Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kaverin fiiatti lainassa ja vaikuttaa siltä että ohjauksen öljy vähissä, mitä öljyä ja missä täyttö? Omistaja toisella puolella maapalloa.... 
Ohjaukselle oma säiliö. Moottorin oikealla puolella, täyttö korkki aika ylhäällä lähellä konepeltiä.
puhuttako te suomea .
:-)
Mulla on tässä juuri työn alla
- 2U ATX Supermicro SC823T B 1x5.25" 6x3.5" SATA H/S 2x500 W
- Supermicro X7DBE 8FB-DDR2 3PCIX 3PCIe 6SATA 2GE
- 2 x Intel Xeon E5335 quad core Clovertown EM64T 2000/1333 MHz 2*4 MB LGA771 80 W
- 8 x 72-bit ECC DDR-II FB-DIMM 4 GB 667 MHz PC2-5300 CL5
Asennettu OS on CentOS 7, kahden levyn peilillä, ja siihen qemu/KVM hallintapalikoineen. Kuusi muuta levyä muodostavat ZFS RaidZ 5 poolin (ZoL).
Ongelmana on nyt löytää zfs_arc_max -parametrille sellainen arvo että levyjen suorituskyky on hyvä mutta muisti ei lopu kesken. Muutamaan otteeseen näin pääsi käymään. ZFS:n oletus on napata 50% muistista tuohon Adaptive Replacement Cacheen :-(
Tarkoitus on pyörittää nippua virtualisoituja käyttöjärjestelmiä; httpd (Apache), tiedostopalvelin SMB ja NFS, postipalvelin (Exim + Dovecot), DNS (bind), PXE ja DHCP ym. Etätyöpöydät toteutan NX:llä ja RDP:llä, backup Baculalla. UPS on vanha Line-Interactive Powerware 5125 rack E-BATilla, kytkin ProCurven web-managed layer 2. WLANia ei verkkoratkaisussa ole, kylläkin VLANeja :-)
Etähallintaan ja -valvontaan ilmeisesti Icinga ja/tai Foreman, perusjutut ihan SSH:lla. Lisää levyä ehkä iSCSI:lla toiselta serveriltä. Tuosta löytyy vain 3 TB.
Suomeksi: kokoan vanhaa räkkipalvelinta uuteen elämään.
Sorry, ei liity aiheeseen mutta tämä IT-suomi on sellaista että en voinut vastustaa kiusausta :-/
Noi on ihan mielenkiintoisia viriteltäviä. Meillä on Harpertowniin (2xE5405, 2xE5420, 2xE5450) pohjautuvilla koneilla pyörimässä Owncloud, Minecraft serveri, WWW-sivut ja foorumi ja VirtualBoxilla vaihtelevasti kokeilussa eri käyttis verioita.
Ei ilmeisesti ole modeemiajan käyttäjiä kun alle mega on hidas?
Kyllä modeemitkin tutuiksi tuli, v.22bis oli ensimmäisen oman modeemin standardi. Kas kun et ihmettele, ettei taida olla IBM PC-ajan käyttäjiä, jos 486 on hidas.. 
Mutta modeemiajat ovat (onneksi) menneet, nykypäivänä mega on hidas.
Modeemilla tullut kanssa aloiteltua, V.21 (vuokra laite) oli ensimmäinen, V.22bis eka oma, josta ukkonen päästi savut pihalle, V.32 eka omilla rahoilla ostettu (3500 mk) ,sitten V.90. Sen jälkeen Webbox (GPRS).
Webboxin kanssa oli kiinteä kk maksu ja nopeus V.90 luokkaa. Nuo langgattomat on toimivuudeltaan yksiä pi**n keksintöjä. Yhteydet parani kun kuitu tuli pihaan. Pois en kyllä antaisi vaikka kallis olikin.
Ihan mielenkiinnosta kyselen ja kun varaosia tarttee (jos joskus tarttee ), niin olis kiva tietää mihin koneeseen hakee ja mistä tohon varaosia saa. Esim kampiakselin stefa näyttäis jonkun verran pissivän...
mahtaako olla hankala vaihdettava ja mistähän tuollasta stefaa vois hakee? Jos joltain löytyy korjausopas, missä kyseisenlaista konetta käsitellään, olen kiinnostunut ostamaan! Tuo tyyppinumero kyllä hieman kaivertaa, että mikä tuollanen 8060.02 on?
Se on kuorma-auto muunnos tuosta tonnisen koneesta. Tyyppi numerosta 80= FiatIveco 8000 sarja, 6=sylinteriluku (3,4,5 tai 6), 0= auto (1=työkone yms. 5=traktori eli kantava öljypohja), .02=100mm mäntä (.04=103mm). Erot tulee tuosta öljypohjasta, ruiskutuspumpusta (ja säätimestä) ja jakopään varustelusta hydraulipumput ohjaus/työhydrauliikka jne. Osat löytyy kyllä IKH:lta. Korjausopaskin(880/5,980) kyllä löytyy mutten malta myydä.
Moottorin tyyppi numero löytyy vasemmalta, laturin alapuolelta öljypohjan ja lohkon sauman läheltä(lohkossa).
Sen perustella tietää minkä kokoinen. Esim. Fiat 8065.02.*** ,on tonnisen 5.2 L moottori.
Huoltomies epäili, konetta näkemättä, vetoakselin katkenneen. Minkäälaista ylimääräistä ääntä etuakselistosta ei kuulu. Onko vetarin vaihto miten iso homma? Onnistuuko traktori harrastelijalta, vai onko viisaanpaa kääntyä ammattilaisen puoleen?
Onnistuu kyllä kun on tarkkana. Pyörä pois, napa auki, seger pois ja aurinkopyörä irti. Sitten olkatapit pois ja navan runko pois. Etuakselin päältä vetoakselin lukituspultti auki ja akseli lähtee vetämällä pois. Jos on katkennut sisälle menee vaikeaksi ja vaatii varmasti tasauspyörästö irrottamisen, silloin joutuu purkamaan myös toisen puolen. Samalla kannattaa katsoa ja vaihtaa kuluneet tiivisteet, puslat ja laakerit.
Pyörä pois ,koko napa irti kääntökotelon laipasta, vetoakselin lukitus pultti auki ja akseli vedetään pois. Noissa vanhemmissa ei tarvi irrotella olkatappeja ja purkaa napaa.
Tästä oli jo joskus puhettakin...
Vaihtoehdot ois etukummien nestetäytös, nippu Valteemin etupainoja tai Isme 170B kuormain.
Taitavat olla samantien hintajärjestykses, mutta mikä noista olis paras vaihtoehto. Mä ajattelin heti ensimmäiseksi tota etukuormainta, mutta millaset kokemukset porukalla on tosta renkaiden nestepainotuksesta? Ja toinen kymysys raarille: Onko joku laittanu tuon B-mallin kuormainta V6550:een? Yleensä tuntuu näkyvän vain noita L-malleja. (tiedän... L:n aisaston takaosa pidempi kuin B:n, B:n aisaston etupää pidempi kuin L:n. B:n aisasto noin 10cm leveämpi.) Oliskohan tuolla beellä parempi ulottuvuus?
Etupainoissa on ainakin se että tyhjällä koneella/keveällä peräpainolla ajo muuttuu aika hirveeks. Laitettiin 6 pyttyseen jonnuun 500 kg etupainoja vetokyvyn parantamiseksi ja painojakauman parantamiseksi. Vetokyky/ajettavuus raskailla nostolaitekoneilla kyllä parani mutta tyhjillään aikas hirvee ajettava kuoppasella kylätiellä.
Nestetäytöstä taitas olla se hyöty, ettei rasita etuakselia. Kyseinen täytös ei vaan taida riittää, että Vallun nokka pysyis maas nelisiipisen Kvernen kans.
Siihen vihreään joka oli tänään kuiviketurvetta hakemassa?
Eipä taida olla, 3,5 kWh/kg kun polttoöljyllä se on 12 kWh/kg
No sitte mulla on ollu väärää tietoa tai mulle on suorastaan valehreltu päin naamaa.
OK. Olisi pitänyt etsiä tietolähteitä vieläkin paremmin. Netistä löytyi arvoja väliltä 3,5-4,8 kWh/kg. Mikä niistä on sitten lähinnä oikeaa ja millä kosteudella ne on mitattu?? Oljen lämpöarvo on yllättävänkin hyvä, 3,5 kWh/kg.
12/07 toimitettu Essolene LS polttoöjly 80,21 c/L, eli 95,45 c/kg josta tulee 8,02 c/kwh.
Kaura 4,3 kwh/kg x 8.02 c/kwh = 34,49 c/kg
Vehnä 4,2 33,68
Ohra 4,1 32,88
Rypsi 6,6 52,93
Olki 4,0 32,08
Puupelletti 4,7 37,69
Tuossa suoraa vertailua kwh hinnan mukaan. Hintaa pitää tietenkin vielä korjata oman laitteiston hyötysuhteen (%) mukaan ja minkälaisen työpalkan laskee omalle työlle ja muulle valvonnalle. Viljaa kannattaa vieläkin polttaa jos laitteet pelaa hyvällä hyötysuhteella ja vähällä työllä.
Sanokaas gurut mihinä vikaa...
Kaikki kytkennät pitääs olla ok. Vanha kones pelittää nyt suoraan, mutta linksys nimisen kapistuksen kans ei mikään, vaikka kytkökset on oikeen.
Eli adsl-modeemi saa puhelinpiuhalla tavaraa nyt suoraan seinästä ja tuputtaa tavaraa tälle koneelle.
Uus kone löytää langattomasti tuon boxin, mutta jos tungen sen boxin ohjeiden mukaan adsl-motikan ja tän vanhan koneen väliin, ei kumpikaan kone pääse linjoille. Pitääsköhän se mukana tullu romppu tunkee tänne sisään?
Ajatuksia? Apua tarvitaan...
Wlan reititin? Ei saa adsl-modeemilta IP osoitetta. Tarkista Linksysin asetukset. Osoite riville palikan mukana tullut IP osoite ja sillä yhteys palikkaan. Sitecomissa ainakin pitää olla määriteltynä yhteydeksi DHCP server.
