Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
http://www.mavi.fi/attachments/5o8V51fyN/5Em8KXW7k/Files/CurrentFile/Kansallisten_tukien_ratkaisut_ja_muutospaineet_lahivuosina_Hiiva.pdf
Sivulta 18 löytyy hyvä kaavio sika- ja siipikarjatilojen tukien kehityksestä AB/C alueella
Siis tuohan kuvasi vain vuotta 2009 ja vaiksutusta kun tilakoko kasvaa ei laiknaan sitä mitä tapahtuu 2009 etiinpäin kun se väli siinä viivojen välissä koko ajan kavsaa. Luitkos sivun 19 kans kun siellä oli arvioitu että ab-alueen tilalla tuet pienenee 12-14% ja siinä oli jo huomiiotu petlotuet ja c-alue pienenee vain noin 4% ja kun tätä jaktuu pari vuotta niin eroa tulee jo mekrittävästi eli siitähän on kyse ja sivu 19 alalaidassa myös toedtaan että vaikutus on suurempi eli ilmeisesti 15% ja yli suuremmilla ab-alueen tiloilla koksa niillä on peltoa vähemmän sutheessa eläimiin mutta tosiaan tuo kuvaa vain esni vuotta ja ero kasvaa sen jäkleen koko ajan.
Luin kyllä, tarkoituksena oli vain osoittaa kumman tukialueen hyväksi tuet ovat, koska täällä on on joillakin sellaisia käsityksiä että tukiero olisi toisin päin.
Anteeksi jos vihjasin siasta ja siipikarjasta 
Lainasin tuolta 1kk takaa .
Kevääsen kun nurmi kasvaa A/B alueella ei ole kuin 85pv (55pv) C1 alueella 110pv (80pv) jolloin toteamme ikkunasta kummassa nurmi vihertää.Syksyllä 30pv eroa myös nurmen kasvussa A/B alueen hyväksi! Puinneissa kesä myös noin 30 pv viivästyy C alueella ! Kuinka etelä-suomalaiset voi tälläisen unohtaa vai perustuuko sekin muka Pro Agrian tilastoihin?
Meneekö Suomen läpi todella tuollainen raja, jonka eri puolilla on melkein kuukauden ero siinä koska nurmi alkaa kasvamaan. Esim satakuntalaisen viljelijän nurmi alkaa kasvamaan toukokuussa ja pohjalaisen kesäkuussa? On kyllä melkoset pien ilmastot
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!
Ainoa keino kannattavaan emolehmätuotantoon ainakin omalla tilallani on laajaperäinen luomutuotanto, reilu 200 peltoa ja vain vajaa sata lehmää.
0,5 ey/ha eläintiheydellä emon tuet ovat palkkio n.100 kansallinen 83, kansallinen ha-tuki 15/ha/0,5emoa/ha=30/emo, ymppikorotus 14/ha=28/emo, lfakorotus 77,5=155/ emo luomu 121=242/emo
kaikki yhteensä 638 euroa per emo. Jos eläintiheys on vaikka 1,5, niin tuki emoa kohti on vain 334!
Mitä tästä opimme? Emme ehkä mitään, mutta itte pidän kannattavimpana 0,5 emoa hehtaaria kohti luomutilalla ja 0,2 emoa hehtaaria kohti tavanomaisella tilalla. Tosin tuo 0,2 eläintiheys monella tilalla johtaa niin pieneen eläinmäärään, ettei kannata olla vaivassa ollenkaan! Lisäksi noin laajaperäisessä tuotannossa osa sadosta täytyy myydä muualle, jolloin on usein tarve myös viljanviljelykoneille.
Olen muutamalla emotilalla etelässä käynyt ja täytyy todeta ainakin näillä tiloilla on 500% paremmat olosuhteet kuin täällä. Yksi isäntä mm. mietti että tuollainen 20 ha laidunlohko on sopivin...... Peltoa silmän kantamattomiin. Jos laittaisin 200 ha peltoa kauimmaiset lohkot olis 50 km päässä ja kivisiä kuin prkleet.
Minäkin olen käynyt pohjoisessa ja huomannut että siellä rajan toisella puolella on paljon paremmat olosuhteet kuin itsellä.
Jooo, mutta eiköhän vähän joka tilalla ole vähän erillaiset tuotanto-olosuhteet 
?
Nimenomaan, jokaisella tilalla on vain vähän erilaiset tuotanto-olosuhteet, ainakin B/C alueella. Miksi siis suuret erot tuissa?
Emolehmäseminaarissa maatalousministeri sanoi, että tuotantopalkkion eriyttämistä tukialuiden kesken aletaan selvittämään.
Palkkiossa on 200 euron katto, mutta itä- ja pohjoissuomen kasvaneen tuotannon takia tuo palkkio leikkautuu kuluvana vuonna jo alle sataseen.
Eriyttämällä rahat alueittain täällä voitaisiin maksaa liki 170 euroa lehmää kohti jolloin tuosta 217 euron tukierosta putoaisi kolmannes pois.
Kasvatusolosuhteet ovat täällä etelässä selkeästi keskisuomea huonommat, koska talvet ovat märempiä ja kuivikkeita kuluu enemmän!
Ainoa keino kannattavaan emolehmätuotantoon ainakin omalla tilallani on laajaperäinen luomutuotanto, reilu 200 peltoa ja vain vajaa sata lehmää.
0,5 ey/ha eläintiheydellä emon tuet ovat palkkio n.100 kansallinen 83, kansallinen ha-tuki 15/ha/0,5emoa/ha=30/emo, ymppikorotus 14/ha=28/emo, lfakorotus 77,5=155/ emo luomu 121=242/emo
kaikki yhteensä 638 euroa per emo. Jos eläintiheys on vaikka 1,5, niin tuki emoa kohti on vain 334!
Mitä tästä opimme? Emme ehkä mitään, mutta itte pidän kannattavimpana 0,5 emoa hehtaaria kohti luomutilalla ja 0,2 emoa hehtaaria kohti tavanomaisella tilalla. Tosin tuo 0,2 eläintiheys monella tilalla johtaa niin pieneen eläinmäärään, ettei kannata olla vaivassa ollenkaan! Lisäksi noin laajaperäisessä tuotannossa osa sadosta täytyy myydä muualle, jolloin on usein tarve myös viljanviljelykoneille.
Olen muutamalla emotilalla etelässä käynyt ja täytyy todeta ainakin näillä tiloilla on 500% paremmat olosuhteet kuin täällä. Yksi isäntä mm. mietti että tuollainen 20 ha laidunlohko on sopivin...... Peltoa silmän kantamattomiin. Jos laittaisin 200 ha peltoa kauimmaiset lohkot olis 50 km päässä ja kivisiä kuin prkleet.
Minäkin olen käynyt pohjoisessa ja huomannut että siellä rajan toisella puolella on paljon paremmat olosuhteet kuin itsellä.
Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................
Toisaalta, onko järkevää keskittyä emoihin, jos tukialue on sellainen ettei se sinne sovellu ?
Emolehmä palkkiota voisi kyllä nostaa ja jotain muuta leikata, se on palkkio joka kohdistuisi nimenomaan emotiloille.
Mikäli halutaan emolehmätilojen kannatavuutta korjata koko maassa ....
Tässähän se ongelma juuri onkin kun koko AB alue ei ole näitä viljanviljelyaluita, vaan kun mukaan mahtuu esim. LFA tuessa vuoristotukialueiksi määriteltyjä alueita. Näillä alueilla ei ole kovinkaan hyviä mahdollisuuksia menestyä viljanviljelijänä, vaan ainut mahdollisuus on nurmiviljely ja karjankasvatus. Karjan pitäminen on tehty kannattomaksi täysin järjenvastaisella tukirajan vedolla, eikä alue myöskään sovellu viljanviljelyyn, joten mikä ratkaisuksi...
Naudassa me AB-tuottajat olemme antaneet tilaa C-tuottajien tuotannon lisäykselle ja samaa Ceesikailijat vaatii nyt AB-sikailijoilta..
Höpöhöpö. Naudanlihantuotanto kiloissa on laskenut koko maassa. Sekä ab että c-alueella. Kiitos vaan vähenevän lypsylehmä ja vasikka määrän, joita teuraspainon nosto ja emolehmätuotannon kasvu ei ole korvannut. Laskunopeus on toki ollut etelässä nopeampi.
Jopa emolehmienkin määrä on kasvanut kautta koko maan pl Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Kasvu toki ollut nopeampaa c-alueella varsinkin prosenteissa, koska jo historiallisista syistä emolehmiä on ollut etelässä alkujaan enempi. Lisäksi c-alueen emolehmien kasvusta hyötyivät ja hyötyvät yhä ab-alueen vanhat vakiintuneet ja laadukkaat emokarjat, jotka myyvät pohjoiseen eläinainesta. Lisäksi emolehmätuotanto pystyy etelässä hyödyntämääm useillakin tiloilla LUONNONLAITUMIA yms. erikoistukia, joista c-alueella ei ole tietoakaan.
Nämä puheet tuotannon siirtymisistä on aina katsojasta kiinni....
Ja se on henk. koht. VOIVOI, jos paalinpyörittäjä ei pysty näillä eväillä kuromaan huomattavasti kiinni tätä tukieroa!
Tiedän että c alueella maksetaan tukea ainakin hakamaista ja metsälaitumista, eikös nämä ole juuri näitä luonnonlaitumia.
Suunnitelmissa ollut!
10 vuotta sitten haeskelin tilaa tuosta naapurikunnasta(pellot olisi siis säilynyt samoilla paikoilla), mutta tarjonta oli ihan omakotitonttitasoa, niin ajattelin että voinhan sen tuotannon täällä etelässäkin lopettaa ei minun tartte mennä sinne Ceelle lopettaan.
No ny olen hankkinu peltoa lisää ja on virinnyt vähän ajatuksia nautapalatsin teosta tuonne 10 kilsan päähän "paremmalle" puolen rajaa.
Jos tuo hanke toteutuu, niin tiedätte sen varmasti siitä kun lopetan *****ilun tukieroista ja rupean ylistään suuria investointitukia ym, ja liityn kepun jäseneksi ja lähden MTKhon luottamusmieheksi!
Ihan samanlaiset suunnitelmat täällä, "nautapalatsi" rajan toiselle puolelle(15km). Mites tukien kans? Kansalliset kotieläintuet maksetaan sen perusteella missä tilakeskus sijaitsee, mutta mitä tilakeskuksella tarkoitetaan, entäs laiduntaminen? Milläs perusteella nuoren viljelijän tuki maksetaan, peltojen sijainnin mukaan?
Onneksi tulevassa LFA-uudistuksessa paikataan tilanne. Todennäköistä on että jos samaa logiikkaa päätöksenteossa jatketaan niin pohjanmaa siiretään vuoristoalueen tuen piiriin ja etelästä tuet poistetaan ja tilalle annetaan korkeammat investointituet ja tämän kanssa "pystytään elämään"..
Olen tietoinen että tila saa myös muitakin tukia, mutta edelleen itse en löydä eroja peltotuissa B ja C1 alueen välillä, joten jos joku voisi ystävällisesti kertoa mitä ne erot peltotuissa näiden kahden tukialueen välillä ovat, niin olisin kiitollinen tiedoista.
Niin tässähän on takana EU:n linjaus WTO neuvotteluista ....
Eli yksimahaiset on aina ja jokapuolella maailmaa seinien sisällä ja syötetään rehulla, joten on so***** että tuet ajetaan alas kautta maailman tällä puolen.
Märehtijät on taas laitumilla, tai navetoissa, mutta periaatteessa niillä ja tuotantoalueilla on suuriakin eroja, johtuen kasvuolosuhteista.
Tälle on lupa maksaa enempi komensaatioita, joita Suomessa myös maksetaan.
Liittyy se siten että jos tuolla erolla mikä tuessa on 230€/ey kompensoidaan eroja kasvuolosuhteissa. Se mitä ajan takaa, että onko oikein että tuessa on noin suuria hyppäyksiä.
Tilatuen tasaosa.
Tasatuen arvo oli vuonna 2007
A-alueella 246,60 euroa/ha, B-C1 alueella 195,84 euroa/
ha ja C2-C4 -alueella 152,67 euroa/ha.
Eli tuollaisia eroja löysin tukihakuoppaasta. Mikä mielestäni on merkittävää niin esim. B alueella on peltotuet yhtä suuria kuin C1 alueella, ainakaan yhtäkkiä en löytänyt peltotuissa eroa C1 ja B alueella. Korjatkaa jos olen väärässä, ymp. tuen lisätoimen piteissä on vissiin hieman enemmän valinnanvaraa.
Ja jos puhutaan eroista tuotantoolosuhteissa, niin en ymmärrä miten esim. etelä-pohjanmaalla on huonommat tuotantoolosuhteet kuin esim. pohjois-satakunnassa.
Tervehdys!
Pitkään palstaa lukeneena, en voinut vastustaa kiusausta ja liittyä mukaan. Tässä kun olen lueskellut eri ketjuja on esille tulleet tukierot maidontuotannossa ja sikapuolella, mutta emolehmistä ei kait vielä ole ollu puhetta. Etelä-Suomessa A/B alueella 73€/ey., C1 295€/ey. Minkäslaisia perusteluja tähän asiantuntijaraadilta löytyy, enkä välttämättä halua keskustella tuotantosuunnan järkevyydestä vaan tuosta tukierosta.
