Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Jalostuskurssi  (Luettu 20445 kertaa)

apemies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1699
Vs: Jalostuskurssi
Täs on se homman ydin. Valitaan sen hetken tiedoilla paras sonni lehmäkohtaisesti. Ei pelata nuorsonnilottoa. Ja tiedetään tilan omat jalostustavoiteet.

No eikös tää oo jo "apemaisterillakin" käytössä...

***Jep tällä tavalla ollaan menty jo 7 vuotta. Tänä vuonna on Altan sonneista sopimus, joten niistä valitaan 3-5 tasapainoista sonnia, joista sitten valkataan siemennyshetkellä sopivin kyseiselle lehmälle.

Kaikista tärkein sonni typpipöntössä on lihasonni. Heikosta tai jollain tavalla valuvikaisesta emästä on aivan turha lähteä huippuyksilöä hakemaan "parantavalla jalostuksella" . Nopeiten jalostus etenee kun nämä sukulinjat katkaistaan tylysti lihasonnilla.

Jalostus on sinällään mielenkiintoista, koska sattuman rooli on iso. Ja mielenkiintoista sekin, että mulla on lehmiä joiden takana on 4-5 sukupolvea omasonneja. Eikä ne todellakaan ole karjan heikoimmasta päästä.

Koeman

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 196
Vs: Jalostuskurssi
Täs on se homman ydin. Valitaan sen hetken tiedoilla paras sonni lehmäkohtaisesti. Ei pelata nuorsonnilottoa. Ja tiedetään tilan omat jalostustavoiteet.

No eikös tää oo jo "apemaisterillakin" käytössä...

***Jep tällä tavalla ollaan menty jo 7 vuotta. Tänä vuonna on Altan sonneista sopimus, joten niistä valitaan 3-5 tasapainoista sonnia, joista sitten valkataan siemennyshetkellä sopivin kyseiselle lehmälle.

Kaikista tärkein sonni typpipöntössä on lihasonni. Heikosta tai jollain tavalla valuvikaisesta emästä on aivan turha lähteä huippuyksilöä hakemaan "parantavalla jalostuksella" . Nopeiten jalostus etenee kun nämä sukulinjat katkaistaan tylysti lihasonnilla.

Jalostus on sinällään mielenkiintoista, koska sattuman rooli on iso. Ja mielenkiintoista sekin, että mulla on lehmiä joiden takana on 4-5 sukupolvea omasonneja. Eikä ne todellakaan ole karjan heikoimmasta päästä.

Juuri näin pitäisi jalostukseen suhtautua maidontuotantoon keskittyvillä tiloilla. Valitaan 3-5 omiin tavoitteisiin sopivaa sonnia, joista sitten valitaan lehmälle paras paritus. 4-6 kk:n välein mietitään vaihdetaanko joku sonni uuteen. Tavoitteena pitäisi olla, että jokaisesta käytetystä sonnista olisi vähintään kymmenen tytärtä, mielummin enemmän. Punaisilla arvosteluvaruus on niin huono, että niillä ei ehkä noin suuriin tytärmääriin kannata tähdätä, mutta ei niillä olekkaan mitään tekemistä maidontuotantoon keskittyvillä tiloilla. Ayshire-jalostus on meillä ja Pohjois-Amerikassa enemmänkin lehmäharrastelua, niin kuin jokainen voin tänään Sarka messuilla tänään todeta.

UCD

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1440
Vs: Jalostuskurssi
lehmälle.

Kaikista tärkein sonni typpipöntössä on lihasonni. Heikosta tai jollain tavalla valuvikaisesta emästä on aivan turha lähteä huippuyksilöä hakemaan "parantavalla jalostuksella" . Nopeiten jalostus etenee kun nämä sukulinjat katkaistaan tylysti lihasonnilla.

Jalostus on sinällään mielenkiintoista, koska sattuman rooli on iso. Ja mielenkiintoista sekin, että mulla on lehmiä joiden takana on 4-5 sukupolvea omasonneja. Eikä ne todellakaan ole karjan heikoimmasta päästä.

Jep. Apes pudottelee sanaisesta arkustaan kerrankin niitä parhaita "keksejä". Mikäs on apeksen karjan uudistus-%?

Yleensähän täppäri-karjoissa karsinnan käyttö jalostuksessa kaatuu "materiaalin" loppumiseen... (ostoille ei hevin lähdetä)

Paljonko jätät lehmävasikoita uudistukseen ja karsitko matkalla pois joillakin kriteereillä vai annatko kaikkien kukkien kukkia ekaan poikimiseen.

Pysyykö sulla lihasonnilla siemennetty lehmä kuinka pitkään karjassa (peräkkäisiä lihasiemennyksiä) eli koska iskee se korkealaitais karsinta?

Losers always whine about their best. Winners go home and f*ck the prom queen ....

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
Vs: Jalostuskurssi
Mä ymmärrän hyvin tuon pelkän muutaman valion käytön juuri isoissa karjoissa. Kärsäpotti nuorsonnien jälkeläisiin ei oikein ole enää varaa ja muutenkin halutaan karjan olevan mahdollisimman homogeenistä. VG on tämän suhteen selvästi jäljessä, niillä ei taida olla tarjota valmista palvelupakettia ja sonnipalettia tähän.

Tämä ei kuitenkaan tuota uutta sonnipolvea. Erittäin tärkeä nuorsonnitestaus jääkin meille pikkukarjojen omistajille. Nuorsonnin käytössä on aina riskinsä, mutta toisaalta myös suuri mahdollisuus. Tällä hetkellä meidän paras lehmä (ay) runttaa 15600 vuoteen ja on alunperin nuorsonnista  ::).Uskon nuorsonnien tason nousseen ja edelleen nousevan valtavasti genomitestauksen myötä. Pian tulee aika, kun sonneille ei enää tehdä jälkeläisarvostelua vaan kaikilla on pelkästään genomi-indeksit.

Alkiohommahan on joo ihan kannattamatonta, varsinkin jos on sonninemästä huuhdeltu sonninisällä siemennetty  ::). Uskon alkioihin sijoitetuille euroille saavan ihan kohtalaisen koron pitkässä juoksussa.

Jännä muuten kuinka kaikilla joilla on pelkkää semexiä ja HH:ta pytyssä "menee niin hyvin", vaikkei välttämättä ole edes kyseenomaisten firmojen sonnien jälkeläisiä edes lypsyssä. Kai se erinomaisuus siirtyy kasvavasta alkiosta jo emään  ;D. Katsotaan mikä tilanne on esimerkiksi 5 vuoden päästä..
Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.

Trajanus

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 181
Vs: Jalostuskurssi
Lainaus
Yleensähän täppäri-karjoissa karsinnan käyttö jalostuksessa kaatuu "materiaalin" loppumiseen... (ostoille ei hevin lähdetä)

Noup, karsintaa ei tehdä kun ei voida, koska kanttua kaatuu kaikista tasoluokista utareterveyden ja hedelmällisyyden takia. Sitten syynä maristaan pohjoismaista paskajalostusta ja utarerakennetta kun yksi lähti kurjan kassin takia. Mitä vaan kunhan ei tarvitse katsoa peiliin.  ::)
Ne pitäisi tuottavimmat lehmät saada pysymään jotta voidaan karsia ne tuottamattomat pois. Jos tuntuu ettei etene niin prolta saa tyyppejä kattomaan mikä mättää.

SITTEN kun lehmät saa pysymään karjassa niin pääsee tavoitetilanteeseen eli vapaaehtoisiin poistoihin, ei siihen että keskipoikimakerta on 7 ja 60%a jotain ihme paskaluuskia joita ei voi poistaa kun tulee niin hyvin tiineeksi ja silleen. Ensin niitä pitää oottaa ainakin kolme poikimista kun ei muka aikaisemmin voi todeta että elukka on p*rseestä ja sittenhän ne jo onkin "kestäviä lehmiä" joten ei ainakaan voi poistaa, sexattua siementä luukkuun.
Kun lehmä lähetään hyväkuntoisena kohtuurasvattomana pois siitä saa teurastamosta rahaa.

Ja sitten on tämä tasaisuus. Se ilmeisesti käsitetään vaan ulkomuotona että kun tulee vierailijoita niin kaikki voi ihastella kun on tasainen karja. No sepä kiva.
Miten olisi että lehmät lypsäisivät tasamäärän. Tämä ainakin ruokkii pelkällä appeella ilman mitään yksilökohtaisia robopapana-annoksia. jos lehmä x lypsää 11 tn ja lehmä y 8 tn ja molemmat on tasakokoisia syöden yhtäpaljon, sehän on ihan..
Tai kun ne pitää ryhmäasemalla lypsää ja sinne kohtuunopeaan joukkoon tulee lehmät b, h, k ja d joiden virtaus on 0,3. Eihän se naurata ketään.
Meillon holsteinien joukosa 115 cm korkea Lsk-lehmä. Arvatkaa sotkeeko parsia?
Ei sotke. Oikeesti. Mutta oli sellainen 149 korkea ay joka sotki ihan puolestavälistä asti.. Se myös käytävällä peruutti niin että paskoi parteen. Sillä oli elämäntehtävä. Teurastili lämmitti mieltä ja kukkaroa.

Ja siks toisekseen. Mitä ihmeen väliä sillä on onko niitä käytettäviä sonneja 1 4 vai 23 jos ne on samantyylisiä samoilla kriteereillä valittuja? Minä valitsen niitä sen monta mitä sopivia on tyrkyllä ja sen jälkeen en pöntön äärellä mieti kuin sukusiitosta, kun on emävalinta ja isävalinta tehty niin se on ihan sama meneekö juuri tähän mansikkiin sonni x vai y.
Lainaus
Valitaan 3-5 omiin tavoitteisiin sopivaa sonnia, joista sitten valitaan lehmälle paras paritus. 4-6 kk:n välein mietitään vaihdetaanko joku sonni uuteen. Tavoitteena pitäisi olla, että jokaisesta käytetystä sonnista olisi vähintään kymmenen tytärtä, mielummin enemmän

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Jalostuskurssi
"Kannattaako ostaa Lamborghini kuoppaisen hiekkatien päähän ?"

Eli toisin sanoen.. Kannattaako jalostaa lehmää herumaan 60 kiloon jos oman tilan rehustus on suunniteltu pidettävän sellaisena etteivät yli 45 kilon herunnat ole edes mahdollisia ???

Tätä minä olen aina pohtinut. En tiedä pohditaanko tällaisia asioita jalostuskursseilla ?

Trajanus

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 181
Vs: Jalostuskurssi
"Kannattaako ostaa Lamborghini kuoppaisen hiekkatien päähän ?"

Eli toisin sanoen.. Kannattaako jalostaa lehmää herumaan 60 kiloon jos oman tilan rehustus on suunniteltu pidettävän sellaisena etteivät yli 45 kilon herunnat ole edes mahdollisia ???

Tätä minä olen aina pohtinut. En tiedä pohditaanko tällaisia asioita jalostuskursseilla ?
Ehkäpä kannattanee suosia pitkämaitoisuutta herumisen sijaan. Tosin siinäkin tulee vuodon tavoin ongelmaksi ettei sitä ihan joka maa mittaa.

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Jalostuskurssi
Täällähän alkaa tulla jo ihan rakentavia ajatuksia ja mielipiteitä jalostuksesta :) Trajanuksen edellisessä kommentissa paljon omalle kohdalle osuvaa juttua. Meilläkin kun on laajennusvaihe menossa, niin karsintaa ei yksinkertaisesti pysty tekemään niin kuin haluaisi, vaan kaikki mahdollinen pitäisi yrittää ottaa irti olemassa olevista eläimistä käyttämällä sex. siementä. Eläimiä on myös ostettu jo aika reilusti, mikä olisi kaikista nopein tie jalostaa. Hyvä myös pitää mielessä "tuurin" osuus jalostuksessa. Eipä ole meilläkään pirttijalostuksen seurauksena tulleet kolme poikaa keskenään samanlaisia. Yksi poikkeaa rakenteeltaan ja muiltakin ominaisuuksiltaan täysin kahdesta muusta :D

Samat kokemukset myös tuosta karja tasaisuudesta. Koko ei välttämättä kerro mitään eläimen käyttöominaisuuksista. Meilläkin useampia holsteineja jotka olis paperilla ihan hyviä, mutta vuotavat maitoa herkästi ja peräpäästä tulevat jutut pitää saada jollakin tavalla hoidettua parteen >:( Yleensäkin holsteinella tuntuu olevan enemmän taipumusta parsien sotkemiseen ainakin nykyisessä navetassa. Holstein karjaa kohti on meillä kuitenkin tulossa lähes kokonaan jossain vaiheessa ??? Mun mielestä karjan tasaisuuden mittarina on lopullisesti se mitä eläin tuottaa. Itsekkin miettinyt tuota joharan ajatelmaa. Meillä on tulossa tmr-aperuokinta ja tuskin on järkevää ajatellakaan mitään älyttömiä huippuherumisia vaan kiinnittää jalostuksessa huomiota mieluummin muihin tekijöihin kuin korkeaan tuotostasoon. Tietenkin eläimellä pitäisi olla kokoa riittävästi että saadaan iso pötsi mahtumaan luiden sisälle.

Mutta mitä tulee NTM:n niin täysin turha. Mitä on tullut kateltua noita indeksejä, niin kokonaisjalostusindeksin taakse piiloutuu niin paljon eri kohteita ettei NTM:n perusteella voi valita sonnia. Meillä tehdään jalostus vajaan kymmenen sonnin siemenillä joita käytetään pääosin kaikille. Joitakin erikoisjuttuja pitää olla tietenkin pöntössä ihan harrastuksen vuoksi ;D Ja tietenkin joku annos lihasonnia pahimpien varalle.

Viimeksi muokattu: 03.02.12 - klo:15:02 kirjoittanut arzyboy

apemies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1699
Vs: Jalostuskurssi
lehmälle.

Kaikista tärkein sonni typpipöntössä on lihasonni. Heikosta tai jollain tavalla valuvikaisesta emästä on aivan turha lähteä huippuyksilöä hakemaan "parantavalla jalostuksella" . Nopeiten jalostus etenee kun nämä sukulinjat katkaistaan tylysti lihasonnilla.

Jalostus on sinällään mielenkiintoista, koska sattuman rooli on iso. Ja mielenkiintoista sekin, että mulla on lehmiä joiden takana on 4-5 sukupolvea omasonneja. Eikä ne todellakaan ole karjan heikoimmasta päästä.

Jep. Apes pudottelee sanaisesta arkustaan kerrankin niitä parhaita "keksejä". Mikäs on apeksen karjan uudistus-%?

Yleensähän täppäri-karjoissa karsinnan käyttö jalostuksessa kaatuu "materiaalin" loppumiseen... (ostoille ei hevin lähdetä)

Paljonko jätät lehmävasikoita uudistukseen ja karsitko matkalla pois joillakin kriteereillä vai annatko kaikkien kukkien kukkia ekaan poikimiseen.

Pysyykö sulla lihasonnilla siemennetty lehmä kuinka pitkään karjassa (peräkkäisiä lihasiemennyksiä) eli koska iskee se korkealaitais karsinta?


***Näihin karsinta yms. asioihin vaikuttaa tilan kehityskaaren vaihe. Ennen ja heti laajennuksen jälkeen pyrkii pitämään kaikki mahdolliset yksilöt. Tuotannon vakiinnuttua karsintaa tehdään myös vasikka- ja hiehovaiheessa.

Itse olen varmistanut riittävän materiaalin ostamalla kokonaisia karjoja. Näin on saatu nuoriso nopeasti vastaamaan tuotantoa, joka taas mahdollistaa riittävän karsinan laajennukset alkumetreillä.

Lihasonnisiemennetyt saavat jatkaa karjassa niin pitkään tuottavat riittävästi ilman ylimääräistä vaivaa. Näin ollen joku lehmä saattaa tuottaa viisikin liharotuvasikkaa.

Trajanus ihmetteli, mikä järki vähentää sonnien määrää. Riittävän iso jälkeläispopulaatio pienentää sattuman roolia. Itsellä yleinen sonnikohtainen käyttömäärä on 20-40 annosta.

Trajanus

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 181
Vs: Jalostuskurssi
Lainaus
Trajanus ihmetteli, mikä järki vähentää sonnien määrää. Riittävän iso jälkeläispopulaatio pienentää sattuman roolia. Itsellä yleinen sonnikohtainen käyttömäärä on 20-40 annosta.

Noup en niinkään vaan että mikäs sen määrää että juuri tämä 3-5. Joku kännipäissään vuonna 72 heittäny luvun ja edelleen sitä julistetaan silmät tyhjinä suurena totuutena.
Ei siinä olekaan mitään järkeä että joka mansikille pitää olla oma sonni kun se niin ihqusti täydentää tota mansikin dstä ja sillee.  ;)

Toisaalta näin genomiselle ajalle kun ollaan siirtymässä niin yksittäisten sonnien määräähän pitäisi kasvattaa tuntuvasti eikä kasata parille odotuksia.
Ai niin joo mutta nehän oli sitä paskaa ne genomiarvostelut.  ;D ;D

Sandels

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 435
  • Ilima aekojaan Iisalamesta
Vs: Jalostuskurssi
"Kannattaako ostaa Lamborghini kuoppaisen hiekkatien päähän ?"

Eli toisin sanoen.. Kannattaako jalostaa lehmää herumaan 60 kiloon jos oman tilan rehustus on suunniteltu pidettävän sellaisena etteivät yli 45 kilon herunnat ole edes mahdollisia ???

Tätä minä olen aina pohtinut. En tiedä pohditaanko tällaisia asioita jalostuskursseilla ?

Kattokaapa VG:n käyttölistan sonneja. Runkoindeksi on lähes kaikilla alle sata ja tuotosindeksi 110-130. Millä näitä tulevia lehmiä pitäisi syöttää? Ei ainakaan karkearehulla, mikäli rungolla ja pötsin koolla on minkäänlaista positiivista korrelaatiota.

Trajanus

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 181
Vs: Jalostuskurssi
"Kannattaako ostaa Lamborghini kuoppaisen hiekkatien päähän ?"

Eli toisin sanoen.. Kannattaako jalostaa lehmää herumaan 60 kiloon jos oman tilan rehustus on suunniteltu pidettävän sellaisena etteivät yli 45 kilon herunnat ole edes mahdollisia ???

Tätä minä olen aina pohtinut. En tiedä pohditaanko tällaisia asioita jalostuskursseilla ?

Kattokaapa VG:n käyttölistan sonneja. Runkoindeksi on lähes kaikilla alle sata ja tuotosindeksi 110-130. Millä näitä tulevia lehmiä pitäisi syöttää? Ei ainakaan karkearehulla, mikäli rungolla ja pötsin koolla on minkäänlaista positiivista korrelaatiota.
Anteeksi mutta me syötetään varsin karkealla appeella noita kurmuja niin ei sitten mitään korrelaatiota ole rungonmitoilla ja tuotoksella. Kyllähän se sinänsä ketuttaa isoraaminen elikko joka lypsää keskiarvoa huonommin, mihin se rehu menee?
Kestävämpiä tapaavat olla nuo hivenen niukkaraamisemmat.

Viimeksi muokattu: 03.02.12 - klo:22:14 kirjoittanut Trajanus

mah

  • Vieras
Vs: Jalostuskurssi
Meillä käy faban keinosiementäjä. Lehmätkin ovat ay-rotua. Vain kaksi mustaa lehmää. Ne Tarttee Ruskeaa.  Jopa nuorsonnien jälkeläisiä. Olen siis luuseritäppäri.... :'(

Koeman

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 196
Vs: Jalostuskurssi
Lainaus
Trajanus ihmetteli, mikä järki vähentää sonnien määrää. Riittävän iso jälkeläispopulaatio pienentää sattuman roolia. Itsellä yleinen sonnikohtainen käyttömäärä on 20-40 annosta.

Noup en niinkään vaan että mikäs sen määrää että juuri tämä 3-5. Joku kännipäissään vuonna 72 heittäny luvun ja edelleen sitä julistetaan silmät tyhjinä suurena totuutena.
Ei siinä olekaan mitään järkeä että joka mansikille pitää olla oma sonni kun se niin ihqusti täydentää tota mansikin dstä ja sillee.  ;)

Toisaalta näin genomiselle ajalle kun ollaan siirtymässä niin yksittäisten sonnien määräähän pitäisi kasvattaa tuntuvasti eikä kasata parille odotuksia.
Ai niin joo mutta nehän oli sitä paskaa ne genomiarvostelut.  ;D ;D

Onhan se 3-5 voinut joku kännipäissään -72 sanoa, mutta kyllä se voidaan ihan hyvin myös perustella. 2 sonnia on liian vähän jo ihan sukusiitoksenkin välttämiseksi ja jos mennään paljon yli tuosta viidestä, niin silloin pitää ruveta jo tinkimään sonnien laadusta. Kuudenneksi paras sonni on yleensä jonkin verran huonompi kuin paras sonni.  Mutta tuo genomisonnijuttu pitää paikkansa. Niiden arvosteluvarmuus on heikompi, joten pienemmät tytätyhmät ovat järkevämpiä.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Jalostuskurssi
Mä olen käyttänyt tuota 3-5 sonnia kerrallaan, mutta vaan yks niistä on genomitestattu. Sen verran epäluotettavampi se vielä on.

Semmonen homma vielä tuohon lihasonniin. Se tärkein sonni voi olla myös se tilasonni, ei jätetä siitä montaa jälkeläistä. Sen duunina on huolehtia siitä, että lehmä poikii...
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.