Eli kaikki mahdollinen tieto taito ja kavereilta kuullukin kelpais... Olen miettimässä makuuparsi (luomu) navettaa lihakarjalle. Koska kuivikkeen haaliminen kallista ja lietteen separoinnilla saa myös muita etuja (lanta imeytyy paremmin, lietesäiliön sekoituskustannukset pienenevät, multaimen tukkeutuminen loppuu, kokonaislannan ajomäärä vähenee ja kuivajakeen ravinnekilo edullisempi ajaa kauemmas kuin lietelannan vastaavan), olen miettinyt mahdollisuutta käyttää kuivajaetta parren kuivikkeena?.       
Ulkomailla (lämpimämmissä maissa) käytetään kuivajaetta kuivikkeena yleisesti, mutta soveltuuko se kuivajae suomen kosteampiin ja kylmempiin olosuhteisiin???... 

Ruotsin puolella oli noin 700 lypsylehmän tila tällä periaatteella kuivitettu. Separointijae ajettiin parsiin heti separoinnin jälkeen, ettei patogeenien määrä ehdi kasvaa logaritmisesti. En osaa sanoa, miten toimisi emojen kanssa, mutta oletus on vähintään yhtä hyvin. Ko. tilalla ei kaikki ollut aivan viimeisen päälle hanskassa ja silti tuolta osalta homma näytti toimivan.

Kyllä se makuuparsi vähentää kuiviketarvetta sen verran kuivikepohjaan verrattuna, että pitää raaskia neitseelliset kuivikkeet hommata. Saahan kuiviketuotantoon tukea. Kesän kuivalla elukat viihtyvät ulkotarhassa paskojensa päällä ihan kuvauksellisessa kunnossa. Sellaistahan Israelissa taitaa arki olla. Etelä-Suomessa pystyy olemaan märkää syksyä puolet vuodesta.

Mielenkiintoista, että ruotsinkorkeudella lypsylehmillä käytössä ilman kompostointia... minua mietityttää eniten se kosteusprosentti noin 40 (kuiva-ainetta) kuivikeseparaattorin jälkeen, että tunteeko se eläin sen alustan kylmäksi (kosteaksi), vai ei...

toisaalta olisi yksinkertaista hommata kuivike vaikkapa turpeena, mutta saatavuus ja hinta epävarmaa.Pellot taasen kaukana, omilta pelloilta ei saisi kuivikkeita läheskään riittävästi ja naapureiden pelloiltakin joutuisi haalimaan isolta ringiltä. Ja jos käyttää riittävästi parsissa kuiviketta, lanta jäykistyy niin paljon ettei lihanautojen lanta ole enää separoimatta multainkelposta (tai multaustulos ei ole kiitettävää tasoa hygienian osalta)... ja kun olisi separoitava, tulee väistämättä mieleen kuivajakeen hyödyntäminen...

Hevosen paska on hyvää kuiviketta.. samoin tuo separoitu tavara.

Mä voisin saada noista kuvia ja muuta  tietoa käytännön toteutuksista, just niitä nimittäin näin. Ulkomailta asti.

Ruotsin puolella oli noin 700 lypsylehmän tila tällä periaatteella kuivitettu. Separointijae ajettiin parsiin heti separoinnin jälkeen, ettei patogeenien määrä ehdi kasvaa logaritmisesti. En osaa sanoa, miten toimisi emojen kanssa, mutta oletus on vähintään yhtä hyvin. Ko. tilalla ei kaikki ollut aivan viimeisen päälle hanskassa ja silti tuolta osalta homma näytti toimivan.

Eikö ne sitten seuraavalla kierroksella ole jo lisääntynyt tarpeeksi? Siellähän kieppuu sama kakkahitunen teoriassa koko navetan iän. Emoilla ainakin separretta kertyy tarpeeksi, sehän on korsirehun sulamatta jäänyttä kuitua. Utarevaivatkin ovat emoilla todella harvinaisia lypsikkeihin verrattuna ja kai sitä poikima-aikaan voisi laittaa puhtaat pahnat. Separointi on yksi työ lisää ja hallanarkaa, eikä kuivitustarkoitukseen jousta ajallisestikaan.

http://oema.osu.edu/MSR/noyes_presentation.pdf

Mulla on suunnitelmissa luomuhieholoppukasvattamo, joten utaretulehduksista ei todennäköisesti olisi vaivaa.. Tuota kuivajakeen vaihtumattomuutta ajattelin, mutta kuvittelisin että kuiva-aine lahoaa separoinnin jälkeen, joten menisikö se parsissa ollu tavara jo separaattorissa nestepuolelle seuraavalla kerralla? Ja toinen pohdinta on siinä, että toimisoko kuivajae kertatäyttöperiaatteella (kolattaisiin entiset pois ja 30cm uutta kuivajaetta tilalle) pienemmillä eläimillä, jonne voisi käyttää "ylimääräisen" kuivajakeen. tuommoinen lanta olisi tuhtia tavaraa viedä kompostoinnin jälkeen kaukaisimmille pelloille...

Mulla on suunnitelmissa luomuhieholoppukasvattamo, joten utaretulehduksista ei todennäköisesti olisi vaivaa.. Tuota kuivajakeen vaihtumattomuutta ajattelin, mutta kuvittelisin että kuiva-aine lahoaa separoinnin jälkeen, joten menisikö se parsissa ollu tavara jo separaattorissa nestepuolelle seuraavalla kerralla? Ja toinen pohdinta on siinä, että toimisoko kuivajae kertatäyttöperiaatteella (kolattaisiin entiset pois ja 30cm uutta kuivajaetta tilalle) pienemmillä eläimillä, jonne voisi käyttää "ylimääräisen" kuivajakeen. tuommoinen lanta olisi tuhtia tavaraa viedä kompostoinnin jälkeen kaukaisimmille pelloille...

Kai se menee siinä kuin turvekin. Tasalattiasysteemissä turpeenkulutus on sama kuin vinopohjalla. Suomen lämpimimmälläkin kolkalla turve kuitenkin jäätyy kivikoviksi pakkasilla. Mistä muuten aiot ottaa separoitavan lietelannan?

kertatäyttökuivituksessa kuivajae toimisi turvetta paremmin, kun turve ei rupea kompostoitumaan (aluksi) niin tehokkaasti niin se ei tuota itse lämpöä (mikä kuivattaisi ja pitäisi pohjan sulana) Lietteen saisin parsipihaton puolelta, kun se käsiteltäisiin lietteenä. Kuivikepohjaa olisi vain 20% eläinpaikoista, jossa voisi olla sairaat, pienet ja tarkkailtavat. Kuivikepuolella olisi helppo käyttää myös vaikka olkea seassa. c.c.less:sin ajatukset ovat varmisti totta, että se separointi on ylimääräinen työvaihe, mutta jos säästäisin 600 nettokuutiota (6000m3lietteestä 1200m3 kuivajaetta, josta palaa puolet) lannan ajoa, kuivikkeen hankkimis kulut pois ja muut aikaisemmin mainitsemat edut, niin vaikka  en ole aikaisemmin lämmennyt separoinnille, niin euro on ruennut konsultoimaan siihen suuntaan että separointi on vakava vaihtoehto tilallani (varsinkin jos kuivikekäyttö onnistuisi).

Kuivikkeista puheen ollen, onko millainen ero kuivikkeen menekissä kestokuvike/vinokuivike pohjassa emoilla? Pärjääkö vinokuivikkeella pienemmällä neliömäärällä eläintä kohti?

kertatäyttökuivituksessa kuivajae toimisi turvetta paremmin, kun turve ei rupea kompostoitumaan (aluksi) niin tehokkaasti niin se ei tuota itse lämpöä (mikä kuivattaisi ja pitäisi pohjan sulana)

Tarkoitatko kertatäyttökuivituksella 5-30 cm tasaiselle lattialle ja kaikki pois kun on tahreentunut? Minä tarkoitin. Siinä ei ole merkitystä kompostoitumisella.

Kuivikkeista puheen ollen, onko millainen ero kuivikkeen menekissä kestokuvike/vinokuivike pohjassa emoilla? Pärjääkö vinokuivikkeella pienemmällä neliömäärällä eläintä kohti?

Ero on merkittävä. Emoja ei kannata toiminnallisista syistä olla varsinkaan poikima-aikaan tiheässä, on pohja millainen hyvänsä. Emoilla toimii myös "sisäinen kuivitus" eli kuivikas ja kortinen rehu pitää paikat siistimpänä kuin joku naatti tai rai.

juu tarkoitin että kerralla täytetään... Itse asiassa, mikäli kokokuivikepohjalla pidetään eläimiä, on lähes aina taloudellisesti kannattavaa varata eläinsuojelumini *2 tilaa eläimelle. Lisätila maksaa tarpeeksi pitkäjänteisesti katsottuna itsensä takaisin parempana eläinterveytenä sekä kuivitus ja lantalogistiikan vähenemisellä....