http://www.grene.com/shop/action/product_15000_-15_-204_-91357700__-1792G-6842_Wintex+Cover+kelluva+kansi+lietes%C3%A4ili%C3%B6lle

Onko kenelläkään kokemuksia toimivuudesta? Hinta vielä kauppiaalla haussa.

Miksi tuollaiset pitää olla... Eikös se kuorettuma kuitenkin ole suurimman osan vuotta siinä lietteen päällä estämässä typen haihtumista.

Paskoissa on eroa, kuten viineissä..

Sikapaska ei taida kuorettua. Lisäksi eteenkin etelässä on alueita, joissa määrätään lantala jotenkin katettavaksi. Samoin Savossa on ennakkotapauksia.

Joskus oli olemassa jotain muovipalloja joita kaadettiin lantalaan.. mutta pallomeri taitaa päästää ilman läpi 

Paskoissa on eroa, kuten viineissä..

Sikapaska ei taida kuorettua. Lisäksi eteenkin etelässä on alueita, joissa määrätään lantala jotenkin katettavaksi. Samoin Savossa on ennakkotapauksia.

Joskus oli olemassa jotain muovipalloja joita kaadettiin lantalaan.. mutta pallomeri taitaa päästää ilman läpi 

Aika hyvin toimii styroksipallukat hajukatteena lehmän virtsalle kunhan katetta on vaan riittävästi . Ainoa ongelma on se että tämä ei sovi tuuliselle paikalle kun säiliö alkaa täyttymään .

Muistaakseni näistä 6-kulmaisista katepaloista oli kuvia jossain maatalousalan lehdessä monia vuosia sitten euroopan messuilta. Täytti muistaakseni sikäläisen lainsäädännön normit kattamisesta. En tiedä miten suomessa tulkitaan...

Kyllä mullekki määrättiin säiliöt katettavaksi. Tosin ei uutta vaan -85 ja -97 tehdyt säiliöt  Ovat meinaan liika lähellä naapurin taloa. Noo naapuri on 81 vuotias ja ikinä hän ei ole aisiaa esille ottanut vaan on suora määräys AVI:lta. Asiasta valitin, mutta vastaus selvä tee tai lupa kumotaan.

Kyllä mullekki määrättiin säiliöt katettavaksi. Tosin ei uutta vaan -85 ja -97 tehdyt säiliöt  Ovat meinaan liika lähellä naapurin taloa. Noo naapuri on 81 vuotias ja ikinä hän ei ole aisiaa esille ottanut vaan on suora määräys AVI:lta. Asiasta valitin, mutta vastaus selvä tee tai lupa kumotaan.

Just tällaista tapahtuu 

Yhen kaverin ympäristölupa hylättiin avissa vaikka naapurit ei valittaneet, kun oli avin mielestä liian lähellä naapuria.

Erinäisten ympäristösyiden lisäksi tuo vähentää lietteen jäätymistä aika lailla, mistä saattaa joskus olla pientä säästöä siitäkin.

Petri

Kyllä mullekki määrättiin säiliöt katettavaksi. Tosin ei uutta vaan -85 ja -97 tehdyt säiliöt  Ovat meinaan liika lähellä naapurin taloa. Noo naapuri on 81 vuotias ja ikinä hän ei ole aisiaa esille ottanut vaan on suora määräys AVI:lta. Asiasta valitin, mutta vastaus selvä tee tai lupa kumotaan.

Kai valitit myös sen korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti?

   Jotenkin ristiriitasta toi typen haihtumisen estäminen sen rinnalla kun isoissa jätevedenpuhdistamoissa typestä yritetään päästä irti avoaltaissa haihduttamalla,
  Tietenkin se lannoitusvaikutus on parempi jos saadaan täys teho säilymään liemessä näin tilatasolla

   Jotenkin ristiriitasta toi typen haihtumisen estäminen sen rinnalla kun isoissa jätevedenpuhdistamoissa typestä yritetään päästä irti avoaltaissa haihduttamalla,
  Tietenkin se lannoitusvaikutus on parempi jos saadaan täys teho säilymään liemessä näin tilatasolla

Tuo viimeksimainittu OK, mutta tuota ekaa täytyy vähän korjata...

Lietteestä haihtuva typpi on valtaosin ammoniakkia. Jätevesistä taas koetetaan saada ilmastuksen (orgaanisen aineksen hajoitus eli Biologisen HapenKulutuskuorman [BHK, BOD lontoon murteella] pienentäminen) jälkeen/yhteydessä typpeä pois nitrifikaatio-denitrifikaatio -sykleillä. Eli ammoniumtypestä nitraattia, josta denitrifikaatiolla joko typpikaasua N₂ tai dityppioksidia eli ilokaasua N₂0 taivaalle (sen sijaan että menisi vesistöön...).

Petri

Lainaus käyttäjältä: iskra - 28.02.14 - klo:19:11

   Jotenkin ristiriitasta toi typen haihtumisen estäminen sen rinnalla kun isoissa jätevedenpuhdistamoissa typestä yritetään päästä irti avoaltaissa haihduttamalla,
  Tietenkin se lannoitusvaikutus on parempi jos saadaan täys teho säilymään liemessä näin tilatasolla

Tuo viimeksimainittu OK, mutta tuota ekaa täytyy vähän korjata...

Lietteestä haihtuva typpi on valtaosin ammoniakkia. Jätevesistä taas koetetaan saada ilmastuksen (orgaanisen aineksen hajoitus eli Biologisen HapenKulutuskuorman [BHK, BOD lontoon murteella] pienentäminen) jälkeen/yhteydessä typpeä pois nitrifikaatio-denitrifikaatio -sykleillä. Eli ammoniumtypestä nitraattia, josta denitrifikaatiolla joko typpikaasua N₂ tai dityppioksidia eli ilokaasua N₂0 taivaalle (sen sijaan että menisi vesistöön...).

Petri

   No, minä hiukan oikaisin..
  Mutta olisihan tuokin ilmaan haihdutettu typpi hyvä saada jollain konstilla hyotykäyttöön muuten kun typensitojakasvien kauttam niitäkään kun ei kaikilla ole viljelyksessä, kyllä ilmassa luulis typpi riittävän vaikkei sitä sinne altaista lisättäisikään.
  Entäs se fosfori, minne se joutuu..

 Siinä paskassa olisi työmaata tutkijoille kun kehittelisivät sellasen homman että pystyisivät hyödyntämään nuo kaikki lääkeaineet ja muut huumeet talteen siitä ja lopputulos olisi puhdasta pellolle kelpaavaa ravinnetta.Nythän ne estrokeenit sun muut hormoonit ja huumeet päätyvät kalojen käyttöön, Suomenlahti on loppujen lopuksi melko pieni vesistö, kuinka kauan se kestää noita farmasian tuotteita, eihän niitä vielä kovin montaa vuosikymmentä ole sinne päästetty.

AVI:n tytöt pähkäilee että pitäiskö ympluvan uusimisen yhteydessä kattaa parin tuhannen kuution säiliö ettei paska haise kun kerran kuussa pumpulla siirretään liete pienemmästä säiliöstä. Kutteria kuluu 150 irtokuutiota talven aikana joten aika tuhtia tavaraa löytyy keväälllä säiliöstä ilman sadevesiä varsinkin jos kunnolla jäätyy talven aikana. Tulee väkisinkin mietittyä vaihtoehtoja 40 000 € katolle joka taitaa käytännössä aiheuttaa enemmän harmia ja työtä kuin hyötyä.
Pitäisköhän parin metrin umpiaita ammoniakit paremmin säiliön sisällä? Jos tähän vielä lisäisi ko. katelätkät niin oiskohan paremmin mahdollisuuksia välttää kattaminen?

AVI:n tytöt pähkäilee että pitäiskö ympluvan uusimisen yhteydessä kattaa parin tuhannen kuution säiliö ettei paska haise kun kerran kuussa pumpulla siirretään liete pienemmästä säiliöstä. Kutteria kuluu 150 irtokuutiota talven aikana joten aika tuhtia tavaraa löytyy keväälllä säiliöstä ilman sadevesiä varsinkin jos kunnolla jäätyy talven aikana. Tulee väkisinkin mietittyä vaihtoehtoja 40 000 € katolle joka taitaa käytännössä aiheuttaa enemmän harmia ja työtä kuin hyötyä.
Pitäisköhän parin metrin umpiaita ammoniakit paremmin säiliön sisällä? Jos tähän vielä lisäisi ko. katelätkät niin oiskohan paremmin mahdollisuuksia välttää kattaminen?

Jossain (älä kysy tarkemmin...) on hyväksytty nuo kelluvat katteet peltikaton sijasta. Ovat silleeskin parempia, että pelkän peltikaton alla liete jäätyy pahemmin kuin kattamattomassa, kun suojaava lumipeite keskitalven aikaan puuttuu. Hajuhaitoissa ei ole eroa, jos ei sitten tuon kelluvan hyväksi. Eli leca-sora, nuo linkin muovikennopalaset tai sitten on (joku itäsuomalainen yrittäjä, saatan löytääkin, kun oikein etsin...) niitä lietesäiliön puolikkaan kokoisia, määrämittaan tehtyjä kelluvia "telttapatjoja".