Tänään tuli sitten puitua syksyn viimeiset. Tais tulla samalla oman 30-vuotisen historian paras tai toiseksi paras keskisato (-87 katovuoteen verrattuna reilusti yli kolminkertainen keskisato). Puintikosteudet vaihteli 17-29 %, joten "liikaa" paloi öljyä.

Mutta nyt taitaa alkaa puintipoudat. Tänne läntiseen Suomeen ennustetaan vajaan 3 mm:n sadetta seuraavalle 10 pv:n jaksolle. Paljon on vielä monella puimatonta, joten toivotaan, että ennuste toteutuu tai sataa jopa vähemmän! 

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.08.16 - klo:22:57

Ensimmäinen kollega jolla petti hermot aloitteli puinteja tänä iltana. Kävin sen verran vilkaisemassa, että kaura oli tosi hyvää. Tuntui kädessä hyvinkin kuivalta. Koko päivän on ollut aika kova tuuli, joka on näämmä kuivattanut pystyssä olevan laihon. Tälläin täytyy mennä eteenpäin, että joka välissä pui, kun ei sada.

Pysty kaura kuivaa parin tunnin tuulessa.

-SS-

Eilen illansuussa puitiin aikaista pysty Akseli-kauraa puintikosteus 19-20 %, sato kuivana reilu 6 tn/ha.  Eilen tuulinen ja aurinkoinen iltapäivä aamupäivän 2 mm. sateen jälkeen. Edellisiltana satoi 4 mm., ma poutapäivä ja edeltävänä sunnuntaina 7 mm. Elokuussa satanut yht. 62 mm. Sijainti Satakunta.

Kertokaas maasähkölämmittäjät kuinka paljon sähköä vuodessa maalämmitys kuluttaa ?

Ammattilainen sanoo 450-600 €/v eli nyky sähkönhinnalla n.3440-4590 kWh/v ja amatöörit taas puhuu 7500 kWh/v jopa 15000 kWh/v kulutuksista.

Meillä kolme vuotta maalämpö käytössä. Erillismittarin perusteella sähkönkulutus v. 2013  5.766 kwh, v. 2014 5.688 kwh ja v. 2015 5.416 kwh eli kolmen vuoden keskiarvo 5.623 kwh/vuosi. Sähkön hinta tällä hetkellä n. 0,11 eur/kwh eli nykyhinnoin kulutuska. n. 619 eur/vuosi.

Talo lähes 50 v. vanha, pääosin vanhat patterit, pesutiloissa lattialämmitys. Pinta-ala reilu 200m2. Kovilla pakkasilla lämmitetään myös takkaa kerran päivässä.

Ennen maalämpöä oli käytössä öljykeskuslämmitys, jolloin öljyä kului n. 3000 - 4000 l/vuosi.

Toistaiseksi ei ainuttakaan käyttöhäiriötä nykysysteemissä (koputan puuta). Tuttavalla maalämmössä kompura pamahti joku aika sitten eka kerran, kesti kuitenkin n. 15 v!

Lainaus käyttäjältä: kepsi - 23.10.15 - klo:10:22

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 23.10.15 - klo:09:49

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata"

Ja mitenkä helvetissä jonkin kasvin voi kylvää niin ettei maata muokkaa yhtään? -SS- on sen jo tänäkesänä todistanut, ettei siellä pellonpinnassa mikään ala kasvamaan. Eihän tosta tuu kun sanktioita ja sanomista. Tossa lauseen tulkinnassa olisi siksi jotain järkeä niin että se kerääjäkasvin siemen kylvetään normaalisti sinne maahan, sen jälkeen ei saa muokata, kun vasta keväällä.

Ei se ihan näin mene...Kyllähän puintitappiotkin normaalisti näkyy vihertyminä myöhemmin syksyllä vaikkei peltoa muokata. Eli tuossa SS:n tapauksessa valonpuute/pääkasvin kilpailuetu vei mahdollisuudet kerääjältä. Olen itse tänä kesänä nähnyt esim. että rypsi ei selviä ohran jälkeen on se sitten kylvetty ohran sekaan pintaan kesä-heinäkuun vaihteessa tai vasta lähellä elokuun puolta väliä. Mutta valoisassa pihassa, siemenen lastauspaikalla rypsi vihertää komeasti!

No löytyi lopulta yksi kollega, joka on havainnut saman kuin minä !

...
-SS-

Nuo rypsikokeilut eivät olleet omiani vaan tuttujen. Itsellä raiheinä/piensiemenen kylvölaite -yhdistelmä ohran kylvön yhteydessä. Ja hyvä niin kun oli hyvä arpaonni; tarkastus osui kohdalle eikä ollut huomauttamista tältä osin!

"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata"

Ja mitenkä helvetissä jonkin kasvin voi kylvää niin ettei maata muokkaa yhtään? -SS- on sen jo tänäkesänä todistanut, ettei siellä pellonpinnassa mikään ala kasvamaan. Eihän tosta tuu kun sanktioita ja sanomista. Tossa lauseen tulkinnassa olisi siksi jotain järkeä niin että se kerääjäkasvin siemen kylvetään normaalisti sinne maahan, sen jälkeen ei saa muokata, kun vasta keväällä.

Ei se ihan näin mene...Kyllähän puintitappiotkin normaalisti näkyy vihertyminä myöhemmin syksyllä vaikkei peltoa muokata. Eli tuossa SS:n tapauksessa valonpuute/pääkasvin kilpailuetu vei mahdollisuudet kerääjältä. Olen itse tänä kesänä nähnyt esim. että rypsi ei selviä ohran jälkeen on se sitten kylvetty ohran sekaan pintaan kesä-heinäkuun vaihteessa tai vasta lähellä elokuun puolta väliä. Mutta valoisassa pihassa, siemenen lastauspaikalla rypsi vihertää komeasti!

Lainaus käyttäjältä: Mercantil - 21.09.15 - klo:17:54

entäs jos se on "korjattu" pariviikkoa perustamisen jälkeen? jolloin massaa hyvin vähän

Just ton takia aikainen sadonkorjuu on kielletty. Itte paalasin ekan sadon jo heinäkuun alussa ja mielessä kävi, kuinka tarkastaja tulkitsee asian jos sattuu poikkeen kun kakkonen on vielä korjaamatta..

Minäkin korjasin yhdeltä suojavyöhykelohkolta ekan sadon heinäkuun alussa ja niitto vielä pitkään sänkeen piennarmurskaimella. Ei toista korjuuta. Tosin valtaosan syöjävyöhykkeistä korjaisi nautakarjatila samoihin aikoihin ja normisänkeen niittämällä.  Arpa sattui kohdalle ja kokotilatarkastus syyskuun alussa. Ei huomauttamista!

Toki meillä nurmet jo aikaisempina vuosina perustettuja!

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 02.09.15 - klo:19:35

Alkaa kummasti vihertyä ja tuuhentua, noin viikko sitten puidulla ohramaalla kerääjä-italianrai. Kolme kiloa tuntui olevan sopiva määrä siementä. Joitakin pieniä kohtia, joissa märkyys kuritti ohraa, raiheinää oli pelottavan paljon. Puimuri selvitti nekin kohdat ongelmitta. Täytynee parin viikon päästä ottaa kuvia, jos muistan ja ehdin ja viitsin 

2kg/ha, vihreitä laikkuja ja sänki jäi laikukkaan vihreäksi. Viikon päästä uskoisin olevan komea heinä, mutta ehkä sen kippaan auroilla nurin ihan lähipäivinä, mikäli vehnää kylvän. Sato oli ok., ei pahoiteta kenenkään mieltä Vieressä sama sato ja kerääjänä valkoapilaa, puinnista viikko eikä oo ihmeesti vielä happea saanut. Puidessa joitain laikkuja missä heikompaa, niissä vahvistunut lisää. Sato oli hieman raiheinälohkoa parempi.





Apilaa tuolla jossain, erona edelliseen ainoastaan kerääjäkasvin laji. Ojan takana oleva lohko, sama kylvöpäivä, lajike, lannoitus, viljelyhistoriakin parilta vuodelta ja tänä vuonna satokin melkein. Apilaa tai siis ei heinää sisältävältä pellolta noin 300kg/ha enemmän satoa. Satoero noille lohkoille normi.

Oliko lohkoilla samanlaiset rikkakasviruiskutukset (aineet/määrät) ja miten onnistui?

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 30.08.15 - klo:18:58

ite ainakin ajattelin ruiskuttaa rapsin sängeltä kerääjäkasvit ja muut rikat pois puinnin jälkeen ja kuvittelin sen kelpaavan kasvipeitteiseksi. muuten menisi todella vaikeaksi.

Niin , sitoumusehtojen sivulla 21, on kasvipeitteisyyden ehdoissa:

3. viljan, öljykasvien, tattarin, siemenmausteiden ja kuitupellavan sekä härkäpavun, herneen ja lupiinin sänki ja
suorakylvö sänkeen;
4. kerääjäkasvien viljely, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti;

Eli voiko sen kerääjäkasvin satasen ensin kuitata taskuun, sitten unohtaa sen koko kerääjähomma 15.09 ja ruiskuttaa, ja kuitata se 54€ kasvipeitteisyys niinkö puhtaalta sängeltä, niin kuin se ei olisi koskaan olutkaan kerääjäkasvilla ?

Koko kerääjäkasvitouhulla on kyllä joko pöhkö suojelija hallinnossa, jos näin on.

-SS-

Niin eiköhän se niin ole, että jos viljan sängen (ei kerääjäkasveja) ruiskuttaa syksyllä glyfosaatilla ja jättää talven yli sängelle niin kyseinen ala kelpaa kasvipeitteisyyteen. Mutta jos kasvusto on sisältänyt myös kerääjäkasveja niin glyfosaattikäsittely syksyllä estää ko. alan kelpaamisen kasvipeitteisyyteen.

Valkoapila ei tykkää kuivuudesta näin syksylläkään.
Tietää nyt ainakin jättää apilaleikit sikseen.

Italian raiheinäkin on tuleentumassa sinne juureen.
Ei tule olemaan minkäänlainen puinnin este. Ne
jättikokoiset tähkät - muistuttavat juolavehnää,
mutta 3x suuremmat  - laihon päällä lienevät jotakin
epäpuhdasta heinälajia olleet.

-SS-

Mikä Italain raiheinälajike on kyseessä ja koska kylvetty?  Näyttäisi hieman siltä, että tähkimisalttiudessa on lajikekohtaisia eroja. Tällaista kuulin Jokioisten kokeista. Nimenomaan Meroa on tähkinyt helposti tänä vuonna ainakin aikaisissa kylvöissä. Itsellä juuri tuo lajike ja tähkimistä on yleisesti. Sain käsiini eviran tutkimustodistuksen kyseisestä siemenerästä ja sen mukaan puhtaita siemeniä pitäsi olla 99,82 %! Itse epäilin, että joukossa olisi westerwoldin raiheinää mutta tutkimuksen mukaan näin ei ole!

26.4.2015- 31.7.2015 on täällä Kemiössä tullut tasan 300 mm.

Täällä Kaakkois-Satakunnassa samaan aikaväliin 323 mm (huhtik. loppu 28 mm, toukok. 60 mm , kesäk. 110mm , heinäk. 125 mm).

Tätä kerääjäkasvi asiaa tuntuu olevan jo niin monta sivua, että alkaa käydä työlääksi koko ketjun lukeminen läpi. 

Itse olen ajatellut kylvää kerääjäkasveja ohran kylvön yhteydessä kylvökoneen piensiemenlaatikon kautta. Aikaisempaa kokemusta kerääjäkasvien viljelystä ei ole. Lohkot jolle kerääjäkasveja tulee ovat maalajiltaan KHt tai HHt. Ravinteiden ja happamuuden suhteen kunnossa olevia lohkoja. Lohkot ovat olleet yksipuolisessa viljan viljelyssä joten jospa kerääjäkasvit toisivat maahan "eloa".

Mutta kun sitä aiempaa kokemusta näistä ei ole niin nyt olenkin pähkäillyt että mitä kylvää ja ennen kaikkea, kuinka paljon? Valkoapila tulee tod. näk. toiseksi 3 kg kylvömäärällä. Mutta mitä toiseksi? Paljon puhuttu italianraiheinä vai pitäisikö olla englanninraiheinää? Timoteikin tietysti mutta se sitten talvehtii ja tuleeko siitä ongelmia seuraavana vuonna... Kaikki kerääjäkasvi lohkot on tarkoitus kyntää vasta seuraavana keväänä. Sitten mietityttää että jos italianraiheinä "lähtee käsistä". Kyseisiltä lohkoilla satotaso on hyvä, oli vuosi sitten kuiva tai märkä. Eli voisiko sopiva seos olla valkoapila 3 kg + italianraiheinä 4 kg? Ei varmaan ainakaan liikaa ole. Mieluummin kylväisin vaikka hiukan liian vähän kuin hiukan liikaa jotta puinti onnistuu jne jne... Olettaisin kuitenkin että tuolla määrälläki kuitenkin syksyllä on jotakin vihreää pellossa... 

Tulipas pitkästi, ei kukaan varmaan jaksa edes lukea...

Uskoisin, että tuolla tekniikalla ja noilla siemenmäärillä tulee riittävän peittävä kasvusto normivuonna. Jos itse kylväisin seoksena niin todennäköisesti puolittaisin apilan siemenmäärän. Seoksen käyttö rajaa useimmat rikkakasvien torjunta-aineet torjunta-aineet pois. Vrt.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/04/03/viljan-rikkakasvien-torjunta-keraajakasveilla

Itse olen jo hieman aloitellut kylvöjä. Kaksitahoisen ohran oheen laitoin n. 5 kg/ha Italian raiheinää samoin heinäsiemenen kylvölaatikosta, pintakylvönä. Siemenkustannus vajaa 10 eur/ha.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 17.04.15 - klo:16:27

Ropot laitan sen puolesta vetoon, että kynnetylle alalle ei makseta kasvipeitteisyys lisää.

Älä viitti manata, joku stalkkeri nähtävästi käy ministeriöstä lukemassa näitä, ja pilaa ehdot hetikohta.
Kun toi oli muutenkin ainoa toimenpide, josta ajattelin edes yrittää rahastaa, siis jos laitan nimen paperiin...

 

-SS-

Esim. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkastajan Veikko Tuomisen saamasta kysymyksestä 429 / 24.3. löytyy tuohon asiaan tarkennusta:
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/

"Ympäristökorvauksen lohkokohtaisena lisätoimenpiteenä kun on peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, niin Mavin ohjeissa lukee, että maksetaan ilmoitetun alan mukaan. Eli maksetaanko tukea 20%, 40%, 60% tai 80% alalle sen mukaan minkä tason valitsee vai kuitenkin koko pinta-alalle, mutta korvaustaso vaihtelee sen mukaan paljonko jättää kasvipeitteiseksi.

VASTAUS:

Jep, koko pinta-alalle sen saavutetun kasvipeitteisyysprosentin mukaan. Paitsi että on tiettyjä pellonkäyttömuotoja, joille ei makseta sitä korvausta, esim. kesanto ja tilapäisesti viljelemättömät alat. Ja myöskään ympäristökorvauksen toimenpide -lohkoille suojavyöhyke, lhp-nurmi, monivuotinen ympäristönurmi, viherlannoitusnurmi ja monimuotoisuuspellot (riistat, maisema, niitty, lintu) ei makseta, mutta ne luetaan siihen kasvipeitteisyysalaan."

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 16.04.15 - klo:21:50

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 16.04.15 - klo:20:44

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 16.04.15 - klo:20:33

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 16.04.15 - klo:20:17

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.04.15 - klo:19:55

Palataas vielä tähän:

"Seu­raa­vil­la aloil­la voit nos­taa si­tou­mus­a­la­si kas­vi­peit­tei­syys­pro­sent­tia, vaik­ka näil­le aloil­le ei mak­se­ta­kaan kas­vi­peit­tei­syys­kor­vaus­ta:

ke­san­to, jo­hon kas­vu­kau­den jäl­keen kyl­vät syys­vil­jan tai syys­öljy­kas­vin tai joka on nur­men tai sän­gen peit­tä­mä;
ym­pä­ris­tö­si­tou­muk­sen mu­kai­siin toi­men­pi­tei­siin si­säl­ty­vä suo­ja­vyö­hy­ke, moni­vuo­ti­nen ym­pä­ris­tö­nur­mi, luon­non­hoi­to­pel­to­nur­mi, vi­her­lan­noi­tus­nur­mi, moni­muo­toi­suus­pel­to"

Mites toi lasketaan???

Mikä lukko sulle nyt on tullut? Siis ne lasketaan kuten "kasvipeitteiset viljelykasvit" yhteen mutta noiden aloilta ei vaan makseta ... eli jos peltoalasta on vaikka 20% noita ja 60% "viljelykasvin kasvipeitettä" yhteensä 80% mutta ala jolle saa 54euroa on 60% 

Onko varma ettei 20%=0=euroa, seuraava 20%=4-euroa, Seuraava 20%=18-euroa ja viimeinen 20%=36-euroa   

Mun päättelykyvyn mukaan taulukko pitäis olla sitten muodossa
0-20% 0eur
20-40% 4 eur jne. Tuolla lailla sitä ei ole ilmoitettu sitoomusehdoissa .

Elikkäkö riittääkin 61%, että saa 54-euroa koko tolta 61-prosentin pinta-alalta 

Ei varmaankaan, vaan saat se 36 euroa sille pinta-alalle, joka on normisti viljeltyä.
Tätä on vaikea monen mieltää, mutta jos 100 ha viljelijällä on 50ha viherlannoitusnurmia,
LHP:ta ympäristönurmia ja monimuotoisuuspeltoja, riistaa ym, ja 20 ha kevytmuokattua, silloin hänellä on 70 ha eli 70% kasvipeitteisyyttä, saa 36€ korvauksen, mutta arvatkaapas, mille alalle ? No vain sille 20 ha:lle !

Eli jaettuna 70 ha:lle onkin tehollinen korvaus 10,30 €/kasvipeite-ha, koko tilan alalle (vanhan ympin tapaan) 7,20 €/ ha !
Liian moni katsoi summia, ja ajatteli, että maksatus menisi vanhan ympin lisätoimenpiteen mukaan! Ajatteli vikaan.

Eli hömpät kerryttää, mutta niiden alalta ei makseta !

-SS-

Mielestäni asia ei mene noin kohdentamisalueella. Eli tämän tilan kasvipeitteisyys-% on 60 (70 ei tunneta), joten korvaus on 36 eur / ha. Korvaus maksetaan muille hehtaareille mutta ei edellämainituille "hömpille". Eli korvaus (20 ha + 30 ha) x 36 eur/ha = 1.800 eur eli keskimäärin koko tilallle 18 eur/ha.

Rautalangasta vääntäen muutama esimerkki kohdentamisalueella:
1. 100 ha tila, kevytmuokattua 20 ha, loppu kynnettyä, 80 ha: kasvipeitteisyydestä maksetaan 100 x 4 eur = 400 eur (kasvipeitteisyys 20 %)

2. 100 ha tila, kevytmuokattua 20 ha, suojavyöhyke 20 ha, kynnettyä 60 ha: kasvipeitteisyydestä maksetaan 80 x 18 eur = 1.440 eur eli keskimäärin 14, 4 eur / ha (kasvipeitteisyys 40 %)

3. 100 ha tila, kevytmuokattua 20 ha, suojavyöhyke 20 ha, kerääjäkasvi / sänki käsittelemätön talven yli 20 ha, kerääjäkasvi  / viljan sänki, glyfosaatti syksyllä 20 ha, 20 ha kyntö. Kasvipeitteisyydestä maksetaan  80 x 36 eur = 2.880 eur eli keskimäärin 28, 8 eur/ha (kasvipeitteisyys 60 %)

Joku väitti, että italian raiheinä kestäisi Pumaa. Kannattaisi jonkun varmaan soittaa kasvinsuojeluaineneuvojalle ja kysyä. Täältä tuskin täysin luotettavaa tietoa löytyy. Muistaakseni lähes kaikki mataraan tehoavat aineet tehoavat myös apilaan.

Bayer Crop:n maaliskuun uutiskirjesstä lainattua:

"Kerääjäkasveilla (esim. erilaiset heinät kuten raiheinät, timotei ja koiranheinä sekä apilat) rikkatorjunta-aineiden käytössä tulee olla tarkkana. Jos kerääjäkasvin kylvää viljan kylvön yhteydessä, kerääjäkasvi ehtii kasvamaan siten, että se altistuu ruiskutuksille. Puma Extra soveltuu hukkakauran torjumiseen, jos kerääjäkasvi on raiheinää ja puna- tai valkoapilaa. Sen sijaan Puma Extran vaikutusta muihin apiloihin (esim. persiljan apila) ei tiedetä. Kokeissa koiranheinästä on tuhoutunut noin puolet Puma Extra-käsittelyllä, joten on suositeltavaa kylvää raiheinää. Timoteille Puma Extra ei sovi..."

Kieltämättä Mavilta epäselvää kirjallista "antia". Ehkä tuossa pääajatuksena on kuitenkin ollut rajata kerääjäkasvin kylvöajankohtaa siten, että kerääjäkasvin siemenen multaus on kylvövaiheessa mahdollista. Vrt. viljan orasvaiheessa mahdollista kerääjäkasvin siemenen multaaminen esim. rikkakasviäkeellä mutta sen jälkeen ennen sadonkorjuuta multaaminen ei onnistu.