan ylläpitämiseen

Kyllähän Suomessa viljelijöiden kotonakin jonkinlainen henkinen  lasipalatsi on...pihalla on kiiltävää uudenkarheaa prenttiä satelliittiavaruusherkuilla, puimurit muutamasata tuntia ajettuja.

Ja tilakoon intensiteetti ulkomaalaisittain pienen puutarhatilan verran.

Onhan tässä maassa veronmaksajain ja valtiota luotottavien bankstereiden varaa jostain joenrantaniitystäkin maksaa seitsemän ohratonnin verran käteistä hehtaarilta ? Että suojavyöhykettä ison maailman tuulia vastaan.

Tätä havaintoa vasten peilaamalla on oikeastaan hienoa mennä lasipalatsikauppaan ostamaan  jotain kesantoleikkurin teriä, maailman lasipalatsisimman pienviljelyn tarpeisiin.

-SS-

JD ei salli muita merkkejä saman katon alla (syy miksi M-F ja Sampo ulos Hankkijalalta). DLX myy JD:tä ainoastaan Suomessa, mutta Claasia monessa maassa ja vissiin CNH:ta?

Villi veikkaus DLX (=Hankkija) myy 2020-luvulla Claasia ja CNH:ta? JD palaa kotiin Agritekille?

JD on Baltiassa marginaalimerkki toisin kuin Claas/CNH ja merkkien harmonisoinnilla yli rajojen lienee synenergiaetuja?

JD:n asenne lienee suurin ongelma ja JD tietääkseni painostaa Hankkijaa "full-lineriksi" eli ainoastaan JD-merkkisiä auroja ja äkeitä, kylvökoneita yms. saisi myydä JD-diilerillä. Kysyä sopii onko Agritek edes tähän valmis?

 JD myyntiin metsäkoneiden kanssa samoihin liitereihin, varaosa ja huolto kohtuullisella tolalla, roonen ja laasin heinälaitteet tuskin samankaton alle sopii, sopisko Turkkuselle muutama brändi vielä lisää...