Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Heino Leino - 22.02.12 - klo:11:15
-
parsinavetta on paras ;D
-
parsinavetta on paras ;D
Ku ei oo paremmasta tietooo 8)
-
kyllä nyt täytyy vaatia perusteluja
-
no viettura, ensimmäesenä tulloo mieleen yksilöllisen hoijjon mahollisuus, enerkijatehokkuus ylivoemasta, heleppoja siemmentää, tilatehokkuus. Työtuvallisuus, lisätkeä ite
-
Ei ole mahdollisuutta lajinmukaiseen käyttäytymiseen... :P
Vastarakennetun pihaton emäntä ihasteli kun lehmänsä elävät
"lehmän elämää" ympäri vuorokauden, ihan omaan tahtiin :)
Makaavat, käyvät lypsyllä, syövät jne. ihan omaan tahtiin, se on se pointti :o
-
kylläne kuule hänteä heiluttaa parressae
-
Ei ole mahdollisuutta lajinmukaiseen käyttäytymiseen... :P
Vastarakennetun pihaton emäntä ihasteli kun lehmänsä elävät
"lehmän elämää" ympäri vuorokauden, ihan omaan tahtiin :)
Makaavat, käyvät lypsyllä, syövät jne. ihan omaan tahtiin, se on se pointti :o
Ootnää iha oikees...
Mutta onko lehmän lajinmukaista käyttäytymistä todellakin tuottaa 10 000+ litraa maitoa vuodessa? ;)
(No jos ois oikeen monta vasikkaa per pää... ;D )
-
joo ja lajinmukasuuteen kuulus ilimanmuuta oekea sonni ::)
-
Voihan sitä itekkin koittaa köyttää itsensä sängynpäätyyn pahimmillaan ympärivuotisesti. Sellaisiakin karjanomistajia kun löytyy, jotka ensimmäisen kerran löysäävät kantturat irti kun korkealaitanen tulee noutamaan.
-
Ei milloinkaan
-
Voihan sitä itekkin koittaa köyttää itsensä sängynpäätyyn pahimmillaan ympärivuotisesti. Sellaisiakin karjanomistajia kun löytyy, jotka ensimmäisen kerran löysäävät kantturat irti kun korkealaitanen tulee noutamaan.
helepomminhan ne saapi autoon, jos ovat kiinni
-
Eikait niitä köyvvelä autoon vejä nykysi kukkaa? Miksi pitäs saaha kiini? Saaha ne kiini lukkoparteen tarvittaisa..
-
hä? Joka aenu viijjään köyvvellä autoon
-
Sorkkapukilekki ajetaan iliman köyttä lehemät.
-
täällä leikataan parressa
-
hä? Joka aenu viijjään köyvvellä autoon
Ovet auki, auto ovelle ja koira perään varmistamaan 8) E: Ja lehmä tietenkin ensin robon kautta karsinaan josta se päästetään kävelemään sinne autoon.
Robo ohjaa hoidettavat omaan karsinaa, jossa lukkoaita ;) Ja sorkkapukillekkin menee ihan suosiolla ilman köyttä.
-
hä? Joka aenu viijjään köyvvellä autoon
Eikä viiä pihatosta ajetaan ne autoon ilman köyttä ainaki meillä :-X
-
piti oekeen ooti hierasta vappaaseen sannaan :'(
-
no viettura, ensimmäesenä tulloo mieleen yksilöllisen hoijjon mahollisuus, enerkijatehokkuus ylivoemasta, heleppoja siemmentää, tilatehokkuus. Työtuvallisuus, lisätkeä ite
Kyllä on parsinavetassa lypsystä työturvallisuus ja ergonomia kaukana... :P
-
Eikö jo uusien parsinavetoiden rakentamisen voisi kieltää ja pistää vanhat pois pitkällä siitymäajalla. Emakoiden kääntyilymahdollisuuksista on paljon puhetta (joka on toki hyvä asia) mutta lehmät voivat seistä/maata paikallaan suurimman osan elämästään.
-
tuo viimmesin kuvovaa hyvin maijjontuottajjiin solitaarisuusvaejtta :o helevetti
-
tuo viimmesin kuvovaa hyvin maijjontuottajjiin solitaarisuusvaejtta :o helevetti
Siis kuvaa maidontuottajien solidaarisuusvajetta vai maidontuottajiin kohdistuvaa solidaarisuusvajetta?
Kummastakaan ei kuitenkaan ole kyse, koska en ole maidontuottaja ja ehdotus perustuu solidaarisuuteen eläimiä kohtaan. Maidontuottajia kohtaan en mielestäni omaa solidaarisuusvajetta.
-
tuo viimmesin kuvovaa hyvin maijjontuottajjiin solitaarisuusvaejtta :o helevetti
Siis kuvaa maidontuottajien solidaarisuusvajetta vai maidontuottajiin kohdistuvaa solidaarisuusvajetta?
Kummastakaan ei kuitenkaan ole kyse, koska en ole maidontuottaja ja ehdotus perustuu solidaarisuuteen eläimiä kohtaan. Maidontuottajia kohtaan en mielestäni omaa solidaarisuusvajetta.
jos niittä kallihia betonibunkkeri pihattoi ja luonnonmukaasta lairunnusta halutaan niin hinnassa pitäisi näkyä,sitä saa mistä on v almis maksamaan vaan ei taira suurinta osaa kuluttajista sittenkään kiinnostaa vapaan lehmän maitu :o
-
katteellisten pihattolaisten panetteluu... taitaa kovimmat katteet vaan tulla parsinavetoissa tällä hetkellä.... ;D jos noin lehmää kohti lasketaan...
-
parsinavetta on paras ;D
Heh heh...
-
tuo viimmesin kuvovaa hyvin maijjontuottajjiin solitaarisuusvaejtta :o helevetti
Siis kuvaa maidontuottajien solidaarisuusvajetta vai maidontuottajiin kohdistuvaa solidaarisuusvajetta?
Kummastakaan ei kuitenkaan ole kyse, koska en ole maidontuottaja ja ehdotus perustuu solidaarisuuteen eläimiä kohtaan. Maidontuottajia kohtaan en mielestäni omaa solidaarisuusvajetta.
jos niittä kallihia betonibunkkeri pihattoi ja luonnonmukaasta lairunnusta halutaan niin hinnassa pitäisi näkyä,sitä saa mistä on v almis maksamaan vaan ei taira suurinta osaa kuluttajista sittenkään kiinnostaa vapaan lehmän maitu :o
Näin tietysti. Toisaalta jos parsinavettoja ei ole, ei tarvitse pohtia kuluttajan valintaa. Laidunnushan on kiva juttu mutta pidän pelkkää vapaata liikkumista jo merkittävänä muutoksena päästäkytkentään verrattuna.
katteellisten pihattolaisten panetteluu... taitaa kovimmat katteet vaan tulla parsinavetoissa tällä hetkellä.... ;D jos noin lehmää kohti lasketaan...
Painotan vielä etten ole mitenkään tekemisissä maidontuotannon kanssa enkä ota mitenkään kantaa eri tuotantotapojen kannattavuuteen.
-
Haluaako kovinkaan moni saitin valiomaitupelle oikeasti edes tuottaa laiduntaen?
Sikäli kun olen huomannut, niin kyllä täällä ollaan muutaman kellokkaan johdolla sulkemassa lehmät bunkkerihin ja kampitetaan kaikin keinon vaihtoehtoinen tuotantotapa pois. Bunkkereista ja bottien äärestä alkaa kova huuto, jos heidän tuottama bulkki, ei ookkaan sitä parasta tavaraa. Maidontuotannossa elää niin voimakas tasapäistämisen kulttuuri ja sillä äänekkäät puolustajat bunkkerimiehissä, että kaikki tuotannon ja tuotteen eriyttäminen on erittäin hidasta.
Ainut millä valiolainen maiduntuottaja saa erottua on keskituotos. Siitä jaetaakin kunniataulukot vuosittain. Harmi vaan, kun tätä keskituotosmaitua on vaikea brändätä. ;D
laidunnusta on niin monennäköistä. Jos itselläni on josku isompi karja niin en halua tuottaa laiduntaen. Isohko jaloittelualue saa olla mutta eväät syödään sisällä. Se on puhdas mahdottomuus saada esimerkiksi 200 lehmää laidunnettua niin että ne tuottaisi jotain. 200 hehtaarin alalle kävelymatkoistakin tulisi liian pitkät joka tarvitaan että eläimillä on rehua. 20 ha:n jalottelualue on teknisesti mahdollista ja aika pätevä tuon kokoluokan karjalle. Navetta on kuitenkin se tuki ja turva sille lehmällekkin.
-
oha se outoa että örnärit haluvaesi lopettaa pientilat, siitäkö se ilo irtovaesi?
-
oha se outoa että örnärit haluvaesi lopettaa pientilat, siitäkö se ilo irtovaesi?
Heino taitaa ymmärtää tahallaan väärin. Sanoin jo aiemmin ja toistan vielä: olen ainakin vuosikymmenen kannattanut parsinavetoiden asteittaista kieltämistä. Siis jo silloin, kun omista kuvioista ei ollut mitään varmaa hajua. Varmaan siinä joku kokoraja voi olla, tiettyä määrää pienemmissä voisi olla parsinavetta tms, mutta uusien rakentamista ei ainakaan tulisi tukea. Kyse on sekä eläinten, että ihmisten hyvinvoinnista.
-
täällä leikataan parressa
Muuta tapaa tehdä itsemurha ????
-
täällä leikataan parressa
Muuta tapaa tehdä itsemurha ????
:o ei kae sulla niin huonosti mee
-
Ka onko se Heenolla joku assie nyt huonolla tolalla, näkkeehän tuon aekanen mies persesilimälläänkin että joku nyt selevästi kyrvityttää ku noen rovosoevasti juttua isketään. :) Ihan vaan kaekella mahollisella lämmöllä kysyn.
-
no ei kyrvitytä, kun selekäkeikkanauruo otattaa. Kovinha tämä muutoen totista ja ihimeen hilijaa muuten parsinavettaväki, aehe on vissiin tapu
-
täällä leikataan parressa
Muuta tapaa tehdä itsemurha ????
:o ei kae sulla niin huonosti mee
Ei mulla . Eikös viereinen lehmä potkase parressa hoidettaessa ?
-
Maito ja me lehdessä kenelle sattuu tulemaan oli oikein parsinavetta teema.
-
Maito ja me lehdessä kenelle sattuu tulemaan oli oikein parsinavetta teema.
Sitä lukiessa tuli oikein hyvä olo. Yhtään ei kaipaa kyykkäämistä ja puljaamista yksikseen ;)
-
Maito ja me lehdessä kenelle sattuu tulemaan oli oikein parsinavetta teema.
Sitä lukiessa tuli oikein hyvä olo. Yhtään ei kaipaa kyykkäämistä ja puljaamista yksikseen ;)
ollaanko sitä pikkaasen asenteellisia buahaaaa,kukin taaplatkoon tyylillään.
-
Maito ja me lehdessä kenelle sattuu tulemaan oli oikein parsinavetta teema.
Sitä lukiessa tuli oikein hyvä olo. Yhtään ei kaipaa kyykkäämistä ja puljaamista yksikseen ;)
Mulle tuli hyvä olo, vaikka en lukenutkaan niitä juttuja. Minäkään en kaipaa kyykkäämistä.
-
oha se outoa että örnärit haluvaesi lopettaa pientilat, siitäkö se ilo irtovaesi?
Eikö se ole koko ajan ajan henki että pikkukarjat pois.Vähintään 10000 litraa pitää olla tankissa maitoo että meijerin kannattaa enää hakea.Tyyli on tämä ja siihen pyritään keinolla millä hyvänsä.jopa parsinavetat kieltämällä.
Joidenkin mielestä pitäisi ilmeisesti pihatot kieltää.
Mulle on aivan sama millä tyylillä itse kukin taaplaa maitoa.
-
Maito ja me lehdessä kenelle sattuu tulemaan oli oikein parsinavetta teema.
Sitä lukiessa tuli oikein hyvä olo. Yhtään ei kaipaa kyykkäämistä ja puljaamista yksikseen ;)
Mulle tuli hyvä olo, vaikka en lukenutkaan niitä juttuja. Minäkään en kaipaa kyykkäämistä.
ja jotku laittaa vielä painoja harteille ja sitte kyykkäilee.. :D :D
-
Parsinavetta on ihan ok elukoitten kannalta, ei ne mieti vapausasioita.. ihmiset vain mielessään alkaaa inhimillistään elukoita ja siitä seuraa kaikkia ihme nykykotkotuksia.
Jos tekisin uuden niin se olis pihatto.
-
Eipä se lehmä nyt taida kovin liikunnallinen ja vapautta kaipaava luonnostaan olla. Joskus kun laitumet kuivuudesta tai muusta syystä oli tyhjät ja niille vietiin lisärehua, joko paaleissa tai niittorehuna, niin siinä ne lähes samoilla sijoilla söivät ja makasivat.
-
Parsinavetta on ihan ok elukoitten kannalta, ei ne mieti vapausasioita.. ihmiset vain mielessään alkaaa inhimillistään elukoita ja siitä seuraa kaikkia ihme nykykotkotuksia.
Jos tekisin uuden niin se olis pihatto.
Mutta lehmät ovat kivempia kun ne eivät ole kiinni. Persoonia ja hauskoja. Tällä hetkellä meillä on lypsävät vielä kiinni mutta nuoriso ei ole, ja nuorten kanssa on kivempi olla vaikka lehmät sinänsä ovat sympaattisempia persoonia kuin hektinen nuoriso. Eli pihatto siksi että siellä on paljon kivempi olla niitten eläinten kanssa. Vähän ehkä viljelen liikaa sanaa "kiva", mutta hallitusti vapaana touhuava nauta on kiva. Tosi kiva.
-
no ei kyrvitytä, kun selekäkeikkanauruo otattaa. Kovinha tämä muutoen totista ja ihimeen hilijaa muuten parsinavettaväki, aehe on vissiin tapu
Aihe on nimenomaan tabu.
Parsinavettaa ei vaan saa nykyään kehua ;) Menee maine jos kehuu. Silti 70% Suomen lehmistä on edelleen parsissa, mutta tuotannon maine on kuitenkin pääsääntöisesti hyvä.
Lehmä syö päivässä 8 h ja makaa 15 h. Tunnin se toikkaroi näiden tehtävien välissä. Syöminen ja makaaminen on lehmien lajinmukaista käytöstä. Ei voida siis täysin väittää että parsinavetassa lehmä ei käyttäydy lajinmukaisesti ;) Ja voihan parsinavetastakin toteuttaa ulkoilutuksia, koska onhan selvää että liikunnalla on hyvä vaikutus lehmien terveyteen.
Pihatto on tietysti mukavampi asuinympäristö lehmille ja mukavampi työympäristö hoitajilleen. Onhan tämä vääjäämätön tosiasia. Mutta pelkästään taloudellisesti ajatellen parsinavetta pesee pihaton kirkkaasti. Työmäärä on suurempi, sanotaan.. Mutta onko oikeasti ?? Tehokkaissa parsinavetoissa yksi hoitaja tekee vakiotyöt kahdessa tunnissa/50 lehmää.
Olisi aika hienoa jos tästä asiasta voisi keskustella täällä ilman ennokkoasenteita ja toisen menetelmän täystyrmäystä ::)
-
Parsinavetan lyömättömiä hyviä puolia:
-ei lypsylleodottelua, vain syömistä ja makoilua
-heikommat/aremmat yksilöt omassa rauhassaan
-omistajan niin halutessa mukavuus voidaan viedä huippuunsa-
tuossa on sellaiset kohdat, joita ei pihatossa voi kohtuukustannuksin toteuttaa. Joharalla oli hyvä ajatus työmenekistä, muttei parsinavetassa päässyt edes hirmuhiomisella sellaiseen työn tuottavuuteen kuin pihatossa pääsee, vaikkei ole ollut edes montaa vuotta aikaa hioa rutiineja. Jos työmenekki olisi pienempi parsinavetassa, ei olis montaakaan pihattoa maailmalla rakenneltu...
-
Onko pihattonavettaihmisillä selkeästi vähemmän työperäisiä vaivoja kuin koneistetussa parsinavetassa?
-
sekä parsinavetassa että laidunnuksessa on yksi ongelma. Niiden hyödyistä ja haitoista on hyvin vaikea selittää kuluttajalle. Jos ei muuten löydy argumentti niin sieltä tulee se ässä että tykkäisitkö itte olla päästä kiinni tai etkö itte haluais päästä kesällä ulos. Lehmällä tilanne voi vaan olla toinen mutta miten selität sen uskottavasti kuluttajalle.
-
kumpihan se loppujen lopuksi on kuluttajan mielestä sympaattisempi, viijjentoesta lehemän parsinavetta, jossa lehemät laijjuntaa. Vaeko kahensaan lehemän ropottinavetta?
-
kumpihan se loppujen lopuksi on kuluttajan mielestä sympaattisempi, viijjentoesta lehemän parsinavetta, jossa lehemät laijjuntaa. Vaeko kahensaan lehemän ropottinavetta?
Suppean joulunaluskyselyni mukaan jälkimmäinen on tätä päivää kuluttajan mielestä ;)
Muutenkin kannattaisi välttää tuota nippelitiedon määrää kuluttajiinpäin viestiessä. Paitsi jos on tarkoitus pitkästyttää hengiltä.
-
Parsinavetan lyömättömiä hyviä puolia:
-ei lypsylleodottelua, vain syömistä ja makoilua
-heikommat/aremmat yksilöt omassa rauhassaan
-omistajan niin halutessa mukavuus voidaan viedä huippuunsa-
tuossa on sellaiset kohdat, joita ei pihatossa voi kohtuukustannuksin toteuttaa. Joharalla oli hyvä ajatus työmenekistä, muttei parsinavetassa päässyt edes hirmuhiomisella sellaiseen työn tuottavuuteen kuin pihatossa pääsee, vaikkei ole ollut edes montaa vuotta aikaa hioa rutiineja. Jos työmenekki olisi pienempi parsinavetassa, ei olis montaakaan pihattoa maailmalla rakenneltu...
Jos tehon mittarina käytetään maitolitroja/työtunti niin pihatto tietysti yleensä voittaa. Toisaalta... jos parressa lypsetään vaikka kahdeksalla yksiköllä ja rutiini on muutenkin nopea, niin ei saavutus paljon häviä vaikkapa kertatäyttöiselle 8-paikkaiselle lypsyasemalle. Jos parsinavetan ruokinta on automatisoitu niin ei siellä muutenkaan kauaa heiluta.
Jos... tehokkuuden mittarina on joku parempi, vaikkapa maitolitroja/navettaneliö tai litroja/sidottu pääoma niin kumpi sitten voittaa ;D
-
kumpihan se loppujen lopuksi on kuluttajan mielestä sympaattisempi, viijjentoesta lehemän parsinavetta, jossa lehemät laijjuntaa. Vaeko kahensaan lehemän ropottinavetta?
Suppean joulunaluskyselyni mukaan jälkimmäinen on tätä päivää kuluttajan mielestä ;)
Muutenkin kannattaisi välttää tuota nippelitiedon määrää kuluttajiinpäin viestiessä. Paitsi jos on tarkoitus pitkästyttää hengiltä.
meikäläesen kalluppi tuotti justiisa päenvastasen tuloksen
muutoen oon sitä mieltä, että ei kannattasi pihatto-/ropottiväjen olla kauhean aktiivinen parsinavettakiellon akitoinnissa
-
Minusta tuntuu että parsinavetoissa poikimakertoja on enemän kuin pihatoissa.Meillä on parsinavetta ja poikima keskiarvo on 5,1 kertaa.
-
Parsinavetan lyömättömiä hyviä puolia:
-ei lypsylleodottelua, vain syömistä ja makoilua
-heikommat/aremmat yksilöt omassa rauhassaan
-omistajan niin halutessa mukavuus voidaan viedä huippuunsa-
tuossa on sellaiset kohdat, joita ei pihatossa voi kohtuukustannuksin toteuttaa. Joharalla oli hyvä ajatus työmenekistä, muttei parsinavetassa päässyt edes hirmuhiomisella sellaiseen työn tuottavuuteen kuin pihatossa pääsee, vaikkei ole ollut edes montaa vuotta aikaa hioa rutiineja. Jos työmenekki olisi pienempi parsinavetassa, ei olis montaakaan pihattoa maailmalla rakenneltu...
Jos tehon mittarina käytetään maitolitroja/työtunti niin pihatto tietysti yleensä voittaa. Toisaalta... jos parressa lypsetään vaikka kahdeksalla yksiköllä ja rutiini on muutenkin nopea, niin ei saavutus paljon häviä vaikkapa kertatäyttöiselle 8-paikkaiselle lypsyasemalle. Jos parsinavetan ruokinta on automatisoitu niin ei siellä muutenkaan kauaa heiluta.
Jos... tehokkuuden mittarina on joku parempi, vaikkapa maitolitroja/navettaneliö tai litroja/sidottu pääoma niin kumpi sitten voittaa ;D
Hyviä näkökohtia. Minusta näihin oleellisesti liittyy kokoluokka. Adamilla työn tuottavuus on noussut lehmämäärän mukana, mutta pieni pihatto taitaa hävitä saman kokoiselle parsinavetalle noilla kaikilla mittareilla..
Edellisestä johtaen: Jos lähdetään investoimaan, pitää kokoluokka miettiä hyvin tarkkaan. Kun se pihaton parsinavettaa kustannustehokkaampi tuotanto tulee ainoastaan tuon tehokkaamman työn kautta. Ei siinä oikein muita merkittäviä tekijöitä taida olla näissä meidän kokoluokissa? Adami on mun mielestä haarukoinnut kokoluokan oikein, tyypillisesti nykyään rakennetaan tuohon parren ja järkevän pihaton väliin.
-
Pienikin pihatto voi olla nopea, ja helppohoitonen. Näisä pienisä pihatoisa pullonkaula on ussein se vieläkin pienempi lypsyasema. Se vie aikaa, kun yksiköijjen lisäys ei aina oo niin heleppoa.
-
Minusta tuntuu että parsinavetoissa poikimakertoja on enemän kuin pihatoissa.Meillä on parsinavetta ja poikima keskiarvo on 5,1 kertaa.
Mut jos pihatto on otettu käyttöön 2-3 vuotta sitten, niin mistä sinne olisi löytynyt useamman kerran poikineita heti valmiiksi? Meillä on 2.5 keskipoikimakerta, mutta uudistus% on alle 20 ja tarkoitus pitääkin siellä. Katotaan 2-3 vuoden päästä uudelleen.
meikäläesen kalluppi tuotti justiisa päenvastasen tuloksen
muutoen oon sitä mieltä, että ei kannattasi pihatto-/ropottiväjen olla kauhean aktiivinen parsinavettakiellon akitoinnissa
Riippuu vähän missä gallupin suorittaa. Mä tein sen Espoossa, siel on kuluttajat ;)
-
Hyviä näkökohtia. Minusta näihin oleellisesti liittyy kokoluokka. Adamilla työn tuottavuus on noussut lehmämäärän mukana, mutta pieni pihatto taitaa hävitä saman kokoiselle parsinavetalle noilla kaikilla mittareilla..
Edellisestä johtaen: Jos lähdetään investoimaan, pitää kokoluokka miettiä hyvin tarkkaan. Kun se pihaton parsinavettaa kustannustehokkaampi tuotanto tulee ainoastaan tuon tehokkaamman työn kautta. Ei siinä oikein muita merkittäviä tekijöitä taida olla näissä meidän kokoluokissa? Adami on mun mielestä haarukoinnut kokoluokan oikein, tyypillisesti nykyään rakennetaan tuohon parren ja järkevän pihaton väliin.
Ehkä jossain osunut sitte oikein ;) Mutta toi pitää pitkälle paikkansa, kun sitä lehmäpaikan hintaa ja pääomasidonnaisuutta ei oikein saa alennettua muuten kuin tekemällä suurempaa. 80-luvulla uudet parsinavetat maksoi suhteessa maidonhintaan ihan saman minkä nykyisetkin yksiköt, mutta inflaatio helppasi maksussa.....
-
no kuluttajalle parsi on aika ehdoton nou nou. se että iso vai pieni ei kuulu tähän kun mikä tahan navettatyyppi voi olla kummin vain.
työaikaa tuskin saan pihatossa menemään enempää kuin ihmiset vastaavan kokoisessa parressa, tosin kun tietää mitä on lypsää miljoonalla yksikolla. nyssitä vaan nakkelee lypsimiä ja kiroilee koiralle ja nojailee portaisiin. ja en kylla parren TURVALLISUUDESTA puhuisi mitaan. kylla sais moni pipopääpotkuri parresta nopean lähdön. mikäs niitä asemalla on lypsäessä.
parsinavetoissahan on kaikenlaisia keskipoikimakertoja.
-
Minusta tuntuu että parsinavetoissa poikimakertoja on enemän kuin pihatoissa.Meillä on parsinavetta ja poikima keskiarvo on 5,1 kertaa.
Tuo on todella hyvä, luultavasti Suomen parhaimmistoa 8) Ja vielä parempi jos teuraat vielä kävelevät itse autoon, jonka uskon kyllä tapahtuvan. Rotu lienee joku kotimainen ::)
Laajentaneilla poikimakertojen määrä ei ole mikään järkevä mittari. Siellä pitäisi seurata enemmän vaikka sitä montako prosenttia ensikoista poikii vielä toisen kerran. Pahimmillaan tämä luku on ollut 20% ja parhaimmillaan 100% :o
-
Tässähän jos lähtis vaikka omalta kantilta miettimään asijoita. Eli pitäs semmoinen 75 lypsävän yksikkö tekasta. Uskon että oikeen tehty parsi navetta 8 lypsimellä ei paljoa tuosta mun asemasta lypsynopeudesta heitäs. Ruokinnan vois molempiin samalla tapaa automaatisoida kuin nyt.
Ongelmana näkisin enemmän tuosta koko luokasta sitten aikanaan laajentamisen vaikka kahteen robottiin esim, Sitten meillä vanhemman väen polvi ongelmat helpottaneet heti kun lypsy muotoa vaihtedettu eli tehokasta työaikaa tulee lisää heille samoin elämän laatuparanee.
Tosin oishan se parsi navetta kustannuksiltaa noin 200 t€ rahaa halvempi mutta homma voi mittailla niin monella kantilta ja kaikkea ei voi myös rahalla saada kuten terveyttä. Ja mitkä on suunnitelmat 15-vuoden päästä se on varmaan kaikkein tärkeintä
-
Tottakai pihatto on tehokkaampi kuin parsi. Meillä on parsinavetta, joka on järkevästi koneistettu ja todella toimiva. 40 lypsypaikkaa ja nuoriso joka kasvaa osa samojen seinien sisällä ja osa pihalla.
Työaika ilman poikkeustapauksia kahden henkilön voimin rauhassa tehden on hieman alle 5h päivä eli siis n. 9-10h työtuntia.
Työ on mielestäni helppoa, elukat terveitä ja puhtaita. Kesällä ne laiduntaa ja olishan se mukavaa kun kehtais tehdä sellaisen jaloittelurytmin itselle että viittis talvellakkin ulkoiluttaa..Se lisäis päivän töitä varmaan puolisen tuntia eli ei paljon. Laidunnus lisää töitä hetkellisesti kun aidat pitää kiertää kuntoon ja opettaa hiehot lankaan, sitten kolme kuukautta se helpottaa jo paljon navettatöitä, ja tässä kokoluokassa on vielä voittoisaa että ne hakoo itte oman ruokansa. Kyllä meillä ainakin tehdään kovin kate kesäisin.
Toki oltais tehty pihatto, jos se olis ollu saman hintaista kun tehdä parsinavetta. Vaan ei ollut. Kyllä, jokainen tekee työpaikkaa itselleen, mutta mä halusin tehdä sen 10 vuodeksi en 20 vuodeks. Ihan vain siksi että mistäs sen tietää, koska lakkaa kiinnostamasta, niin eipä ole pakko tehdä vaan voi vaihtaa alaa :).
Keskipoikima on meilläkin hyvä, paljon keskiarvoa suurempi. Nyt hieman tippunut kun lypsäviä on tullut noista nuorista lisää, mutta vain yksi kerran poikinut sai lähtöpassit, joten kyllä se siitä taas alkaa nousta omalle tasolleen.
Ainoa mitä mä parressa inhoan, niin lehmän häntää. Se pitäis typistää vasikkana niin loppuis se silmille huitominen :D Kyykkiminen on kuulkaas liikuntaa, pysyy perse oikeassa muodossa, jotkut tekee sitä vain salilla :D Pitää vaan alkaa jalostaa mustia takas pienemmiks, kun ei tartte pian enää kyykkiä kun mahtuu käveleen alta..
-
Tottakai pihatto on tehokkaampi kuin parsi. Meillä on parsinavetta, joka on järkevästi koneistettu ja todella toimiva. 40 lypsypaikkaa ja nuoriso joka kasvaa osa samojen seinien sisällä ja osa pihalla.
Työaika ilman poikkeustapauksia kahden henkilön voimin rauhassa tehden on hieman alle 5h päivä eli siis n. 9-10h työtuntia.
Työ on mielestäni helppoa, elukat terveitä ja puhtaita. Kesällä ne laiduntaa ja olishan se mukavaa kun kehtais tehdä sellaisen jaloittelurytmin itselle että viittis talvellakkin ulkoiluttaa..Se lisäis päivän töitä varmaan puolisen tuntia eli ei paljon. Laidunnus lisää töitä hetkellisesti kun aidat pitää kiertää kuntoon ja opettaa hiehot lankaan, sitten kolme kuukautta se helpottaa jo paljon navettatöitä, ja tässä kokoluokassa on vielä voittoisaa että ne hakoo itte oman ruokansa. Kyllä meillä ainakin tehdään kovin kate kesäisin.
Toki oltais tehty pihatto, jos se olis ollu saman hintaista kun tehdä parsinavetta. Vaan ei ollut. Kyllä, jokainen tekee työpaikkaa itselleen, mutta mä halusin tehdä sen 10 vuodeksi en 20 vuodeks. Ihan vain siksi että mistäs sen tietää, koska lakkaa kiinnostamasta, niin eipä ole pakko tehdä vaan voi vaihtaa alaa :).
Keskipoikima on meilläkin hyvä, paljon keskiarvoa suurempi. Nyt hieman tippunut kun lypsäviä on tullut noista nuorista lisää, mutta vain yksi kerran poikinut sai lähtöpassit, joten kyllä se siitä taas alkaa nousta omalle tasolleen.
Ainoa mitä mä parressa inhoan, niin lehmän häntää. Se pitäis typistää vasikkana niin loppuis se silmille huitominen :D Kyykkiminen on kuulkaas liikuntaa, pysyy perse oikeassa muodossa, jotkut tekee sitä vain salilla :D Pitää vaan alkaa jalostaa mustia takas pienemmiks, kun ei tartte pian enää kyykkiä kun mahtuu käveleen alta..
Tuolla välissä on tosi hyvä pointti :D Ja... jos tässä jotain pahempia hintakriisejä on vielä tulossa niin sitten luvuiksi laitetaan 15 vuotta ja 40 vuotta :o
-
Johara, nimenomaan. Mä en oo tätä ammattia "perinyt", joten mulla on laskento 10 ja uskonto 0, vaikka noista elukoista tykkäänkin. Toki sitä helpommallakin rahansa sais, en mitä sitä kiistä.
Mutta, mä en oo vielä lähelläkkään 40 vuotta kun kun on velaton tupa ja navetta, sitten voi alkaa nostella vähän parempaa palkkaa, vaihtaa ammattia tai tehdä vähemmän töitä ja palkata opiskelija viikonlopuille, vaihtoehtojahan löytyy :).
Nytten vielä tilan ostokin painaa tuolla kukkarossa uuden navetan lisäksi, niin en osaa edes kuvitella mihin kaikki ne rahat käytän kun lainoja ei tartte lyhentää :D :D, voi alkaa ostella vaikka ylihinnoiteltua peltoa :D
-
Maito tulee varmaan olemaan vähän halvempaa, niin ei jää se rahan paska niin helposti nurkkiin kertymään.. ;)
-
parsinavetassahan on semmoinen vika eläimen kannalta että se VOI olla oikein hyvä jos hoitaja on oikein oikein hyvä niinkun valio-lehdessä se missä oli purua niin että hyvä kun sekaan sopija lehmät pääsi ulos läpi vuoden jne. mutta navettatyyppi ja laki ei takaa mitään.
ja toisekseen keskipoikimakerta on hankala hyvinvoinnin mittari kun osa on niitä joissa se lehmä pidetään vaikka olisi miten kinkkajalkainen tai lypsetään kaikenmaailman kuormalavavirityksin jne eläinten hyvinvointihan ei siinä edisty
-
parsinavetassahan on semmoinen vika eläimen kannalta että se VOI olla oikein hyvä jos hoitaja on oikein oikein hyvä niinkun valio-lehdessä se missä oli purua niin että hyvä kun sekaan sopija lehmät pääsi ulos läpi vuoden jne. mutta navettatyyppi ja laki ei takaa mitään.
ja toisekseen keskipoikimakerta on hankala hyvinvoinnin mittari kun osa on niitä joissa se lehmä pidetään vaikka olisi miten kinkkajalkainen tai lypsetään kaikenmaailman kuormalavavirityksin jne eläinten hyvinvointihan ei siinä edisty
Satatonnarin kunniakirjassa pitäisi lukea että monellako kuormalavalla elukkaa viimeiset vuodet kannateltiin ;D
-
Tässähän jos lähtis vaikka omalta kantilta miettimään asijoita. Eli pitäs semmoinen 75 lypsävän yksikkö tekasta. Uskon että oikeen tehty parsi navetta 8 lypsimellä ei paljoa tuosta mun asemasta lypsynopeudesta heitäs. Ruokinnan vois molempiin samalla tapaa automaatisoida kuin nyt.
Ongelmana näkisin enemmän tuosta koko luokasta sitten aikanaan laajentamisen vaikka kahteen robottiin esim, Sitten meillä vanhemman väen polvi ongelmat helpottaneet heti kun lypsy muotoa vaihtedettu eli tehokasta työaikaa tulee lisää heille samoin elämän laatuparanee.
Tosin oishan se parsi navetta kustannuksiltaa noin 200 t€ rahaa halvempi mutta homma voi mittailla niin monella kantilta ja kaikkea ei voi myös rahalla saada kuten terveyttä. Ja mitkä on suunnitelmat 15-vuoden päästä se on varmaan kaikkein tärkeintä
Tanskassa tuotos on keskimäärin 250 litraa/työtunti ja huiput 25000 kg.
-
no viettura, ensimmäesenä tulloo mieleen yksilöllisen hoijjon mahollisuus, enerkijatehokkuus ylivoemasta, heleppoja siemmentää, tilatehokkuus. Työtuvallisuus, lisätkeä ite
Kyllä on parsinavetassa lypsystä työturvallisuus ja ergonomia kaukana... :P
Jos näin on asiat kannattaa hieman perehtyä karjan jalostukseen..
-
no viettura, ensimmäesenä tulloo mieleen yksilöllisen hoijjon mahollisuus, enerkijatehokkuus ylivoemasta, heleppoja siemmentää, tilatehokkuus. Työtuvallisuus, lisätkeä ite
Kyllä on parsinavetassa lypsystä työturvallisuus ja ergonomia kaukana... :P
Jos näin on asiat kannattaa hieman perehtyä karjan jalostukseen..
Kun tuotoksen ja kestävyyden sijaan asettaa tavoitteeksi ergonomisen mallisen ja rauhallisen lehmän niin homma sujuu hienosti. Ideaalina että utareet ovat noin metrin korkeudella ja lehmä ei edes ymmärrä että ulkomaailma on olemassa ;)
-
Tässähän jos lähtis vaikka omalta kantilta miettimään asijoita. Eli pitäs semmoinen 75 lypsävän yksikkö tekasta. Uskon että oikeen tehty parsi navetta 8 lypsimellä ei paljoa tuosta mun asemasta lypsynopeudesta heitäs. Ruokinnan vois molempiin samalla tapaa automaatisoida kuin nyt.
Ongelmana näkisin enemmän tuosta koko luokasta sitten aikanaan laajentamisen vaikka kahteen robottiin esim, Sitten meillä vanhemman väen polvi ongelmat helpottaneet heti kun lypsy muotoa vaihtedettu eli tehokasta työaikaa tulee lisää heille samoin elämän laatuparanee.
Tosin oishan se parsi navetta kustannuksiltaa noin 200 t€ rahaa halvempi mutta homma voi mittailla niin monella kantilta ja kaikkea ei voi myös rahalla saada kuten terveyttä. Ja mitkä on suunnitelmat 15-vuoden päästä se on varmaan kaikkein tärkeintä
Tanskassa tuotos on keskimäärin 250 litraa/työtunti ja huiput 25000 kg.
Satatonnariksi siis 100000/25000=4 vuodessa.
-
Maito ja me lehdessä kenelle sattuu tulemaan oli oikein parsinavetta teema.
Sitä lukiessa tuli oikein hyvä olo. Yhtään ei kaipaa kyykkäämistä ja puljaamista yksikseen ;)
Täälläkin kyllä muistetaan aina sitä lehmän hyvinvointia märehtiä parsnavetassa, mutta tosiaan jos yrittäjä yksin hoitaa 30 - 40 lehmän karjaa parsnavetassa niin onko enää ihmisen hommaa se...
-
Tässähän jos lähtis vaikka omalta kantilta miettimään asijoita. Eli pitäs semmoinen 75 lypsävän yksikkö tekasta. Uskon että oikeen tehty parsi navetta 8 lypsimellä ei paljoa tuosta mun asemasta lypsynopeudesta heitäs. Ruokinnan vois molempiin samalla tapaa automaatisoida kuin nyt.
Ongelmana näkisin enemmän tuosta koko luokasta sitten aikanaan laajentamisen vaikka kahteen robottiin esim, Sitten meillä vanhemman väen polvi ongelmat helpottaneet heti kun lypsy muotoa vaihtedettu eli tehokasta työaikaa tulee lisää heille samoin elämän laatuparanee.
Tosin oishan se parsi navetta kustannuksiltaa noin 200 t€ rahaa halvempi mutta homma voi mittailla niin monella kantilta ja kaikkea ei voi myös rahalla saada kuten terveyttä. Ja mitkä on suunnitelmat 15-vuoden päästä se on varmaan kaikkein tärkeintä
Tanskassa tuotos on keskimäärin 250 litraa/työtunti ja huiput 25000 kg.
voi olla melko tuottoisa työntekijä jos 8 tunnissa lähtee talosta 200000 kiloa maitoa. Vaivaiset 10 maitoautoa päivässä.
Kannattaa olla tarkkana niiden mollukoiden kanssa. On meinaan yhdelläkin huomattavia vaikutuksia.
-
Tässähän jos lähtis vaikka omalta kantilta miettimään asijoita. Eli pitäs semmoinen 75 lypsävän yksikkö tekasta. Uskon että oikeen tehty parsi navetta 8 lypsimellä ei paljoa tuosta mun asemasta lypsynopeudesta heitäs. Ruokinnan vois molempiin samalla tapaa automaatisoida kuin nyt.
Ongelmana näkisin enemmän tuosta koko luokasta sitten aikanaan laajentamisen vaikka kahteen robottiin esim, Sitten meillä vanhemman väen polvi ongelmat helpottaneet heti kun lypsy muotoa vaihtedettu eli tehokasta työaikaa tulee lisää heille samoin elämän laatuparanee.
Tosin oishan se parsi navetta kustannuksiltaa noin 200 t€ rahaa halvempi mutta homma voi mittailla niin monella kantilta ja kaikkea ei voi myös rahalla saada kuten terveyttä. Ja mitkä on suunnitelmat 15-vuoden päästä se on varmaan kaikkein tärkeintä
Tanskassa tuotos on keskimäärin 250 litraa/työtunti ja huiput 25000 kg.
voi olla melko tuottoisa työntekijä jos 8 tunnissa lähtee talosta 200000 kiloa maitoa. Vaivaiset 10 maitoautoa päivässä.
Kannattaa olla tarkkana niiden mollukoiden kanssa. On meinaan yhdelläkin huomattavia vaikutuksia.
25000kg on huippulehmien vuosituotos. Noita huippulehmiä tarvittaisiin suomeen vain 80kpl tuhannen lehmän karjoja joiden maidontuotanto yltäisi nykyisen systeemin tasolle. 1kpl jokaiseen suurkuntaan.
-
Parsinavetan lyömättömiä hyviä puolia:
-ei lypsylleodottelua, vain syömistä ja makoilua
-heikommat/aremmat yksilöt omassa rauhassaan
-omistajan niin halutessa mukavuus voidaan viedä huippuunsa-
tuossa on sellaiset kohdat, joita ei pihatossa voi kohtuukustannuksin toteuttaa. Joharalla oli hyvä ajatus työmenekistä, muttei parsinavetassa päässyt edes hirmuhiomisella sellaiseen työn tuottavuuteen kuin pihatossa pääsee, vaikkei ole ollut edes montaa vuotta aikaa hioa rutiineja. Jos työmenekki olisi pienempi parsinavetassa, ei olis montaakaan pihattoa maailmalla rakenneltu...
Jos tehon mittarina käytetään maitolitroja/työtunti niin pihatto tietysti yleensä voittaa. Toisaalta... jos parressa lypsetään vaikka kahdeksalla yksiköllä ja rutiini on muutenkin nopea, niin ei saavutus paljon häviä vaikkapa kertatäyttöiselle 8-paikkaiselle lypsyasemalle. Jos parsinavetan ruokinta on automatisoitu niin ei siellä muutenkaan kauaa heiluta.
Jos... tehokkuuden mittarina on joku parempi, vaikkapa maitolitroja/navettaneliö tai litroja/sidottu pääoma niin kumpi sitten voittaa ;D
Hyviä näkökohtia. Minusta näihin oleellisesti liittyy kokoluokka. Adamilla työn tuottavuus on noussut lehmämäärän mukana, mutta pieni pihatto taitaa hävitä saman kokoiselle parsinavetalle noilla kaikilla mittareilla..
Edellisestä johtaen: Jos lähdetään investoimaan, pitää kokoluokka miettiä hyvin tarkkaan. Kun se pihaton parsinavettaa kustannustehokkaampi tuotanto tulee ainoastaan tuon tehokkaamman työn kautta. Ei siinä oikein muita merkittäviä tekijöitä taida olla näissä meidän kokoluokissa? Adami on mun mielestä haarukoinnut kokoluokan oikein, tyypillisesti nykyään rakennetaan tuohon parren ja järkevän pihaton väliin.
Asia on mielestäni juurikin näin. Missä muussa Euroopan maassa (pl. Sveitsi ja Norja) olette nähneet alle 100-lehmän 2000-luvulla rakennettuja pihattoja kuin Suomessa? Ehkä pihattojen tulon ja ihannoin myötä on Suomessa unohdettu tietynlaiset taloudelliset realiteetit. Mikä kannattaa tänään, ei välttämättä kannata enää huomenna...
Usein näitä tuotannon laajennuksia miettiessä monelta puuttuu kokonaisvaltainen pitkän aikavälin suunnitelma, sitä kutsutaan strategiaksi. Siinä pitäisi olla mukana ainakin rehuntuotanto, eläinaines, konekanta ja työvoima. Nykyään on pop, kun mahdollisimman nopeasti laitetaan komeasti isolleen. Navettainvestoinnin kerrannaisvaikutukset tilan kokonaisuuteen ovat merkittävät.
Meillä on 25 lehmän hyvä (kunnoltaan, eläimelle ja hoitajalle) parsinavetta. Pelto riittäisi siihen kuuluisaan robotilliseen säiliksen ja viljan myötä, nippa nappa sataan jos viljelisi vain säilistä. Seuraavaksi saatan laajentaa 35 lehmään rakentamalla uudet laakasiilot, poikimakarsina, kuivikepohjainen tila nuorkarjalle ja ummikoille vanhoihin siiloihin. Nykyisiin nuorkarjatiloihin lypsypaikkoja. Kiskoruokkija ja parsinavetan ruokinnan automatisointi osittainkin on mielestäni hieman lyhytnäköistä, miksei saman tien TMR:ää pienkuormaimella? Apevaunu palvelee myös tulevaisuudessa navettatyypistä riippumatta ja siitä pääsee aina eroon. Muutaman vuoden aikana voisi parsihelvettiä kasvattaa siihen 50-60 lypsävään ja "ylijäämällä" panostaa tilan kehittämiseen. Tällöin eläinaineksenkin saisi melkein omista kasvatettua tai rahaa jäisi huippuyksilöiden ostoon. Tehtävät investoinnit tulisi miettiä ja mitoittaa niin, että ne palvelisi myös tulevaisuuden suunnitelmissa jotenkin tilan kokonaisuutta. Esim. kuinka vanhaa navettaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää nuorkarjan kasvatukseen, jos rakennan sosiaalitilat vanhaan navettaan, tarvitseeko niitä rakentaa enää uuteen jne.
-
Meillä on 25 lehmän hyvä (kunnoltaan, eläimelle ja hoitajalle) parsinavetta. Pelto riittäisi siihen kuuluisaan robotilliseen säiliksen ja viljan myötä, nippa nappa sataan jos viljelisi vain säilistä. Seuraavaksi saatan laajentaa 35 lehmään rakentamalla uudet laakasiilot, poikimakarsina, kuivikepohjainen tila nuorkarjalle ja ummikoille vanhoihin siiloihin. Nykyisiin nuorkarjatiloihin lypsypaikkoja. Kiskoruokkija ja parsinavetan ruokinnan automatisointi osittainkin on mielestäni hieman lyhytnäköistä, miksei saman tien TMR:ää pienkuormaimella? Apevaunu palvelee myös tulevaisuudessa navettatyypistä riippumatta ja siitä pääsee aina eroon. Muutaman vuoden aikana voisi parsihelvettiä kasvattaa siihen 50-60 lypsävään ja "ylijäämällä" panostaa tilan kehittämiseen. Tällöin eläinaineksenkin saisi melkein omista kasvatettua tai rahaa jäisi huippuyksilöiden ostoon. Tehtävät investoinnit tulisi miettiä ja mitoittaa niin, että ne palvelisi myös tulevaisuuden suunnitelmissa jotenkin tilan kokonaisuutta. Esim. kuinka vanhaa navettaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää nuorkarjan kasvatukseen, jos rakennan sosiaalitilat vanhaan navettaan, tarvitseeko niitä rakentaa enää uuteen jne.
Erinomainen strategia!! Näin olisin itse edennyt, jos ns. vanhalle paikalle olisi voinut rakentaa. Kannattaa selvittää myös omalta kohdalta, miten paljon eläimiä siihen "sopii", ennenkuin lupa-asioissa alkaa tulla kahinaa. Ettei mene rahat hukkaan ;)
Yhden asian sanon kuitenkin poikkipäin: unohda ne huippuyksilöt. Enemmän kuin 50 lehmää on karja ja varsinkaan siinä vaiheessa, kun opetellaan karjanhallintaa yksilöiden sijaan, et todellakaan kaipaa yhtäkään herranterttua ;) Touhun vakiintuessa voi panostaa sitten niihin huippuyksilöihin ja kloonailla lisää eläinmateriaalia niistä...
-
Meillä on 25 lehmän hyvä (kunnoltaan, eläimelle ja hoitajalle) parsinavetta. Pelto riittäisi siihen kuuluisaan robotilliseen säiliksen ja viljan myötä, nippa nappa sataan jos viljelisi vain säilistä. Seuraavaksi saatan laajentaa 35 lehmään rakentamalla uudet laakasiilot, poikimakarsina, kuivikepohjainen tila nuorkarjalle ja ummikoille vanhoihin siiloihin. Nykyisiin nuorkarjatiloihin lypsypaikkoja. Kiskoruokkija ja parsinavetan ruokinnan automatisointi osittainkin on mielestäni hieman lyhytnäköistä, miksei saman tien TMR:ää pienkuormaimella? Apevaunu palvelee myös tulevaisuudessa navettatyypistä riippumatta ja siitä pääsee aina eroon. Muutaman vuoden aikana voisi parsihelvettiä kasvattaa siihen 50-60 lypsävään ja "ylijäämällä" panostaa tilan kehittämiseen. Tällöin eläinaineksenkin saisi melkein omista kasvatettua tai rahaa jäisi huippuyksilöiden ostoon. Tehtävät investoinnit tulisi miettiä ja mitoittaa niin, että ne palvelisi myös tulevaisuuden suunnitelmissa jotenkin tilan kokonaisuutta. Esim. kuinka vanhaa navettaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää nuorkarjan kasvatukseen, jos rakennan sosiaalitilat vanhaan navettaan, tarvitseeko niitä rakentaa enää uuteen jne.
Erinomainen strategia!! Näin olisin itse edennyt, jos ns. vanhalle paikalle olisi voinut rakentaa. Kannattaa selvittää myös omalta kohdalta, miten paljon eläimiä siihen "sopii", ennenkuin lupa-asioissa alkaa tulla kahinaa. Ettei mene rahat hukkaan ;)
Yhden asian sanon kuitenkin poikkipäin: unohda ne huippuyksilöt. Enemmän kuin 50 lehmää on karja ja varsinkaan siinä vaiheessa, kun opetellaan karjanhallintaa yksilöiden sijaan, et todellakaan kaipaa yhtäkään herranterttua ;) Touhun vakiintuessa voi panostaa sitten niihin huippuyksilöihin ja kloonailla lisää eläinmateriaalia niistä...
JOO
1. Tutkitaan olosuhteet
2. Mietitään millaista rehua on mahdollista tuottaa
3. Mietitään mitä kannattaa ostaa
4. Päätetään tuotostavoite kohtiin 1-3 perustuen
Ja sama kaava on toiminut jo ainakin 15 vuotta, ehkä seuraavatkin ??
-
Ainaskin tavarantoimittajat ovat pärjänneet tässä pihattohuumassa,paljonkohan samankokonen pihatto on kallistunut 10vuodessa.Kerran oli defatallin huoltomiehen kanssa puhetta robottilypsykoneesta ja hän meinasi että kymmenen vuotta vanhalla koneella ei sais enää lysää.Vanhat putkikoneet kestävät yllättävän vähällä huololla kymmeniä vuosia
-
joo ja lajinmukasuuteen kuulus ilimanmuuta oekea sonni ::)
lajinmukaisuuteen kuuluu vapaa liikunta.
-
Meillä on 25 lehmän hyvä (kunnoltaan, eläimelle ja hoitajalle) parsinavetta. Pelto riittäisi siihen kuuluisaan robotilliseen säiliksen ja viljan myötä, nippa nappa sataan jos viljelisi vain säilistä. Seuraavaksi saatan laajentaa 35 lehmään rakentamalla uudet laakasiilot, poikimakarsina, kuivikepohjainen tila nuorkarjalle ja ummikoille vanhoihin siiloihin. Nykyisiin nuorkarjatiloihin lypsypaikkoja. Kiskoruokkija ja parsinavetan ruokinnan automatisointi osittainkin on mielestäni hieman lyhytnäköistä, miksei saman tien TMR:ää pienkuormaimella? Apevaunu palvelee myös tulevaisuudessa navettatyypistä riippumatta ja siitä pääsee aina eroon. Muutaman vuoden aikana voisi parsihelvettiä kasvattaa siihen 50-60 lypsävään ja "ylijäämällä" panostaa tilan kehittämiseen. Tällöin eläinaineksenkin saisi melkein omista kasvatettua tai rahaa jäisi huippuyksilöiden ostoon. Tehtävät investoinnit tulisi miettiä ja mitoittaa niin, että ne palvelisi myös tulevaisuuden suunnitelmissa jotenkin tilan kokonaisuutta. Esim. kuinka vanhaa navettaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää nuorkarjan kasvatukseen, jos rakennan sosiaalitilat vanhaan navettaan, tarvitseeko niitä rakentaa enää uuteen jne.
Erinomainen strategia!! Näin olisin itse edennyt, jos ns. vanhalle paikalle olisi voinut rakentaa. Kannattaa selvittää myös omalta kohdalta, miten paljon eläimiä siihen "sopii", ennenkuin lupa-asioissa alkaa tulla kahinaa. Ettei mene rahat hukkaan ;)
Yhden asian sanon kuitenkin poikkipäin: unohda ne huippuyksilöt. Enemmän kuin 50 lehmää on karja ja varsinkaan siinä vaiheessa, kun opetellaan karjanhallintaa yksilöiden sijaan, et todellakaan kaipaa yhtäkään herranterttua ;) Touhun vakiintuessa voi panostaa sitten niihin huippuyksilöihin ja kloonailla lisää eläinmateriaalia niistä...
juu tällaast on kans toteutettu ja ollaan sukia edellä silti täältä kaiken maailman p-reiät huutaa managementin puutteesta :o
-
parsinavetta .. ei jaksais enää..
parsipihatto.. ei sekään ole paras mahdollinen
onko muita vaihtoehtoja?
-saattaisi olla.
Mua henk.koht korpee parsipihatossa muutama asia miksi en sellaista huoli. Ensinnäkin jos siellä on jopa satakin partta jotka pitää kolata noin 2-4 krt päivässä 339 päivää vuodessa (vähennetty siis 26 vuosiloma päivää) niin kyllä meikäläisen olkapäät huutais hoosiannaa jo puolessä välissä vuotta. Se on nin kuluttavaa työtä. Onko kukaan miettinyt että myös uudessa parsipihatossa saattaisi olla paljon niveliä yksipuolisesti kuluttavia tuötehtäviä jotka vielä toistuvat, kuten parsien kolaus? - Toinen mikä parsipihatoissa todellakin tekee vastenmielisen niin se betoniympäristö (onneksi jotkut ovat ottaneet verhoseinät omakseen). Pesubetoni seinät ja betonilattia joko kiinteänä tai rakolattiana (kumpipäällysteet ovat yleistyneet mutta mahtaako olla kovinkaan pitkäikäisiä?). Ja sitten ne parret - ne on ensinnäkin kalliita ja usien niihin on asennettu 200 €/parsipaikka kalliit parsipedit (joidenka käyttöikä on enintään 10 vuotta)- kyllä on kallis maitolitra! Ja sitten huomataan että lehmät ei halua mennä makaamaan uusiin parsiin kun niissä on joku haju tai muoto mistä ne ei tykkää.
Jos nyt ajateltais mikä olisi lehmälle luonnollisin ympäristö niin kun neljän seinän sisällä - meikälle tulee ekaks mieleen esim. iso vinokuivikemakuualue. Laitumellakin lehmät kerääntyvät makaamaan aina loivaan rinteeseen jos sellainen laitumella on. Lisäksi paksulti kuivitettu makuualue muistuttaa pellon pintaa eikä esteenä ole parsilaitteita, jos takajalkaa tekee mieli pitää taaempana niin kintereeseen ei tule ikävää jälkeä parren reunasta.
Sitten jos ajateltaisi että mikä olisi eläinten hoitajalle mukava navetta, mulle tulis ainakin mieleen se että ei olisi jatkuvaa parsien kolausta ja kuivituksenkin pystyisi paremmin koneellistaa ja myös halvimmalla, myös puuhapeten hinnan ja sen huoltokulut voisi säästää johonkin muuhun.
Sitten tärkeimpään eli rakentamisen kustannus ja ylläpidon kustannus. Jos laskisi että kuinka paljon säästäisi parsilaitteiden ja parsipetien hinnassa vinokuivikepohjaratkaisussa? Se voi olla aika iso summa. Se olisi heti kannattavampi maitolitra. Suomessa laitetaan liikaa rahaa seiniin, laitteisiin ja kaikkeen härpäkkään, monessa muussa maassa ei ole sellaiseen varaa. Miksi lypsykarjarakennuksen täytyy olla high-tech laitos joka on hienosäädettyjen laitteiden varassa? Monesti on niin että "keep it simple" on paras.
-
Vinopohoja emohallit syö kymmenen kertaa sen määrän kuiviketta ku vastaavan kokonen makuuparrellinen emohalli.
Sama taitas olla lypsävilä.
Miksi pitäs kolata käsin makkuuparret, jos niitä on toistasattaa? Oha bobman keksitty, tai mitäneny on ne harijakonneet jotka myös jakkaa kuivikkeet.
Mieluummin semmonen karhittava navetta. Seki vie purua /turvetta pirusti. Mutta tuntuu vielä yksinkertasemmalta ku vinopohoja.
-
Vinopohja taitaa käytännössä viedä enemmän neliöitä parsipihattoon verrattuna, tai ainakin kuivikkeen menekki on moninkertainen.
-
Parsinavetan lyömättömiä hyviä puolia:
-ei lypsylleodottelua, vain syömistä ja makoilua
-heikommat/aremmat yksilöt omassa rauhassaan
-omistajan niin halutessa mukavuus voidaan viedä huippuunsa-
tuossa on sellaiset kohdat, joita ei pihatossa voi kohtuukustannuksin toteuttaa. Joharalla oli hyvä ajatus työmenekistä, muttei parsinavetassa päässyt edes hirmuhiomisella sellaiseen työn tuottavuuteen kuin pihatossa pääsee, vaikkei ole ollut edes montaa vuotta aikaa hioa rutiineja. Jos työmenekki olisi pienempi parsinavetassa, ei olis montaakaan pihattoa maailmalla rakenneltu...
Jos tehon mittarina käytetään maitolitroja/työtunti niin pihatto tietysti yleensä voittaa. Toisaalta... jos parressa lypsetään vaikka kahdeksalla yksiköllä ja rutiini on muutenkin nopea, niin ei saavutus paljon häviä vaikkapa kertatäyttöiselle 8-paikkaiselle lypsyasemalle. Jos parsinavetan ruokinta on automatisoitu niin ei siellä muutenkaan kauaa heiluta.
Jos... tehokkuuden mittarina on joku parempi, vaikkapa maitolitroja/navettaneliö tai litroja/sidottu pääoma niin kumpi sitten voittaa ;D
Hyviä näkökohtia. Minusta näihin oleellisesti liittyy kokoluokka. Adamilla työn tuottavuus on noussut lehmämäärän mukana, mutta pieni pihatto taitaa hävitä saman kokoiselle parsinavetalle noilla kaikilla mittareilla..
Edellisestä johtaen: Jos lähdetään investoimaan, pitää kokoluokka miettiä hyvin tarkkaan. Kun se pihaton parsinavettaa kustannustehokkaampi tuotanto tulee ainoastaan tuon tehokkaamman työn kautta. Ei siinä oikein muita merkittäviä tekijöitä taida olla näissä meidän kokoluokissa? Adami on mun mielestä haarukoinnut kokoluokan oikein, tyypillisesti nykyään rakennetaan tuohon parren ja järkevän pihaton väliin.
Asia on mielestäni juurikin näin. Missä muussa Euroopan maassa (pl. Sveitsi ja Norja) olette nähneet alle 100-lehmän 2000-luvulla rakennettuja pihattoja kuin Suomessa? Ehkä pihattojen tulon ja ihannoin myötä on Suomessa unohdettu tietynlaiset taloudelliset realiteetit. Mikä kannattaa tänään, ei välttämättä kannata enää huomenna...
Usein näitä tuotannon laajennuksia miettiessä monelta puuttuu kokonaisvaltainen pitkän aikavälin suunnitelma, sitä kutsutaan strategiaksi. Siinä pitäisi olla mukana ainakin rehuntuotanto, eläinaines, konekanta ja työvoima. Nykyään on pop, kun mahdollisimman nopeasti laitetaan komeasti isolleen. Navettainvestoinnin kerrannaisvaikutukset tilan kokonaisuuteen ovat merkittävät.
Meillä on 25 lehmän hyvä (kunnoltaan, eläimelle ja hoitajalle) parsinavetta. Pelto riittäisi siihen kuuluisaan robotilliseen säiliksen ja viljan myötä, nippa nappa sataan jos viljelisi vain säilistä. Seuraavaksi saatan laajentaa 35 lehmään rakentamalla uudet laakasiilot, poikimakarsina, kuivikepohjainen tila nuorkarjalle ja ummikoille vanhoihin siiloihin. Nykyisiin nuorkarjatiloihin lypsypaikkoja. Kiskoruokkija ja parsinavetan ruokinnan automatisointi osittainkin on mielestäni hieman lyhytnäköistä, miksei saman tien TMR:ää pienkuormaimella? Apevaunu palvelee myös tulevaisuudessa navettatyypistä riippumatta ja siitä pääsee aina eroon. Muutaman vuoden aikana voisi parsihelvettiä kasvattaa siihen 50-60 lypsävään ja "ylijäämällä" panostaa tilan kehittämiseen. Tällöin eläinaineksenkin saisi melkein omista kasvatettua tai rahaa jäisi huippuyksilöiden ostoon. Tehtävät investoinnit tulisi miettiä ja mitoittaa niin, että ne palvelisi myös tulevaisuuden suunnitelmissa jotenkin tilan kokonaisuutta. Esim. kuinka vanhaa navettaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää nuorkarjan kasvatukseen, jos rakennan sosiaalitilat vanhaan navettaan, tarvitseeko niitä rakentaa enää uuteen jne.
Tähän kun vielä lisää sen että laajennukset ja uudet rakennukset piirrettäis ilmakuvalle niin ei käy niinkuin monella tilalla on käynyt että tontti on ihan tukossa vaikka näennäisesti tilaa olisikin. Vaatii vaan vähän hahmotuskykyä ja viitseliäisyyttä mutta helpottaa elämää pitkällä tähtäimellä.
-
Tuo kuivike asia on kyllä suomalaisille aika kipeä paikka, rahaa löytyy kyllä kalliisiin laitteisiin ja robotteihin ja koneisiin. Kun on kyse kuivikkeista niin se on sellainen että siinä suomalaisen maajussin pelkokerroin nousee. Niitä tarvitaan jokatapauksessa on navettatyyppi mikä tahansa. Kun tehdään lietenavettaa niin terveydenhuoltokäynnillä voidaan vedota lietejärjestelmään kun eläinlääkäri sanoo että kuivikkeita pitäisi olla enemmän. Ja se on aivan hyväksyttävää. On lukuisia artikeleja olut ammattilehdissä ulkomaisista karjoista missä kuiviketta on käytetty reilusti ja se tuntuu olevan siellä itsestään selvyys. Jos eläinten terveys, kestävyys ja jopa tuotos on 50 % parempi hyvin kuivitetussa navetassa niin eikö se ole jo kannattavaakin? Minua henk.koht. korpee se kun parsissa se kuivike ei pysy - yleensä kuivitetaan vaan sujuvasti sitä paskakuilua tai pihatossa kulkukäytävää - ei siitä kuivikkeesta siellä ole mitään apua.
Neliöitä varmasti vinokuivikepohja tarvii enemmän kuin parsipihatto- se on varma mutta sitten kun voi säästää taas muussa.
-
Kuivikkeesta puhuttaessa on hyvä tietää resoluutio. On totta, että monesti siinä nuukaillaan - tarpeesta riippumatta. Joku sanoo että kuivikekulu on suuri jos se on 5000e 60 lehmän navetassa. Tiedän 35 lehmän turvekuivitetun (kestokuivike) navetan, jonne omistajat syytävät turvetta 15 tonnin edestä joka vuosi. Kymmenen vuoden aikana tuolla rahalla saa kunnon parret ja kunnolla kuiviketta niihin parsiin.. ???
Itselläni on kylmäpihatto ja kuiviketta menee ainakin 3 rekallista vuodessa. Kyllä noissakin määrissä puhutaan jo ihan oikeista euroista, päivittäin kuiviketta on kuitenkin lisättävä ihan jollakin muulla pelillä kuin sangolla.
Pääasia että suunnitellessa tietää, paljonko se todellinen kuivikemenekki tulisi olemaan mittasuhteiltaan.
-
Tuo 5000 € 60 lehmälle ja 15 tonnia 35 lehmälle on satua. Ensinnäkin paljastuit jo siinä satusedäksi että turpeen kohdalla puhutaan aina kuutioista ei tonneista.Mikä on turpeen kuutiopaino, kerropa se?
3 rekallista vuodessa on lähempänä totuutta ja se rekallinen eli 50 kuutiota maksaa Vapolta veron kanssa hiukan alle 1000 € eli se ei ole ollenkaan paha kustannus kylmäpihatossa. Tietenkin jos ostat joltain kroisokselta näteissä pikkupaaleissa ja pienissä erissä niin kyllä sitten hintaa tulee.
-
Tuo 5000 € 60 lehmälle ja 15 tonnia 35 lehmälle on satua. Ensinnäkin paljastuit jo siinä satusedäksi että turpeen kohdalla puhutaan aina kuutioista ei tonneista.Mikä on turpeen kuutiopaino, kerropa se?
3 rekallista vuodessa on lähempänä totuutta ja se rekallinen eli 50 kuutiota maksaa Vapolta veron kanssa hiukan alle 1000 € eli se ei ole ollenkaan paha kustannus kylmäpihatossa. Tietenkin jos ostat joltain kroisokselta näteissä pikkupaaleissa ja pienissä erissä niin kyllä sitten hintaa tulee.
Meillä on mennyt kylmäpihatos kirjanpidon mukaan 10 vuodes yli 60000€ kuiviketurpeisiin . Nuppikuorma ei kestä kuukauttakaan . Lehmiä on reilu 30 ja hiehot
-
Eiköhän se ole vähän niin, että kuivikepohja on suosittu niissä maissa, joissa kuivikkeen (oljen) saa edullisesti. Esimerkiksi Tanska tai Britannia, jossa olkisato hehtaarilta on jo tuplat Suomeen verrattuna. Tossa kuivikepohjaisuudessa täytyy ottaa huomioon utareterveys ja menetelmän sopivuus Suomeen. Käsittääkseni ei kovin huolettomasti sillä saralla menisi kotomaassa. Umpilehmille ja nuorkarjalle varmaan ihan kilpailukykyinen ratkaisu, kunhan itse umpeutus tehdään "kiinteämmällä alustalla". Onhan kuivikepohja alustana varmaan paras mahdollinen ja onhan seuraavaan lypsykauteen kuntoutuminen lehmälle varmaan tärkeintä mahdollista aikaa. Toisaalta hiehot olisi hyvä totuttaa parsiin hyvissä ajoin.
Jokuhan täällä laski, kuinka robotillisen vinokuivikeosaston tulisi olla noin 100 metriä pitkä. Neliöt kumminkin maksavat, niiden päälle tarvitsee katon ja pohjalle betonia + pohjatyöt. Yhtäkkiä 300 €/parsi kalusteisiin ja petiin on mielestäni todella halpa huolettomuuteen ja säästyineisiin neliöihin nähden. Nostaa muuten navetan neliökustannusta vaan muutamalla kympillä. Hiekkaparsi olisi varmaan tietysti paras, mutta lannankäsittely on hiukka ongelmallista..
-
Eiköhän se ole vähän niin, että kuivikepohja on suosittu niissä maissa, joissa kuivikkeen (oljen) saa edullisesti. Esimerkiksi Tanska tai Britannia, jossa olkisato hehtaarilta on jo tuplat Suomeen verrattuna. Tossa kuivikepohjaisuudessa täytyy ottaa huomioon utareterveys ja menetelmän sopivuus Suomeen. Käsittääkseni ei kovin huolettomasti sillä saralla menisi kotomaassa. Umpilehmille ja nuorkarjalle varmaan ihan kilpailukykyinen ratkaisu, kunhan itse umpeutus tehdään "kiinteämmällä alustalla". Onhan kuivikepohja alustana varmaan paras mahdollinen ja onhan seuraavaan lypsykauteen kuntoutuminen lehmälle varmaan tärkeintä mahdollista aikaa. Toisaalta hiehot olisi hyvä totuttaa parsiin hyvissä ajoin.
Jokuhan täällä laski, kuinka robotillisen vinokuivikeosaston tulisi olla noin 100 metriä pitkä. Neliöt kumminkin maksavat, niiden päälle tarvitsee katon ja pohjalle betonia + pohjatyöt. Yhtäkkiä 300 €/parsi kalusteisiin ja petiin on mielestäni todella halpa huolettomuuteen ja säästyineisiin neliöihin nähden. Nostaa muuten navetan neliökustannusta vaan muutamalla kympillä. Hiekkaparsi olisi varmaan tietysti paras, mutta lannankäsittely on hiukka ongelmallista..
Ei taatusti tarvita 100 metriä pitkää, tälläkin hetkellä pidetään 65-70 lehmän karjaa vinokuivikepohjalla mikä on 40 metriä pitkä - saattaa olla vähän nafti. Olen itse laskenut että pituus sais olla yhtä monta metriä pitkä on kun lehmiä eli jos robotilliseen menee 70 lehmää niin maakuualueen pituus olisi 70 metriä ja syvyys 10 metriä, näin tulisi jokaiselle lehmälle 10 neliötä.
Kestokuivikepohja oljella sekä kylmäpihatto on ihan toinen juttu, ne vaatii paljon enemmän kuivikkeita ja kestokuivike on taatusti utareterveysriski. Vinokuivike on siitä parempi että siinä kuivikkeen tarve on perinteistä kuivikepohjaratkaisua pienempi ja varsinkin jos kuivikkeena on turve niin se ei ole samalla lailla pöpöpesä.
Toinen muualla maailmassa yleistynyt kompostipohja on myös erittäin mielenkiintoinen mutta on työlään oloinen - sitä pitää kaksi kertaa päivässä muokata ja kuivikkeen tarve on jonnin verran pienempi. Lisäksi sen perustaminen vaatisi maapohjan ja se voi olla ettei se mene Suomen ympäristölainsäädännöstä läpi.
-
mitenköhän toi vinokuivike toimii robotilla kun laumassa on jatkuva tohina päällä. muutenhan ne on kaikki syömässä ja kaikki levolla jne.
-
Tuo 5000 € 60 lehmälle ja 15 tonnia 35 lehmälle on satua. Ensinnäkin paljastuit jo siinä satusedäksi että turpeen kohdalla puhutaan aina kuutioista ei tonneista.Mikä on turpeen kuutiopaino, kerropa se?
3 rekallista vuodessa on lähempänä totuutta ja se rekallinen eli 50 kuutiota maksaa Vapolta veron kanssa hiukan alle 1000 € eli se ei ole ollenkaan paha kustannus kylmäpihatossa. Tietenkin jos ostat joltain kroisokselta näteissä pikkupaaleissa ja pienissä erissä niin kyllä sitten hintaa tulee.
Tarkoitin tonneilla euroja, en massoja. Anteeksi epämääräisyyteni.
Siis mitä lähempänä totuutta? Mistä edes tiedät mille eläinmäärälle? Juu, tavara tulee aina irtona ja aina kokonaisina rekkoina. Nuppi ei moneksi viikoksi riitä.
Sitäpaitsi olisi hyvä tietää ensin lannankäsittelyjärjestelmä ennenkuin alkaa arvioimaan kuivikkeen riittävyyttä. Jos kaikki neste imeytetään, on kuivikkeen menekki hiukan eri mittasuhteissa.
p.s. ennekuin syyttää satuilusta, kannattaa ne omatkin kaneetit tarkistaa. Mulle ainakin rekassa on tullut joka kerta yli 140 kuutiota tavaraa ja se todellakin silloin maksaa enemmän kuin 1000 euroa.
-
Tuo 5000 € 60 lehmälle ja 15 tonnia 35 lehmälle on satua. Ensinnäkin paljastuit jo siinä satusedäksi että turpeen kohdalla puhutaan aina kuutioista ei tonneista.Mikä on turpeen kuutiopaino, kerropa se?
3 rekallista vuodessa on lähempänä totuutta ja se rekallinen eli 50 kuutiota maksaa Vapolta veron kanssa hiukan alle 1000 € eli se ei ole ollenkaan paha kustannus kylmäpihatossa. Tietenkin jos ostat joltain kroisokselta näteissä pikkupaaleissa ja pienissä erissä niin kyllä sitten hintaa tulee.
Tarkoitin tonneilla euroja, en massoja. Anteeksi epämääräisyyteni.
Siis mitä lähempänä totuutta? Mistä edes tiedät mille eläinmäärälle? Juu, tavara tulee aina irtona ja aina kokonaisina rekkoina. Nuppi ei moneksi viikoksi riitä.
Sitäpaitsi olisi hyvä tietää ensin lannankäsittelyjärjestelmä ennenkuin alkaa arvioimaan kuivikkeen riittävyyttä. Jos kaikki neste imeytetään, on kuivikkeen menekki hiukan eri mittasuhteissa.
p.s. ennekuin syyttää satuilusta, kannattaa ne omatkin kaneetit tarkistaa. Mulle ainakin rekassa on tullut joka kerta yli 140 kuutiota tavaraa ja se todellakin silloin maksaa enemmän kuin 1000 euroa.
^justiinsa tarkistin Vapon laskusta että määrä oli 50 kuutiota ja lasku oli veron kanssa runsaat 900 €, meille tulee nupillinen kerralla sillä varastotilaa on aika vähän. Minimitilaus on niillä 50 kuutiota mutta enemmänkin saa toki kerralla tilata.
-
Tuo 5000 € 60 lehmälle ja 15 tonnia 35 lehmälle on satua. Ensinnäkin paljastuit jo siinä satusedäksi että turpeen kohdalla puhutaan aina kuutioista ei tonneista.Mikä on turpeen kuutiopaino, kerropa se?
3 rekallista vuodessa on lähempänä totuutta ja se rekallinen eli 50 kuutiota maksaa Vapolta veron kanssa hiukan alle 1000 € eli se ei ole ollenkaan paha kustannus kylmäpihatossa. Tietenkin jos ostat joltain kroisokselta näteissä pikkupaaleissa ja pienissä erissä niin kyllä sitten hintaa tulee.
Nuppi 50 mottia ja rekallinen 140 mottia suunnilleen :)
-
Kelle maksaa, kelle ei. Täällä rekkakuormina n.11,50€/m3 + ALV :(
-
Minulla ku eii oomittää hajuo nuista vino,kesto jne kuivituksissa. Mutta jos tulloo lietettä noen ikkäästi 2500 mottia. Niin mites tässä kuikivike syteemissä se lanta pellolle levittetään. Kuivalanta vehkeillä ilimeisestikö?
-
Pienikin pihatto on parempi ku parsinavetta. En haluais pistää 24 lehemääni parsinavettaan, saatikka hoitaa niitä semmosessa. Käsittämätön juttu tää ikkuinen jankutus että pihatto ois huonompi ku parsinavetta jossai kokoluokassa. >:( Ja käsittämätöntä että jotku neuvvojatki siihen on lähteny mukkaan. :(
Ehkä jotku on vaan nähäny tosi huonoja ja toimimattomia pikku pihattoja. Jollasia toki on. Mutta pioneereja, erehyksiä ja onnistumisia siinäki on tar***** ku suomeenkin on pihattokulttuuria aikonaan alettu juurruttaa.
Mutta se ei oo navettatyypin vika.
-
Pienikin pihatto on parempi ku parsinavetta. En haluais pistää 24 lehemääni parsinavettaan, saatikka hoitaa niitä semmosessa. Käsittämätön juttu tää ikkuinen jankutus että pihatto ois huonompi ku parsinavetta jossai kokoluokassa. >:( Ja käsittämätöntä että jotku neuvvojatki siihen on lähteny mukkaan. :(
Ehkä jotku on vaan nähäny tosi huonoja ja toimimattomia pikku pihattoja. Jollasia toki on. Mutta pioneereja, erehyksiä ja onnistumisia siinäki on tar***** ku suomeenkin on pihattokulttuuria aikonaan alettu juurruttaa.
Mutta se ei oo navettatyypin vika.
Nuo 80-luvun "pikkupihatot" ovat joskus aika vaikeita. Usein umpilehmät ovat lypsävien joukossa ja mitoitukset ovat vähän tiukat. Mutta... on noita hyviäkin, 11 000 keskituotoksilla ja ilman mainittavia terveysongelmia.
-
Niimpä.. On 80-luvun pikku parsinavetatki usein aika vaikeita. :o Joten pittää vertaila sammoista lähtökohista, kummasa NAVETTATYYPISSÄ mitäki plussia ja miinuksia.. On sellasia pihattoja (uudehkojakin) joisa nään palio huonoa. Mutta se ei oo navettatyypin vika.
-
Niimpä.. On 80-luvun pikku parsinavetatki usein aika vaikeita. :o Joten pittää vertaila sammoista lähtökohista, kummasa NAVETTATYYPISSÄ mitäki plussia ja miinuksia.. On sellasia pihattoja (uudehkojakin) joisa nään palio huonoa. Mutta se ei oo navettatyypin vika.
Pitää paikkansa
-
Parempi (halvempi) vaihtoehto on joskus se mikä pihasta sattuu löytyyn valmiina..riippuu sitte siitä kuvitellusta lypsyuran pituudesta onko siihen tyytyminen.
-
ka, tämmönenki joskus alotettu.. kohtaha ne vissiin kieltää parsinavetat, vaen kieltäkköön, eipähä sitte tervihe ennää paskaa ajella. Sitä kun tekevät ne tuhannen uutta tuplaropottinavettaa, niin niilä ne kuulemma kuitataan maetomäärissä
-
Arvelen että korkeintaan pari vuotta tuetaan parsinavetan rakentamista,
uusien rakentamiskieltoon voi mennä toinen mokoma ?
-
Arvelen että korkeintaan pari vuotta tuetaan parsinavetan rakentamista,
uusien rakentamiskieltoon voi mennä toinen mokoma ?
Ja se on tämmöisellä vajaan 3kk tuntumalla... Oikea suunta.
-
Perhe tuttu eläinlääkäri kertoi pihattojen ongelmista (niistähän ei saisi puhua TABU).
Jalkaongelmat on suuri murhe juuri tuon kuralillinkin takia jota pihatossa riittää.
Jatkuva kosteus lehmän jaloissa ei ole luonnollista !
Jotkut ahkerat karjanpitäjät kiinnittävät tähän huomiota ,mutta valitettavasti hyvin harva.Työtunteja se vaatii että käytävät on kuivat .
Myös utareet likaantuvat kun lehmä jaloissaan kulettaa makuuparteen kuraa käytäviltä ja se tarttuu vetimiin. Jos ropolypsy niin miten näistä saadaan laadukasta maitoa ulos kuluttajalle?
Näistähän ei saisi puhua ollenkaan ,saa nähdä vastaako kukaan?
Lehmien poikimakerrat putoavat yhä vaan ja suurin syy on huonot olosuhteet pihatossa .Parsinavetassa on omat ongelmansa mutta puhutaanko välillä pihaton ongelmista?
-
Jalkaongelmat on suuri murhe juuri tuon kuralillinkin takia jota pihatossa riittää.
Parsinavettaelukoilla jalat on muuten vaan niin heikot, että eihän ne meinaa jaksaa edes kävellä. Meillä kun on korkeat kynnykset joka paikkaan niin (parsi) ostoelukoilla on suuria vaikeuksia päästä niistä aluksi edes yli :o
-
Lumihanki kutsuu, karjaa talvisin ;D Ja kesälä vihreät niityt. Siinä paras konsti sorkkien kunnosapysymisseen.
-
Kyllä meni nyt pihattoväeltä suut suppuun kun esitin muutaman väitteen tuossa edellä,arka asia tuntuu olevan.Sen nyt ymmärtää kun on velkarahalla tehty komiaa joka ei sitten toimikaan, vai toimiiko ?
-
Kyllä meni nyt pihattoväeltä suut suppuun kun esitin muutaman väitteen tuossa edellä,arka asia tuntuu olevan.Sen nyt ymmärtää kun on velkarahalla tehty komiaa joka ei sitten toimikaan, vai toimiiko ?
Ei penniäkkää saanu pihatontekkoon laenaa ysikolome ;D Toimii, ei sorkkaonkelmia, ja siitä kommeuvesta en nii tiiä... Normi betonibunkkeri, ja lato pääsä..
-
Jalkaongelmat on toki suuri pala kaikista sairastavista, mutta turhaa lätinää on väittää kaiken johtuvan pihatoista tai sun kuralillingistäsi. Se kun on ihan yhtä luonnollista kuin kuiva parsi, johonl lehmä köytetään sassin ihannoimassa parsinavetassa kiinni talveksi. Vuorokaudestaan lehmä makaa 14-15 h ja syö 2-4h. Loppuaika menee lypsyyn ja sosiaaliseen touhuun. Jalkaongelmien ensimäinen syy on yleensä se, että makuulla ei olla sitä aikaa, minkä lehmä haluaisi, vaan norkoillaan tai seistä hojotellaan siinä käytävällä kuivassa parressa makoilun sijaan. Tähän voi johtaa miljoona asiaa alkaen ylitäytöstä ja päättyen rakenteellisiin ongelmiin parsissa.
Kun ruokintaa tarkennetaan ja olosuhteita parannetaan, vähenevät ensiksi taitamattomasta hoidosta johtuvat tuotantosairaudet, kuten poikimahalvaus,asetonitauti eli ketoosi ja utaretulehdukset. Jäljelle jää jalkaongelmat, joiden merkitys korostuu pihatossa. Parsinavetastahan ei jalkavaivaisia panna laitumelle. Siten on kätevä kusettaa itseään :D
-
Mää en näistä asioista tiedä mitään, mutta....
Kävin äskettäin pihatossa, jossa oli hommattu robotti käytävien puhdistusta varten. Kovasti tuli moitteita, että kalliisti tehty navetta ;D mutta ideana ja tulevaisuutta silmällä pitäen tuon tyyppiset ratkaisut lienevät täysin välttämättömiä. Se on selvää, että mitä parempi hygienia, niin sitä paremmin lehmät voivat. Tekniikka auttaa voittamaan tuon paikkojen puhdistusmurheen. Jos paikat saadaan pidettyä puhtaana, niin kyllähän se helpottaa utareiden puhtaanapitoa ja toimintaa robotilla.
Sinänsä tuosta pihatosta ei koskaan saa lajille luonteenomaista elinympäristöä. Kuvitelkaapa itse olevanne sisällä ympärivuotisesti. Ei se paljon auta, vaikka kaikki akkunat olisi auki, kyllä sitä vaan ulos tarttis päästä. Onneksi nyt on tullut hyvinvointituki, joka huomioi sen, että lehmille maksetaan laidunnuksesta tukea. Se on ihan oikein. Tuki saisi vaan olla isompi ;)
-
Mää en näistä asioista tiedä mitään, mutta....
Kävin äskettäin pihatossa, jossa oli hommattu robotti käytävien puhdistusta varten. Kovasti tuli moitteita, että kalliisti tehty navetta ;D mutta ideana ja tulevaisuutta silmällä pitäen tuon tyyppiset ratkaisut lienevät täysin välttämättömiä. Se on selvää, että mitä parempi hygienia, niin sitä paremmin lehmät voivat. Tekniikka auttaa voittamaan tuon paikkojen puhdistusmurheen. Jos paikat saadaan pidettyä puhtaana, niin kyllähän se helpottaa utareiden puhtaanapitoa ja toimintaa robotilla.
Sinänsä tuosta pihatosta ei koskaan saa lajille luonteenomaista elinympäristöä. Kuvitelkaapa itse olevanne sisällä ympärivuotisesti. Ei se paljon auta, vaikka kaikki akkunat olisi auki, kyllä sitä vaan ulos tarttis päästä. Onneksi nyt on tullut hyvinvointituki, joka huomioi sen, että lehmille maksetaan laidunnuksesta tukea. Se on ihan oikein. Tuki saisi vaan olla isompi ;)
Minusta kanssa pitäisi kieltää kokonaan pihatot joissa lehmät mököttää kesät talvet jos ei ole laidun mahdollisuutta.Parsinavetoita en ihannoi kuten aatami väittää,niissä on omat ongelmansa joita tosin ulkoilutus läpi vuoden lieventää paljon.Suljetut Aatamin ihannoimat pihatot ovat surkeita esityksiä,joista pitäisi päästä eroon tukipolitiikan avulla.
-
Eihän lehmät tahdo edes viitsiä lähteä pihalle vaikka olisi kuiva laidun tarjolla ja heinää niin irtona kuin luonnollisenakin tarjolla.
-
Eihän lehmät tahdo edes viitsiä lähteä pihalle vaikka olisi kuiva laidun tarjolla ja heinää niin irtona kuin luonnollisenakin tarjolla.
Ne on tylsistyneet ! ;D
-
Eihän lehmät tahdo edes viitsiä lähteä pihalle vaikka olisi kuiva laidun tarjolla ja heinää niin irtona kuin luonnollisenakin tarjolla.
Kävihän nuo äsken ulukona iha vappaaehtosesti ;) -22 pakkasta ei paha. Aamula syntyny sonnipoekai kävi mutkan kartanola.. Juotin sille lämmintä ternimaitua ulukoilureissula :)
-
Kyllä meni nyt pihattoväeltä suut suppuun kun esitin muutaman väitteen tuossa edellä,arka asia tuntuu olevan.Sen nyt ymmärtää kun on velkarahalla tehty komiaa joka ei sitten toimikaan, vai toimiiko ?
Maidon laatu ei ole huonontunut yhtään robotin tultua päinvastoin, solut alle 100. Koko ajan parasta E-luokkaa ollut koko pihaton olemassa olon ajan. Robotti ostettu ihan viikkorahoilla, ei siihen ole euroakaan lainaa, eikä myöskään tukea.
Sorkkaongelmat ne oli parsinavetassakin, nyt lehmät ovat vierailijoidenkin mukaan huomattavan rauhallisia kuten koko navetan yleisilme muutenkin.
Päästetään ulkotarhaan mahdollisuuksien mukaan ja kesällä laitumellekin jos viitsivät mennä. Lehmät todellakin tykkäävät maata nautiskella parressa kesän kuumimpaan aikaan, kun ulkona on kuuma ja möttiäiset.
Ulkona ne käyvät lähinnä juoma-altaalla katsomassa oliko päivä vieläkin niiden eilistä päivää ankeampi, mennäkseen taas takaisin sisään makoilemaan. Jos haluaa lehmät laitumelle, ne on sinne väellä ja voimalla ajettava, ja langan taakse jätettävä, siltikin ne tulee siitä läpi takasin navettaan.
Poikimiset hoituu olkikuivike-ryhmäkarsinassa, ja nimenomaan hoituu itsellään, paljon paremmin, kuin aikoinaan parren kovalla lattialla seisseellä tai liukkaalla ritiläpohjalla jännityksessä seisoskelleet lehmät.
Paljon on ihmisillä hienoja haaveita ja ajatuksia lehmien oloista, tietämättä kuitenkaan sitä, mitä se lehmä itse haluaa ja valitsee!!
-
Poikimiset hoituu olkikuivike-ryhmäkarsinassa, ja nimenomaan hoituu itsellään, paljon paremmin, kuin aikoinaan parren kovalla lattialla seisseellä tai liukkaalla ritiläpohjalla jännityksessä seisoskelleet lehmät.
Paljon on ihmisillä hienoja haaveita ja ajatuksia lehmien oloista, tietämättä kuitenkaan sitä, mitä se lehmä itse haluaa ja valitsee!!
Tuohon poikimiseen täytyy kompata kybällä. 19 poikimista takana uudessa navetassa. Paria on autettu, mutta yksi oikeasti olisi tarvinnut apua. 2 on poikinut karsinan ulkopuolella, toinen niin että oltiin paikalla ja toisen raappa oli työntänyt kulkusiltaa vasten. Lalmek-raapat on kuitenkin säädetty sen verran herkälle että vasikka voi pieneen puristukseen joutumisesta huolimatta ihan hyvin, huonolla säkällä voisi tosin vasikka semmoisesta loukata.
Kolmen päivän / 2 yön vierihoidolta suoraan juottoautomaatille on ollut ihan toimiva setti paitsi että yksi vasikka menetettiin kun oli luultavasti jäänyt emänsä alle. Emät kiertää robottia ahkerasti yrittäessään päästä takaisin poikima-alueelle ja parin päivän päästä rauhoituttuaan tapa on tullut jäädäkseen. Saisi vain vielä juottoautomaattien e-merkkitunnistuksen toimimaan pomminvarmasti niin kaikki menisi hienosti. Vasikkala Ähtäristä kopioitu paitsi että maitohuoneen päädyssä ja tosiaan juottoautomaatilla.
-
Laitetaan mukaan vielä kuvatus lehmän luonnollisesta elinympäristöstä...;D
lehmän tulisi voida olla ulkona läpi vuoden.
-
Paljon on ihmisillä hienoja haaveita ja ajatuksia lehmien oloista, tietämättä kuitenkaan sitä, mitä se lehmä itse haluaa ja valitsee!!
Minä kannatan vapaata valintaa, pihatto ja ovet auki kesäisin ja talvisinkin kelien salliessa. Siinähän saavat valita.
Niinhän se näkyy menevän, että kesäisin lähinnä öisin käyvät ulkona, ja talvella tarhassa 15-30min kerrallaan jos ei tuule
Samahan se tässä on kun keskusteluissa vanhusten ulkoilussa laitoshoidossa - monien mielestä kaikkia pitäisi ulkoiluttaa, mutta jos asianomaisilta kysytään niin kaikki eivät halua ulos. Oleellista on mahdollisuus siihen, se ettei siihen ole esteitä
-
Jalkaongelmat on toki suuri pala kaikista sairastavista, mutta turhaa lätinää on väittää kaiken johtuvan pihatoista tai sun kuralillingistäsi. Se kun on ihan yhtä luonnollista kuin kuiva parsi, johonl lehmä köytetään sassin ihannoimassa parsinavetassa kiinni talveksi. Vuorokaudestaan lehmä makaa 14-15 h ja syö 2-4h. Loppuaika menee lypsyyn ja sosiaaliseen touhuun. Jalkaongelmien ensimäinen syy on yleensä se, että makuulla ei olla sitä aikaa, minkä lehmä haluaisi, vaan norkoillaan tai seistä hojotellaan siinä käytävällä kuivassa parressa makoilun sijaan. Tähän voi johtaa miljoona asiaa alkaen ylitäytöstä ja päättyen rakenteellisiin ongelmiin parsissa.
Kun ruokintaa tarkennetaan ja olosuhteita parannetaan, vähenevät ensiksi taitamattomasta hoidosta johtuvat tuotantosairaudet, kuten poikimahalvaus,asetonitauti eli ketoosi ja utaretulehdukset. Jäljelle jää jalkaongelmat, joiden merkitys korostuu pihatossa. Parsinavetastahan ei jalkavaivaisia panna laitumelle. Siten on kätevä kusettaa itseään :D
mikä osuus jalkaongelmissa on siinä ett suomalainen lehmä on jalostettu seisomaan kuivassa parressa ??? ??? ???
mietin vaan kun ei emoilla sorkkien kanssa tartte mahdottomia puljata... ruokinta joo erillaista mut kuiteskin... ::)
-
Jalkaongelmat on toki suuri pala kaikista sairastavista, mutta turhaa lätinää on väittää kaiken johtuvan pihatoista tai sun kuralillingistäsi. Se kun on ihan yhtä luonnollista kuin kuiva parsi, johonl lehmä köytetään sassin ihannoimassa parsinavetassa kiinni talveksi. Vuorokaudestaan lehmä makaa 14-15 h ja syö 2-4h. Loppuaika menee lypsyyn ja sosiaaliseen touhuun. Jalkaongelmien ensimäinen syy on yleensä se, että makuulla ei olla sitä aikaa, minkä lehmä haluaisi, vaan norkoillaan tai seistä hojotellaan siinä käytävällä kuivassa parressa makoilun sijaan. Tähän voi johtaa miljoona asiaa alkaen ylitäytöstä ja päättyen rakenteellisiin ongelmiin parsissa.
Kun ruokintaa tarkennetaan ja olosuhteita parannetaan, vähenevät ensiksi taitamattomasta hoidosta johtuvat tuotantosairaudet, kuten poikimahalvaus,asetonitauti eli ketoosi ja utaretulehdukset. Jäljelle jää jalkaongelmat, joiden merkitys korostuu pihatossa. Parsinavetastahan ei jalkavaivaisia panna laitumelle. Siten on kätevä kusettaa itseään :D
mikä osuus jalkaongelmissa on siinä ett suomalainen lehmä on jalostettu seisomaan kuivassa parressa ??? ??? ???
mietin vaan kun ei emoilla sorkkien kanssa tartte mahdottomia puljata... ruokinta joo erillaista mut kuiteskin... ::)
Suomalaisesta lehmästä on vuosikymmeniä yritetty tehdä sika eli väkirehua mahdollisimman paljon syövä lehmä.
Kuten jokainen tietää lehmän ruuansulatus on hiukka erilainen kuin sialla.No tästäpä seuraa sorkkaongelmat ja siihen kun yhdistää kosteat lattiapinnat jossa lehmä jatkuvasti taapertaa niin ei ihme että jalkaongelmia on. :(
-
Jalkaongelmat on toki suuri pala kaikista sairastavista, mutta turhaa lätinää on väittää kaiken johtuvan pihatoista tai sun kuralillingistäsi. Se kun on ihan yhtä luonnollista kuin kuiva parsi, johonl lehmä köytetään sassin ihannoimassa parsinavetassa kiinni talveksi. Vuorokaudestaan lehmä makaa 14-15 h ja syö 2-4h. Loppuaika menee lypsyyn ja sosiaaliseen touhuun. Jalkaongelmien ensimäinen syy on yleensä se, että makuulla ei olla sitä aikaa, minkä lehmä haluaisi, vaan norkoillaan tai seistä hojotellaan siinä käytävällä kuivassa parressa makoilun sijaan. Tähän voi johtaa miljoona asiaa alkaen ylitäytöstä ja päättyen rakenteellisiin ongelmiin parsissa.
Kun ruokintaa tarkennetaan ja olosuhteita parannetaan, vähenevät ensiksi taitamattomasta hoidosta johtuvat tuotantosairaudet, kuten poikimahalvaus,asetonitauti eli ketoosi ja utaretulehdukset. Jäljelle jää jalkaongelmat, joiden merkitys korostuu pihatossa. Parsinavetastahan ei jalkavaivaisia panna laitumelle. Siten on kätevä kusettaa itseään :D
mikä osuus jalkaongelmissa on siinä ett suomalainen lehmä on jalostettu seisomaan kuivassa parressa ??? ??? ???
mietin vaan kun ei emoilla sorkkien kanssa tartte mahdottomia puljata... ruokinta joo erillaista mut kuiteskin... ::)
Suomalaisesta lehmästä on vuosikymmeniä yritetty tehdä sika eli väkirehua mahdollisimman paljon syövä lehmä.
Kuten jokainen tietää lehmän ruuansulatus on hiukka erilainen kuin sialla.No tästäpä seuraa sorkkaongelmat ja siihen kun yhdistää kosteat lattiapinnat jossa lehmä jatkuvasti taapertaa niin ei ihme että jalkaongelmia on. :(
Mitä osaa lihavoidusta et ymmärtänyt?
Muuten olet oikeassa, jalkaongelmat ovat suuressa määrin ruokinnasta johtuvia. Kantasyöpymä on puoliksi ruokinta ja puoliksi olosuhde eli sorkkaa syö lannassa elävä bakteeri.