Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Metsämaahinen - 29.01.22 - klo:18:55
-
Kertokaapas viisaammat saisiko tilan toimimaan jossa on 10ha peltoa ja paljon kohtuullisesti metsää noin 50ha.
Isä 2000-luvun alussa lopettanut viljelyn koska kannattavuus loppui. Koneet on melkein kaikki kylvökone vain puuttuu
Kannattaako pelloille istuttaa jotain muuta kuin viljaa jotta tila on kannatavaa? Metsähommat onnistuvat ja niistä saa tietenkin jotain rahaa lisäksi.
-
Omenaa ja voit vuokrata puolet pelloista pois.
-
Omenaa ja voit vuokrata puolet pelloista pois.
Maa-Artisokka luomuna, ei tarvitse vuosikausiin tehdä mitään, se leviää ja kasvaa itsekseen. Aloitus vaatii juurimukuloiden istuttelua, sinne tänne. Mahtava rikkaruoho, ja kasvaa korkeaksi, jopa 3 m. Voihan sitä myydäkin, jos viitsii.
-SS-
-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maa-artisokka
Jaa et rikkakasvi .
-
Kaikenlaisia kesantoja ja nostaa kaikki mahdolliset tuet pois mitä vaan keksii. 50ha on jo mukava määrä metsää, siihen kannattaa perehtyä ja tehdä siellä ahkerasti hommia, sieltä tulee jo rahaakin silloin tällöin.
-
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maa-artisokka
Jaa et rikkakasvi .
Jaa et sinulla itselläsi ei ollutkaan kokemusta maa-artisokan kasvatuksesta, se näkyy kommentistasi. Kyllä se mainio rikkakasvi on, se etenee juurillaan metrien päähän emokasvista aivan kuin haavan juurivesat. Kyntäminen levittää sitä vieläkin tehokkaammin. Monivuotisena vaikea hävittää ainakin luomupelloista, eli käy aivan hyvin rikkakasviksi. Varret ja lehdet tottelevat glyfosaattia, mutta mukulat kasvavat seuraavana keväänä taas.
Eu-tukipeltona menee vihanneskasviksi, eikä sitä saa menemään pieleen juuri yrittämälläkään.. Suuret alat voi kylvää paloiteltujen juurimukuloiden avulla, esimerkiksi kuivalannanlevittimen lannan joukossa.
-SS-
-
Vuokrapellolla oli jäänyt omistajan kasvimaan maa-artisokkaa. joitakin vuosia näkyi vähäisiä määriä pellossa, pientareella hieman pidempään.
-
Tuulivoimapuisto... 🎅
-
Pellot siis tällä hetkellä vuokralla.
Mietin sitä että jos nyt haluan alkaa viljelemään viljaa niin se ei taida kannattaa mutta se kiinnostaisi eniten niin miten se onnistuisi? Tällä hetkellä olen oletettavasti menossa keväällä jollekkin tilalle töihin koulun ohessa koska isällä tuttavia maataloudessa
-
Osalle alaa laitat valkosipulia niin ei tarvi mettällä rahottaa viljelyharrastusta.
-
Osalle alaa laitat valkosipulia niin ei tarvi mettällä rahottaa viljelyharrastusta.
Ja lopulle jotain muuta erikoiskasvia. Viljan viljelyllä tuolla alalla ei monta euroaa saa kasaan, et se menee kyllä ihan harrastustoiminnaksi..
-
Osalle alaa laitat valkosipulia niin ei tarvi mettällä rahottaa viljelyharrastusta.
Ja lopulle jotain muuta erikoiskasvia. Viljan viljelyllä tuolla alalla ei monta euroaa saa kasaan, et se menee kyllä ihan harrastustoiminnaksi..
Tappiolliseksi harrastustoiminnaksi .
Ennen kuin erikoisviljelyyn lähtee pitää hankkia ammattitaito . Osaavaa porukkaa on muta ei täällä .
-
Osaavaa porukkaa on muta ei täällä .
Näyt viihtyvän kaltaistesi joukossa. ;D Jos jokainen olisi hankkinut ammattitaidon ennen työvälineisiin koskemista, niin olis tää maa aika hiljainen.
-
Viljanviljelyn kannattavuus ei ole juurikaan kohentunut 2000 -luvulta. Vihannekset ja marjat työllistää enemmän, mutta tuottaa jotain, jos maalaji soveltuu. Helpoimmalla kohtuulliseen tuottoon pääsee heinänviljelyllä. Jonain vuosina kuivaheinät pienpaaleissa tekee hyvin kauppansa.
-
Yksi ehdotus, myy ne nykyisetkin koneet pois ja vuokraa pellot, hyvin kannattava vaihtoehto.
-
Mä ehdottaisin, että ostaa halvan nostolaitekylvölannoittimen alle tonnilla tai hinattavan sivupyöräkoneen vähän kalliimmalla ja kokeilisi sitä viljanviljelyä. Eihän siitä elannoksi ole, mutta mukava harrastus tuollaisella alalla, kun se tuntuu kiinnostavan.
Sitten kannattaa opiskella myös jokin "oikea" ammatti, josta raha tulee.
-
Jos likeellä pääkaupunki seutua tai muita isompia paikkoja ,hevostila. Talli valmiiksi, aitaukset pellolle ja ilmoitus tinderiin. Ja vastauksiin kuvat naisesta(tai miehestä) ja pankkitilin saldo + todistus joko lääkiksestä tai oikiksesta. Ni eiköhän sillä pärjää. 8)
-
Löytyykö puimuri? Ihan hyvänkin käytetyn kylvökoneen saa nykyään melko edullisesti, et rohkeesti vaan viljelee jos intoa on. Ja kun peltoa on tollane määrä ni ne voikin tehdä si oikeen viimesen pääl.
-
Luomulla voisi saada vielä hiukan enemmän taskurahaa jos sietää sitä byrokratiaa.
-
Luomulla voisi saada vielä hiukan enemmän taskurahaa jos sietää sitä byrokratiaa.
10ha tilalla se byrokratia ei nyt ihan mahdoton ole.
Tuki sen 160e/ha x 10ha on 1600e mut tarkastukseen uppoaa dit uudella mallilla enemmän euroja oliko se nyt niin et 160e alkumaksu ja vähintään yks tunti laskutusta kun pienempää määrää ei laskuteta toisen 160e. Itse tarkastus tuskin 15min kauempaa kestää..
Tolla pinta-alalla ei vain saa luomuun järkevää kiertoa jos jotain myytävääkin aikoo saada..
Itse en jaksaisi vaivautua. Into pitää olla kova ja homma ottaa harrastuksen kannalta...
-
Omenaa ja voit vuokrata puolet pelloista pois.
Maa-Artisokka luomuna, ei tarvitse vuosikausiin tehdä mitään, se leviää ja kasvaa itsekseen. Aloitus vaatii juurimukuloiden istuttelua, sinne tänne. Mahtava rikkaruoho, ja kasvaa korkeaksi, jopa 3 m. Voihan sitä myydäkin, jos viitsii.
-SS-
Mistä maa-artisokan mukuloita saa? 😂
-
Ja ison tilan kannattavuus... Lainvoimaa.com
-
Ohhoh, kuinkas se ny tolleen
-
Onhan se hienoo kun hakee kaupasta isoo ja uutta... Hetken aikaa.
-
Melkosen suurta yksikköä oli aikanaan kaavailemassa, 56 000 sikaa ja puoli miljoonaa broileria. Mikähän tuon hankkeen kohtalo oli, siitäkö konkurssikin sitten tuli? Konkurssiinhan tuo oli haettu jo viime toukokuussa.
-
Melkosen suurta yksikköä oli aikanaan kaavailemassa, 56 000 sikaa ja puoli miljoonaa broileria. Mikähän tuon hankkeen kohtalo oli, siitäkö konkurssikin sitten tuli? Konkurssiinhan tuo oli haettu jo viime toukokuussa.
Eiköhän nuo nyt kaatuneet ihan omaan mahdottomuuteensa.
Sen jälkeen on tuolla tapahtunut aika monta käännettä. Sioista luovuttiin, broilereita lisättiin, tehtiin oma broileriteurastamo, myytiin se ruotsalaisille, perustettiin ravintolaa turkuun. Siinä samalla on harjoitettu erilaista maahantuontia, rakentamispalveluja jne jne.
Eiköhän se suurin syy konkurssiin ollut näyttävät liikkeet joka käänteessä.. ei tuollaista poukkoilevaa toimintaa kenenkään perse kestä, ainakaan tavallisen tallaajan. Voin toki olla väärässäkin..
-
Omenaa ja voit vuokrata puolet pelloista pois.
Maa-Artisokka luomuna, ei tarvitse vuosikausiin tehdä mitään, se leviää ja kasvaa itsekseen. Aloitus vaatii juurimukuloiden istuttelua, sinne tänne. Mahtava rikkaruoho, ja kasvaa korkeaksi, jopa 3 m. Voihan sitä myydäkin, jos viitsii.
-SS-
Mistä maa-artisokan mukuloita saa? 😂
Ai, en olekaan huomannut, että kysyttiin: Maa-artisokan juuret ovat semmoiset muhkuraiset, kuin möhöjuurella saastunut rapsin juuri.
(http://2.bp.blogspot.com/-QYVSjJoa3es/UnIpMXdBf1I/AAAAAAAADBA/qlPjJ2sx-4I/s400/P1230166+pieni.jpg)
Kuva: Maa-artisokka (Heikki Remes)
Eli juureen tulee yhdestä mukulan palasta kymmenen tuollaista möykkyä. Eli aloittaminen on helppoa, kun ostaa pari mukulaa ruokakaupan vihannestiskiltä, paloittelee sopiviksi palasiksi ja pudottelee maahan kasvamaan. Nosto tapahtuu aika samalla tavalla kuin perunalla. Mukulat talvehtivat, joten kasvi säilyy kasvussa monivuotisena hyvin. Oletettavasti erilaisen avomaanvihannestuet ovat lisänneet maa-artisokan "viljelyä" voimakkaasti. Maa-artisokka voittaa ja peittää useimmat rikkakasvit, päin vastoin kuin edellisen kauden muotikasvi, palkoherne. Maa-artisokka kasvaa jopa nurmissa ihan hyvin, kun vaan pääsee keväällä työntämään vartensa heinän yli. Varren pituus on 2 m tai ylikin.
Todellisia markkinoita ei maa-artisokalla oikein toistaiseksi ole, ihmiset eivät ole tottuneet sen makuun, samoin vaikea kuorittavuus vähentää suosiota.
-SS-
-
Broikkutiloille äkkiä kriisitukee.. Eivät pysty enään maksaan pellon vuokraa 500e...luki maastulissa😎😎
-
Ensin ostetaan ja laajennetaan hinnoista mitään välittämättä ja sitten itketään. Sitten vielä soimataan kasvinviljelytiloja kun saavat myös tukea.
-
Ensin ostetaan ja laajennetaan hinnoista mitään välittämättä ja sitten itketään. Sitten vielä soimataan kasvinviljelytiloja kun saavat myös tukea.
Jotakin samansuuntaista tuli itsellä mieleen kun juttua luin..
-
Montakohan ha viljaa kylvettäs viime vuoden viljanhinnoilla ja tämän vuoden kustannuksilla?Epäilisin jäävän varsin vähäksi,tämä on arkea Suomessa kotieläintiloilla nyt,tuottajahinnat laahaa jossain aivan muualla kuin pitäisi.
-
Montakohan ha viljaa kylvettäs viime vuoden viljanhinnoilla ja tämän vuoden kustannuksilla?Epäilisin jäävän varsin vähäksi,tämä on arkea Suomessa kotieläintiloilla nyt,tuottajahinnat laahaa jossain aivan muualla kuin pitäisi.
Onko tuossa kuitenkin kyse osin omaehtoisesta ostorehuriskistä ? Kotoisilla rehuilla rehustettaessa vasta ensi syksynä puitava sato on tarvinnut kalliimmat lannoitteet - ne jotka tarvitaan lannan lisäksi.
Jos eläintila on myynyt erikoiskasvinsa ja leipäviljasiilonsa tyhjäksi syksyllä viime vuoden hinnoilla ja toivoi ostavansa erikoistuotteita halvemmat rehut nyt talvella ja keväällä, niin nyt se ei toiminut, mutta lukemattomina aikaisempina vuosina se on toiminut edullisesti eläintilan taloudessa. Mutta luopuminen rehuomavaraisuudesta on saattanut olla myös tietoinen päätös, eläinyksikköä laajennettaessa.
Luomutila, jolla on tavanomaiset eläimet hoidettavanaan, siinä tilanteessa kyse on järjestelmän aiheuttamasta ja pakottamasta rytmistä, siinä ostorehun hankintapaineen tuoma hätä on todellinen, koska pellot kasvavat lähinnä latausta.
-SS-
-
Siksi luomutilalla pitäisikin olla luomueläimiä. Ja yksikkö koot olisi paremmin hallittavia riskien osalta jos rehustus edes pohjautuisi kotoisiin rehuihin. Ja luomun kotieläintiheys pitäisi olla merkittävästi tiukempi kuin nykyisin. Olisi helppo keino karsia näennäiskotieläin taloutta
-
Siksi luomutilalla pitäisikin olla luomueläimiä. Ja yksikkö koot olisi paremmin hallittavia riskien osalta jos rehustus edes pohjautuisi kotoisiin rehuihin. Ja luomun kotieläintiheys pitäisi olla merkittävästi tiukempi kuin nykyisin. Olisi helppo keino karsia näennäiskotieläin taloutta
Niille luomuelukoille ei vain ole markkinoita ja ainakin joillakin elukoilla luomutuotanto on melko hankalaa ettei oikein kärsi taviksena myydä..
-
Tuo kannattavuuskin on hieman epämääräinen käsite. Esimerkki:
S-ryhmän johtaja kertoi tämän lehden haastattelussa, että kaupan liikevoitto on 1–4 prosenttia liikevaihdosta. Saman verran se on normaalisti meidänkin tilalla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d24307b5-29e0-4735-95de-f5249e73d9b3
Toisaalla maatilan tunnuslukuja: Liikevoittoprosentti oli 7,9%. Tiedot perustuvat yhtiön viimeisimpään tilinpäätökseen vuodelta 2021
-
Tuo kannattavuuskin on hieman epämääräinen käsite. Esimerkki:
S-ryhmän johtaja kertoi tämän lehden haastattelussa, että kaupan liikevoitto on 1–4 prosenttia liikevaihdosta. Saman verran se on normaalisti meidänkin tilalla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d24307b5-29e0-4735-95de-f5249e73d9b3
Toisaalla maatilan tunnuslukuja: Liikevoittoprosentti oli 7,9%. Tiedot perustuvat yhtiön viimeisimpään tilinpäätökseen vuodelta 2021
Kriisi ja tappio tarkoittaa joillekin voittoprosentin laskua. Joillekin se tarkoittaa, että tilillä ei ole rahaa.
-
Täällä on vuosien ajan hehkutettu viljelijälle olevan mahdollista suojautua hintamuutoksilta, esimerkiksi futuurien avulla, keinona varautua aleneviin viljan hintoihin. Nyt sitten kun tutkin asiaa tarkemmin, havaitsin, että myös viljan ostajilla on ollut samanlainen mahdollisuus varautua viljarehun hintojen voimakkaaseen nousuun. Tästä ei ole kovin vahvasti mainittu. Pienimmät viljaerät, joita on voinut suojata, ovat olleet pari rekallista.
Onko niin, että suurilla viljankäyttäjillä on hintariskin hallinta epäonnistunut, ettei asiasta voisikaan täysin syyttää paikallista kasvinviljelijää ?
Käsitin, että suojaus toimisi niin, että viljan käyttäjä ostaa rehufutuurit seuraavaa kevättä varten, ja sitten jos hinnat kovin nousevat, hän tienaa myymällä ne futuurit ja voi saada käteistä sen kalliimman rehun ostoon ?
-SS-
-
Noin se pääpiirteittäin menee. Jos viljan hinta nousee ja rehulasku kasvaa,arvopaperimyynnillä
saa kohonneen futuurin myötä kuitattua rehulaskua (miinus vero arvopaperivoitosta).
Ja päinvastoin,jos viljan hinta laskee,niin teurasmyynnin voitot valuvat futuurihäviöön.
Tuo on karkea esimerkki,mutta eräänlainen nollasummapeli tai vakuutus,miten haluaa katsoa.
Suomessa ei ymmärtääkseni mikään rahoituslaitos viljafutuurikauppaa enää tee, taitaa Tanskalaiset
pankit olla lähempiä mitkä välittää? Kuuma peruna suuhun ja soittamaan.
-
Täällä on vuosien ajan hehkutettu viljelijälle olevan mahdollista suojautua hintamuutoksilta, esimerkiksi futuurien avulla, keinona varautua aleneviin viljan hintoihin. Nyt sitten kun tutkin asiaa tarkemmin, havaitsin, että myös viljan ostajilla on ollut samanlainen mahdollisuus varautua viljarehun hintojen voimakkaaseen nousuun. Tästä ei ole kovin vahvasti mainittu. Pienimmät viljaerät, joita on voinut suojata, ovat olleet pari rekallista.
Onko niin, että suurilla viljankäyttäjillä on hintariskin hallinta epäonnistunut, ettei asiasta voisikaan täysin syyttää paikallista kasvinviljelijää ?
Käsitin, että suojaus toimisi niin, että viljan käyttäjä ostaa rehufutuurit seuraavaa kevättä varten, ja sitten jos hinnat kovin nousevat, hän tienaa myymällä ne futuurit ja voi saada käteistä sen kalliimman rehun ostoon ?
-SS-
Kyse on enemmän termiineistä kuin futuureista käytännössä, eli on kyllä voinut lukita hinnat ainakin puoli vuotta etukäteen mutta toki se on ostositoumus samalla. Eli on ollut mahdollisuus suojautua. Toki ongelmana on se, että tulevien hintojen lukitseminen aavistuksen senhetkistä korkeammalle on tuntunut tyhmältä aikoina joina hinnat eivät ole nousseet.
Toki voi myös operoida ihan kansainvälisillä raaka-ainemarkkinoilla ja futuureilla yms. jos intoa ja rahaa on riittävästi.
-
Eikö Hankkija/Suomen rehu ainakin noita termiini kiinnityksiä joskus tarjonnut? Taitaa
vieläkin? Sillä sai rehunhinnan sidottua muutaman kk:n jaksoissa. Harvemmin tosin nuo
liikkeet niin rajuja on olleet kuin nyt.
-
Eikö Hankkija/Suomen rehu ainakin noita termiini kiinnityksiä joskus tarjonnut? Taitaa
vieläkin? Sillä sai rehunhinnan sidottua muutaman kk:n jaksoissa. Harvemmin tosin nuo
liikkeet niin rajuja on olleet kuin nyt.
Välillä oli katkolla mutta taas saa. Jos olisi isoja termiinejä tehnyt syksyllä niin kyllähän siitä aika paljon olisi hyötynyt. Ja kai jotkut jopa ovat niin tehneet. Nyt ei saa kuin ehkä heinäkuulle kiinnitettyä hintoja, ja nekin ovat selvästi korkeammalla kuin edes tämänhetkiset.
-
Eikö Hankkija/Suomen rehu ainakin noita termiini kiinnityksiä joskus tarjonnut? Taitaa
vieläkin? Sillä sai rehunhinnan sidottua muutaman kk:n jaksoissa. Harvemmin tosin nuo
liikkeet niin rajuja on olleet kuin nyt.
Välillä oli katkolla mutta taas saa. Jos olisi isoja termiinejä tehnyt syksyllä niin kyllähän siitä aika paljon olisi hyötynyt. Ja kai jotkut jopa ovat niin tehneet. Nyt ei saa kuin ehkä heinäkuulle kiinnitettyä hintoja, ja nekin ovat selvästi korkeammalla kuin edes tämänhetkiset.
En nautapuolesta tiedä mut sikapuolella nyt 3kk maksimi.. Ennen sai vuodeksi..
Mielestäni kertoo siitä et ei rehufirmakaan halua tehdä tappiota = tarjotaan futuuria siksi aikaa kun vanhaa varastoa raaka-aineista on varastossa joiden hinta tiedetään mut lyödään siihen jonkinlainen kerroin päälle.
Näyttäisi tuossakin hommassa olevan niin et omat varastot pitäisi olla isot ja ostaisi sen puolen vuoden erän sit kerralla..
-
Jos maalaji sopii niin kuminaa. Kannattaa niin kauan kun ei tarvitse investoida puimuriin tai kuivaajaan. Ei sovi turvemaille ja ei tarvitse juolavehnää yhtään.
-
Jos maalaji sopii niin kuminaa. Kannattaa niin kauan kun ei tarvitse investoida puimuriin tai kuivaajaan. Ei sovi turvemaille ja ei tarvitse juolavehnää yhtään.
Aivan pientilalla ei ehkä pääse noihin bizneskokoisiin sopimuksiin osalliseksi. "Villinä" kyllä voi kuminaa viljellä. Kuminan viljely osin luonnossakin esiintyvänä kasvina ei sentään vielä ole luvanvaraista, lisäksi saksalaista luomusiementä saa ihan mukavasti. Omaksi huviksi olen viljellyt, kyllä sitä jonkinlainen pussi on jo kertynyt nurkkiin.
-SS-
-
Ennen kuin erikoisviljelyyn lähtee pitää hankkia ammattitaito . Osaavaa porukkaa on muta ei täällä .
Minusta tuntuu, että tärkein ominaisuus ei ole erikoisammattitaito vaan epävarmuuden sietokyky ja lehmän hermot.
Ensin ollaan talven loppumisen ja kylvöjen aloittamisen suhteen ihan yläkerran armoilla. Jos tuo onnistuu ajoissa, alkaa sateen odottaminen ja kaikenlaisten ötököiden, tautien ja rikkakasvien pelkääminen. Sitten venttaillaan kauniita puinti-ilmoja ja otollista markkinatilannetta. Syysviljojen kylväjät saavat jännittää vielä talvenkin ilmasto-olosuhteita. Eläintiloilla on omat tautinsa mitä pelätä. Lisäksi konekantaa pitää aina jännittää, hajooko ne juuri kesken kiireiden.
Helpointa on jos tulot ovat lähinnä nurmien tukia ja metsän pystykaupoista saatuja. Silloin ei tarvitse juuri muuta kuin katsella ikkunasta ja pläräillä lomakkeita.
-
^
Jos niillä nurmilla on joku tarkoitus niin kyllä nekin päänvaivaa ihan tarpeeksi aiheuttavat. Ihan samat sää ja kalusto riskit nyt ainakin. Lisäksi jos oma nurmi menee vituralleen niin se menee lähitiloilta muillakin. Ja jos rehua tulee hyvin niin sitä tulee ihan varmasti kaikilla muillakin. Sitten joku hevonheinän sopimustuotanto taas on jo niin stressaavaa että en viitti edes ajatella ::)