Suosittelen jättämään turbojen ja pakosarjojen etsimisen sikseen ja joko pärjäämään noilla tehoilla tai sitten vaihtamaan traktori johonkin alunperinkin suurempitehoiseen.

Joskus kauan sitten vehkeet ylimitoitettiin joten niiden ahtaminen toi lisää ilman kestävyysvajetta. Nykyään kaikilla valmistajilla alkaa olla jo tietokoneet ja optimointiohjelmat käytössä. Harvoin on mitään järkevää paikkaa peruskuluttajalle tehdä "parannuksia".

Eri asia on, jos kaikilla naapureilla on samanlaiset vehkeet ja haluaa olla niistä tehokkaampi ja kauniimpi - silloin ei kustannuksia tai hyötyjä lasketa. Harrastus saa maksaa mitä vain, työkone on eri, sen pitää tuottaa.

Hankkijan toimitusjohtaja tietää - viljan hinta on liian korkea.

"Jatkuvat tappiot tarkoittavat sitä, että viljasta maksetaan tuottajille liikaa suhteessa siihen, mitä markkinoilta saamme", toimitusjohtaja Jyrki Lepistö toteaa.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.1321069

Yhteinen huolemme on Hankkijan kannattavuus. Myykäämme viljamme vieläkin halvemmalla. Rahaa suorastaan tursuaa viljelijän tilille kun saamme roimaa ylihintaa.

Kapitalismin johtavassa päävaltiossa ongelmia kun tuima pohjoisvirtaus käy Texasiin asti. Säännöstellään sähköä liikennevaloihinkin.

https://twitter.com/ERCOT_ISO/status/1361215084010352644

Juu. Jos Suomessa olisi ollut vapaa sähkökilpailu aikojen alusta asti, niin tuskinpa harvemmin asutuilla alueilla alle 50c/kWh olisi sähköä myytävänä.

Kohta saatetaan olla siinä tilanteessa. Siinä vaiheessa kannattaa vanhat sonniosuuskunnat muuttaa taas sähkösellaisiksi ja tehdä ITE-sähköä.

Suomessa on järjestö joka ajaa kamalia asioita. Se on onnistunut hävittämään jäsenyrityksistään 85% vuodesta 1969. Samalla jäljelle jääneiden koko on kasvanut jyrkästi ja velkaantuminen raketoinut.  Se neuvottelee miten kanavoidaan EU:n ja valtion tukia, suosien toisia jäseniään toisten kustannuksella, kriteereinä mm. asuinpaikka.
 
Järjestö ajaa myös halpatyöntekijöiden Suomeen lennättämistä, näinä korona-aikoinakin,  valtion tuella. Luontopuolella se on myös aktiivinen, vaatien hanhien, naakkojen ja susien laajamittaista ampumista ihmisille vaarallisina. Myös soiden ojitus ja turpeen poltto ilman ja veden pilaajina ovat lähellä järjestön sydäntä.

Näiden tavoitteidensa ajamiseksi se on kasvattanut jäsenistöään ja voimaansa alistamalla valtion tukeman metsänomistajien verkoston jäsenistön (johon aiemmin oli pakko liittyä, nykyään puolipakko) alaisuuteensa. Kaikkia näitä asioita se edistää poliittisen siipensä avulla. Vaatimuksissa on myös lisärahaa supistuvalle jäsenkunnalle ja organisaatioillensa. Kohta eri rahankäyttöorganisaatioiden ja liitännäisten määrä ylittää varsinaisten jäsenten määrän.

Jäsenmaatilojen määrä on vuodesta 1969 pudonnut 85% tähän asti ja mäntykuitupuun hinta noussut 19,80euroon/kuutiometri kahdenkymmenen vuoden takaisesta 17,50eurosta. Puusta valmistettavan selluloosan hinta oli 2001 500eur/ tonni ja 2018 1000euroa/tonni. Tätä taustaa vasten kuolleen sydänkäyrää muistuttava kuidun hintakäyrä on hämmästyttävä, melkoinen saavutus. Suomi on todella vakaa maa, jossain asioissa.

Naudalihan tuottajahinta on alle 3euroa/kilo ja sianlihan alle 1,50eur - kysy näitä tuotteita kauppiaaltasi!