Ryökäle, tuo sonta-aika alkoi taas  . Nyt mie taidan pyytää paikalla tuon vastuullinen-sikataloushankkeen ilmanvaihtoasiantuntijan. 5 karsinassa miun B-osastolla on alkanut sotkemaan ittensä. "Nyt meni hermot, ja sen kyllä huomaa"

Kiitti pig24 tuosta linkistä, tuollaiset pitäisi meilläkin olla. Nyt savupatruunoiden hankintaan...

Infoa tänne miten kävi, jos pyydät asiantuntijan katsomaan. Eli mitä täytyi muuttaa ja kuinka paljon maksoi.

Meillä aikoinaan kun kävi yks asiantuntija niin koko ilmanvaihto olis pitäny muuttaa eli ois maksanu aivan helvatisti.

Ja kannattaa muistaa, että siltoja ei kannata polttaa joka suuntaan voi äkkiä tulla tilanne, että on tyhjän päällä. Tietysti liikaa ei tarvitse kumarlekkaan...

Ja mitä alkuperäiseen kysymykseen tulee niin Hk:n perushinnaston mukaan meille maksetaan. Kerro toki, että mitä työ saatte korvausta menetetystä vapaa-ajasta.

Siis kyllähän atrialla noita pieniä ja vähän suurempiakin lihasikaloita pitkin itäsuomea. Jossa on hyvistä porsaista pulaa lähes jatkuvasti. Mutta siinä on kannattavuus kohdillaan kun voidaan porsaita ajaa ensin 500 km pois päin teurastamosta ja sit takas.

Meillä on rapia 600 samassa osastossa ja en keksi syitä miksi olisi huono. Tosin meidän on alun alkujaan rakennettu isoksi osastoksi. Pienempien osastojen yhdistämisessä on se, että kun ovatten alkujaan suuniteltu pieniksi niin yhdistämisen toimivuus ei ole varmaa. Mutta kokeilemallahan se selviää jos ei kokeilemisesta koidu liikaa vaivaa.

Madde70, Eivätkö siat muka tappele, kun lääkityt on ekaksi eristetty ja sitten sijoitettu takaisin ryhmään? Vai pidättekö loppuun asti eristettynä? Entä rehun kulutus? Meillä ainakin aikoinaan kun oli purupohja sikala ja siat noin 80 eläimen karsinoissa niin rehua kului liikaa. Entä kuinka käytännössä saatte teuraaksi lähtevät merkkailtua ja eroteltua tosta ryhmästä?
Ei sillä, että tykkään kyllä ajatuksesta, mutta hieman epäilyttää.

Meillä on nyt vanhassa sikalassa 7 - 14 sian karsinoita ja uudemmassa 22 sian karsinoita niin päiväkasvussa noin 50g ero vanhan hyväksi. Ei tietysti välttämättä johdu karsinoiden koosta. Lähes jokainen asia eroaa sikaloiden välillä. Tuo isompi karsina tuntuu vain muuten fiksummalta. Helpompi pestä, edullisempi rakentaa jne. Sitten taas terroristit ehtivät tehdä enemmän tuhoa jne.

Mutta kerro toki kokemuksia lisää, vaikka yksityisviesteillä jos, et julkisesti halua kertoilla. Itseä kiinnostaisi ajatus jossa siat siirrettäisiin noin 60 päivän kohdalla tollaiseen isoon ryhmään jossa olisi tuollainen erotteluvaaka valitsemassa teuraita.

Mikä ihmeen järki on siemen laittaa eri vakoon ja liete toiseen

Meinattiin, että liete nostaisi siemeniä pintaan...

Sama se meillä on. Vanha isäntä vanhenee ja on siinä toukoaikana muutakin tekemistä. Sen takia tuota olen miettinyt että onnistuisiko hommien yhdistäminen.

Itse kyllä ajattelen edelleen, että siementen tulisi liikkua etusäiliöstä ilman avustuksella lietevaunun multain/kylvöyksikölle. En oikein usko että orastuminen olisi varmaa, jos siemenet levitellään pintaan josta sitten vedetään multaimella vain yli.

Jos nyt sitten pähkäillään tota multain/kylvöyksikköä niin se kai tuli jo ratkaistua, että siemenet ja liete eri vakoihin. Siemen varmaan vaatisi tuollaisen kaksoiskiekko vantaan, että menisi kovaankin savimaahan. Riittäisiköhän lietteen jakaminen joka toisen siemenrivin väliin, samaan tyyliin kuin perinteisissä kylvölannoittimissa on apulantojen vantaat? Paljon tuollaiset kaksoiskiekolliset lietemultaimet tarvitsevat vetotehoa?

Puntaroin Niperen sikavaa´alla. Osasto on n. 20m pitkä. Ajan siat käytävälle. Vedän puntarin karsinan ohi. Veräjä auki. Sitten yksitellen  punnitus ja puntarin läpi takaisin karsinaan. Homma sujuu kohtuu hyvin. Lähteville merkki selkään ja seuraavat  lähtijät voi jo merkata toisella värillä. Mun sikamäärille siedettävä työ. Tämä on edullinen ja tarkka tapa. Parin sekunnin pysähdyksen vaatii puntarissa.

Kuinka hyvin sian saa menemään vaakaan? Helpottuuko seuraavilla kerroilla? Kuinka tarkasti onnistuu punnitsemaan seuraavan viikon lähtijät, että pysyvät tavoitellussa painossa. Punnitsetko monta päivää ennen teurasauton tuloa?

Ja multa taas loppuu kellosta tunnit jos alan jokaisen mittaamaan. 
Siitäköhän se johtuu että meilläkin on viimeset mettätä kaadettu aikoja sitten. 
Mutta oikeasti ei mittailemallakaan tasasta tulosta saa sen verran noi siat ovat erilaisia rakenteeltaan, että kyllä sitä täytyy vain luottaa mittauksen ja silmän yhteispeliin. Mutta eihän se mikään varma systeemi ole.

Kyllä mä olen ollut siinä käsityksessä että sellaisia vaakoja olisi, että toimivat vaikka sika kävelisi kokoajan. Vaa'an tulee vain olla riittävän pitkä, että ehtii punnita.

Onko kukaan tutustunut noihin kamera systeemeihin missä tietokone mittaa kameran kuvasta? Varmasti aika hintava laite jos sitten edes toimii. Lisäksi aika hankala toteuttaa.

Entä sitten tuo sikojen laittaminen suureen ryhmään ja vaa'an kautta kulku ruokailemaan? Näitähän on kai muutama rakennettu suomeen ja euroopassa tuntuu olevan viimeisin uutuus juttu sikojen kasvatuksessa. Meiltä olisi vaan löytynyt tuollainen vanha avolantala jos olisi kattamalla saanut tuollaisen jälkikasvatus osaston helposti.

Mutta itse arveluttaa ainakin suoraan porsaina suureen ryhmään laitettaessa sairaiden sikojen havaitseminen ryhmästä, hännänpurenta, rehunkulutus, tappelut alkuvaiheessa. Mutta jos siat siirtäisi vasta vähän ennen teurasikää suureen ryhmään niin hännäpurenta on yleensä rauhoittunut, sioista on tullut laiskempia joten rehunkulutuskaan tuskin olisi paljon suurempi. Ainoa mistä ei pääse eroon on noi sairaiden havaitseminen ja tappelut alkuvaiheessa.

Mutta onko kellään tietoa kuinka käytännössä on hommat toimineet näissä suurryhmä sikaloissa?

Tosta urakoinnista vielä, että kyllähän urakointi joissain tilanteessa ajaa asiansa, mutta silti epäilen homman toimivuutta. Mekin suostutaan harkitsemaan urakoitsijaa heti kun saadaan sellanen sopimus, että urakoitsija tulee silloin kun mä soitan, että nyt on se hetki kun meidän lietteet ajetaan. Sitä on ihan turha 4 kk ennen varailla kun et voi tietää onko pellot sillo toukokuun tokalla viikolla siinä kunnossa, että sinne tarvitsee lietettä ajaa.

Tottahan se on, että sikalassa saattaa tulla tappiota sillä aikaa, mutta sinne on ainakin vielä toistaiseksi löytynyt työntekijöitä toukojen ajaksi. Eikä tuo nykynen 15 vuotta vanha lietevaunu näytä antautumisen merkkejä, onneksi tuli silloin ostettua kunnollinen, kun ne oli vielä järkevissä hinnoissa. Nyt jos joutuisi vaunun hommaamaan niin sitten tarvitsisi miettiä tosi tarkkaan. Omasta mielestä homma on sujunut tolla nykyselläkin vaunulla kivuttomasti ettei sen puoleen ole tarvetta. Ainoastaan siis alkuperäisenä ajatuksena oli, että voisi yhdistää kylvön ja lietteen levityksen. Lähempä toteutumista kuitenkin varmaan on, että tuohon lietevaunuun tulee joko hankittua jonkinlainen multain tai sitten rakennetaan se itse.

Ajatusta täytyy lähteä kehittämään nyt sitten siihen suuntaan, että liete tulisi saada eri vakoon kuin siemenet. Vai toimisiko tuollainen claydonin suorakylvökoneissa käytetty ratkaisu, jossa eka piikki tekee kapean ja syvemmän uran johon normaalisti lannoite sijoitetaan. Tähän nyt siis ohjattaisiin liete. Takimmainen piikki kulkee samaa uraa kylväen siemenet lähemmäs pintaa lannoiteuran molemmin puolin. Tässä tapuksessa voisi luulla,että jos eka piikki kulkee vaikka 10 cm syvyydessä niin lietettä ei tollasen 30 kuutiota hehtaarille määrällä enää tulisi pintaan asti. Vetovoiman tarve tullaisessa vain on aika valtava. Ja toisekseen savimaalajisen pellon rouhiminen keväällä tuolla tavalla on aika arveluttavaa.

Mutta jos siis siemenet ja liete menisi eri vakoon niin onko ideoita onko järjestyksellä väliä eli siis kummat vantaa olisi eka? Lietteen sijoitus voisi kai onnistua s-piikki tyypisellä ratkaisulla ja siemenille sitten kaksoikiekko?

Mä mittaan ihan narulla, jossa on solmut merkkaamassa oikeaa ympärysmittaa.

Läpiajovaaka varmaan pelaa, mutta vaa'an pituus tulee olla riittävä ja vaa'alle ei tietysti saisi laskea kuin yhden sian kerrallaan ja meidän sioilla on ainakin tapana, että kun näkevät pitkän käytävän edessään niin sitten laitetaan juoksuksi, mahtaako vaaka kerätä ottamaan painon?

Siis kyllähän lähtökohtaisesti homma pitäisi saada toimimaan niin, että erillistä multausta ei enää tarvita eli pintaan levittyksen voi unohtaa. Muuten tuo idea että siemenet kylvettäisiin pintaan jotka lietemultain sitten multaisi voisi toimia ainakin syyskylvöillä kun vettä olisi lähes 100% varmuudella tiedossa. Mutta kevätkylvöille tänne kaakon saville, jossa ekat sateet tulevat vasta juhannuksena niin en oikein usko toimivan. Tosin tänä kesänä vettä on kyllä riittänyt.

Mutta sinänsä idea jossa kylvökone olisikin traktorin keulalla voisi olla ideaa.. Ainut vain että leveyttä täytyisi saada varmasti ainakin tuo 6-8m.

Mä en ymmärrä mikä hirveä hinku tähän urakoinnin lisäämiseen on jokaisella. Suomessa tämä kasvukausi on kuitenkin niin lyhyt ja kelit vaihtelevia, että työnteettäjä siitä kärsii. Otetaan vaikka esimerkiksi tämä kevät. Kylvökeliä saatiin odottaa tuokokuun puolenvälin yli ja aikaa kylvöjen tekoon oli 11 päivää ennenkuin taas seuraava sade tuli. Voitte varmaan arvata, että kaikki muutkin haluaisivat urakoitsijan ajamaan paskaa juuri sillloin. Meille se vain ei ole vaihtoehto, että paskat jätetään ajamatta. No kohta joku sitten huutaa, että voihan ne ajaa oraille. No tänä kesänä se ei olisi onnistunut, vettä on tullut siihen tahtiin. Mun mielestä se vain on niin, että viljanviljelyssä ja paskan ajossa oikeat hetket on niin vähissä, että urakoitsijan ottaminen on aika riskialtista tietäen, että urakoitsijoilla on ainainen kiire.

EDIT: Tähän aiheeseenhan tulee uusia viestejä niin nopeasti, että tälläinen kahdella sormella kirjoittava ei ehdi kirjoittaa viestejä valmiiksi kun on jo pari uutta. 
Mutta asiaan. Pieni vaunu olisi tietysti parempi mutta ongelmaksi tulee tavaran riittävyys päästä päähän. Meillä on kuitenkin kohtuu suuret lohkot niin aika hankalaksi menee varsinkin kun tietä ei ole edes joka lohkon sivulla saati sitten kahdella sivulla. Sempä vuoksi ajattelin tuota agromiljon systeemiä ratkaisemaan tätä ongelmaa. Yksittäiset ja pienemmät lohkot voisi sitten hoitaa tuolla nykyisellä 15 kuution lietevaunulla.

Joku mainitsi tuosta rypsin kylvöstä ja lietteen ajosta kylvön päälle niin meilläkin on joskus kokeiltu niin, että ensin kylvettiin ohra suoraan sänkeen jonka jälkeen liete päälle ja kevyt multaus s-piikillä. Ja hyvin pelasi. Mutta jos ihan samaan vakoon laittaa siemenet ja lietteen niin vieläköhän toimii.. Ja pysyvätkö ne siemenet siellä vaon pohjalla vai nostaako liete ne pellon pinnalle.

Polttovioitushan mun käsityksen mukaan johtuu apulannalla siitä, että kuivassa maassa apulantarae imee sen ainoan veden siitä siemenestä eli siis siemen kuivaa väärinpäin tapahtuvasta veden liikkeestä. Lietteessä tätä ongelmaa ei luulisi olevan kun sehän on yli 90% vettä.

Tietysti kylvölaitehan voisi olla sellainenkin jossa liete ja siemen menisi eri vakoihin. Vetovoiman tarvettahan tuo tietysti lisäisi.

Sellanen ongelmahan tossa on, että nostaako liete siemenen pintaan, jos ajattelee, että samaan vakoon noita laittaisi?

Kuinka valitsette teuraaksi lähtevät? Itse olen mitannut rinnanympäryksen muutamalta karsinan sialta ja katsonut loput silmällä. Painavimmat osuvat kohtuu hyvin kärkipainoon, mutta herkästi painohaarukka tahtoo venyä.
Sempä vuoksi olen alkanut miettimään sikojen punnitsemista. Onko teillä käytössä vaakoja ja jos on niin millaisia. Itse olen miettinyt läpi ajettavaa malli jonka läpi ajaisi kaikki karsinan siat viereiseen tyhjään karsinaan. Toinen ihminen voisi sitten päivystää siinä vaa'alla ja merkata lähtevät ja seuraavan viikon teuraat. Ja jos ideaa kehittäisi vielä niin merkkaus voisi olla automaattinen ja vaa'assa voisi olla erottelu portti joka ohjaisi teuraat käytävää eteenpäin.

Kun mainitsin ideasta isälleni niin hän sanoi ettei tule mitään. Sanoi 80 luvulla käyttäneen häkkivaakaa teuraiden valintaan ja homman olevan lähes mahdotonta. Sikoja ei kuulemma tahtonut saadaa menemään vaakaan ja tulemaan ulos sieltä. Oman kokemuksen mukaan nykeiset siat ovat kyllä uteliaampia kuin esim. 10 vuotta sitten jolloin hommia aloittelin.

Toisena vaihtoehtona olen miettinyt tuollaista trisort sikalaa jota käyttäisi ainoastaan sikojen loppukasvatus vaiheessa. Ideana olisi, että siat kasvaisivat lihasikalaan tullessaan tavallisissa karsinoissa noin 60 päivän ikään asti ja loppuajaksi siat siirrettäisiin trisort osastoon.

Joo ajettava levitin tai ehkä ennemmin vielä tollanen agromiljo tyyppinen ratkaisu sillon ei tolla leveydelläkään olisi niin väliä eli voisi olla kapeempi jolloin taas tehoa ei tarvitsisi olla niin paljon. Lohkotkin sen verran suuria, että levittimen pytty pitäisi olla suuri ja kylvölaitten leveys kapea, että riittäisi päästä päähän ja silloin tulisi taas sitä tallausta.

Paha sanoa tosta siemensäiliön koosta. Etunostolaitteissa ei ainakaan suuria määriä pystyisi kiikuttamaan. Mutta jos taas laskee kokonaisuudessaan kulutetut työtunnit hehtaaria kohti niin erillinen lietteenlevitys multainvaunulla ja sen jälkeen suorakylvö haukkaa varmasti enemmän tunteja kuin pienemmänkin siemensäiliön tiheämpi täyttäminen.


Siementen sotkemista lietteeseenkin olen miettinyt. Jos tekisi aina lietevaunullisen kerrallaan. Kokeileminen ei olisi vaikeaa. Mutta suuremmassa mittakaavassa hommaa täytyisi jotenkin automatisoida lietevaunun täytön yhteyteen muuten olisi liian hidasta. Tonne lietesäiliöön niitä jyviä kannattaa tuskin kipata.