Tuntuu vaan joka vuosi pellonreunat olevan ongelmakohtia. Metsä varjostaa, kuivuminen on heikompaa kuin muussa osassa lohkoa, traktori tulee käännettyä aina vaan siellä reunassa, tiivistymistä tapahtuu maaperässä.
Itse olen jo kahtena vuotena jättänyt pellon- eli metsänreunoihin keskimäärin 20 metrin osuuden VLN-kasveille. Mun mielestä hyötyä löytyy monellakin tapaa. maa kuohkeutuu kun pitkäjuurisia kasvit saavat muutaman vuoden möyhentää juuristollaan maata, epäsäännöllisistä kuvioista voi näin muotoilla viljaviljelylle suorakaidekkaamman muotoisia eli viljely helpottuu, ei tarvi odotella märkien metsäreunojen kuivumista kylvö- tai puintikuntoon, ei metsänreunaan vihreitä jyviä hitaamman valmistumisen johdosta. Saati että myöhästyneemmän kylvön johdosta.
Eikä niistä metsänreunoista kuitenkaan sillä tavalla viljaa lähde kuin ei-metsänreunoista.
Muutama vuosi kun apilapitoinen kasvi kasvaa metsänreunassa , niin sinne voikin sitten taas vaihteeksi kylvää ns.hyötykasveja eli myyntiin menevää tuotetta.
Onko ajatuksissani jotain väärää, arvon kolleegat? vai miksi niin harvoin näkee metsäreunojen kylvetyksi maanparannuskasveilla? useasti näkyy ohiajaessa tielle asti, kuinka kasvusto on metsänreunassa pirusti huonompaa kuin muualla lohkossa.
Onko syynä ikiaikainen , isiltä peritty ajatus, että kaikki pitää kylvää, aina pientareita myöten ja joka jyvä pitää puida vaikka puimuri sitten akseleita myöten päisteitä pitkin matelisi?
Ja joo, oli eka postaukseni.
Yksi syy on varmaan tuo isiltä peritty ajatus, toinen on sitten se, ettei viitsisi tehdä lisää kasvulohkoja, koska jokaisessa niissä on paitsi oma byrokratiansa, myös oma sanktioitavan virheen riskinsä. Mutta kolmemetrisen vyöhykkeen saa nyt jättää ihan ilman, että tarvitsee tehdä erillistä kasvulohkoa.
Mitäs tuo käytännössä tarkoittaa, saako siis jättää ihan kylvämättä, sängelle tai kynnökselle? Ja mitataanko se kolme metriä ojan pohjalta vai ojan reunasta alkaen? Voi tulla siitäkin sanomista ja sanktiomahdollisuus tarkastuksissa.
Hakuopas 2015 s.76
7. Jätä suojakaista, jos peruslohko rajoittuu vesistöön.
Lohkon vesistön puoleisella reunalla on oltava keskimäärin vähintään kolme metriä leveä suojakaista.
Peruslohkon muille kuin vesistöihin rajoittuville reunoille voidaan perustaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi keskimäärin enintään kolme metriä leveät viljelykasvin pintaalaan sisältyvät monimuotoisuuskaistat. Vesistötiedot löydät Vipu -palvelun uomarekisteristä.
Suojakaistan on oltava monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä. Sitä ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Suojakaistalta voit korjata sadon ja sitä voit hoitaa laiduntamalla.
Monimuotoisuuskaista voidaan perustaa nurmi-, heinä-, niitty-, riista- tai maisemakasvien siemenillä kylväen. Monimuotoisuuskaistalla voit myös kasvattaa samaa viljelykasvia kuin lohkon muulla osalla, mutta tällöin monimuotoisuuskaistaa hoidetaan jättämällä enintään kolme metriä leveä kaista lohkon reunalla tai reunoilla korjaamatta. Hoida monimuotoisuuskaistaa samalla tavalla kuin suojakaistaa.
Se tuossa jää kuitenkin itselleni epäselväksi, voivatko lohkon kaikki sivut olla rajoittumatta vesistöön? Missään ei sanota, ettei voisi.
