Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2

Viestit - JSK

3220 JCB:llä piäasiassa ollaan lavettia vejetty. Jousitettuna hyvä ajaa, ei jouvvu yllättävissä heitoissakaan heti ihan matkustajaksi. Levyjarrut joka pyörässä ja tietenkin jarrullinen lavetti on hyvät.

Kesäkelissä pärjee ihan hyvin, mut kyllähän talavella kuorma-auton idea on loistava ku kuorma on aina vetävien pyörien piällä.
JCB:ssä kevytketjut lavalla ja takasiin päälle aina tarvittaessa. Hyvin toimii. Renkaat TRI2.
Lainaus
Mitä katsellut noita ISOJA traktoreita niin mielestäni painon  tehon kääntyvyyden suhteen hyvä paketti on edellä mainittu nh 8040. Paino hintun alle 10T ja tehoa ulos yli 340hv ihan ilman kutittelua. (Samaa minäkin ihmettelen tuon kutittelun kanssa kuin SKN,nkin) Ostaa sellaisen koneen ettei tarvii kutitella.
Juttelin yhden urakoitsijan kanssa jolla nh 8040, kehui konetta. Ihan eri luonteinen kone kuin nämä pienemmät mallit T7 ja 7000 sarja.
http://www.konedata.net/Traktorit/NH_T8000.htm

vastaava case
http://www.konedata.net/Traktorit/caseihMagnum_06.htmhttp://

Jos heti tarvii ni kasitonnista portaatonta ei taia ihan vielä tänne suaha.
Kasvintuotanto / Vs: Vemssin teesit
: 02.11.13 - klo:22:16
Eikö maitotilan tuotto peltohehtaaria kohden riipu ennenkaikkea navetasta. Kaikista työtunneista on periatteessa on saatava korvaus. Jos navetan toimintaa pystyisi tehostamaan, alkaisi jossain vaiheessa rahaa jäädä yli oman palkkavaatimuksen, jonka voisi laskea pellon tuotoksi.
Täällä oli joskus kalluppi käytetyistä työtunneista suhteessa maitolitroihin. Muistaakseni vaihtelu oli aika suurta.

TAI tehostaa rehun tuotantoa panostamalla huippulaatuiseen säilörehuun ja laskee säästyneen väkirehukustannuksen omien peltojen tuotoksi.
Tuo F130 winneri kulkee viittäkymppiä. Tosi ketterä vaikka on kuutoskone. Kääntyy paremmin ku esim ÄNNÄ-valtra.
Hyvä painonjakauma, voi kuormata mursketta täysiä kauhallisia ilman vastapainoja. Ajovoimanotto raskaammille kärryille.
http://www.tooltechnic.fi/tuotteet/?product=3407
Tuommonen kapeksi on käytössä. Ei kai huono ole, ei kyllä muista ole kokemusta. Sahausjälki on kyllä siisti. Kaksoislaaseri on kätevä kun näyttää terän molemmat reunat erikseen.
Toisessa ketjussa oli mainittu valuharkot niin ajattelin kysellä kokemuksia.

Aikeissa olisi rakentaa talo rinneratkaisuna. Lujalta ja Lammilta olen ottanut tarjoukset kellaripaketista ~400mm lämpövaluharkolla. Tarjouksissa on osittain eri sisältö mutta näyttäsi että Luja olisi selvästi halvempi. Lammin tuotteita kuullut muutaman kehuvan hyviksi. Nyt en oikein tiedä kumpi valita.

Onko kokemusta valuharkkojen hinta-laatu-suhteesta käytännössä?? Muuta huomioitavaa harkkokellarin rakentamisesta??
Jos ei ole kaivurille jotakin sopimustöitä tai muuten pitempää urakkaa ni pitäs melekein olla oma lavetti. Hankala aina sanoa asiakkaalle puhelimessa et tulen jos saan kyyvvin. Omalla lavetilla vois pitää kauhat ym tarvikkeet mitä ei just tarvihe.

Jos raktorilla siirtää niin pitäs keksiä talveksi ajoa raktorille kun kaivamista harvemmin on läpi talven.

Mitä muuten meinasit rueta kaivelemmaa? Ite ajelen kans 312CL enkkonikoneella.
Tiällä on siirretty samanlaista kaivuria Sisusta katkastulla lavetilla ja raktorilla. Vetureina ollu ainakin JCB 3220, Fiat F130, NH T7.220 ja 250 ja Fendt 936. Kaikilla pystyy siirtämään, JCB ehkä sopivin tieajoon ja Fendt helpoin ajella.
Lavetissa hydrauliperä on hyvä hätäjarru talvella jos jäisi ylämäkeen välille.
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: NH 8030
: 18.02.13 - klo:22:16
Minä ku aattelin jo että raktori otsikon perusteella. :-[
Lainaus
Jyrsimen vetoon vois olla erillinen voimakone. Katkastuun kuorma-auton runkoon aisa toiseen päähän ja nostalaite toiseen. Moottori ja vaihdelaatikko jää paikalleen ja kartaanilta voima jyrsimelle. Isommat pyörät kiinni akseliin ni pysyy pinnalla.
Tuommosta vois vetää normaalikokoisella raktorilla eikä kuormituspiikit tulis raktorin ulosottoon. Jos olis pienempää tai pehmennyttä kannokkoo vois vaihtaa kuorma-auton laatikosta isomman pykälän ja puottaa kierroksia moottorista ni säästää löpöä.
Ajonopeus ei olis ongelma kun raktorin ei tarviis pyöriä kovilla kierroksilla.
Jyrsin vois olla leveämpi jos olis vaikka 500hv käytössä.

Lainaan omaa kommenttia aiemmasta keskustelusta. Jos haluaa käyttää olemassa olevia raktoreita, voi väliin hankkia VOIMAkoneen.

Tiällä on rakenteilla tuommonen mersu. Auto ja kontti on pihassa.
Paikallinen kaivuriurakoija jatkopuomin kanssa. Latvasta kiinni ja maahan pitkälleen, liinat ympäri ja kyytiin.
Sivuja: [1] 2