Näissä ruokintakokeissa on tärkeä ja huomionarvoinen asia se, kuten eräs tutkija tunnustikin, kokeissa ryhmät on valittu randomisti. Jalostukselliset tasoerot rotujen välillä ovat täysin vailla huomiota.
Vähintään vieroituspainot täytyisi olla lähellä toisiaan kun lähdetään ruokintakokeita tekemään ja vertailemaaan.
Onhan tuokin osatotuus, eli eläinvalinta vaikuttaa lopputulemaan. Hyvä esimerkki eläinvalinnan vaikutuksista on leikkuuvasteen rotukohtaiset mittaukset, kahdessa 2012 nautatutkimuksessa.
Ab Li Hf Ch Si
InnoNauta, leikkuuvaste kg/cm² 13,2 12,1 10,0 11,9 Ei mitattu
InnoNauta, aistinvarainen mureus 5,5 5,6 6,1 5,2 Ei mitattu
Rotukarja, leikkuuvaste 8,3 12,6 14,2 13,2 17,4
Rotukarja, aistinvarainen mureus 5,7 5,6 5,1 4,8 4,2
Leikkuuvasteessa pienempi luku on parempi ja aistinvaraisessa isompi parempi.
Marmoroituminen arvioitiin japanilaisella asteikolla:
O = ei marmoroitumista
1 = hyvin vähän marmoroitunut 2 = vähän marmoroitunut 3 = marmoroitunut
4 = paljon marmoroitunut 5 = erittäin paljon marmoroitunut
Rotukarja tulokset:
Hf 1,2
Ab 1,4
Si 0,8
Ch 0,6
Li 0,8
Siis kaikki alle 2 (vähän marmoroitunut)
Kun tavoitteena on ollut isot ruhopainot myös Hf ja Ab roduilla, onko pesuveden mukana mennyt jotakin joka olisi pitänyt säilyttää?