Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Aiheet - Von Fendt

Ensimmäinen kokemus UNOHTUMATON Kärsämäentiellä...

Viime vuosiTUHANNELLA....  8)

Miten laidunnukseen tottuneet lehmät parsinavetosta voitaisiin lypsää lypsyasemalla, siten että olisivat edelleen lypsyjen välit parsissa? Ei kombi-navettaa...

Mikä sijainti asemalle?

Miten eläinliikennejärjestelyt?

Pitää olla edullinen ja toimiva ratkaisu.
Otsikon peliä parempi pelata kun ei osaa viljelyä käytännössä   ;D

Mitä mieltä olette pelistä?

Meijän pojjaat ainakin tykkää kovin  :)

Varion Ylivoimaa..
Olen jo kokenu melkein konkurssin ja kokemusta on toisille jakaa.

Heitelkääpä kysymyksiä velkaan liittyvää, lataan täältä totuuden.

Jos mikään muu ei auta.
Siellä ne nyt Säästöpankin hallituksen kokouksessa puivat asiaani ja pankinjohtaja on ihan neuvoton  :-\

Saas nähä mitä ne päättää, meneekö myyntiin koko helapaska?

En haluais olla nyt pankinjohtajan housuissa. Kyseessä on kuiteskin yhden ihmisen koko elämän työ ja 8 ihmisen työpaikka.

Maidontuotanto ja lihanaudat / Alankomaat
: 27.03.09 - klo:21:34
Kukkaloistossa Amstersdamin....  :)

Siellä oli ihan aikuisten oikeesti "ruoho" vihreää  ;D

Yliopiston navetolla tuli vierailtua... 500 lehmän navetto.

Navetossa oli osa lehmistä vapaaehtoisella lypsyjärjestelmällä ja osaa lypsettiin kymmenpaikkasella tandem-lypsyasemalla. Neljä 60:n lehmän ryhmää siis lypsettiin tuskan punaisella robotilla.

Navetossa oli monia tosi mielenkiintoisia kokeita menossa. Hollannissa on nyt viimeaikoina noussut eläimen hyvinvointi asiaksi numero yksi. Parlamentissa on jopa kaksi eläintenpuolueen edustajaa, ovat puolueen nimestä huolimatta ihmisiä :)

Loppupäätelmä reissusta oli se että automaattilypsyvaihtoehto on tulevaisuuden juttu. Nyt viimeistään ei ole mitään järkee tehä lypsyasemallista navettoo, oli se sitten kuinka suuri tahansa. Yliopiston navetossakin yksi ihminen hoiti neljän robotillisen verran eläimiä. Koetoimintaa oli ja kun eläimelle saadaan hyvät olot pienillä jutuilla niin ne käyvät mielellään lypsyllä vapaaehtoisesti. Matkan anti oli se että vapaakierto isommassa karjassa on se ainoa vaihtoehto. Hollannissa oli toteutettu joitakin navetoita ohjatulla kierrolla, mutta niistä oli luovuttu puolenvuoden sisään ja siirrytty vapaaseen kiertoon. Mun on helppo nyt siirtyä vapaaseen kiertoon kun pihattonavetto on vielä vektorigrafiikkaa :) Yliopistolla on käytännössä todettu se tosiasia että kun olosuhteet on eläimellä kunnossa niin se käy kyllä lypsyllä ilman tietokoneen ohjausta. Navetto oli ollut jo 4,5 vuotta käytössä.

Mielenkiintoinen ratkaisu oli se että siellä kokeiltiin käytännössä elastisia parrenerottajia, ne oli osoittautunu todella hyviksi ja ne joustivat jos lehmällä sihtaus ei oikein osunu parrenerottajien väliin. Oli tutkittu hidastuskuvien kanssa lehmän maaten menoa ja nousua. Hidastukuvissa lehmä todellakin lähti paikoiltaan kuin lehmä makuulta  ;D

Siellä oli tutkittu käytännössä myös käytävien rakennetta ja ylivoimaisesti paras ratkaisu oli se että käytävillä oli ritiläpalkki joka on pinnoitettu kumimatolla. Kumimaton ritilän päälle oli toimittanu joku Kanadalainen yhtiö ja oli 4,5 vuoden käytön jälkeen lähes virheetön. Kustannus oli 50-60 egee neliö, asennettuna.

Navetossa oli hiljan alkanut tutkimus siittä kuinka lehmä käyttäytyy poikimahetkellä. Vertailtiin sitä että toisessa ryhmässä pidettiin lehmä laumansa lähellä ja toinen ryhmä siten että vietiin erilliseen poikimakarsinaan. Sen verran sai tietoa lypsettyä että maitomäärä poikimisen jälkeen lähti nopeammin nousuun ja lehmä oli eloisampi ja virkeempi jos se sai olla omiensa kanssa. Ensikoilla lypsytaipaleen ura alkoi myös mukavammin jos ne saivat olla samassa porukassa, eikä ripoteltu sinne tänne roboteille.

Oli kerrassaan valaiseva reissu!

Ylivoimaa liikku teillä  ;D Kuullun mukaan vannoutuneet jörndere miehet oli vaihtanu hevosiaan siihen vekselinvihreeseen...  ;D
Koneet, laitteet ja tekniikka / Aitio Nro 1
: 18.02.09 - klo:23:33
Kenellä on ilmastoitu Aitio numero yksi juhannuksena 2009 ja vihertävän rauhallisen maiseman vaihtelua voi säätää täysin portaattomasti 0,20-53,2 km/h pakoitta ??? Ja nyt pitää muistaa se tuska, mikä löytyy vanteiden sävystä.  ;D
Maidontuotanto ja lihanaudat / Juuret
: 14.02.09 - klo:09:57
Kuinka syvälle viljeliän juuret maahan uppoutuu? Keskipisteeseen asti vai jopa Kiinaan ???

Kun tietämätön laittaa taitamattoman tekeen tarpeetonta, tuntuu kuin turha työ menis hukkaan  ;D

Isävainaa opetti töihin.. 22.pv kynttilä haudalle.....
Moniko täällä jätti ilmoituksen sähköisesti?

Mä jätin ekan 24.1. ja toinen pitänee jättää helmikuun lopulla-----> kahdenkertainen kirjanpito  ;D
Terveisiä Tanskasta!

Maanantai-iltapäivän ensimmäinen tilavierailu:

Tilalla noin 300 lehmää muutaman vuoden vanhassa pihatossa. Nuorikarja, noin 300 päätä vanhassa navetossa, jossa suurinosa karjasta olkikuivikepohjalla. Lehmien pihatto oli kuusirivinen, pöydät rakennuksen reunoilla. Lypsyrobotit 5 kpl parsistojen toisessa päässä kaikki peräkkäin. Toimiva Slalom-lannanpoisto, kauttaaltaan siis ritilät pintaraapoilla.

Tilalla ei vierasta työvoimaa, vanha isäntä ajoi vierailuhetkellä lietettä pellolle 930 Variolla(tietenkin) ja isolla Samsonin lietevaunulla. Ape jaettiin pöydille 700-sarjan Variolla ;)

Isäntä hoiti yksistään koko 600-päisen karjan VIIDEN tunnin päivittäisellä työpanoksella sis. ruokinta! Emäntä hoiteli vasikat.

Todellista robottilypsyn ylivoimaa! Tuon naveton kun asemalypsäjät näkis... Käännyttäisivät sitkeimmätkin jäärät....
Meidän pitäis katsoa vahän tuonne etelämmäs miten isoja yksiköitä hoidetaan, nyt ja tulevaisuudessa. Virossahan on euroopan suurimmat karjat. Nyt siellä jo isoissa karjoissa on huutava pula hyvistä työntekijöistä. Lypsy on kaikkein ongelmallisin, lypsäjiä ei saa kohta rahallakaan. Ketä se nyt kiinnostaa 6 tuntia putkeen kiinnitellä lypsimiä tai vaikka pestä utareita. Ei ihmistä ole tehty sellaiseen työhön. Nyt siellä on jo suuri vaihtuvuus lypsäjissä ja pahenee vaan. Toinen merkittävä juttu on se että jäljellä olevat lypsäjät on mitä sattuu. Juoppolomia ja monasti aamusin soittelevat etteivät pääse tulemaan kun jotain paikkaa kolottaa, jne. Se arkinen aherrus kärsii paljon poissaoloista ja yms. Palkkaa pyydetään joka käänteessä lisää. Siellä on tulossa paljon lähitulevaisuudessa 8-12 robotin yksiköitä, mistäköhän syystä??

Robottilypsyssä nuo ongelmat pienempiä. Asemilla lypsää amerikoissa meksikolaiset ja täällä isoissa karjoissa eestiläiset, mut kuin kauan?? Robottitilalla ei ole eduksi jos on monta kansalaisuutta yhessä työpaikassa tai sitteen pitää todella osata suomen kieli. Laitteiden hallinta kun on kummiskin suomeksi. Iso tehokas robottilypsy-yksikkö pystyy kilpailemaan jo palkallakin kun työntekijöitä ei tarvita niin paljoa kuin asemalypsyssä ja on helpompi saada kotimaisia työntekijöitä. Työnteko on mielekkäämpää eikä se ole ihan sellaista liukuhihnatyötä kuin asemalypsy.

Itekkin vielä tammikuussa piirtelin paperille isoa navettaa 80-paikkasella karusellilla, mut Agromek-reissu laittoi vaihtamaan ne 10 robottiin. Tammi-helmikuun taitteessa tais alkaa sitten vielä värikin vaihtua sinisestä punaiseen, sille haetaan vahvistusta kevään mittaan vielä monesta paikkaa.

Tanskan paikallisen ProAgrian mukaan Tanskassa tehään nyt 200-600 lehmän navetoita ja 80% niistä toteutetaan robottilypsyllä! Nyt jo! Vaikka robotit on ollut suhteellisen vähänaikaa markkinoilla. Onko luku 100% neljän vuoden päästä?? Kymmenen vuoden päästä lypsyasema on jo hyvä vitsi  ;D

Ohjattu?

Vapaa?

Ohjattu?

Vapaa?

Putkilypsykoneen jatke??

Maidon lehmistä imemiseen kehitetty tehokas robotti??

Putkilypsykoneen jatke??

Maidon lehmistä imemiseen kehitetty tehokas robotti??

Hyviä kysymyksiä, kuka tietää oikean vastauksen?? On siinä isäntä pahassa raossa, molemmilla lypsetään... Ja ettei 1,5 Milj.€ menis ihan turhaan...
Ostin Fendt 818 Varion 2004, ajettu oli 500 tuntia ja kone oli puoli vuotta vanha. Esittelykoneena ollut saksalaisella jälleenmyyjällä. Fendt maksoi kotipihaan tuotuna 86 000 egee. Koneella on nyt ajettu meillä 2200 tuntia. Fendin arvo on nyt n.65 000 egee.

Pääomakustannus(arvon alenema) on ollut n. 9,5 egee tuntia kohden. Korkokustannus ollut noin 5,6 egee tuntia kohden. Huoltokulut ollut n. 1,4 egee tuntia kohden. Ilman polttoaine kuluja siis vain 16,5 egee tuntia kohden. Tavallisen edullista ajoa, varsinkin kun polttoainetalouskin on kunnossa. Huoltojen lisäksi ainoastaan yksi pieni takuuremontti on tehty.

Kyseessä on siis 195 hevosvoimainen traktori ylellisellä mukavuudella ja aidolla, alkuperäisellä ja ylivoimaisella Fendt Vario ajovoimansiirrolla varustettu huippulaadukas kone.

Ei voi muuta todeta kun ompas edullinen traktori   8)
Sivuja: [1]